NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti asetuksellaan karhun metsästyskiintiön, joka on 457 karhua metsästyskaudella 2021–2022. Kiintiö on 73 karhua suurempi kuin edellisellä kaudella ja 144 karhua suurempi kuin kaudella 2019–2020. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta.Viimeisen neljän vuoden aikana on myönnetty aiempaa enemmän karhunkaatolupia. Tavoitteena on ollut katkaista vuonna 2012 alkanut kannan kasvu, joka ei kuitenkaan ole vielä taittunut. Yhtenä todennäköisenä syynä tähän on Suomen karhukannan saama merkittävä muuttovoitto Venäjältä, mikä heijastuu etenkin itäisen Suomen karhukantaan.Suomessa arvioidaan olevan 2670–2800 karhua. Tämä on noin 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, jolloin karhuja arvioitiin olevan 2300–2500. Kanta on vahvistunut selvimmin Itä-Suomessa.Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin EU:n luontodirektiivissä. Suomen karhukantaa voidaan kuitenkin säädellä direktiivin sallimalla kannanhoidollisella metsästyksellä, koska kanta on siihen riittävän suuri. Karhu ei ole uhanlaiseksi luokiteltu laji ja sitä voi tavata kaikkialla Suomessa.– Tänään voimaan tulevan asetuksen kiintiöllä on tarkoitus pysäyttää karhukannan kasvu. Toteutuessaan kiintiön mukainen metsästys ei vaaranna karhukannan kestävyyttä. Tavoite karhun kannanhoidollisessa metsästyksessä on edelleen sama kuin aiemmin: ylläpidetään karhukannan ihmisarkuutta, ehkäistään vahinkoja ja säädellään kannan kokoa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Metsästys auttaa pitämään karhukannan sellaisella tasolla, että haitat ja vahingot pysyvät sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyväksyttävinä. Metsästys myös hidastaa kannan kasvunopeutta alueilla, joille karhu on vasta levittäytymässä, jolloin asukkailla on enemmän aikaa tottua ja hyväksyä karhujen läsnäolo. Pyyntiä suunnataan edelleen Pohjois-KarjalaanKarhujen esiintymisessä on Suomessa selkeitä painopistealueita, joten karhukannan hoidossa on otettava huomioon kullekin alueelle tyypilliset olosuhteet ja elinkeinot. Täysin tasaisesti jakautunutta karhukantaa ei ole mahdollista saavuttaa, mutta tavoitteena on, että karhuja esiintyy tasaisemmin sopivissa elinympäristöissä koko maassa.Pyyntiä suunnataan edelleen Pohjois-Karjalaan. Vahvistetun karhukiintiön osuus suhteessa alueelliseen karhukantaan on poronhoitoalueella noin 25,7 prosenttia (viime vuonna 27), muualla Suomessa 15 (14) ja koko maassa keskimäärin 16,7 prosenttia (15,9). Poronhoitoalueen karhukiintiö on tulevana metsästysvuonna 90 yksilöä, joka on viisi yksilöä vähemmän kuin viime vuonna. Kiintiö on 70 itäisellä ja 20 läntisellä poronhoitoalueella. Viime vuonna karhunkaatolupia jäi käyttämättä 20 itäisellä ja neljä läntisellä poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiöksi vahvistettiin 367 karhua eli 78 yksilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Karhun tappamia poroja ilmoitettiin viime vuonna 888, kun edellisen vuoden luku oli 654. Vuonna 2020 ilmoitettu määrä vastaa noin 1 530 000 euron korvaussummaa. Lisäksi karhut aiheuttivat viime vuonna 245 kotieläinvahinkoa, joista maksettiin korvauksia yhteensä noin 212 000 euroa. Suurin osa näistä oli mehiläisvahinkoja. Pennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettujaPennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettuja. Näin vältetään metsästyksen kohdistuminen lisääntyvään karhukantaan, koska aikuiset naaraat ovat lisääntymisen kannalta avainasemassa.Karhusaaliista noin 63 prosenttia on uroksia. Kaadetut karhut ovat yleensä myös suhteellisen nuoria, joka johtuu osittain siitä, että huomattava osa itäisen Suomen aikuisista uroksista siirtyy Venäjän puolelle ennen metsästyskauden alkua. Karhujen vaeltaminen edestakaisin yli rajan on kasvattanut karhukannan geneettistä monimuotoisuutta poronhoitoalueen ulkopuolella 1990-luvun puolivälistä alkaen. Poikkeuslupien kohdentaminenPoikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi riistakeskus voi tarkkaa harkintaa käyttäen myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta.Karhunkaatolupien kohdentamisessa on maa- ja metsätalousministeriön mukaan syytä huomioida eri alueiden vahinkokehityksen lisäksi alueiden hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan. Lisäksi Suomenselällä ja Kainuussa on tärkeää turvata metsäpeurakanta.Maa- ja metsätalousministeriö käyttää karhukannan säätelyssä Luonnonvarakeskuksen laatimia verotusennusteita. Ennustemalli kestävästä karhukannan verotuksesta laaditaan kannassa tapahtuneiden muutosten ja tunnetun verotusasteen perusteella. Luonnonvarakeskuksen (2021) mukaan Suomen karhukannan on arvioitu kestävän poronhoitoalueella 17 prosentin ja muualla Suomessa 15 prosentin suuruista pyyntiverotusta ilman kannan pienenemistä. 
•    Asetus karhukiintiöstä
•    Asetuksen taustamuistio Aiheeseen liittyvää:Karhukanta Suomessa 2020 (Luonnonvarakeskus)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja muutosehdotuksesta yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin (ns. työelämän tietosuojalaki). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työelämän tietosuojalain työntekijän henkilötietojen keräämistä koskevaa sääntelyä. Työnantajan oikeutta kerätä työntekijän henkilötietoja ilman tämän suostumusta laajennettaisiin.Työntekijän henkilötietojen kerääminen työn johtamista ja valvontaa ja työnantajan lakisääteisten velvoitteiden toteuttamista varten olisi muutosehdotuksen mukaan työsuhteen aikana mahdollista ilman työntekijän suostumusta. Voimassa olevan lain mukaan tietojen kerääminen ilman suostumusta on mahdollista vain laissa erikseen säädetyissä tilanteissa tai jos viranomainen luovuttaa työnantajalle tietoja lakisääteisen tehtävän suorittamista varten.Muutoksella pyritään yhteensovittamaan sääntely paremmin tietosuoja-asetuksen ja työelämän tarpeiden ja käytäntöjen kanssa. Voimassa oleva sääntely on aiheuttanut epäselvyyksiä sen suhteen, milloin työntekijän henkilötietojen kerääminen edellyttää työntekijän suostumuksen hankkimista. Muutosehdotuksella pyritään vähentämään lainsäädännön soveltamisessa ilmenneitä ongelmia.
Muutoksia on valmisteltu kolmikantaisessa epävirallisessa työryhmässä. Valmistelun taustalla on eduskunnan lausuma, jossa edellytettiin lain muutostarpeiden selvittämistä. 
Lausuntoaika on 12.7.–6.9.2021 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — SuomiAreena järjestetään tänä vuonna hybridimuotoisena 12.–16.7. Ulkoministeriö on mukana SuomiAreenassa kahden tapahtuman voimin. Tiistaina 13.7. keskustellaan ilmastoloikasta ja siitä, kenen vastuulla ilmastonmuutoksen hillitseminen on. Keskiviikkona 14.7. järjestettävä pohjoismaisen yhteistyön nykytilaan pureutuva paneelikeskustelu on toteutettu yhteistyössä Pohjoismaisen ministerineuvoston kanssa. Ulkoministeriön SuomiAreena -ohjelmissa keskustellaan tänä vuonna ilmastosta ja Pohjoismaiden välisestä yhteistyöstä.Onko ilmastoloikka vielä mahdollinen?Koronapandemian aiheuttamasta maailman hetkellisestä hiljentymisestä huolimatta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa nousuaan ja ilmastonmuutos on edelleen koko sukupolvemme vakavin haaste.Ilmastoloikkaa peilataan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden ja niiden implementoinnin valossa. Millä keinoin ilmastonmuutosta voidaan hidastaa ja voidaanko näitä tavoitteita vielä saavuttaa? Miten saada mukaan tarpeeksi merkityksellisiä toimijoita? Paneeli tarjoaa näkökulmia näihin kysymyksiin sekä kurkistuksen kansainvälisen ilmastopolitiikan areenoiden tilanteeseen.Lisäksi paneelissa tarkastellaan erityisesti Suomen roolia ilmastonmuutoksen aiheuttamien globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Näitä teemoja pohtimassa ovat alansa huippuosaajat, ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sekä maatalousjätteistä biohiiltä valmistavan Carbo Culturen perustaja Henrietta Moon, sekä Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Tiistai 13.7. klo 14.55-15.40 Ilmastoloikka – Kenen tulee harpata ja kuinka pitkälle? –paneelikeskusteluVoit seurata keskustelua livenä MTV:n sivuilla. Pohjoismainen yhteistyö pandemian jälkeenKeskiviikkona analysoidaan puolestaan pohjoismaisen yhteistyön tilannetta koronapandemian jälkimainingeissa. Ennen pandemiaa kesällä 2019 pohjoismaiset ministerit vahvistivat yhteisen vision: Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Pandemia näytti kuitenkin toisin: edes ”pohjoismaisista itsestäänselvyyksistä”, kuten esimerkiksi vapaasta liikkuvuudesta Pohjoismaissa, ei ole voitu pitää kiinni. Mikä on pohjoismaisen yhteistyön nykytila? Mitä olemme oppineet pandemia-ajasta? Kuinka Pohjola voi mennä eteenpäin, yhdessä, kohti vihreämpää, kilpailukykyisempää ja sosiaalisesti kestävämpää Pohjolaa? Entä mitä vaaditaan, että Pohjola voi näyttää tietä kohti vihreää muutosta? Keskiviikko 14.7. klo 15-15.45 Det nordiska samarbetet nu och i morgon          Pohjoismainen yhteistyö tänään ja huomennaVoit seurata keskustelua livenä MTV:n sivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 8.7.2021 jatkaa sisärajavalvontaa 25.7.2021 asti. Päätöksen ansiosta kunnilla ja kuntayhtymillä on siirtymäajan puitteissa mahdollisuus valmistautua 12.7.2021 voimaan tuleviin tartuntatautilain säännöksiin ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin tilanteessa, jossa sisärajavalvonta on poistunut. Toimenpiteisiin kuuluvat testien ja terveystarkastusten järjestäminen, todistusten tarkistaminen sekä näiden edellyttämien voimavarojen järjestäminen.Tämän siirtymäajan jälkeen sisärajojen maahantulorajoitukset päättyvät ja kuntien terveysviranomaisten vastuulla on, että tartuntatautilain mukaiseen rajojen terveysturvallisuustoimintaan on hankittu riittävä henkilöstöresurssi, tarvittaessa ostopalveluna. Aluehallintovirastot valvovat, että kunnat ja kuntayhtymät täyttävät lakisääteiset velvollisuutensa.Aluehallintovirastojen, kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien tulee varautua siihen, että sisä- tai ulkorajat ylittävän liikenteen rajoitusten purkaminen lisää rajojen terveysturvallisuustoimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden määrää, ainakin kunnes valtaosa matkustajista on saanut täyden rokotussarjan.Suomeen saapuvilta henkilöiltä edellytetään luotettavaa todistusta kuuden kuukauden sisällä sairastetusta covid-19-taudista, saadusta covid-19-rokotuksesta tai -rokotussarjasta tai ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta luotettavasta covid-19-testistä.Covid-19-testit on järjestettävä ja tehtävä kaikille henkilöille, jotka ovat lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten nojalla velvollisia osallistumaan testeihin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kokouksessa keskustellaan elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) täytäntöönpanosta ja samalla päätetään kahdentoista jäsenmaan suunnitelmien neuvoston täytäntöönpanopäätöksien hyväksymisestä. Suomi katsoo, että näiden maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmat täyttävät asetetut vaatimukset ja Suomi voi näin ollen hyväksyä suunnitelmia koskevat neuvoston täytäntöönpanopäätökset.Ecofin-neuvosto keskustelee myös kestävään talouteen siirtymisen rahoitusta koskevasta strategiasta. Komissio julkaisi strategian ja lainsäädäntöehdotuksen EU:n vihreistä velkakirjoista 6.7. Suomi muodostaa kantansa näihin syksyllä. Euroopan elpymissuunnitelma (taustatietoa ja aikajana) 
Neuvoston kaikki aiheet Euroryhmä kokoontuu sekä laajassa että normaalissa kokoonpanossa Euroryhmä kokoontuu maanantaina 12. heinäkuuta. Laajennetussa euroryhmässä puheenjohtaja kertoo eurohuippukokouksessa käydystä keskustelusta pankkiunionin viimeistelemiseksi. Lisäksi euroryhmän asialistalla on keskustelu talous- ja finanssipolitiikasta Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Janet Yellenin kanssa.  Pankkiunioni (taustatietoa) Euroryhmässä käydään normaalissa kokoonpanossa vuosittainen keskustelu euroalueen finanssipolitiikan virityksestä ja euroryhmä saa tilannekatsauksen digitaalista euroa koskevista valmisteluista ja käy politiikkakeskustelun jatkovalmistelun painopisteistä. Digitaalinen euro (Euroopan keskuspankki) 
Digitaalinen rahoitus (taustatietoa) Suomea kokouksissa edustavat Suomen pysyvä edustaja Marja Rislakki ja alivaltiosihteeri Leena Mörttinen. Lisätietoa: Finanssineuvos Susanna Ikonen, puh. 02955 30049, susanna.ikonen(at)vm.fi 
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) on yksi EU:n neuvoston kokoonpanoista. Ecofin päättää vastuualueensa EU-lainsäädännöstä useimmiten yhteistyössä EU:n parlamentin kanssa. Tehtäviin sisältyy myös jäsenmaiden talouspolitiikan koordinointi. Ecofin-neuvostoon kuuluvat EU-maiden valtiovarainministerit. 
Euroryhmä on epävirallinen elin, jonka tehtävänä on koordinoida euromaiden talouspolitiikkaa ja edistää talouskasvua. Ryhmään kuuluvat euromaiden valtiovarainministerit. Euroryhmä tekee po-liittisia linjauksia mutta ei päätä esimerkiksi lainsäädännöstä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asetusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että covid-19-rokotukset annettaisiin myös 12–15-vuotiaille. Voimassa olevassa asetuksessa nuorin rokotettava ryhmä on 16–29-vuotiaat.Euroopan lääkevirasto (EMA) on suositellut BioNTechin ja Pfizerin kehittämän covid-19-rokotteen (Comirnaty) myyntiluvan ehtojen laajennusta siten, että rokotetta voitaisiin käyttää 12–15-vuotiailla lapsilla. Euroopan komissio hyväksyi myyntiluvan laajennuksen 28.5.2021. Myös THL:n asettama Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) lasten koronarokottamisen alatyöryhmä suositti kokouksessaan 21.6.2021, että 12–15-vuotiaiden lasten ja nuorten vapaaehtoiset koronarokotukset aloitettaisiin Suomessa heti kun se on mahdollista. THL:n 17.6.2021 antaman suosituksen perusteella 12–15 vuotiaiden lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien rokotukset ovat parhaillaan käynnissä.Suositus perustuu julkaistuun tieteelliseen näyttöön rokotteen immunogeenisuudesta, turvallisuudesta ja tehosta, mallintamisella tehtyyn arvioon vaikutuksista SARS-CoV-2 -epidemian kulkuun ja rokotusten hyväksyttävyyttä arvioiviin kyselytutkimuksiin. Myös THL suosittaa rokotusten aloittamista 12–15-vuotiaille.Alaikäinen voi itse päättää rokottamisesta, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään rokotuksestaan. Jos nuori ei halua tai ole kykenevä itse päättämään rokotuksestaan, koronarokotteen antamiseen tarvitaan huoltajien suostumus. Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista.Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2021.Lausuntoja luonnoksesta asetuksen muuttamiseksi voi antaa 30.7. asti.Kirjallisen lausunnon voi lähettää sähköisesti osoitteeseen [email protected] Saatteessa pyydetään mainitsemaan asianumero VN/18466/2021.Postitse lausunnon voi toimittaa osoitteeseen: sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia kuluttajansuojalakiin. Ehdotuksilla on tarkoitus panna täytäntöön Euroopan unionin niin sanottu Omnibus-direktiivi, jolla parannetaan ja nykyaikaistetaan kuluttajansuojaa. Samalla toteutettaisiin myös hallitusohjelmakirjaus koti- ja puhelinmyyntiä koskevan sääntelyn tiukentamisesta.Työryhmän ehdotuksen mukaan tietyt kuluttajansuojalain säännökset koskisivat myös sopimuksia, joissa kuluttaja on maksun sijaan sitoutunut luovuttamaan yritykselle henkilötietojaan. Ne koskisivat myös tällaisten sopimusten markkinointia. Voimassa olevassa laissa ei erikseen säädetä, sovelletaanko lakia myös silloin, kun kuluttaja ei maksa tuotteesta tai palvelusta.Lisäksi tarkennuksia ehdotetaan elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuuteen. Esimerkiksi kun tavaraa myydään alennuksella, markkinoinnissa olisi ilmoitettava myös alin hinta, jolla sitä on markkinoitu alennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Laissa säädettäisiin myös kuluttajan oikeudesta hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen, jos elinkeinonharjoittaja on käyttänyt aggressiivista tai harhaanjohtavaa menettelyä markkinoinnissa tai asiakassuhteessa.Lisäksi ehdotetaan, että verkossa toimivan markkinapaikan tiedonantovelvollisuutta lisätään. Kuluttajille olisi esimerkiksi kerrottava, miten hakuosumien järjestys verkon markkinapaikkojen hakukyselyssä muodostuu.Tiukennuksia kotimyyntisääntelyynKotimyynnissä esiintyneiden ongelmien vähentämiseksi työryhmä ehdottaa kuluttajan peruuttamisoikeuden laajentamista, jos sopimus on tehty sellaisella kotikäynnillä, jota kuluttaja ei ole itse pyytänyt. Kuluttaja voisi tällöin peruuttaa myös mittatilaustavaraa koskevan sopimuksen.Mietintöön sisältyy Kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry:n eriävä mielipide.Työryhmän mietintö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja lakiesityksestä, joka sisältäisi säännökset Säteilyturvakeskuksen asemasta ja toimialasta sekä näihin liittyvistä sopimuksista ja asiantuntijoista.Esityksen tavoitteena on uudistaa vuodelta 1983 peräisin olevaa lakia. Säteily- ja ydinturvallisuusalan valvontaviranomaisen toimintaan kohdistuu alan luonteesta johtuen erityisiä vaatimuksia riippumattomuudesta. Lailla pantaisiin samalla täytäntöön säteilyturvallisuusdirektiivin 76 artikla sekä ydinturvallisuusdirektiivin 5 artikla valvontaviranomaisen päätöksenteon riippumattomuutta koskevilta osin. Esityksessä ehdotetaan myös säädettäväksi laki STUK International -nimisestä osakeyhtiöstä. Yhtiötä koskeva sääntely sisältyy nykyisin Säteilyturvakeskuksesta annettuun lakiin (4 a §). Uudessa laissa olisivat säännökset yhtiön asemasta ja tehtävistä.Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi eräitä pääosin teknisluonteisia tarkennuksia säteilylakiin. Säteilylain liitteessä ehdotetaan päivitettäväksi toiminnanharjoittajilta perittävät veroluonteiset valvontamaksut vastamaan euromääräisesti Säteilyturvakeskuksen toiminnan ennakoitua kustannuskehitystä. Esityksellä kumottaisiin nykyinen säteilyturvakeskuksesta annettu laki.Esitykseen liittyvinä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan asetus säteilyturvakeskuksesta (618/1997). Lisäksi ionisoivasta säteilystä annettuun valtioneuvoston asetukseen (1034/2018) sekä ionisoivasta säteilystä annettuun sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (1044/2018) ehdotetaan tehtäväksi eräitä pääosin teknisluonteisia muutoksia. Lakien sekä asetusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.Annetut lausunnot otetaan huomioon lakiesityksen viimeistelyssä. Annetut lausunnot ovat julkisia. Lausunnot pyydetään toimittamaan 27.8.2021 mennessä.Anna lausunto lausuntopalvelu.fissäKirjallisen lausunnon voi lähettää sähköisesti osoitteeseen [email protected] Saatteessa pyydetään mainitsemaan asianumero VN/18222/2020.Postitse lausunnon voi toimittaa osoitteeseen: sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi torstaina 8. heinäkuuta ulkoministeriölle uuden osastopäällikön. Kuvaaja: Petri KrookValtioneuvosto määräsi ulkoasiainneuvos Marja Liivalan ulkoministeriön itäosaston osastopäällikön tehtävään määräajaksi 1.9.2021-31.8.2025.Liivala siirtyy itäosaston osastopäällikön tehtävään Keski-Aasian kiertävän suurlähettilään tehtävästä, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2018. Liivalan ura on muodostunut pitkälti erilaisista Venäjään liittyvistä tehtävistä ulkoministeriössä ja Moskovassa. Liivala toimi vuosina 2017-2018 johtavana asiantuntijana Amerikan ja Aasian osaston Pohjois-Amerikan yksikössä. Tätä ennen hän hoiti yksikönpäällikön tehtäviä vuosina 2013-2016 itäosastolla. Useampaan otteeseen hänellä oli tehtävänään Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet. Suomen Moskovan -suurlähetystössä Liivala työskenteli kauppapoliittisen sektorin vetäjänä vuosina 2008-2012.Ulkoministeriön palvelukseen Liivala on tullut vuonna 1997. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.

Lähde: Valtioneuvosto.fi