NordenBladet — Uuden yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen tavoitteena on saada Suomeen lisää yhteiskunnallisia yrityksiä ja edistää samalla osatyökykyisten työllisyyttä. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää 2.7–31.8.2021 haun valtionavustuksesta, jota myönnetään osaamiskeskuksen perustamiseen ja sen verkostomaiseen toimintaan.Osaamiskeskuksen tehtäviä ovat muun muassarakentaa yhteiskunnallisiin yrityksiin erikoistuneet valtakunnalliset neuvonta- ja ohjauspalvelutsystematisoida yhteiskunnallista yritystoimintaa koskevaa tilastointia ja tiedonkeruutalisätä yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaosaamista, joka perustuu toiminnan vaikuttavuuteenvahvistaa sosiaalisten innovaatioiden skaalaamista eli laajempaa käyttöäetsiä keinoja yhteiskunnallisten yritysten markkinoille pääsemiseksikehittää valtakunnallisia malleja osatyökykyisten työllistämiselle.Valtionavustusta ei voi käyttää uuden organisaation perustamiseen tai olemassa olevan toimijan pysyväisluonteisen toiminnan rahoittamiseen. Sen sijaan osaamiskeskuksen toiminnan tulee muodostua verkostomaisesta yhteistyöstä nykyisten toimijoiden välillä.Kolmen miljoonan euron määräraha on käytettävissä vuosina 2021–2023. Rahoituksen myöntämisen reunaehtoina ovat valtionavustuslaki ja EU:n valtiontukisääntely. Tarkemmat ehdot on määritelty hakuilmoituksessa (katso liite tiedotteen yhteydessä).Osaamiskeskus toteuttaa yhteiskunnallisten yritysten strategiaaHallitus päätti puoliväliriihessä huhtikuussa 2021, että Suomeen perustetaan yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. Samalla se hyväksyi yhteiskunnallisten yritysten strategian, jolla lisätään uusien yhteiskunnallisten yritysten määrää ja tunnettuutta sekä kehitetään niiden osaamista erityisesti toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Yksi strategian keskeisistä tavoitteista on työllistää osatyökykyisiä ja muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia.Yhteiskunnallinen yritys on liiketoimintamalli, jonka ensisijainen tavoite on etsiä ratkaisuja johonkin yhteiskunnalliseen haasteeseen. Yritysten toiminta on kannattavaa, mutta arvopohjaista. Siksi ne eivät ensisijaisesti tavoittele voittoa omistajilleen vaan ohjaavat suurimman osan liikevoitostaan valitsemansa yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamuoto voi olla yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.Vuonna 2020 valmistuneen selvityksen mukaan yhteiskunnallisia yrityksiä on Suomessa noin 1 700, joista yli puolet on sosiaali- ja terveysalan palveluja julkiselle sektorille tuottavia yhdistyksiä. Yhteiskunnallisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on Suomessa noin 5,8 miljardia euroa, ja ne työllistävät yli 50 000 työntekijää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasa-arvoiset perhevapaat tarvitsevat toteutuakseen lakimuutosten lisäksi asennemuutoksen. Miten se tehdään? Seuraa keskustelua SuomiAreenassa tiistaina 13.7. klo 16-16.45, mukana muun muassa uusi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.Miten perhevapaat jakautuvat vanhempien kesken nyt? Entä tulevaisuudessa? Miten perhevapaiden pitäminen onnistuu toimitusjohtajalta? Entä sosiaali- ja terveysministeriltä? Millaista on arki perhevapaamyönteisellä työpaikalla?Muun muassa näistä kysymyksistä keskustelevat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen, lakutehtailija Timo Nisula, erikoistutkija Johanna Närvi ja yrittäjä Jenni Parpala SuomiAreenassa tiistaina 13.7. klo 16-16.45. Keskustelun juontaa toimittaja Jesse Kamras. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #perhevapaauudistus.Tutustu perhevapaauudistukseen Katso lähetyksen tiedot SuomiAreenasta ja lisää se kalenteriisi: Perhevapaat – uudistuksesta asennemuutokseen ohjelmatiedotLisätietoa:Liisa Siika-aho, johtaja, sosiaaliturva- ja vakuutusosasto, p. 0295 163 085, [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistueksi. Lausunnot pyydetään toimittamaan työ- ja elinkeinoministeriölle viimeistään 5.8.2021 vastaamalla osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi julkaistuun lausuntopyyntöön.Pääministeri Marinin hallitus on sopinut sähköistämistuen käyttöönotosta Suomessa. Tuki valmistellaan vuosille 2021–25 päivitettyjen päästökaupan valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti. Maksettavan tuen suuruus määräytyisi muun muassa päästöoikeuden hinnan sekä toiminnanharjoittajan sähkönkulutuksen tai tuotannon määrän perusteella.Lain tavoitteena on korvata päästökaupasta aiheutuvia välillisiä kustannuksia laissa määritellyille toimialoille. Tuki kannustaa entistä tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon, energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen ja huomioi kustannuskilpailukyvyn. Tuen käytölle asetettaisiin ehtoja, joita tukea saavan toiminnanharjoittajan tulisi noudattaa. Esimerkiksi 50% tuen suuruudesta tulisi käyttää vähähiilisyyttä edistäviin kehittämishankkeisiin. – Sähköistymisen tuen tarkoituksena on kannustaa yrityksiä vähähiilisyyteen ja turvata teollisuuden kilpailukykyä. Uudistuvan teollisuuden strategiassa on asetettu Suomelle tavoite olla maailman kilpailukykyisin toimintaympäristö hiilineutraaliuteen tähtäävälle teollisuudelle. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan sekä kannusteita että kustannuskilpailukyvystä huolehtimista, elinkeinoministeri Mika Lintilä painottaa. Hallitus päätti sähköistymisen tuen päälinjoista kevään puoliväliriihessä. Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2021.EU:n päästökauppadirektiivin mukaan välillisiä kustannuksia korvattava kansallisia toiminEU:n päästökauppajärjestelmä aiheuttaa välillisiä kustannuksia, kun päästökaupan kustannus siirtyy kulutetun sähkön hintaan. Näitä kustannuksia tulisi päästökauppadirektiivin 2003/87/EY mukaisesti korvata kansallisesti käyttöön otettavien taloudellisten toimenpiteiden kautta. Tämä kustannus on erityisen merkittävä paljon sähköä käyttävillä, vienti-intensiivisillä teollisuuden aloilla ja on mahdollista, että näillä toimialoilla kustannukset aiheuttavat hiilivuotoa, eli globaalien ilmastopäästöjen lisääntymistä, kun tuotantoa siirtyy EU:n ulkopuolelle, missä vastaavia kustannuksia aiheuttavaa sääntelyä ei ole. Tuettavien toimialojen joukossa on esimerkiksi raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus, paperin, kartongin ja pahvin valmistus, massan valmistus sekä jalostettujen öljytuotteiden valmistus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Punkaharjun luonnonsuojelualueen rajausta muutettaisiin siten, että luonnonsuojelualueesta erotettaisiin 3,2 hehtaaria entisen Finlandia-hotellin aluetta sekä Kruunupuisto Oy:n henkilöstön pysäköintialuetta. Luonnonsuojelualueeseen liitettäisiin 115 hehtaarin laajuinen vesialue Puruvedeltä ja siellä oleva Unnikkisaari sekä 1100 m2 harjumetsää. Luonnonsuojelualueen pinta-ala kasvaisi noin 112 hehtaarilla lähes 791 hehtaariin. Lausuntoja pyydetään 17.8.2021 mennessä.Muutos parantaisi suojelualueen edustavuutta ja edistäisi matkailun kehittämistäUnnikkisaari vesialueineen rajautuu Punkaharjun luonnonsuojelualueeseen Puruveden puolella ja liittyy maisemallisesti Kokonharjun aarnialueeseen. Liitosalue on kirkasvetistä, vesiluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta rantamatalikkoa. Talvisin lumi kinostuu liitosalueelle, mikä luo edellytykset saimaannorpan pesimiselle norppakannan kasvaessa. Vesialueen ja Unnikkisaaren liittäminen luonnonsuojelualueeseen turvaisi kesäisin vilkkaassa matkailukäytössä olevalta maantieltä sekä Puruvedeltä näkyvän rantamaiseman säilymisen nykyistä laajemmin.Punkaharjun luonnonsuojelualueella sijaitsee vuonna 1914 rakennettu entinen Finlandia-hotelli ulkorakennuksineen. Finlandia-hotellin päärakennus on yksi Punkaharjun kansallismaiseman ja matkailuhistorian keskeisistä monumenteista ja se on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä. Finlandia-hotellin alueen erottaminen suojelualueesta mahdollistaisi rakennusryhmän joustavan käytön ja toiminnan kehittämisen. Rakennuksia on tarkoitus kunnostaa ja laajentaa, mikä mahdollistaisi suojellun päärakennuksen palauttamisen matkailutarkoituksiin sekä loisi edellytykset rakennusryhmän uusiokäytölle.  Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemistaPunkaharjun luonnonsuojelualue on perustettu lailla vuonna 1991 edustavan pitkittäisharjuselänteen ja kansallismaiseman suojelemiseksi. Punkaharju muodostuu kapeasta, noin seitsemän kilometriä pitkästä selänteestä, joka kipuaa korkeimmillaan noin 25 metrin korkeuteen ja avaa näkymät ympäröivään järvimaisemaan. Punkaharjun luonnonsuojelualue on kokonaisuudessaan Natura 2000 -aluetta. Suurin osa suojelualueesta on niukkaravinteista kirkasvetistä järveä. Maa-alueilla on arvokkaita harjumetsiä ja paisterinteitä sekä rannoilla ja harjukuoppien pohjilla reheviä lehtoja. Punkaharjun alue on ollut pitkään Suomen tunnetuimpia luonnonnähtävyyksiä. Luonnonsuojelualueelle ja tutkimusmetsiin tehdään vuosittain noin 150 000 käyntiä. Punkaharjulle pääsee rautateitse, mikä luo erinomaiset edellytykset kestävän, vähähiilisen matkailun kehittämiselle.Lausuntoja voi antaa 17.8.2021 saakka. Tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi lakiesityksen syysistuntokaudella 2021.linkki lausuntopyyntöön lausuntopalvelu.fi -palvelussa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti jatkaa kalatalousalan yrityksille taloudellisen tilanteen heikentymisen perusteella myönnettävää avustusta vuoden 2021 loppuun saakka.Kalatalouden alkutuotannon yritysten osalta jatkettiin ainoastaan tuen hakuaikaa mutta kalan jalostuksen ja vähittäis- ja tukkukaupan osalta tehtiin myös muita muutoksia. Kalan jalostuksen sekä vähittäis- ja tukkukaupan yritysten tuen laskemiseen sovellettavaa kaavaa yhdenmukaistettiin yleisen kustannustuen kanssa ja tukikautta sekä vertailuajanjaksoa muutettiin. Lisäksi tuen enimmäismäärä on nyt 270 000 euroa. Asetus väliaikaisesta tuesta oli alun perin voimassa kesäkuun loppuun asti. Sitä päätettiin jatkaa, koska Euroopan komissio jatkoi väliaikaista valtiontukipoikkeusta puolella vuodella 31.12.2021 asti pitkittyneen koronatilanteen vuoksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Digirata tähtää junien turvalliseen ja tehokkaaseen liikennöintiin. Tietoa rautateiden teknisten järjestelmien uudistamisesta tarjoaa 2. heinäkuuta 2021 julkaistu Digirata-raportti. Digirata-hanke etenee nyt valmistelusta käytäntöön, kun digitaalista kulunvalvontaa rakennetaan ja pilotoidaan rautateillä.Tavoite on, että Suomi ottaisi käyttöön modernin radioverkkopohjaisen rautateiden kulunvalvontajärjestelmän koko rataverkolla 2040-luvulle mennessä. Samalla vanha järjestelmä korvataan EU-vaatimusten mukaisesti eurooppalaisella järjestelmällä (ERTMS, European Rail Traffic Management System). Seuraavaksi Digiradan kehitys- ja verifiointivaiheessa testataan uusia 5G-pohjaisia tiedonsiirtoratkaisuja.– Digiradan valmisteluvaiheessa saimme arvokasta tietoa, miten 2030-luvulla elinkaarensa päähän tuleva junien kulunvalvontajärjestelmä korvataan. Kiitokset yhteistyöstä kaikille valmisteluun osallistuneille. Nyt alkaa pioneerityö, kun uutta järjestelmää testataan Kouvola-Kotka-Hamina-rataosalla. Rautatieliikenteen digiratkaisumme tulevat olemaan maailman kärkeä ja niitä voidaan skaalata tulevaisuudessa kansainvälisille markkinoille, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Digirata on merkittävä investointi suomalaisen rautatieliikenteen tulevaisuuteen, mutta kyse ei ole vain teknologisesta kehityksestä.-Digiradan myötä saadaan lisää kapasiteettia rataverkolle ja pyritään saamaan lisää matkustajia raiteille, parannetaan palveluita ja vähennetään häiriöitä sekä liikennepäästöjä, jatkaa puolestaan projektipäällikkö Juha Lehtola Väylävirastosta.-Digiradan moderni järjestelmäkokonaisuus mahdollistaa parhaan teknologisen alustan pitkälle tulevaisuuteen. Kyseessä on koko liikennemuotoon kohdistuva positiivinen murros, jonka merkitys tulee varmasti kasvamaan ennakoitua suuremmaksi, kertoo hankejohtaja Jari Pylvänäinen Fintraffic Raide Oy:stä.Testausta aidossa ympäristössä ja laboratoriossaRautateiden järjestelmien digitalisointi on mittava uudistus, joka vaatii kokeiluja. Ensimmäinen koekenttä hankkeessa on Kouvola-Kotka/Hamina-rataosalle sijoittuva testirata ja ERTMS-testilaboratorio, joilla pilotoidaan eurooppalaisittain uraauurtavaa tiedonsiirtoa rautateillä. Testirata eli Suomen ensimmäinen Digirata-osuus ja laboratorio valmistuvat rataosan parantamishankkeen yhteydessä.Tavoitteena on, että testilaboratorio olisi käytössä vuonna 2022 ja testirata olisi rakennettu vuoteen 2024 mennessä. Lisäksi tarkoituksena on rakentaa kaupallinen pilottirata, joka otetaan käyttöön kaupallisessa junaliikenteessä vuoden 2026 aikana.Digirata-hankkeessa Suomeen kehitetään moderni junien ERTMS-kulunvalvontajärjestelmä. Hankkeessa luodaan järjestelmän teknologista perustaa, jotta junan paikannus ja automaattinen operointi, kapasiteetti- ja aikataulutietojen päivittäminen sekä liikenteenhallinta saadaan digitalisoitua.Jotta järjestelmä toimii, se tarvitsee radioverkon junan ja ratainfrastruktuurin väliseen viestintään. Radioverkoksi suositellaan 5G:hen perustuvaa tulevaisuuden rautateiden viestintäjärjestelmää (FRMCS, Future Railway Mobile Communication System), joka nojaisi saatavilla oleviin kaupallisten operaattorien radioverkkoihin. Järjestelmän toimintaperiaate on yhtenäinen Euroopan laajuisesti ja sen toiminnot tulee standardoituna EU:sta. Järjestelmän avulla junat pääsevät tulevaisuudessa keskeytyksettä liikkumaan maarajojen yli. Suomessa alkaa eurooppalaisittain ainutlaatuinen kokeilu, kun FRMCS-järjestelmää testataan kaupallisessa verkossa. Suomen kokeilu on herättänyt jo kiinnostusta Euroopassa.Rahoitusta haettu EU:staDigirata on mukana myös Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa, jonka valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2021. Euroopan komissiolla on kaksi kuukautta aikaa arvioida jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia.Rahoituksella katettaisiin hankkeen kehitys- ja verifiointivaiheessa eli vuosina 2021-2026 tapahtuvaa testaus- ja pilotointitoiminnan valmistelua testilaboratoriossa, testiradalla sekä kaupallisen junaliikenteen käyttöön jäävällä pilottiradalla. Kehitysvaiheen arvioidut kustannukset vuosina 2021-2027 ovat 130 miljoonaa, josta elpymisrahoitus kattaisi 85 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa hankkeelle on myönnetty 130 miljoonan euron valtuus ja viiden miljoonan euron määräraha.Digiradan kokonaiskustannukset vuosina 2021-2040 ovat 1,7 miljardia euroa. Siitä valtion osuus on 1,4 miljardia ja junakaluston omistajien osuus 300 miljoonaa euroa.Valmiste­luvaihe on toteutettu yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, Väylä­viraston, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n, Fintraffic Raide Oy:n, VR-Yhtymä Oy:n ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhty­män (HSL) kesken.Mitä seuraavaksi?Nyt alkaa Digirata-hankkeen kehitys- ja verifiointivaihe, jossa teknologisia ratkaisuja tutkitaan ja testataan.Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa uuden ohjausryhmän, joka ohjaa hanketta vuosina 2021-2027.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on tavannut Ranskan presidentti Emmanuel Macronin torstaina 1. heinäkuuta Pariisissa Elysée-palatsissa.
Pääministeri Marin ja presidentti Macron keskustelivat Suomen ja Ranskan kahdenvälisistä suhteista, koronapandemiatilanteesta, EU:n vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä sekä muuttoliikkeestä. Esille nousivat myös EU:n suhde Venäjään ja muut kansainväliset kysymykset kuten tasa-arvon edistäminen. Pääministeri Marin oli edellisenä päivänä osallistunut Pariisissa Ranskan, Meksikon ja YK:n yhdessä järjestämään korkean tason Generation Equality -tapahtumaan.    
 
Suomen ja Ranskan kahdenväliset suhteet ovat tiiviit. Maat ovat samanmielisiä monissa keskeisissä EU:ssa esillä olevissa asioissa. Ranskan ja Suomen välinen kaupankäynti on kasvanut, ja Ranska on viime vuodet ollut Suomen kymmenen tärkeimmän kauppakumppanin joukossa. Ranska on yksi maista, jotka ovat halukkaita myymään Suomelle hävittäjälentokoneita.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen valtio on saanut 28. kesäkuuta 2021 luvan julkaista kokonaisuudessaan vastauksensa EU-komissiolle Sanoma Media Finland Oy:n Yleisradiota koskevaan kanteluun. Tähän mennessä vastauksesta on julkaistu tiivistelmä.Nyt julkaistavasta Suomen vastauksen versiosta on poistettu näkyviltä Yleisradion liikesalaisuuksiksi katsotut tiedot viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain nojalla.EU-lainsäädännöstä johtuen kirjeenvaihto komission kanssa on lähtökohtaisesti salassa pidettävää. Suomi esitti 3. kesäkuuta EU-komissiolle, että kirjeenvaihto kanteluun liittyen olisi julkista. Tähän mennessä komissio on myöntynyt siihen, että Sanoma Media Finland Oy:n kantelu, komission vastauspyyntö sekä Suomen vastaus komissiolle voidaan julkaista.Sanoma Media Finland Oy:n EU-komissiolle tekemä kantelu koskee erityisesti Yleisradion tilausvideopalveluja (video-on-demand) ja sähköisiä oppimissisältöjä. Yleisradio tuottaa nykyisellään Yle Areenassa tilausvideopalveluja, jotka eivät kantelijan näkemyksen mukaan ole EU:n valtiontukilainsäädännön mukaisia.Suomen valtion 21. kesäkuuta lähettämän vastauksen mukaan Yleisradion tilausvideopalvelut sekä sähköiset oppimissisällöt ovat Yleisradio Oy:stä annetun lain ja EU:n valtiontukilainsäädännön mukaisia. Vastauksen mukaan Sanoma Media Finland Oy:n kantelu on tästä syystä perusteeton.Mitä seuraavaksi?EU-komissio arvioi, ovatko Suomen esittämät vastaukset riittäviä ja päättää sen perusteella, pyytääkö se Suomelta lisäselvitystä asiaan. Valtiontukiasioiden käsittely EU:ssa voi viedä useita vuosia ja sisältää useita kirjelmöintikierroksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta julistettu YK:n kansainvälinen kasvinterveysvuosi 2020 päättyi torstaina Roomassa etäyhteyksin järjestetyn loppuseremonian myötä. Suomi on ollut aktiivisessa osassa vuoden tapahtumien järjestämisessä ja tavoitteiden edistämisessä.Pandemian aiheuttamista myöhästymisistä huolimatta kasvinterveysvuoden 2020 tapahtumat on saatu päätökseen. YK:n asettaman sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön ja Kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen ohjaaman teemavuoden tarkoituksena on ollut keskittää huomiota siihen, kuinka kasvinterveyttä suojelemalla voidaan edistää nälänhädän ja köyhyyden vähentymistä sekä talouskasvun ja ympäristönsuojelun tavoitteita. Lisäksi kasvinterveyden yhteyttä ruokaturvaan on haluttu korostaa.Suomi on ollut ajamassa kansainvälisen kasvinterveysvuoden konseptia jo vuodesta 2015 lähtien. Virallisesti aloite hyväksyttiin YK:ssa vuonna 2018, ja vuosi käynnistettiin juhlallisesti vuoden 2019 lopulla. Suomessa piti järjestää lokakuussa 2020 Helsingin kansainvälinen kasvinterveyskonferenssi, joka pandemian seurauksena siirrettiin vuoden 2021 kesään. Lopullisessa muodossaan konferenssi järjestettiin etäyhteyksin webinaarina.Suomen maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Ralf Lopian on toiminut kasvinterveysvuoden järjestelyihin osallistuvan kansainvälisen ohjauskomitean puheenjohtajana. Ohjauskomitean rooli on ollut kasvinterveysvuoden toimintasuunnitelman toteutuksessa, dialogin luomisessa sidosryhmien kanssa sekä taloudellisen ja poliittisen tuen mobilisoinnissa kasvinterveysvuoden hyväksi. Lisäksi Lopian on osallistunut aktiivisesti teemavuoden tapahtumien järjestämiseen.Kasvinterveysvuoden tapahtumat huipentuivat viikolla 26 järjestettyihin webinaareihin ja päätösseremoniaan. Torstaina järjestettyyn korkean tason päätösseremoniaan osallistui myös ministeri Jari Leppä. Hän korosti puheessaan kasvinterveyden kokonaisvaltaisuutta.”Tavoitteenamme oli saada koko maailma ymmärtämään, että kasvinterveys on yhtä tärkeä ympäristölle ja elinkeinoille kuin ihmisten terveys on ihmisten hyvinvoinnille – toisin sanoen, halusimme osoittaa, että suojelemalla kasveja suojelemme elämää”, Leppä sanoi.Omissa päätössanoissaan Lopian ehdotti maailmanlaajuisen kasvinterveyspäivän vuosittaista viettämistä.”Kansainvälinen kasvinterveysvuosi 2020 osoitti hienolla tavalla, kuinka suuresti kasvinterveys vaikuttaa ruokaturvaan ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen, minkä vuoksi sitä on pidettävä olennaisena ja läpileikkaavana tavoitteena, kun pyrimme saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet”, Lopian sanoi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen valtio on tänään 1.7.2021 ostanut 48,5 prosenttia Suomen Ilmailuopisto Oy:n osakekannasta Finnair Oyj:ltä ja omistaa yhtiöstä nyt 98 prosenttia. Aiemmin Finnair ilmoitti osakassopimukseen perustuen haluavansa luopua omistuksestaan. Valtion maksama kauppahinta oli 8,15 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston yleisistunto päätti asiasta 10.6.2021.Ennen osakekauppaa valtio omisti Suomen Ilmailuopisto Oy:stä 49,5 prosenttia, Finnair 49,5 prosenttia ja Porin kaupunki yhden prosentin. Kaupan yhteydessä Porin kaupunki nosti omistusosuutensa kahteen prosenttiin. Omistusjärjestelyllä ei ole suoria vaikutuksia yhtiön operatiiviseen koulutustoimintaan. Suomen Ilmailuopisto kouluttaa ammattitaitoisia liikennelentäjiä sekä helikopterilentäjiä. Suomen kaupalle ja taloudelle lentoyhteyksien häiriötön toimivuus on elintärkeää ja ammattitaitoisten liikennelentäjien saatavuuden varmistaminen on olennaista. Yhtiön rahoitus muodostuu pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriön maksamasta valtionosuudesta, mikä on vuodelle 2021 noin 6,8 miljoonaa euroa. Suomen Ilmailuopisto aloitti toimintansa Porissa vuonna 2002.

Lähde: Valtioneuvosto.fi