NordenBladet — Ulkoministeriö on lähettänyt ehdotuksen ulkoministeriön maksuasetuksen muuttamisesta lausuntokierrokselle. Lausuntokierros on käynnissä 6.8.2021 saakka. Ehdotuksessa esitetään, että edustustoissa myönnettävien henkilökorttien hintoja korotetaan kuudella eurolla ja edustustoissa myönnettävien passien hintoja 55 eurolla.Poikkeuksen korotuksiin muodostavat Suomen sotiin osallistuneille myönnettävien passien hinnat, joihin ei esitetä muutoksia.Ehdotetut maksujen muutokset sekä henkilökorteissa että passeissa perustuvat maksuperustelain mukaiseen omakustannusperiaatteeseen.Henkilökorttien osalta maksumuutos aiheutuu 2.8.2021 voimaan tulevasta henkilökorttilain, passilain, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 15 ja 38 §:n sekä ulkomaalaislain 33 a ja 159 §:n muutoksista. Henkilökorttiin lisätään biometriset tunnisteet eli kasvokuva ja sormenjäljet. Säädösmuutoksista aiheutuvat lisämenot kohdentuvat ulkoasiainhallinnon maksulliseen toimintaan ja ne tulee valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti kattaa täysimääräisesti suoritteista perittävillä lupatuotoilla. Edustustoissa myönnettävän passin maksu on ollut vuodesta 2014 lähtien 140 euroa. Passin hinta ei enää vastaa sen omakustannusarvoa omakustannusarvoa ja hinta esitetään nostettavan 195 euroon. Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:n 1 momentin mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän maksun tulee vastata suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää eli olla omakustannusarvon mukainen. Lausuntopyyntöjä on lähetetty kohdennetulla jakelulla, mutta lisäksi asetuksen muutosehdotuksesta ja perustelumuistiosta voivat lausua muutkin. Muutosesitys on osoitteessa lausuntopalvelu.fi.Linkki asetusmuutosehdotukseen ja perustelumuistioon lausuntopalvelu.fi-sivustolla.
NordenBladet — Valtiovarainministeriö maksaa hyvinvointialueille valmistelurahoitusta, kun hyvinvointialueiden väliaikaiset valmistelutoimielimet on asetettu.Rahoitusta maksetaan valtionavustuksina hyvinvointialueille vuosina 2021 ja 2022. Määrärahaa voi käyttää hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä väliaikaisten valmistelutoimielinten kustannuksiin.Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin johtaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä aluevaltuuston toimikauden alkuun asti. Aluevaalit järjestetään 23.1.2022 ja aluevaltuustojen toimikausi käynnistyy maaliskuussa 2022.Valtio osoittaa rahoitusta myös HUS-yhtymän valmisteluun. Rahoitus maksetaan vuonna 2021 HUS-sairaanhoitopiirille. Lisäksi valtionavustusta maksetaan Helsingin kaupungille, jonka on eriytettävä kaupungin talousarviossa ja kirjanpidossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen.Lakisääteisten tehtävien valmisteluun hyvinvointialueille, HUS-sairaanhoitopiirille ja Helsingin kaupungille osoitetaan vuonna 2021 valtion rahoitusta yhteensä 14,97 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 määrärahatarpeeksi on arvioitu noin 47,15 miljoonaa euroa.Rahoituksen vastaanottamiseksi hyvinvointialueiden on toimitettava valtiovarainministeriölle tieto väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta ja maksun saajatiedot. Ministeriö maksaa valtionavustuksen kullekin hyvinvointialueelle viivytyksettä tietojen vastaanottamisen jälkeen.Valtionavustus myönnetään vuonna 2021 hyvinvointialueille, HUS-sairaanhoitopiirille ja Helsingin kaupungille alla olevan mukaisesti:Varsinais-Suomen hyvinvointialue 1 384 633 euroaSatakunnan hyvinvointialue 638 827 euroaKanta-Hämeen hyvinvointialue 607 146 euroaPirkanmaan hyvinvointialue 1 202 361 euroaPäijät-Hämeen hyvinvointialue 557 067 euroaKymenlaakson hyvinvointialue 457 759 euroaEtelä-Karjalan hyvinvointialue 390 431 euroaEtelä-Savon hyvinvointialue 560 695 euroaPohjois-Savon hyvinvointialue 888 910 euroaPohjois-Karjalan hyvinvointialue 435 338 euroaKeski-Suomen hyvinvointialue 942 086 euroaEtelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 656 914 euroaPohjanmaan hyvinvointialue 613 571 euroaKeski-Pohjanmaan hyvinvointialue 364 775 euroaPohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 1 185 206 euroaKainuun hyvinvointialue 345 973 euroaLapin hyvinvointialue 917 650 euroaItä-Uudenmaan hyvinvointialue 471 826 euroaKeski-Uudenmaan hyvinvointialue 525 857 euroaLänsi-Uudenmaan hyvinvointialue 1 049 007 euroaVantaan ja Keravan hyvinvointialue 664 468 euroaHUS-sairaanhoitopiiri 75 000 euroaHelsingin kaupunki 37 500 euroaValtio osoittaa sote-uudistuksen alueelliseen täytäntöönpanoon myös muuta rahoitusta. Tiedonhallinnan, tietohallinnon ja tietojärjestelmien muutoksen valmisteluun, suunnitteluun ja toteutukseen myönnettävää rahoitusta koskeva luonnos valtioneuvoston asetukseksi on lausunnoilla 5.8.2021 asti. Muutosten toteuttamisen määrärahatarpeeksi on arvioitu 50 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 170 miljoonaa euroa vuonna 2022.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja hyvinvointialueiden perustamista koskeva lainsäädäntö on hyväksytty, ja se tulee voimaan vaiheittain. Uudistuksen voimaanpanolaki tulee voimaan 1.7.2021, jolloin myös hyvinvointialueet oikeushenkilöinä perustetaan. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla eri viranomaiset toteuttavat monia toimenpiteitä, jotta hyvinvointialueiden toiminta voi käynnistyä.Viranomaisrekisteröinti käynnistää hyvinvointialueiden toiminnanVerohallinto luo Y-tunnuksen jokaiselle hyvinvointialueelle automaattisesti. Y-tunnukset löytyvät tämän jälkeen ytj.fi-järjestelmästä, ja ne viedään myös kootusti soteuudistus.fi-verkkosivuille. Hyvinvointialueet täydentävät verohallinnolle yhteystietonsa, kun ne ovat saaneet toimintansa käyntiin.Hyvinvointialueet vastaavat itse muista pakollisista viranomaisrekisteröinneistä, kuten ilmoituksen tekemisestä työnantajarekisteriin ja ennakkoperintärekisteriin.Tieto väliaikaisen toimielimen asettamisesta toimitettava valtiovarainministeriöönHyvinvointialueet ilmoittavat valtiovarainministeriölle väliaikaisen toimielimen asettamisesta. Asettamispäätös liitteineen on toimitettava valtiovarainministeriön kirjaamoon (valtiovarainministerio(at)vm.fi) ja tiedoksi ministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolle (vm.sote(at)vm.fi).Väliaikainen toimielin huolehtii hyvinvointialueiden käynnistymisen kannalta välttämättömistä toimista ja valmistelusta ennen valtuustojen aloittamista. Se toimii hyvinvointialueen ylimpänä päätöksentekoelimenä, kunnes aluevaltuustot ja niiden asettamat aluehallitukset aloittavat toimintansa.Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet on valittava hyvinvointialueen kuntien sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja alueen pelastustoimen viranhaltijoista, joilla on hyvä asiatuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta.Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta päättävät viranomaiset voivat halutessaan asettaa seurantaryhmän seuraamaan uudistuksen toimeenpanoa. Seurantaryhmä voidaan muodostaa hyvinvointialueella edustettuna olevien poliittisten puolueiden ja ryhmien edustajista.Tarkemmat ohjeet väliaikaisen toimielimen asettamisesta löytyvät soteuudistus.fi-sivuilta.Nopea liikkeellelähtö kannattaaHyvinvointialueiden toiminta on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti lakien voimaantulon jälkeen. Nopea järjestäytyminen on avain siihen, että kesän edetessä hyvinvointialueilla voidaan tehdä ensimmäisiä rekrytointeja ja työnjakoja sekä suunnitella resurssien käyttö. Käytännössä väliaikaisen valmistelutoimielimen järjestäytymiskokouksesta on hyvä sopia ajoissa nopealla aikataululla, jotta tarvittavat valtuutukset, muun muassa hyvinvointialueen pankkitilin avaamiseksi, voidaan vahvistaa. Näin varmistetaan valtionavustuksen nopea maksatus hyvinvointialueelle.Tavoite on, että hyvinvointialueella paikalliset toimijat sopivat hyvässä yhteisymmärryksessä väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta ja kokoonpanosta. Yhteinen sopiminen on tärkeää. Näin varmistetaan yhteistyön toteutuminen, kun valmistellaan ja suunnitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuun siirtymistä. Samalla luodaan strategiaa hyvinvointialueen tulevaan toimintaan. Jos voimaanpanolain voimaantulosta on kulunut kaksi (2) kuukautta eikä hyvinvointialueella ole asetettu väliaikaista valmistelutoimielintä, valtiovarainministeriö tekee esityksen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta. Esityksen perusteella valtioneuvosto päättää hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta.Kesällä maksetaan ensimmäiset valtionavustukset hyvinvointialueilleHyvinvointialue saa valtion rahoitusta toiminnan valmisteluun heti, kun voimaanpanolaki on tullut voimaan ja väliaikainen valmistelutoimielin on asetettu. Laskennallisen rahoituksen määräytymisperusteet vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella heti, kun tasavallan presidentti on vahvistanut sote-uudistuksen lainsäädännön voimaantulon.Valtiovarainministeriö tekee valtioneuvoston asetuksen antamisen jälkeen päätöksen valtionavustuksien jakamisesta hyvinvointialueille, HUS-kuntayhtymälle ja Helsingin kaupungille.Valtionavustuksien maksatuspäätös kullekin hyvinvointialueelle tehdään sen jälkeen, kun hyvinvointialue on vahvistanut ministeriölle väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisen ja maksunsaajatiedot.Hyvinvointialueelle ohjataan syksyllä valtionavustuksina myös muuta valmistelurahoitusta. ICT- ja tiedonhallinnan tehtäviin myönnettävien valtionavustusten peruste on hyvinvointialueen hankesuunnitelma, jonka valmistelu kannattaa käynnistää viivytyksettä väliaikaisessa valmistelutoimielimessä.Mistä saan
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on julkistanut Suomen sitoumukset globaalin tasa-arvon edistämiseksi Pariisissa 30. kesäkuuta alkaneessa huippukokouksessa. Generation Equality Forum -tapahtuman järjestävät Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Meksiko ja YK.Generation Equality Forum on lähtölaukaus YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin koordinoimalle viisivuotiselle Generation Equality –kampanjalle, jonka tavoitteena on vauhdittaa sukupuolten tasa-arvoa maailmanlaajuisesti. Kampanjassa on kuusi toimintaryhmää. Suomi on yksi teknologia-alan ja innovaatiotoiminnan tasa-arvoa edistävän toimintaryhmän johtajista.
Suomi ja muut Generation Equality -toimijat julkistivat tänään Pariisissa omat sitoumuksensa yhdessä sovittujen tasa-arvotavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomen kansallisilla sitoumuksilla kurotaan umpeen teknologia-alan sukupuolikuiluja koulutuksessa ja työelämässä sekä luodaan turvallisia verkkoympäristöjä esimerkiksi puuttumalla sukupuolittuneeseen väkivaltaan verkossa. Lisäksi lisätään rahoitusta uusille innovaatioille sekä tuodaan teknologiset ratkaisut laajemmin terveydenhuollon tueksi. Suomi on myös mukana YK:n lastenrahaston UNICEF:n kanssa sovituissa yhteissitoumuksissa. Suomi tukee muidenkin toimintaryhmien työtä sitoumuksilla, joilla muun muassa edistetään seksuaali- sekä lisääntymisterveyttä ja kitketään verkkoväkivaltaa.Suomi tukee Generation Equality -kampanjan tavoitteita yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Generation Equality foorumin avajaistapahtumassa puhunut pääministeri Marin korosti, että teknologiaa on hyödynnettävä tasa-arvon edistämiseen.
“Tarvitsemme kaikkien yhteistyötä tasa-arvon edistämiseksi, niin naisten kuin miestenkin. Yhteiskunta, joka on hyvä naisille ja tytöille, on hyvä yhteiskunta kaikille. Tämä näkemys on mahdollistanut Suomen menestystarinan”, pääministeri Marin sanoi puheenvuorossaan.”Minun sukupolveni tietää hyvin, millaisia mahdollisuuksia teknologia voi meille tarjota. Mutta teknologialla voidaan edistää tasa-arvoa vain, jos se on kaikkien ulottuvilla. Meidän on toimittava yhdessä, jotta voimme kuroa umpeen digitaalista kuilua sukupuolten välillä, luoda turvallisia digitaalisia ympäristöjä ja turvata tasa-arvoisen tulevaisuuden, josta hyötyvät kaikki”, pääministeri Marin jatkoi.
Generation Equality on monitoimijapohjainen kampanja, jossa sukupuolten tasa-arvon toimintaohjelmia toteutetaan yhteistyössä hallitusten, yritysten, järjestöjen ja nuorisoliikkeiden kanssa. Suomesta joukko organisaatioita on jo liittynyt kampanjaan mukaan ja omia sitoumuksia tasa-arvon edistämiseksi voi esittää koko kampanjakauden ajan.
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslian viestintäosaston osastopäällikön (valtioneuvoston viestintäjohtaja) virkaan tuli määräaikaan mennessä 14 hakemusta. Hakuaika päättyi 30. kesäkuuta. Valtioneuvosto täyttää viran viiden vuoden määräajaksi. Virkaa hakivat: Eronen JussiHäkkilä KimmoItkonen Anna-KaisaKeskimäki TiinaLehto LiinuLehtonen PiotrNiinivaara SusannaNikula AnneNiva JukkaPaasikoski PäiviRantala JyriSjöholm AnneVierikko Juuso Yksi hakijoista ei halunnut nimeään julkisuuteen.
NordenBladet — Koronaviruspandemian seurausten vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriö avaa korkeakoulujen haettavaksi harkinnanvaraisen rahoituksen opetustoimen, varhaiskasvatuksen sekä taide- ja kulttuurialojen ammattilaisille suunnattuun erikoistumiskoulutukseen. Rahoitusta voi hakea tänä syksynä taide- ja kulttuurialojen ammattilaisille suunnatun korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen tai toteuttamiseen. Rahoitus mahdollistaa alemmat koulutusmaksut ja alan tarpeisiin vastaavien uusien erikoistumiskoulutusten suunnittelun.
NordenBladet — Suomi tarvitsee maahanmuuttopolitiikan, joka kokoaa yhteen eri toimijoiden vastuualueet. Sisäministeriö on 30.6. asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on määritellä pitkän aikavälin tavoitteet Suomen kokonaisvaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle.Maahanmuutosta on tullut pysyvä osa Suomen kehitystä, ja sen odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina. Maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa siten yhteiskuntaan ja sen kehitykseen. Suomessa sisäministeriö vastaa maahanmuuttopolitiikan kokonaisuudesta. Aloite hankkeelle tulikin sisäministeriön maahanmuutto-osastolta.– On selvää, että Suomi tarvitsee muuttoliikettä säilyäkseen elinvoimaisena. Monet tutkimukset osoittavat, että ulkomailta tulevilla työntekijöillä, tutkijoilla, opiskelijoilla ja heidän perheenjäsenillään on yhä suurempi merkitys talouskasvulle ja tulevaisuudelle, kertoo neuvotteleva virkamies Harri Sivula.Suomeen suuntautuvaan muuttoliikkeeseen vaikuttavat myös erilaiset kriisit ja konfliktit. Suojelun tarpeessa olevien ihmisten määrän ennakoidaan jatkavan kasvuaan, ja Euroopasta ja Suomesta haetaan turvapaikkaa tulevaisuudessakin. Tarve kiintiöpakolaisten vastaanottoon ja täydentävien laillisten maahanmuuttoväylien kehittämiseen kasvaa.– Suomen on osattava huomioida parhaalla mahdollisella tavalla sekä omat että tulijoiden tarpeet. Meillä on tässä vaiheessa hyvä tilaisuus hakea lisäoppia muiden maiden kokemuksista. Kokonaisvaltaisella maahanmuuttopolitiikalla voimme maksimoida muuttoliikkeen hyödyt ja minimoida syrjäytymisestä ja eriarvoistumisesta johtuvat ongelmat, toteaa erityisasiantuntija Anna Rundgren.Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa yhteistyötä ja eri toimijoiden osallistamistaSuomen maahanmuuttopolitiikka perustuu hallituksen linjauksiin, EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin. Tällä hetkellä Suomella ei kuitenkaan ole esimerkiksi maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, johon olisi kirjattu eri yhteiskuntasektoreiden yhteisiä tavoitteita maahanmuutolle. Valtionhallinnossa maahanmuuttoon liittyviä tehtäviä on suurimmalla osalla ministeriöistä. Myös kunnilla ja järjestöillä on tärkeitä maahanmuuttajiin ja heidän kotouttamiseensa liittyviä vastuita.Kokonaisvaltaisella maahanmuuttopolitiikalla sisäministeriö haluaa koota yhteen eri toimijoiden vastuualueet ja asettaa niille yhtenäiset pitkän aikavälin tavoitteet. Tämä tehdään yhteistyöllä ja uudenlaisia menetelmiä kokeilemalla. Sisäministeriö on hankkeessa koordinoivassa roolissa.– Selvitämme nyt maahanmuuttoon kohdistuvia odotuksia, maahanmuuttopolitiikan kehityskohteita ja sekä Suomen että maahanmuuttajien tarpeita. Haluamme käydä aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa ja tarjota niille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa työhön. Osallistamismenetelmien kehittämisessä meitä tukevat ammattikorkeakoulu Laurean palvelumuotoiluopiskelijat, kertoo sisäministeriön palvelumuotoilija Mariana Salgado.Palvelumuotoilun lähtökohtana on ymmärtää ihmisten tarpeita. Siitä on hyötyä esimerkiksi silloin, kun halutaan osallistaa eri tahoja ministeriön toimintaan.Kyselyllä tunnusteltiin sidosryhmien näkemyksiäSuuntaviivoja työlle on saatu laajasta sidosryhmäkyselystä, jonka sisäministeriön maahanmuutto-osasto toteutti keväällä 2021. Kyselyssä laajaa ja monipuolista joukkoa yhteiskunnallisia toimijoita pyydettiin kertomaan näkemyksiään esimerkiksi siitä, millaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomi tarvitsee, mitä siinä tulisi priorisoida ja millaisia konkreettisia toimenpiteitä vaaditaan.Seuraavaksi tarkoituksena on koota kattavasti asiantuntijoiden, viranomaisten ja tutkijoiden näkemyksiä Suomen maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi. Syksylle on suunnitteilla muun muassa erilaisia työpajoja ja webinaareja.Hanke on kaksivuotinen, ja sen toimikausi päättyy 30.6.2023. Hankkeen tarkempi aikataulu ja lopputuotoksen muoto tarkentuvat valmistelun edetessä.
NordenBladet — Helsingin yliopiston asettama alueellinen työryhmä on marras- ja kesäkuun välillä valmistellut ympäristöministeriön toimeksiannosta esitystä Evon kansallispuistosta, joka ottaisi huomioon luonnonsuojelulain kansallispuistosäännökset, alueen toimijoiden tarpeet sekä tiedekansallispuiston erityistarpeet. Tavoitteena oli tehdä esitys, jonka pohjalta ministeriö voisi ryhtyä valmistelemaan kansallispuistolakia. Työryhmä luovutti tänään esityksensä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle.”Haluan kiittää työryhmää selvityksestä ja eri vaihtoehtojen tutkimisesta. Tutustumme ympäristöministeriössä selvitykseen ja arvioimme, kuinka etenemme. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on tärkeää, että myös kansallispuistoverkostoa kehitetään. Tähän hallitus on sitoutunut ohjelmassaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Alueellinen työryhmä selvitti, kuinka tiedekansallispuisto olisi luotavissa suomalaiseen lainsäädäntöön sekä millaisin edellytyksin Evon kansallispuisto voitaisiin perustaa. Työryhmän tavoitteena oli ehdottaa kansallispuistolle rajaus, joka ottaisi huomioon Evolla toimivien tahojen aluetarpeet sekä mahdollistaa hirven kaadon puiston ulkopuolella. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut varadekaani, ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta. Työryhmässä on ollut edustettuna eri tahoja ja se on kuullut alueen toimijoita. Työryhmässä on ollut pysyvä asiantuntija ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Evon metsäalue Kanta-Hämeessä on noin 8 000 hehtaarin pinta-alallaan eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen laaja, yhtenäinen ja paikoin luonnontilainen vanhojen boreaalisten metsien alue. Evon metsät tarjoavat elinympäristöjä erityisesti lahopuulla ja palaneella puulla elävälle uhanalaiselle lajistolle. Alueella on paljon muutakin kuin metsäluontoa: harjuja, useita pikkujärviä ja -lampia, pikkusoita ja virtavesiä sekä perinneympäristöjä. Talousmetsiäkin alueella on, mutta kansallispuistossa ei enää tehtäisi hakkuita. Metsät jätettäisiin jatkossa kehittymään luontaisesti tai niiden monimuotoisuutta edistettäisiin aktiivisin toimin.Kansallispuistoesityksistä jatkotyössä Salla ja EvoYmpäristöministeriön kansallispuistoselvityksen pohjalta viidestä aloitteesta jatkovalmisteluun valikoituivat viime vuoden lopulla Sallatunturi Sallan kunnassa ja Evon metsäalue Hämeenlinnan kaupungissa. Valtioneuvosto antoi aiemmin kesäkuussa eduskunnalle esityksen laiksi Sallan kansallispuistosta. Kansallispuisto perustettaisiin pääosin kunnassa sijaitsevalle valtion omistamalle Sallatunturin luonnonsuojelualueelle. Tavoitteena on, että laki Sallan kansallispuistosta tulisi voimaan tämän vuoden aikana.
NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vastaanotti tänään valtioneuvoston puolesta Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksen koronapandemiaan liittyvistä toimista vuoden 2020 alkupuoliskolla. Selvityksen pohjalta annettujen turvallisuussuositusten tavoitteena on varmistaa, että vastaava tilanne voidaan toistuessaan hoitaa paremmin.Valtioneuvosto antoi 3.9.2020 Onnettomuustutkintakeskukselle (OTKES) tehtäväksi tarkastella koronapandemian ensimmäistä, heinäkuussa 2020 päättynyttä, vaihetta onnettomuustutkintalaissa tarkoitettuna poikkeuksellisena tapahtumana. OTKES kokosi toimeksiantoa varten laajapohjaisen asiantuntijaryhmän, jonka johtajana toimi OTKESin johtava tutkija Kai Valonen.
NordenBladet — Tarvitsetko työssäsi apua EU- ja valtiosopimusasioissa? Päivitetty Valtiosopimusopas on ilmestynyt sähköisenä versiona. Kuluvan vuoden aikana opas julkaistaan myös painettuna sekä ruotsinkielisenä käännöksenä.Malleja ja vastauksia EU- ja valtiosopimuksia valmistelevan virkamiehen käytännön kysymyksiinKuinka EU- ja valtiosopimuksia neuvotellaan? Kuka voi allekirjoittaa valtiosopimuksen tai toimia sijaisena, jos varsinainen allekirjoittajataho on estynyt? Riittääkö allekirjoittaminen valtiosopimukseen sitoutumiseksi? Milloin valtiosopimus tulee voimaan? Miten Ahvenanmaa otetaan huomioon valtiosopimusprosessissa? Entä yhteisymmärryspöytäkirja (Memorandum of Understanding) – voiko sellaisen dokumentin laatia kuka vain? Miten kansainvälinen hallintosopimus eroaa valtiosopimuksesta tai yhteisymmärryspöytäkirjasta?Valtiosopimusoppaassa vastataan näihin ja moniin muihin käytännön kysymyksiin. Lisäksi oppaassa on mallipohjia esimerkiksi voimaansaattamissäädöksiin, esittelylistoihin, valtakirjoihin, sitoutumiskirjoihin, noottienvaihdolla sekä kirjeenvaihdolla tehtävään sopimukseen ja Ahvenanmaan maakuntapäivien rooliin liittyen.Valtiosopimusopas 2021Oppaasta löytyy myös valtiosopimussanasto (suomi–englanti) sekä yhteisymmärryspöytäkirjan mallipohja suomeksi ja englanniksi. Valtiosopimuksen ja yhteisymmärryspöytäkirjan terminologian erot löytyvät tiiviistä sanastosta. Esittelijän muistilista kokoaa valtiosopimuksen tekovaiheet kätevästi yhteen ja muistuttaa esittelijää siitä, millaisia toimenpiteitä tulee missäkin vaiheessa tehdä.
