NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun Helsingissä 8. kesäkuuta.Ulkoministerien lehdistötilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä noin kello 15 alkaen:    

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut valmiiksi luonnoksen asetuksesta, jonka mukaan kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaalle korvattaisiin covid-19-epidemiasta aiheutuneita välittömiä kustannuksia. Asetusluonnoksen mukaan valtionavustusta myönnettäisiin erityisesti testaukseen, jäljittämiseen, rokottamiseen ja sairaalahoitoon.Avustus määritettäisiin pääosin laskennallisin perustein. Avustuksen määrittämisessä otettaisiin huomioon hakijakohtainen toimenpiteiden laajuus, esimerkiksi otettujen testien määrä.  Korvausten taso tullaan mitoittamaan siten, että avustus ja valtion muu rahoitus huomioiden epidemian hoidosta aiheutunut kustannusten lisääntyminen tulee valtakunnan tasolla kokonaisuudessaan täysimääräisesti katetuksi ja myös kuntakohtaisesti tarkasteltuna kustannukset tulevat kompensoiduksi. Yksikkökorvausten tarkka määrittäminen jäisi valtionapuviranomaisen harkittavaksi.Kustannuksia korvataan monella tapaaValtio on korvannut ja korvaa koronasta aiheutuneita kustannuksia useiden eri kanavien kautta, kuten valtionosuuksien korotuksina ja erilaisina avustuksina. Koronasta aiheutuneet kustannukset eivät ole jakautuneet tasaisesti, vaan kuntien välillä voi olla suuriakin eroja muun muassa tautitilanteesta johtuen. Vuonna 2021 korvaukset on tarkoitus jakaa pääosin valtionavustuksina, jotka mahdollistavat korvausten kohdentumisen valtionosuusjärjestelmää tarkemmin.Avustuskokonaisuuteen on tarkoitus sisällyttää myös asukaslukuun pohjautuva laskennallinen erä, jolla katetaan muita koronasta aiheutuneita välittömiä kustannuksia, kuten lisääntynyttä suojavarusteiden käyttöä ja kohonneita terveysturvallisuusvaatimuksia.Lisäksi kokonaisuuteen sisältyisi harkinnanvarainen osuus, jolla olisi mahdollista korottaa avustuksen määrää, jos laskennallisin periaattein määräytyvät korvaukset eivät tuottaisi riittävää kompensaatiota. Kokonaisuudessa otetaan huomioon koko vuoden aikana hakijalle aiheutuneet kustannukset, hakijan saamat avustukset ja valtion muu rahoitus.Avustushaun yhteydessä korvattaisiin myös kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet kotikunnattoman henkilön määräämisestä karanteeniin, eristykseen tai pakolliseen terveystarkastukseen. Nämä kustannukset korvattaisiin täysimääräisinä. Avustusta voisivat hakea kaikki kunnat ja kuntayhtymät, joille on syntynyt näitä kustannuksia.Asetusta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Luonnos on lausunnolla 27.8. saakka.Ensimmäinen hakukierros syksylläHakukierroksia on tarkoitus järjestää ainakin kaksi. Ensimmäisellä hakukierroksella katettaisiin tammikuusta elokuuhun 2021 aiheutuneet kustannukset. Avustukset tulisivat hakuun syksyllä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään 8.7.2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti halutaan lisätä kotimaisen kestävästi tuotetun kalan kulutusta. Tällä hetkellä kalaa syödään noin 1,7 annosta viikossa. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä jalostettujen kalatuotteiden vientiä.– Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Syömällä kalaa voi parantaa terveyttään, puhdistaa vesistöjämme ja vahvistaa elinvoimaa koko kalatalouden arvoketjussa.  Nyt lähdemme toteuttamaan ohjelmaa, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan käyttö ja lisätä merkittävästi kalatuotteiden vientiä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Toteutuessaan ohjelma saa aikaan esimerkiksi nämä yhteiskunnalliset hyödyt:Kalatalouden yritysten kokonaisarvo voi nousta jopa 70 prosenttia aina 1,7 miljardiin euroon. Alan päätoimisten työpaikkojen määrä nousee viidestä tuhannesta kahdeksaan tuhanteen.Kansanterveyden laskennallisia terveyshyötyjä saataisiin 1–2 miljardia euroa. Ravinteita poistetaan vesistöistä kalastuksen myötä. Yhden liha-annoksen korvaaminen kalalla viikossa pienentää ruokavalion hiilijalanjälkeä keskimäärin noin 5–6 prosenttia.Kalatuotteiden viennin arvon nousu tasapainottaisi Suomen kauppatasetta noin 200 miljoonalla eurolla.Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia kalan alkutuotantoon ja teollisuuteen. Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi. Tavoitteena on viisinkertaistaa silakan ja kaksinkertaistaa muiden kotimaisten luonnonkalojen elintarvikekäyttö vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. Kestävä kalastus on hyväksi myös vesistöille, koska se poistaa niihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää rehevöitymistä.Kotimaista kasvatettua kalaa tarvittaisiin myös nykyistä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi itämerirehun käyttö ja kiertovesikasvatus mahdollistavat vesiviljelyn kestävän kasvun vaarantamatta vesistöjen hyvän tilan tavoitetta. Tuotannon kolminkertaistuminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää merkittäviä edistysaskeleita taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän tuotannon kehittämisessä.Ohjelmassa esitetään useita käytännön toimia kuten kalan käytön vauhdittamista julkisilla hankinnoilla, korotettua tukea ja innovaatioseteleitä yritysten kehitystoimille, kalastuksen aloitustukijärjestelmää, kalankasvatuksen sähköveroluokan muuttamista, Itämerirehun käytön edistämistä vesiviljelyssä sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuvien kehittämisohjelmien käynnistämistä innovaatioiden, elintarvikelaadun ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi.Pääosa edistämisohjelman toimenpiteistä rahoitetaan parhaillaan valmisteltavan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio järjestää perjantaina 9.7. videoyhteydellä korkean tason keskustelutilaisuuden, jonka aiheena on kiintiöpakolaisten vastaanotto ja sen edistäminen. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Maria Ohisalo.Euroopan komission tavoitteena on, että pakolaisten uudelleensijoittaminen eli kiintiöpakolaisten vastaanotto vakiintuisi osaksi yhä useamman jäsenvaltion toimintaa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että ensi vuonna 1,47 miljoonaa pakolaista on uudelleensijoittamisen tarpeessa.Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen, ja toimintaa on pystytty jatkamaan myös koronapandemian aikana. Maailmalla pandemia on kuitenkin vähentänyt kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Suomea on pyydetty kertomaan tilaisuudessa omista hyväksi havaituista käytännöistään.– Koronatilanteesta huolimatta olemme pystyneet nostamaan pakolaiskiintiötä hallitusohjelman mukaisesti. Tämä on todella tärkeää, sillä muuttoliikkeen perimmäiset syyt eivät suinkaan ole kadonneet koronan myötä: esimerkiksi konfliktit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ajavat edelleen ihmisiä pois asuinalueiltaan. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on tärkeässä roolissa, jotta Suomi tekee osansa maailman hädänalaisimpien ihmisten auttamiseksi, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.– Pandemialla on ollut myös valtavia sosioekonomisia vaikutuksia. Käytännössä yhä suurempi osa maailman pakolaisista on nyt entistä haavoittuvammassa asemassa, sillä moni on menettänyt elinkeinonsa ja toimeentulonsa, hän jatkaa.Suomi on valinnut kiintiöpakolaisia etähaastattelujen avullaSuomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä. Tavallisesti Suomeen otettavat kiintiöpakolaiset valitaan matkoilla, joille osallistuu Maahanmuuttoviraston asiantuntijoiden lisäksi myös suojelupoliisin ja ELY-keskuksen tai kunnan työntekijöitä. Pandemian aikana kiintiöpakolaisia on valittu etäyhteyksin toteutettavien haastattelujen perusteella. Valintoja on voitu tehdä myös UNHCR:n asiakirjojen pohjalta.– Valintamatkoja aletaan tehdä jälleen, kun tilanne sen sallii. Toivon kuitenkin Suomen kokemusten olevan myös muille maille rohkaiseva esimerkki siitä, että kiintiöpakolaisia voidaan vastaanottaa joustavasti ja vaihtoehtoisin toimintatavoin poikkeuksellisissakin oloissa, sanoo ministeri Ohisalo.Suomessa on tänä vuonna tehty myös selvitys kiintiöpakolaisten yhteisölähtöisestä kotouttamisesta, jossa kullekin kiintiöpakolaiselle valittaisiin noin viiden hengen kummiryhmä. Toukokuun lopussa julkaistun selvityksen mukaan malli voisi täydentää viranomaisten kotouttavaa työtä ja ehkäistä syrjäytymistä. Euroopan komissio ja UNHCR rohkaisevat maita yhteisölähtöiseen kotouttamiseen.Kiintiöpakolaisten vastaanotto on vaikuttava tapa auttaa Keskustelutilaisuuteen osallistuvat muun muassa komissaari Ylva Johansson sekä UNHCR:n pääjohtaja Filippo Grandi. EU-jäsenvaltioiden lisäksi edustettuina ovat myös Yhdysvallat ja Kanada, jotka ovat kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa keskeisiä maita.Suomen maahanmuuttopolitiikassa kiintiöpakolaisten vastaanotto on yksi tärkeistä painopisteistä. Se on tehokas ja vaikuttava tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve ja muut oleskelun edellytykset selvitetään jo ennen heidän tuloaan Suomeen. Toiminta on myös konkreettinen tapa osoittaa kansainvälistä solidaarisuutta suuria pakolaisyhteisöjä isännöiviä maita kohtaan.Tänä vuonna Suomi vastaanottaa 1 050 kiintiöpakolaista, mikä on Suomelle historiallisen korkea määrä. Yhdessä Euroopan komission kanssa myös Suomi pyrkii siihen, että toiminta saataisiin vakiinnutettua mahdollisimman moneen jäsenvaltioon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimesi tänään 8. heinäkuuta 2021 oikeustieteen lisensiaatti, ekonomi Heikki Kannisen ja oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Tuula Pynnän Suomen ehdokkaiksi unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiksi 1.9.2022 alkavalle kuuden vuoden toimikaudelle. Kumpikin on ehdolla jatkokaudelle. Suomen ilmoitettua ehdokkaansa EU:n jäsenvaltioiden hallitukset päättävät nimityksistä kuultuaan ehdokkaiden soveltuvuutta arvioivaa EU:n tason komiteaa.Sekä Kannisella että Pynnällä on syvällistä EU-oikeuden ja kansallisen oikeusjärjestyksen tuntemusta. Heille on myös eri yhteyksissä uskottu merkittäviä luottamustehtäviä ja heidän asiantuntemustaan on hyödynnetty laajasti.
 
Kanninen on toiminut unionin yleisen tuomioistuimen tuomarina vuodesta 2009 ja oli sen varapresidenttinä vuosina 2013–2016. Aiemmin hän on työskennellyt tuomarina Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa. Suomessa Kanninen on toiminut muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden jäsenenä ja oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena.   
 
Pynnä on toiminut unionin yleisen tuomioistuimen tuomarina vuodesta 2019. Aiemmin hän on työskennellyt Suomen valtionasiamiehenä Euroopan unionin tuomioistuimessa. Pynnä on myös toiminut korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenenä sekä alioikeustuomarina. Hän on suorittanut kaksi ulkomaista oikeustieteen alan jatkotutkintoa. 
 
Euroopan unionin tuomioistuin on Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja komission ohella yksi keskeisistä EU:n toimielimistä. Siihen kuuluu kaksi Luxemburgissa toimivaa tuomioistuinta: unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin.  Unionin yleinen tuomioistuin käsittelee muun muassa kansalaisten ja yritysten EU:n toimielimiä vastaan nostamia kanteita. Asiat voivat koskea esimerkiksi kilpailuoikeutta, valtiontukia, immateriaalioikeuksia sekä EU:n henkilöstösääntöjä. Yleisessä tuomioistuimessa on kaksi tuomaria kustakin jäsenvaltiosta. He toimivat tehtävässään täysin puolueettomina ja riippumattomina.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on informoinut jäsenvaltioita EU:n Innovaatiorahaston seuraavista hakukierroksista ja viime vuoden hakujen tilanteesta. Lisäksi Euroopan investointipankki (EIB) on luonut neuvontatoiminnon, josta on saatavissa välitöntä apua energiainvestointien valmisteluun.Innovaatiorahastosta rahoitetaan läpimurtoteknologioita, jotka liittyvät uusiutuvaan energiaan, energiaintensiivisiin toimialoihin, energian varastointiin sekä hiilidioksidin talteenottoon, käyttöön ja varastointiin. Sillä vauhditetaan vihreää elpymistä luomalla paikallisesti puhtaisiin teknologioihin liittyviä uusia työpaikkoja, tasoittamalla tietä ilmastoneutraaliudelle ja vahvistamalla Euroopan teknologista johtoasemaa maailmanlaajuisesti.Euroopan komissio valmistelee Innovaatiorahaston seuraavia hakuja. Suurten hankkeiden rahoitukseen suunnattu haku avattaneen 26.10.2021 jatkuen kevääseen 2022 asti. Rahoitusta on tarjolla alustavasti noin 1,3–1,5 miljardia euroa. Pienten hankkeiden seuraava haku avataan maaliskuussa 2022. Rahoitusta on saatavilla alustavasti 100 miljoonaa euroa. Erityisesti rahaston suurten hankkeiden haku on herättänyt paljon mielenkiintoa, joten komissio suuntaa resursseja erityisesti niihin. Komissio myös pyrkii nopeuttaman päätöksentekoprosessia siten, että syksyn haku on yksivaiheinen, ja päätökset tehdään jo heinäkuussa 2022. Komissio pyrkii pitämään hakuvaatimukset pääosin ennallaan. Viime syksynä avattujen hakujen päätöksiä luvassa lähiaikoina Ensimmäisten, syksyllä 2020 avattujen suurten ja pienten hankkeiden hakukierrosten päätöksiä on luvassa lähiviikkoina. Valitut hakijat kutsutaan EU:n tukipäätösneuvotteluihin. Myös jäsenvaltioiden viranomaisia informoidaan jäsenmaan alueella valmistelluista hankkeista, joiden kanssa edetään tukipäätösneuvotteluihin.Neuvontapalvelu avustamaan energiainvestointien suunnittelua rahoituskelpoisiksiEuroopan investointipankki on luonut uuden neuvontapalvelun, joka avustaa energiainvestointien suunnittelussa rahoituskelpoisiksi. Neuvontapalvelun asiakkaaksi voi hakeutua välittömästi. Neuvontapalvelun vastaanottaminen ei edellytä hakemuksen jättämistä Innovaatiorahastoon. 
Neuvonnan kohteeksi valittaneen noin 60 yritystä. Neuvonta on maksutonta. Neuvontapalvelun kontaktihenkilö EIB:ssä on Catherine Bender (c.bender(at)eib.org).Lisätietoja EU:n Innovaatiorahastosta sekä suurten ja pienten hankkeiden hauista saa komission Innovaatiorahasto-sivustolta. Lisätietoja syksyn hauista on sivustolla lähempänä hakujen avautumista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio antoi 2.6. ehdotuksen asetukseksi Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin tarkistamisesta. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa ehdotukseen eduskunnalle antamassaan kirjelmässä 8.7.Schengenin vapaan liikkuvuuden alueen toimivuus perustuu jäsenmaiden väliseen luottamukseen.  Arviointi- ja valvontamekanismin tarkoituksena on ylläpitää luottamusta ja edistää Schengen-alueen toimintaa varmistamalla, että jäsenmaat noudattavat Schengenin säännöstöä tehokkaasti.Asetusehdotuksen tavoitteena on muun muassa lyhentää ja yksinkertaistaa arviointimenettelyjä ja vahvistaa perusoikeuksien kunnioittamisen arviointia. Valtioneuvosto kannattaa esityksen tavoitteita ja pitää tärkeänä, että mekanismin käytöstä tehdään aiempaa strategisempaa ja tehokkaampaa.Perusoikeuksien toteutumista arvioitaisiin tarkemminSchengenin säännöstöön kuuluu laajasti toimia EU:n oikeus- ja sisäasioiden alalta. Asetusehdotuksessa esitetään, että arviointi- ja valvontamekanismi voisi jatkossa kattaa kaikki Schengenin säännöstön alle kuuluvat alat paitsi ne, joita varten EU:n lainsäädännössä on luotu erillinen arviointimekanismi. Jatkossakin arvioitaisiin esimerkiksi ulkorajojen, viisumipolitiikan, Schengenin tietojärjestelmän, poliisiyhteistyön ja luvatta oleskelevien henkilöiden palautusten toimivuutta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että arviointiprosessin eri vaiheissa varmistetaan jäsenmaiden osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet. Ehdotuksessa todetaan, että arvioinneissa on kiinnitettävä erityistä huomiota perusoikeuksien toteutumiseen. Tätä tuettaisiin kehittämällä arvioitsijoiden koulutusta sekä käyttämällä arviointien tukena aineistoa muilta toimijoilta, kuten oikeusasiamiehiltä ja kolmannelta sektorilta. Myös EU:n perusoikeusviraston osallistumista arviointeihin vahvistettaisiin. Asetusehdotus on osa Schengen-alueen kokonaisvaltaista kehittämistäSchengenin nykyinen arviointi- ja valvontamekanismi on ollut käytössä vuodesta 2015 lähtien. Komission mukaan mekanismi on selkeästi kehittänyt toimintaa ja Schengenin säännöstön säännöksiä noudatetaan pääasiassa hyvin. Mekanismissa on kuitenkin puutteita, jotka liittyvät esimerkiksi arviointien kestoon, arviointeihin saatavien asiantuntijoiden määrään sekä perusoikeusnäkökulman riittävään huomiointiin.Komissio ilmoitti maahanmuutto- ja turvapaikkauudistusta koskevan tiedonannon yhteydessä syksyllä 2020, että se laatii Schengen-strategian, johon sisältyy sekä lainsäädäntöä että operatiivista toimintaa koskevia aloitteita. Komissio antoi tiedonannon toimivaa ja kestävää Schengen-aluetta edistäväksi strategiaksi 2.6.2021. Arviointi- ja valvontamekanismia koskeva asetusehdotus on osa tätä Schengen-alueen kokonaisvaltaista kehittämistä ja vahvistamista. Komission tavoitteena on, että asetus tulisi voimaan 1.9.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uudenmaan TE-toimisto antaa jatkossa työvoimapoliittiset lausunnot osasta työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä kaikkien työ- ja elinkeinotoimistojen toimialueilla. Keskittämisen tavoitteena on, että käsittelyajat ja ratkaisukäytännöt ovat entistä yhdenmukaisempia. Lisäksi halutaan turvata, että työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä annettavat lausunnot käsitellään viivytyksettä.Tehtävien keskittäminen Uudenmaan TE-toimistolle on perusteltua siksi, että sillä on kyky ja valmius johtaa suuren yksikön toimintaa. Lisäksi Uudenmaan TE-toimistolla on vahvaa osaamista keskitettävistä tehtävistä sekä toimivat ja vakiintuneet toimintaprosessit ja -käytännöt.Uudenmaan TE-toimisto hoitaa työvoimapoliittiset lausuntotehtävät, kun kyseessä on 
muu kuin työsuhteessa tehty työ, työllistyminen yrittäjänä ja omassa työssä, opiskelu, nuorten velvollisuus hakea opiskelupaikkaa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä sekä työvoimapoliittisesti moitittava menettely.Kaikki työ- ja elinkeinotoimistot antavat toimialueillaan edelleen työvoimapoliittisia lausuntoja esimerkiksi työnhaun voimassaoloon, kokoaikatyön hakemiseen ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavaan työttömyysetuuteen liittyvistä työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä.Keskittäminen ei muuta työnhakijan asiointia TE-toimistossa.Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen 8.7.2021. Asetus tulee voimaan 1.10.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rajavalvontaviranomaisten 25.7. saakka jatkuva sisärajavalvonta varaa kunnille ja kuntayhtymille ajan valmistautua tartuntatautilain mukaisten terveysturvallisuustoimien käyttöönottoon. Tämän jälkeen sisärajavalvonta päättyy.Valtioneuvoston 8.7. tekemän päätöksen mukaan sisärajavalvontaa jatketaan 12.7. – 25.7. Tänä aikana sovelletaan sekä sisä- ja ulkorajoilla noudatettavia maahantulorajoituksia että tartuntatautilain vaatimuksia. Päätöksen tavoitteena on varmistaa sujuva siirtyminen kevään 2021 matkustusrajoituksista terveysturvallisuustoimiin rajanylityspaikoilla ja ehkäistä lyhyenä siirtymäaikana maan rajojen yli tulevia covid-19-tartuntoja.Käytännössä sisärajavalvonnan jatkaminen tarkoittaa sitä, että 12.-25.7. rajavalvontaviranomaiset arvioivat ensin henkilön oikeuden matkustaa Suomeen. Jos henkilö on oikeutettu maahantuloon, arvioivat terveysviranomaiset, millaisten tartuntatautilain terveysturvallisuustoimien piiriin henkilö kuuluu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi