NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona suuren ilmastolainsäädäntöehdotusten paketin, jolla EU vähentäisi nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Fit for 55 -paketti sisältää 13 lainsäädäntöehdotusta, joista kahdeksan vahvistaa nykyisiä lainsäädäntöinstrumentteja ja viisi on kokonaan uutta sääntelyä.”EU:n ilmastopaketti on iso harppaus kohti ilmastokestävää yhteiskuntaa: puhdasta liikennettä, kestävää asumista ja uusia vihreitä työpaikkoja. EU:n tehokkaat ilmastotoimet auttavat myös meitä saavuttamaan oman hiilineutraaliustavoitteemme ja tasaavat pelikenttää EU:n sisällä. Tällä paketilla varmistetaan, että kaikki sektorit kaikissa jäsenmaissa osallistuvat ilmastokriisin torjuntaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Lainsäädäntöehdotukset kattavat laaja-alaisesti talouden eri sektorit ja koskevat muun muassa päästökaupan uudistamista, maiden välistä taakanjakoa, energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, maankäyttösektorin ja hiilinielujen roolia, autojen päästörajoja, energiaveroja ja hiilitulleja. Lisäksi syksyllä komissio antaa vielä ehdotuksensa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksesta.”Suomen puheenjohtajakaudella sovittiin, että EU tähtää ilmastoneutraaliksi 2050 mennessä. Suomi on vaikuttanut muutenkin erittäin aktiivisesti EU:n yhteiseen ilmastopolitiikkaan. Meidän tavoitteenamme on luoda EU:sta maailman kilpailukykyisin, sosiaalisesti ehein, ilmastoneutraali talous. Olemme myös tuoneet esiin kansallisia erityispiirteitämme, jotta komissio on voinut ottaa ne huomioon paketin valmistelussa. Työtä riittää yhä, mutta on hienoa, että komissio on koronakriisin keskellä onnistunut tekemään ison pohjatyön, josta pääsemme nyt neuvottelemaan”, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen toteaa.”Tiukentuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että paketista saadaan toimiva kokonaisuus, joka ottaa huomioon suuren investointitarpeen vähähiilisiin ratkaisuihin ja teknologioihin. Teollisuuden ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Siksi tarvitaan ennakoitavissa olevaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta. Myös kansalaiset täytyy pitää mukana ja muutokset on koettava oikeudenmukaisina”, elinkeinoministeri Mika Lintilä painottaa. Suomi muodostaa omat kantansa kuhunkin kolmestatoista lainsäädäntöesityksestä syksyn aikana, kun myös eduskunta on palannut lomalta. Suomi pitää tärkeänä päästökaupan vahvistamistaKomission ehdotuksen mukaan päästökauppasektorilla päästöjä tulisi vähentää 61 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Komissio ehdottaa päästökauppasektorin tavoitteen kiristämistä mm. vähentämällä vuotuisten päästöoikeuksien määrää aiempaa ripeämmin. Samalla vähennetään päästöoikeuksien ilmaisjakoa.”Päästökaupan toimivuutta on onnistututtu viime vuosina parantamaan, ja on tärkeää, että jatkamme sen ohjausvaikutuksen vahvistamista. Nyt esitetyt uudistukset ovat askeleita tähän suuntaan. Samalla pitää muistaa, etteivät kaikki päästöt ole mukana päästökaupassa, vaan tarvitsemme lisäksi vankat kansalliset suunnitelmat kohti hiilineutraaliutta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Päästökauppajärjestelmään sisällytetään myös meriliikenteen päästöt, joita ei toistaiseksi säännellä EU:n ilmastolainsäädännössä. Erillisen päästökauppajärjestelmän piiriin on tarkoitus ottaa rakennusten lämmityspolttoaineiden ja tieliikenteen polttoaineiden jakelijat vuodesta 2026 alkaen.”Talvimerenkulku on Suomelle vientimaana tärkeä kansallinen kysymys, jota tulemme nostamaan esille jatkovaikuttamisessa merenkulun päästökauppaan”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo.Kiristyvät maakohtaiset päästövähennystavoitteet huomioidaan kansallisissa suunnitelmissaPäästökaupan ulkopuolisten alojen – maatalouden, rakennusten erillislämmityksen ja liikenteen – päästökehitystä säädellään ns. taakanjakoasetuksella, jossa kullekin EU-maalle on asetettu oma velvoite. Jäsenmaiden velvoitteet perustuvat pääsääntöisesti niiden bruttokansantuloon. Komissio on asettanut ehdotuksessaan Suomen ja viiden muun EU-maan tavoitteeksi 50 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tavoite tulee vaikuttamaan parhaillaan valmisteltavien keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja energia- ja ilmastostrategiaan, joiden on määrä valmistua syksyllä 2021.Komission ehdotukseen sisältyy erilaisia joustoja ilmastopolitiikan kustannustehokkuuden edistämiseksi. Myös sektoreiden välille on tarkoitus luoda kytkentöjä, joiden avulla tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan. Maankäyttösektoria koskevat uudistukset tuovat läpinäkyvyyttäIlmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää päästövähennysten lisäksi hiilinielujen vahvistamista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Komissio esittää, että maankäyttösektorille (LULUCF-sektori) tulisi jäsenmaakohtaiset tavoitteet nielujen kasvattamiseksi. Esityksen mukaan EU-maiden tulisi sitoutua kasvattamaan nielujen aikaansaamia poistumia yhteensä 310 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuoteen 2030 mennessä. Kausi 2021-2025 mentäisiin komission ehdotuksen mukaan vielä nykyisen asetuksen mukaisesti. Kaudelle 2026-2030 kullekin jäsenmaalle määritettäisiin määrällinen tavoite ja siihen johtava kehityspolku, johon toteutuneita nettopäästöjä verrataan. Uudistuksella pyritään nielujen vahvistamisen lisäksi yksinkertaistamaan nykyistä monimutkaista laskentasäännöstöä ja lisäämään seurannan läpinäkyvyyttä.Iso uudistus olisi, että vuodesta 2031 alkaen maankäyttösektoriin laskettaisiin mukaan myös maatalouden päästöt. Tämän uuden ns. AFOLU-sektorin tulisi komission ehdotuksen mukaan olla ilmastoneutraali vuonna 2035. Tarkempi lainsäädäntöehdotus AFOLU-sektorista annettaisiin vuonna 2025.Hiilirajamekanismilla pyritään estämään hiilivuotoa, autojen päästöjä suitsitaanKomissio esittää myös uutta ilmastopolitiikan työkalua, ns. hiilirajamekanismia, estämään hiilivuotoa EU:sta löyhemmän ilmastopolitiikan maihin. Hiilirajamekanismi koskisi tiettyjä kolmansista maista EU-alueelle saapuvia tuotteita, kuten terästä ja sähköä. Hiilirajamekanismin suuruus määräytyisi EU:n päästöoikeuden hinnan mukaan. Sähkön sisällyttäminen hiilirajamekanismiin nostaa Suomen osalta esiin erityiskysymyksiä.Lisäksi komissio esittää kiristyksiä uusien henkilöautojen ja pakettiautojen päästörajoihin. Tämä on myös Suomen mielestä kannatettavaa liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Kiristyksen avulla edistetään liikenteen sähköistymistä Euroopassa.Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden vaatimuksiin lisää tiukennuksiaPaketti pitää sisällään myös keskeisen EU-energialainsäädännön uudistamisen. Uusiutuvan energian tavoitteita esitetään korotettavaksi. Komissio ehdottaa uusiutuvan energian direktiiviin muutoksia laajasti yksittäisiä artikloja lukuun ottamatta. Lisäksi se on laajentamassa direktiivin soveltamisalaa teollisuuden uusiutuvan energian ja vedyn käyttöön, systeemi-integraatioon, PPA-sopimuksiin sekä merituulivoimaan liittyen. Suomen kannalta keskeisimmät teemat uudistuksessa ovat lämmitys- ja liikennesektori sekä metsäbiomassan käyttö energian tuotannossa (ml. kestävyyskriteerit). Energiatehokkuuden tavoitteita kiristetään rajoittamalla merkittävästi nykyistä energian kulutusta vuoteen 2030 mennessä sekä korottamalla vuosittainen säästötavoite liki kaksikertaiseksi.  Julkisen sektorin rakennukset on jatkossa peruskorjattava lähes nollaenergiatasoon ja peruskorjausten nykyinen määrä on lähes kaksinkertaistettava.Mitä seuraavaksi?Lainsäädäntöehdotukset menevät seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. EU:n ympäristöministerit keskustelevat paketista ensimmäisen kerran jo ensi viikolla epävirallisessa kokouksessaan. Lainsäädäntöehdotusten määrän ja laajuuden vuoksi niiden käsittelyn odotetaan kestävän noin kaksi vuotta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle 1.1.2023. Samassa yhteydessä opiskeluhuollon palvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut, kootaan yhden järjestäjän vastuulle hyvinvointialueelle. STM pyytää lausuntoja tehtävien siirtymiseen liittyvistä lakimuutoksista. Lausuntoaika on 14.7. – 31.8.2021Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle 1.1.2023. Samassa yhteydessä opiskeluhuoltopalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut, kootaan yhden järjestäjän vastuulle hyvinvointialueelle. Opiskeluhuollon palvelut toteutetaan kuitenkin edelleen kouluilla ja oppilaitoksissa. Uudistuksen jälkeen toimiva opiskeluhuollon kokonaisuus edellyttää tiivistä kuntien opetustoimen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.Tavoitteena varmistaa ja selkiyttää Lausuttavana olevan hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa kunnan ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö opiskeluhuollossa. Esityksessä ehdotetaan, että tulevat hyvinvointialueet muodostaisivat alueensa kuntien kanssa alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän. Opiskeluhuollon aseman vahvistamiseksi esitetään lisäksi opiskeluhuoltosuunnitelmien sitomista kunnan ja hyvinvointialueen strategia- sekä taloussuunnitteluprosesseihin. Oppilaiden ja opiskelijoiden avun ja tuen saanti pyritään varmistamaan laajentamalla koulujen ja oppilaitosten henkilöstön oikeus ottaa tarvittaessa yhteyttä kaikkiin opiskeluhuollon palveluihin. Tavoitteena on myös edistää oppilaan ja opiskelijan itsemääräämisoikeutta sekä yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa tarkentamalla yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakastietojen kirjaamiseen, rekisterinpitoon sekä tietojen luovuttamiseen liittyvää sääntelyä. Esityksellä pyritään lisäksi selkiyttämään opiskeluhuoltopalvelujen valtakunnallista ohjausta, kehittämistä ja valvontaa.Lisäksi terveydenhuoltolakia ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettua lakia muutettaisiin niin, että sääntely olisi sopusoinnussa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen kanssa. Myös lähipalveluperiaate esitetään ulotettavaksi soveltuvin osin kouluterveydenhuoltoon sekä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon.Lausuntokierros päättyy tiistaina 31.8.2021. Lausunnot pyydetään toimittamaan Lausuntopalvelu.fi -sivuston kautta. Annetut lausunnot ovat julkisia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöSaija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202– Edustuston päällikön tehtävään määrääminen– Edustuston päällikön sivuakkreditointejaOikeusministeriöJuhani Korhonen, hallitusneuvos p. 0295 150 208– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Puolan Kansantasavallan kanssa oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta (HE 1/2021 vp; EV 99/2021 vp)Päivi Tiainen-Hyrkäs, hallitusneuvos p. 0295 150 262– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain eräiden säännösten sekä oikeusapulain 17 a §:n kumoamisesta (HE 247/2020 vp; EV 114/2021 vp)SisäministeriöJaana Heikkinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 603– Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen muuttamisesta– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisestaAnnika Parsons, lainsäädäntöneuvos p. 0295 488 279– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi pelastuslain 105 ja 109 §:n muuttamisesta (HE 248/2020 vp; EV 75/2021 vp)ValtiovarainministeriöJari Salokoski, hallitusneuvos p. 0295 530 437– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi tonnistoverolain 8 §:n sekä tuloverolain 69 ja 123 §:n muuttamisesta (HE 63/2021 vp; EV 104/2021 vp)Anu Nousiainen, finanssineuvos p. 0295 530 326– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista (HE 62/2021 vp; EV 115/2021 vp)Pasi Leppänen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 564– Valtioneuvoston asetus hyvinvointialueen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoistaLiikenne- ja viestintäministeriöPinja Oksanen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 182– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista (HE 70/2021 vp; EV 106/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumatSonja Töyrylä, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 459– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta komission asetuksiksi (ilmailun tietoturvariskien hallinnan sääntely)Työ- ja elinkeinoministeriöKanerva Sunila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 138– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sähkömarkkinalain ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 14 §:n muuttamisesta (HE 265/2020 vp; EV 109/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumatSosiaali- ja terveysministeriöJari Keinänen, johtaja p. 0295 163 311– Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta– Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisestaAuli Valli-Lintu, hallitusneuvos p. 0295 163 463– Eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 241/2020 vp, EV 111/2021 vp) liittyvään ilmoitusta koskevan päätöksen virheen korjaaminenMari Lauren-Häussler, hallitussihteeri p. 0295 163 762– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle EU:n lääkinnällisiä laitteita koskevia asetuksia täydentäväksi lainsäädännöksi (HE 67/2021 vp; EV 87/2021 vp)YmpäristöministeriöJussi Kauppila, hallitussihteeri p. 0295 250 085– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 40/2021 vp; EV 112/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumat

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätökset korvauksista, joilla kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaalle korvataan covid-19 –tilanteessa terveysturvallisuudesta huolehtimisesta aiheutuneita kustannuksia.Valtionavustuksella korvataan rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden ylläpidosta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. Aiheutuvat kustannukset korvataan siltä osin, kun toiminta perustuu STM:n toimeksiantoihin ja ohjaukseen. Avustuksella korvattavien kulujen tulee liittyä välittömästi rajojen terveysturvallisuudesta huolehtimiseen.Myönnetyt valtionavustuksetValtionavustuksina myönnetään 26,1 miljoonaa euroa ja niillä korvataan 16.3.2020 – 1.7.2021 syntyneet kustannukset. Avustuksia myönnetään 11 taholle. Avustukset maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaisesti.Valtionavustusten saajat

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n todistukset koronavirustestistä ja sairastetusta koronavirustaudista ovat saatavilla Omakannasta 14.7. alkaen. EU:n koronarokotustodistuksen on voinut saada Omakannasta 22.6. alkaen.Tallenna tai tulosta koronatodistus itsellesi OmakannastaTodistuksen saa Omakannasta noudattamalla seuraavia ohjeita:Kirjaudu Omakantaan kanta.fi-sivulta omalla tunnistusvälineelläsi kuten verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.Valitse vasemman reunan valikosta kohta Koronatodistus. Todistusosioon on myös suora linkki Omakannan etusivulta.Avaa koronatodistus painamalla pdf-linkkiä. Jos sinulla on todistus, se avautuu uuteen välilehteen.Tallenna pdf-tiedosto omaan puhelimeesi tai muulle laitteelle. Voit myös tulostaa todistuksen paperille.EU:n koronatodistuksia voidaan käyttää rajanylitystilanteissa EU-alueella. Tavoitteena on helpottaa turvallista ja vapaata liikkumista. Kukin EU-maa voi itse päättää todistuksen mahdollisista muista käyttötarkoituksista.Suomesta saaduissa EU:n koronatodistuksissa tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Todistuksessa on QR-koodi, josta todistuksen sisältö ja aitous voidaan tarkistaa. Kaikki EU-todistukset ovat maksuttomia.Myös terveydenhuollosta saa tarvittaessa paperisen todistuksenEnnen matkalle lähtöä matkustajan on ladattava todistus itselleen Omakannasta. Terveydenhuollon kuormitusta pyritään edelleen välttämään ja siksi kansalaisia ohjataan käyttämään ensisijaisesti Omakantaa. Omakannan asiakaspalvelu antaa koronatodistuksista yleistä neuvontaa ja auttaa teknisissä ongelmissa, mutta ei voi korjata todistuksessa olevia tietoja.Jos henkilö ei saa todistusta Omakannasta, hänen on oltava yhteydessä terveydenhuoltoon ja pyydettävä tulostettua todistusta. Henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää Omakantaa tai valtuuttaa toista henkilöä käyttämään sitä puolestaan, voivat saada paperisen koronatodistuksen terveydenhuollon toimipaikoista.Joistain terveydenhuollon toimipaikoista paperisen EU:n koronatodistuksen voi saada jo 15.7. alkaen. Tavoitteena on, että kaikkialta julkisesta terveydenhuollosta saa paperisen EU:n koronatodistuksen elokuun puoliväliin mennessä. Jos terveydenhuollon toimipisteestä ei vielä saa EU:n koronatodistusta paperisena, henkilö saa muun todistuksen, joka sisältää vastaavat tiedot.Niille EU-kansalaisille, jotka ovat joko saaneet koronarokotuksen tai jotka on testattu Suomessa, mutta joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta, voidaan antaa terveydenhuollosta EU-vaatimukset täyttävä todistus elokuun lopussa. Siihen asti terveydenhuollosta voidaan antaa muu todistus, joka sisältää vastaavat tiedot.Matkustajan on selvitettävä kohdemaan vaatimuksetMatkustajan on selvitettävä, mikä EU:n koronatodistus tarvitaan kohdemaan rajanylitykseen. Rajanylitykseen voi riittää EU:n koronarokotustodistus. Ennen matkalle lähtöä on lisäksi tarkistettava kohdemaan koronatilanne ja ennen paluumatkaa Suomen koronatilanne sekä koronaan liittyvä ohjeistus. EU-maita koskevat matkustusohjeet ja -rajoitukset on koottu Re-open EU -verkkosivustolle (reopen.europa.eu).Suomesta ulkomaille suuntautuvan matkustamisen takia tehtävät koronatestit toteutetaan yksityisessä terveydenhuollossa. Nämä koronatestit ovat maksullisia. Myös yksityisellä tehdyistä koronatesteistä saa EU:n testitulostodistuksen Omakannasta. Suomeen palattaessa tehtävät testit ovat julkisessa terveydenhuollossa maksuttomia. Paluutesti kannattaa varata etukäteen esimerkiksi FINENTRY-palvelun kautta.Yleisesti matkustaessa on hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta. Koronavirustilanne voi eri maissa ja alueilla muuttua äkillisesti.Ulkomailla annetut rokotukset ja ulkomailla tehdyt testitEU:n koronatodistuksen saa siitä maasta, jossa rokotus on annettu. EU-maiden tulee antaa todistus myös jälkikäteen. Suomessa koronarokotustodistuksen voi saada vain Suomessa annetuista ja Suomessa käytössä olevista rokotevalmisteista.Negatiiviset testitulokset ovat voimassa lyhyen ajan, joten niiden osalta testituloksia ei kannata pyytää ulkomailta, vaan hakeutua Suomessa uuteen testiin tarvittaessa. Jos koronavirustaudin on sairastanut ulkomailla, todistus sairastetusta koronavirustaudista tulee pyytää siitä maasta, jossa posi-tiivinen testitulos on tehty.LisätietoaKansalaiskysymykset Omakannan koronatodistuksistaYleinen neuvonta:Omakannan asiakaspalvelu: [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaisministerit kiertävät tulevana syksynä ja talvena ympäri maata kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.”EU:n pitää vastata kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin. Haluamme kannustaa suomalaisia tuomaan ajatuksensa kuuluviin. Me ministerit olemme sitoutuneita viemään viestiä eteenpäin”, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sanoo.Kiertueen yksityiskohtia vielä viimeistellään, mutta jo nyt useilla ministerillä on sovittuna vähintään yksi kansalaiskeskustelu. Tapahtumia järjestetään eri puolilla maata, ja tarkoituksena on järjestää myös EU:n pohjoisin tilaisuus. ”Ministerikiertueemme on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Konferenssin ideana on käydä vilkasta ja avointa EU-keskustelua kansalaisten kanssa kaikissa jäsenmaissa, ja rakentaa kansalaisten esiin nostamien asioiden pohjalta Euroopan tulevaisuutta. Suomessa on hyvä keskusteluperinne. Meidän kannattaakin nyt olla aktiivisia, jotta äänemme kuuluu EU:ssa”, ministeri Tuppurainen haastaa suomalaisia. EU-maiden kansalaiskeskusteluissa esiin nousevat teemat viedään tulevaisuuskonferenssin täysistuntojen käsittelyyn. Valtioneuvostoa täysistuntoissa edustaa eurooppaministeri Tuppuraisen sekä ministeri, jonka toimialaan kulloinenkin keskustelunaihe kuuluu. Jokainen maa on nimennyt myös kansalaisedustajan. Suomea edustaa Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n valitsema Ninni Norra.Kuka tahansa voi kommentoida milloin tahansaYksi osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia on kaikille avoin verkkofoorumi. Siellä jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan. Keskustelua kannustetaan käymään esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta. Tapahtumien järjestäjät voivat ilmoittaa tilaisuudestaan etukäteen foorumissa ja kertoa jälkikäteen keskusteluista. Kaikki halukkaat voivat järjestää omia tilaisuuksiaan.”Eurooppa olemme me” -ministerikiertueen päivämäärät ja tapahtumapaikat kirjataan verkkofoorumiin hyvissä ajoin. Tilaisuuksista kerrotaan etukäteen myös ministeriöiden tiedotteilla, sosiaalisessa mediassa ja lehti-ilmoituksissa. Jokaisen kiertueen tapahtuman jälkeen verkkofoorumista voi lukea, mitä haasteita ja mahdollisuuksia keskustelussa nousi esiin. Koosteet toimitetaan myös ministereille käytettäväksi tulevaisuuskonferenssin täysistunnoissa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on antanut asetuksen, jolla muutetaan henkilökortin maksuja. Henkilökortin hinta nousee viidellä eurolla 2.8.2021 alkaen. Alaikäisen henkilökortin ja väliaikaisen henkilökortin maksuihin tulee yhden euron korotus.Perinteisen käyntiasioinnin kautta vireille laitetun henkilökortin maksu nousee 55 eurosta 60 euroon. Myös sähköisesti haetun henkilökortin hinta nousee 5 euroa eli 54 euroon. Henkilökortin hinta on kuitenkin edelleen jatkossakin 8 euroa halvempi, jos sen hankkii passin kanssa samalla kertaa. Alaikäisen henkilökortin ja väliaikaisen henkilökortin maksuihin tulee yhden euron korotus.Muutoksen taustalla on Euroopan Unionin ID-asetusHenkilökorttien maksujen korotukset johtuvat siitä, että Euroopan Unionin ID-asetuksen johdosta henkilökorttilakiin on tehty täydentäviä muutoksia. Henkilökortin siruun talletetaan vastaisuudessa hakijan kasvokuvat ja sormenjäljet. Henkilökorttilain muutosten myötä henkilökorttiin tulee Digi- ja väestötietoviraston (DVV) uusi biovarmenne nykyisen kansalaisvarmenteen lisäksi. Biovarmenteen lisäksi lisäkustannuksia aiheutuu lakimuutoksen myötä tehtävästä kortin ulkoasun uudistamisesta ja työn lisäyksestä sormenjälkien ottamiseksi. Henkilökortin hakija maksaa henkilökortista poliisille. Poliisi tilittää varmenteiden maksut Digi- ja väestötietovirastolle. Sisäministeriön asetus poliisin suoritteiden maksullisuudesta tarkistetaan vuosittain. Lain mukaan perittävän maksun tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on 13. heinäkuuta 2021 antanut ratkaisun, jolla se kumosi kokonaisuudessaan Suomea koskevan tuomion turvapaikanhakijan palauttamista Irakiin koskevassa asiassa N.A. v. Suomi.EIT hylkäsi valittajan valituksen (nro 25244/18) valitusoikeuden väärinkäyttönä. EIT katsoi, että valittaja on esittämillään virheellisillä tosiseikoilla tietoisesti johtanut harhaan tuomioistuinta. Jos tiedot olisivat tulleet tuomioistuimen tietoon ennen asian ratkaisemista, valittajan valitus olisi jätetty tutkimatta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 35 artiklan 3(a) kohdan nojalla.Nyt kokonaan kumotussa, 14.11.2019 antamassaan tuomiossa EIT katsoi Suomen loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 (oikeus elämään) ja 3 artikloja (kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kielto). EIT määräsi valtion korvaamaan valittajalle 20 000 euroa vahingonkorvauksena aineettomasta vahingosta sekä 4 500 euroa oikeudenkäyntikulujen osalta. Alkuperäisessä tuomiossa määrättyä hyvitystä ei ole maksettu.Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti 6.3.2020 esitutkinnan epäillyistä törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä liittyen valittajan EIT:lle esittämiin asiakirjoihin ja tosiseikkoihin. Helsingin käräjäoikeuden 11.2.2021 antamassa ratkaisussa valittaja tuomittiin törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä sekä perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä 1 vuoden ja 10 kuukauden vankeuteen. Asian käsittely on edelleen kesken Helsingin hovioikeudessa.EIT:n työjärjestyksen säännön 80 mukaan tapauksissa, joissa tulee esiin tosiseikka, joka on luonteeltaan sellainen, että sillä voi olla ratkaisevaa vaikutusta ja joka ei ollut tuomioistuimen tiedossa tuomiota antaessa eikä ole voinut olla kohtuudella osapuolen tiedossa, osapuoli voi pyytää tuomioistuinta tarkistamaan tuomionsa kuuden kuukauden sisällä siitä, kun osapuoli sai tiedon tästä tosiseikasta. Suomi toimitti säännön 80 mukaisen pyynnön EIT:lle 6.9.2020. Pyyntöä täydennettiin esitutkinnan ja kansallisen oikeudenkäynnin edetessä. Ratkaisu kokonaisuudessaan on luettavissa HUDOC-tietokannasta (englanniksi).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastonmuutoksen hillintä ei enää riitä. Koska hillintään liittyvä politiikka etenee hitaasti, ilmastonmuutokseen sopeutuminen on noussut uudella tavalla esiin viime vuosina, kirjoittaa MMM:n erityisasiantuntija Karoliina Pilli-Sihvola. Karoliinan päätehtävänä MMM:ssä on seuraavan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelun koordinointi.Lue koko blogi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt täydentävässä hankehaussa avustusta hankkeille, joilla vahvistetaan mielenterveysosaamista kunnissa ja ehkäistään itsemurhia. Käynnistyvät hankkeet toimeenpanevat keväällä 2020 julkaistua kansallista mielenterveysstrategiaa yhdessä tammikuussa 2020 käynnistyneiden valtionavustushankkeiden kanssa.Rahoitusta mielenterveysosaamisen vahvistamiseen ja itsemurhien ehkäisemiseenMielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa tarkoittaa sitä, että rahoitettavilla hankkeilla lisätään mielenterveysosaamista ja -taitoja sekä hyvää mielenterveysjohtamista eri hallinnonalojen yhteistyössä. Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen työntekijät, esimiehet ja johto, järjestötoimijat sekä eri ikäiset kuntalaiset. Täydentävässä haussa rahoitusta myönnetään neljälle hankkeelle yhteensä 748 740 euroa. Hankkeet täydentävät 11 tammikuussa käynnistyneen hankkeen kokonaisuutta.Kansalliseen mielenterveysstrategiaan sisältyy itsemurhien ehkäisyohjelma. Täydentävässä haussa rahoitusta myönnetään yhdelle hankkeelle 295 000 euroa. Hanke täydentää tammikuussa 2020 käynnistynyttä neljän hankkeen kokonaisuutta. Näiden yhteensä viiden hankkeen tavoite on esimerkiksi tehostaa itsemurhien ehkäisyä alueilla, joissa itsemurhakuolleisuus on suurinta, toteuttaa itsemurhien ehkäisyohjelman toimenpide-ehdotuksia ja pyrkiä vaikuttamaan itsemurhaan liittyviin asenteisiin.Avustuksien saajatTHL tukee hankkeiden toimintaa ja edistää hankkeiden välistä yhteistyötä. Tarkemmat tiedot hankkeiden sisällöistä ja tarkemmista kohderyhmistä täydentyvät elokuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysstrategian verkkosivuille.THL:n mielenterveysstrategian verkkosivut

Lähde: Valtioneuvosto.fi