NordenBladet — Selvitys biokaasualan rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi on julkaistu. Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi selvityksen Kansallisen biokaasuohjelman toteuttamisen ja toimeenpano-ohjelman tueksi. Työn toteutti Gaia Consulting Oy ja 4Front Oy.Kansallisen biokaasuohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman laatinut työryhmä tunnisti tammikuussa 2021 rahoituksen hankkimisen hidasteeksi biokaasun laajamittaiselle tuotannolle ja käytölle. Investoinnit ovat alan toimijoille suuria, ja niistä saatavat tulot realisoituvat merkittävästi myöhemmin kuin itse investoinnin vaatima meno. Usein myös lopputuotteiden matala hintataso johtaa investoinnin pitkään takaisinmaksuaikaan ja heikkoon kannattavuuteen. Nyt julkaistussa selvityksessä esitetään ehdotuksia rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi ja kuvataan biokaasualan toimintaympäristö ja hankerahoituksen nykytila. Selvityksessä keskitytään teollisen mittakaavan ja maatilamittakaavan biokaasuhankkeisiin. Se ei käsittele yhdyskuntajätteisiin perustuvia hankkeita. Biokaasuala kiinnostava mutta kehittymätön rahoituskohde – kehityshaasteita riittääSelvityksen mukaan uusiutuvana energialähteenä biokaasu on lähtökohtaisesti kiinnostava rahoituskohde. Rahoittajan näkökulmasta hankkeiden haasteena on se, että kansallinen markkina on Suomessa vielä varsin pieni ja kehittymätön. Biokaasuhankkeiden rahoitusmahdollisuuksien parantaminen täytyy ensisijaisesti aloittaa hankkeiden rahoituskelpoisuuden kehittämisellä. Selvityksessä rahoituskelpoisuuden kehittäminen on jaettu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat toimintaympäristö, kannattavuus ja hankeportfoliot. Rahoituskelpoisuutta voidaan parantaa kehittämällä toimintaympäristön ennustettavuutta, mukaan lukien sääntelyn kehittäminen sekä panostamalla hankkeiden kannattavuuden parantamiseen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lopputuotteiden jalostusarvoon ja kaupallistamiseen sekä toiminnan mittakaavaan. Alan hajanaisuutta ja pientä mittakaavaa voidaan parantaa kokoamalla yksittäisistä hankkeista laajempia hankeportfolioita.Rahoitusmahdollisuuksia voidaan lisäksi kehittää informaatio-ohjauksella ja instrumenttivalikoimaa laajentamalla. Rahoitusmahdollisuuksien kehittämiskohtia ja uusia instrumenttejaBiokaasuhankkeiden rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi selvitys tunnisti sekä nykyisten että uusien rahoitusinstrumenttien kehityskohtia, joita myös valtionhallinto voisi olla edistämässä. Kansallisia avustusten informaatio-ohjauksen vahvistaminen sekä hakuprosessien ja -kriteerien yhtenäistäminen selkeyttäisi kokonaisuutta toimijoille. Tämä vahvistaisi erityisesti pienempien toimijoiden hankevalmistelua ja tukisi entistä paremmin laajempia hankekokonaisuuksia sekä toimijoiden välistä yhteistyötä ja skaalaamispotentiaalin vahvistumista. Toimialan kehittyminen tukee myös vähemmän käytettyjen rahoitusinstrumenttien, kuten leasingin ja joukkorahoituksen käyttöä, ja sitä kautta laajentaa rahoittajakuntaa.Selvityksen mukaan vihreiden lainojen ja joukkovelkakirjalainojen tyyppisen markkinaehtoisen ympäristölainojen kehittäminen myös julkiselle puolelle tukisi biokaasuinvestointien rahoituksen saatavuutta. Mikäli julkinen sektori tarjoaisi instrumentin, jossa esimerkiksi lainan hinta on sidottu rahoitettavan kohteen ympäristöhyötyihin, voisivat biokaasualan hanketoimijat saada rahoitusta edullisemmalla hinnalla. Tämä tukisi hankkeiden kannattavuutta ja konkretisoisi biokaasuhankkeiden ympäristöhyötyjä.Selvitys katsoo, että tulosperusteinen ympäristörahasto (Environmental Impact Bond, EIB) voidaan toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeena. Se mahdollistaisi yksityisen pääoman ohjaamisen biokaasuhankkeisiin yhteiskunnalle tärkeiden ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Selvityksen mukaan rahaston tuottorakenne voisi perustua esim. kasvihuonekaasujen päästövähenemään tai ravinnekierrätykseen. EU-rahoitusinstrumenttien hyödyntämistä näiden instrumenttien kehittämisessä on myös hyvä selvittää. Tämä tukisi Suomen vuoden 2035 ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisia markkinavalvonnan rakenteita muutetaan, jotta ne vastaavat uutta EU:n markkinavalvonta-asetusta. Asetuksen täytäntöönpano edellyttää muun muassa, että jäsenmaat säätävät kansallisesti markkinavalvonnasta vastaavien viranomaistensa toimivaltuuksista. Tavoitteena on lisäksi kansallisen markkinavalvontasääntelyn yhdenmukaistaminen. Markkinavalvontalakiin on valmisteilla muutoksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2021.Markkinavalvonnan uudistamisen tavoitteena on luoda modernimpi ja selkeämpi toimintaympäristö kuluttajille ja yrityksille. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että EU:n sisämarkkinoilla on jatkossa myynnissä vähemmän tuotteita, jotka eivät täytä tuoteturvallisuuden vaatimuksia. Uudistuksella myös tehostetaan markkinavalvontaa ja parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa.EU:n markkinavalvonta-asetus tuli voimaan heinäkuussa 2019, ja sitä aletaan soveltaa jäsenmaissa 16.7.2021. Kansallisen toimeenpanon vaiheet voi jakaa kahteen aaltoon.Ensimmäinen aalto: Uusia tehtäviä TukesilleMarkkinavalvontalakiin on jo aiemmin lisätty säännökset, jotka ovat tarpeen tiettyjen viranomaistehtävien järjestämiseksi Suomessa. Tukes alkaa 16.7.2021 alkaen toimia tuoteyhteyspisteenä, josta saa tietoa muun muassa tuotteita koskevista vaatimuksista Suomessa. Tukes on toiminut viranomaisten yhteistyötä koordinoivana kansallisena markkinavalvonnan yhteyspisteenä 1.1.2021 alkaen.Toinen aalto: Valmistelussa lakimuutoksia markkinavalvontasääntelyn yhdenmukaistamiseksiUudistuksen niin sanotussa toisessa aallossa kansalliset markkinavalvontaa koskevat säädökset päivitetään vastaamaan EU:n markkinavalvonta-asetuksen sääntelykehystä. Taustalla on se, että toimitusketjujen monimutkaistuminen ja verkkokauppa edellyttävät uusia valtuuksia markkinavalvontaan.EU:n markkinavalvonta-asetusta sovelletaan yhteensä 70 eri EU-tuotesäädöksen valvontaan, muun muassa hissien, kosmetiikan, lannoitteiden ja lelujen. Näiden tuotteiden turvallisuutta koskevat säännökset jakaantuvat kuuden eri ministeriön hallinnonalalle. Näin ollen valmistelutyötä tehdään Suomessa parhaillaan useassa ministeriössä. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi asetuksen täytäntöönpanoa tehden tiivistä yhteistyötä muiden ministeriöiden kanssa.Hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutoksia markkinavalvontalakiin ja sen soveltamisalaan lisättäviin tuotelakeihin, on valmisteltu ministeriöiden yhteistyönä. Siinä esitetään muutoksia työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle elokuun 2021 lopussa ja että muutokset tulisivat voimaan syksyn 2021 aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat julkaisseet 30. kesäkuuta 2021 Liikennealan kestävän kasvun ohjelman ja siihen sisältyvän Liikennealan pelikirjan.Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021-2023 on päivitys Liikennealan kansalliselle kasvuohjelmalle. Nyt laadittu kestävän kasvun ohjelma edistää liikenteen toimialan kestäviin ratkaisuihin perustuvaa yritysvetoista innovaatiokehitystä, kansainvälistymistä ja kasvua. Ohjelmaa valmistelleessa ohjausryhmässä on ollut mukana edustajia eri ministeriöistä, kaupungeista, virastoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä.Ohjelman tavoitteena on toimialan investointien ja kansainvälisen kasvun edistäminen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävillä ratkaisuilla. Ohjelman kaikilla toimenpiteillä pyritään edistämään sellaisen osaamisen ja ratkaisujen kehittämistä yrityksissä, joilla kyetään ratkomaan ilmastonmuutoksen, luontokadon ja kaupungistumisen aiheuttamia haasteita Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla. Liikennealan kestävän kasvun ohjelma kannustaa yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Ohjelman tavoitteena on synnyttää Suomeen liikennealan kansainvälisiä liiketoimintaekosysteemejä ja 10 000 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.Kasvuohjelmaan sisältyvä Liikennealan pelikirja on toimialan yhteinen tahdonilmaus alan aktiivisesta ja vastuullisesta kehittämisestä sekä systemaattisesta uudistamisesta vientivetoiseksi kasvualaksi. Pelikirja auttaa hahmottamaan julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden rooleja liikenteen markkinoilla. Pelikirja kuvaa toimintatapoja, joilla voidaan edistää alan houkuttelevuutta ja kestävää kasvua sekä parhaita käytäntöjä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksiMitä seuraavaksi?Liikennealan kestävän kasvun ohjelman toimeenpanon seurantaa varten on asetettu ohjausryhmä, jossa on edustajia valtiolta, kaupungeista, yrityksistä ja tutkimussektorilta. Ohjausryhmä seuraa ohjelmassa kuvattujen toimenpiteiden edistymistä ja päättää mahdollisista uusista, täydentävistä toimenpiteistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmät valmistelemaan digitaalista henkilöllisyyttä koskevia lainsäädäntömuutoksia. Valmistelussa huomioidaan keväällä 2021 lausuntokierroksella saatu palaute digitaalisen henkilöllisyyden kehittämistä koskevasta arviomuistiosta.Lainsäädäntötyöryhmän tehtävänä on valmistella lainsäädännön muutokset, joita digitaalisen henkilöllisyyden hankkeessa suunniteltujen ratkaisujen tuottaminen ja käyttöönotto edellyttävät. Vaikutusarvioinnin alatyöryhmän tehtävänä on arvioida näistä lainsäädännön muutoksista johtuvia vaikutuksia. Työryhmien toimikausi on 1.8.2021–31.8.2022.”Tavoite kattavasta, yhdenvertaisesti saatavilla olevasta ja henkilön itsensä hallitsemasta digitaalisesta identiteetistä etenee tällä hetkellä vauhdilla niin meillä Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Euroopan komission juuri antama esitys eurooppalaisesta digitaalisesta henkilöllisyydestä osoittaa, että kansallisen valmistelun suunta on ollut oikea. Jo tehdyn valmistelun ansiosta Suomi on, ja tulee olemaan, asiassa etujoukossa”, toteaa kuntaministeri Sirpa Paatero. Lausuntopalautteessa esillä yhdenvertaisuus ja vaikutusarviointiDigitaalisen henkilöllisyyden kehittämistä koskevan arviomuistion lausuntopalautteen perusteella hankkeen tavoitteet nähdään pääosin kannatettavina. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota erityisesti yhdenvertaisuuteen esimerkiksi kielellisten oikeuksien ja erityisryhmien asiointitarpeiden näkökulmista. Lausuntopalautteessa korostettiin vaikutusarviointien merkitystä. Lisäksi lausuntopalautteessa nousi esille kilpailuoikeudelliset kysymykset. Eräät lausunnonantajat pitivät arviomuistiossa esitettyjä ratkaisuja kilpailuoikeuden vastaisina. Muita lausunnonantajien esille nostamia asioita olivat muun muassa tietoturvan ja tietosuojan huomiointi, sähköisen asioinnin ja julkisen hallintotehtävän suhde sekä EU-lainsäädännön kehitys. Henkilötietojen osoittamisesta joustavampaa ja yhdenvertaisempaaDigitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hankkeen tavoitteena on luoda kaikille yhteiskunnan palveluissa asioiville yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet osoittaa viranomaisen vahvistamia tietoja henkilöllisyydestään digitaalisesti. Hankkeen myötä jokainen henkilö saisi passin ja henkilökortin rinnalle täysin uuden digitaalisen henkilöllisyystodistuksen. Uusi digitaalinen henkilöllisyystodistus tekisi henkilötietojen osoittamisesta entistä joustavampaa ja yhdenvertaisempaa.Hankkeessa huomioidaan EU-lainsäädännön kehitys ja Euroopan komission kesäkuussa 2021 antama asetusehdotus eurooppalaisesta digitaalisesta henkilöllisyydestä. Hankkeen tavoitteet ovat yhdensuuntaisia ehdotuksen kanssa. Hankkeen toimikausi on 8.10.2020–30.6.2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — JEF-maiden puolustusministerit kokoontuivat Helsingissä 30.6.-1.7.2021 ja allekirjoittivat sotilaallista toimintaa ohjaavan poliittisen ohjausasiakirjan, joka täydentää vuonna 2018 hyväksyttyä JEF:n yhteisymmärrysasiakirjaa. Tämän lisäksi ministerit kävivät skenaariopohjaisia keskusteluja, joissa harjoiteltiin JEF-maiden päätöksentekomekanismeja ja yhteistyön edellytyksiä.Puolustusministerit kokoontuivat nyt ensi kertaa sitten vuoden 2019, sillä koronapandemian takia yhteistä kokousta ei pystytty järjestämään viime vuonna. Suomi kannattaa ministerikokousten järjestämistä vuosittain, sillä ne koetaan hyödyllisiksi.Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan JEF-kokouksen järjestäminen suoraan Suomessa pidetyn pohjoismaisen Nordefco-puolustusministerikokouksen perään oli hyvä osoitus, kuinka eri puolustusyhteistyöjärjestelyt tukevat ja täydentävät toisiaan.JEF:n yksi keskeisimmistä toimintamuodoista ovat jäsenmaiden yhteiset harjoitukset ja operaatiot. JEF-yhteistyökehystä voidaan käyttää tukemaan esimerkiksi YK:n, Naton tai EU:n operaatiota. Kutakin tehtävää ja tilannetta varten muodostetaan aina räätälöity joukko, ja jokainen maa päättää mahdollisesta osallistumisestaan itse ja oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.Lisätietoa kokouksesta antaa puolustusministeriössä vanhempi osastoesiupseeri Tatu Mikkola, puh. 0295 140 006, ja kokouksen viestintään liittyen erityisasiantuntija Aleksi Kuutio, puh. 0295 140 128.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on päivittänyt vuoden 2022 ennakollisen laskelman, joka kokoaa yhteen kuntien peruspalveluiden rahoituksen.Valtionosuuslaskelmassa on myös esitetty ennakollinen tieto vuoden 2022 kotikuntakorvauksesta. Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen, kun oppilas suorittaa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa.Päivitetyssä laskelmassa on otettu huomioon tiedossa olevat määräytymistekijätiedot sekä muut kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin vaikuttavat taustatiedot. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasauslaskelma on laskettu Verohallinnon vuoden 2020 ennakollisen maksuunpanotiedon perusteella.Kunnat voivat hyödyntää laskelmaa talousarviovalmistelussaLaskelma on ennakollinen, ja kunnat voivat hyödyntää sitä talousarviovalmistelussa. Laskelmaa päivitetään vielä kuluvan vuoden aikana muun muassa kuntien peruspalveluiden hintaindeksin, määräytymistekijöiden, verotulomenetysten kompensaatioiden ja verotuloihin perustuvan tasauksen osalta.Kuntien rahoitusjärjestelmä koostuu kuntien omista tuloista ja valtion rahoituksesta. Tärkeimpiä tulolähteitä ovat verotulot ja valtionosuudet. Valtionosuudet muodostavat suunnilleen neljäsosan kuntien tulorahoituksesta. Valtionosuuksien tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuus koko maassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaivosalan toimijat haluavat hyödyntää kaivannaisjätteitä nykyistä paremmin. Sosiaalinen tilaus asialle on vahva, koska alalla on kovat paineet toimia kestävästi ja vastuullisesti. Tämä ilmenee työ ja elinkeinoministeriön 1.7.2021 julkaistussa esiselvityksessä, jonka tavoitteena oli kartoittaa kaivannaisjätteiden hyödyntämisen nykytilannetta.-Kaivannaisjätteet edustavat merkittävää osuutta kaikesta syntyvästä jätteestä. Yrityksillä on halukkuutta hyödyntää jätteitä ja edesauttaa kaivosalan kiertotaloutta. Luonnonvarojen kulutuksen hillitseminen ja kaivannaisjätteiden resurssiviisas hyödyntäminen tarkoittaa myös isoa kilpailuetua suomalaiselle kaivosteollisuudelle kansainvälisillä markkinoilla, painottaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Esiselvityksessä tunnistettiin useita innovatiivisia keihäänkärkihankkeita ja koottiin yhteen tietoa kaivannaisjätteiden hyödyntämiseen liittävästä tutkimuksesta. Sivukivien ja varsinkin rikastushiekan hyödyntämistä on tutkittu Suomessa paljon ja erilaisia pilottihankkeita on tehty runsaasti  Esiselvityksen mukaan kaivannaisjätteiden hyödyntämisen tehostamiseksi kaivataan yhteisen kansallisen tahtotilan muodostamista sekä laajempaa ja paremmin koordinoitua yhteistyötä. Myös kierrätysraaka-aineiden tarjonnan ja kysynnän kohtaamista tulisi tehostaa. Taloudellisin ja lainsäädännöllisin keinoin voitaisiin myös tukea kaivannaisjätteen hyötykäyttöä.Esiselvitys toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta huhtikuun 2021 aikana. Toteutuksesta vastasi konsulttiyritys Not Innovated Here – Laboratory of Creative Destruction.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lastensuojelulakiin esitetään lisättäväksi sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoitus. Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että esityksessä ei käsitellä henkilöstömitoituksen konkreettisia vaikutuksia lapsiin. Tietopohja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden nykyisestä määrästä ja asiakkaiden määrästä työntekijää kohden on yllättävän puutteellinen.Lastensuojelulakiesityksen tavoitteena on vähentää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työn kuormittavuutta ja tätä kautta vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista lastensuojelussa. Yhdellä sosiaalityöntekijällä voisi olla vastuullaan enintään 30 lasta vuodesta 2024 eteenpäin.Arviointineuvosto kiinnittää huomiota tietopohjan ohuuteen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden nykyisestä määrästä ja asiakkaiden määrästä työntekijää kohden. Näin keskeisten tietojen puutteellisuus vaikeuttaa lainvalmistelijan mahdollisuuksia perustella henkilöstömitoitusta. Kyse on kuitenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten perus- ja ihmisoikeuksista, jolloin tietopohjan pitäisi olla riittävän täsmällistä ja kattavaa.Arviointineuvosto katsoo, että esitys on kirjoitettu paljolti hallinnon näkökulmasta. Lasten keskeiset ongelmat nykyisessä järjestelmässä jäävät osin epäselviksi. Esitysluonnoksesta ei myöskään käy ilmi, mitä vaikutuksia lapselle konkreettisesti seuraa sosiaalityöntekijöiden uudesta henkilöstömitoituksesta.Lakiesityksessä käsitellään vain vähän lastensuojelun, psykiatrian ja esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten auttamisen yhteistyötä ja työnjakoa. Tämän vuoksi on vaikea arvioida, miten tehokkaasti lastensuojelun uusi henkilöstömitoitus kokonaisuutena auttaa lapsia. Arviointineuvosto on antanut lausunnon lastensuojelulain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusia koronatapauksia todettiin viime viikon aikana (21.-27.6.) runsaasti edellisiä viikkoja enemmän, yhteensä 947 tapausta. Tapauksia todettiin yli 400 enemmän kuin edeltävällä viikolla. Uusien tartuntojen määrän kasvun selittää suurimmalta osin jalkapallon EM-kisaturisteilla todetut tartunnat. Venäjän Pietarissa jalkapallon EM-kisoissa vieraili edellisviikkojen aikana vähintään 4500 suomalaista. Kisoista palanneilla henkilöillä on todettu 30.6. mennessä 386 positiivista testitulosta ja 50 jatkotartuntaa. Suurin osa tapauksista on raportoitu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla (yhteensä 264 tapausta ja 17 jatkotartuntaa), sekä Pirkanmaan (38 tapausta ja 8 jatkotartuntaa) ja Varsinais-Suomen (31 tapausta ja 5 jatkotartuntaa) sairaanhoitopiireissä.Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus kaikista uusista tartunnoista onkin kasvanut. Viikolla 25 puolet tartunnoista (50%) oli peräisin ulkomailta, kun edellisellä viikolla ulkomailta saatujen tartuntojen osuus oli 33%. Yli 40 % viikolla 25 todetuista tartunnoista liittyy suoraan Venäjän kisaturismiin.Kuluneen viikon kohonneet tapausmäärät näkyvät tehollisen tartuttavuusluvun arvion nousuna tasolle 0,70–0,90 (90 % todennäköisyysväli).Yli kolmannes tartunnoista todettiin 20-29-vuotiaillaUusia tartuntoja ilmaantui kahden viimeksi kuluneen viikon (14.-27.6.) aikana 27, ja kahden niitä edeltävän viikon (31.5.–13.6.) aikana 23 sataatuhatta asukasta kohden. Tartuntojen ilmaantuvuus on noussut erityisesti 20-29-vuotiaiden ikäryhmässä. Viikolla 25 todetuista tartunnoista yli kolmannes (35 %) todettiin 20-29-vuotiailla.Epidemiatilanne on edelleen rauhallinen monella alueella ja sairaaloissa Epidemiatilanne on monilla alueilla edelleen rauhallinen. Joillakin alueilla on esiintynyt paikallisia tartuntarypäitä. Osalla alueista, etenkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, tartuntojen määrä kasvoi merkittävästi EM-kisaturisteilla todettujen tartuntojen myötä. Sairaalahoidossa Covid-19-potilaita oli 30.6.2021 sairaanhoitopiirien ilmoituksen mukaan yhteensä 38, joista perusterveydenhuollon osastoilla 3, erikoissairaanhoidon osastoilla 28, ja teho-osastoilla 7 potilasta. Sairaalahoidon tarve on toistaiseksi olennaisesti ennallaan. Tautiin liittyviä kuolemia oli 30.6.2021 ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 973.Testeissä käytiin aiempia viikkoja selvästi vähemmän – rokotuksen on saanut 72 prosenttia yli 18-vuotiaistaKoronavirustestien määrä on ollut laskussa kesäkuun alusta lähtien. Viikolla 25 tehtiin noin 68 000 testiä, mikä on noin 24 000 testiä vähemmän kuin edellisviikolla. Covid-19-tapausten osuus testatuista näytteistä on selvästi kasvanut. Viikolla 25 osuus oli 1,4 %.Koko maassa noin 58 % väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen, ja toisen annoksen 18 %. Noin 72 prosenttia yli 18-vuotiaista on saanut ensimmäisen koronarokotteensa.Epidemiatilannetta seurataan myös kesälläEpidemiologista tilannetta seurataan läpi kesän. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin klo 10. Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:24)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi