NordenBladet — OECD:n piirissä 130 valtiota on liittynyt kannanottoon, joka koskee kansainvälisen yritysverotuksen uudistamista. Valtioiden kannanotto sisältää uudistuksen päälinjat. Teknisiä yksityiskohtia koskeva työ jatkuu: valtiot keskustelevat uudistuksen jäljellä olevista keskeisistä kysymyksistä lokakuussa.Talousjärjestö OECD:ssä on käynnissä laaja kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishanke. Siihen sisältyy kaksi sääntelykokonaisuutta: verotusoikeuden uudelleen allokointi ja globaali minimiverotaso. Valtiot määrittävät keskinäisillä verosopimuksillaan sen, miten valtioiden verotusoikeus jakaantuu kansainvälistä toimintaa koskien. Verotusoikeuden uudelleen allokointia koskeva ehdotus merkitsisi, että niin sanotut markkinavaltiot eli valtiot, joissa on esimerkiksi asiakkaita tai käyttäjiä, saisivat enemmän verotusoikeutta. Toisen sääntelykokonaisuuden, globaalin minimiverotason, tavoitteena on varmistaa, että suuret konsernit maksavat kansainvälisesti tietyn minimimäärän veroa riippumatta siitä, missä valtiossa toimintaa harjoitetaan.Uusi sääntely kohdistuu suurimpiin toimijoihinKannanotossa todetaan, että verotusoikeuden uudelleen allokointia koskeva osuus koskee suurimpia yrityksiä toimialasta riippumatta, muutamia toimialapoikkeuksia lukuun ottamatta. Ensi vaiheessa soveltamisalassa ovat yritykset, joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 20 miljardia ja kannattavuus yli 10 prosenttia. Globaalin minimiverotason osalta säännöt koskevat toimialasta riippumatta konserneja, joiden sääntelyn mukainen kokonaisliikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa. Kansainvälisen meriliikenteen tulo on soveltamisalan ulkopuolella. Lisäksi sääntelyyn sisältyy eräitä muita poikkeuksia ja rajauksia soveltamiseen liittyen.
NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi keväällä EU:n vammaisten henkilöiden oikeuksien strategian vuosille 2021-2030. Vammaisstrategian tavoitteena on varmistaa vammaisten henkilöiden täysipainoinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. Strategian keskeisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys.Euroopan unioni ja kaikki sen jäsenmaat ovat ratifioineet YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Yleissopimuksen toimeenpanon vahvistaminen on yhteinen tavoite, jota edistetään strategialla.Strategia on kunnianhimoinen ja laaja. Se sisältää seitsemän lippulaiva-aloitetta, 57 komission aloitetta sekä 23 jäsenmaille suunnattua toimenpidealoitetta. Strategiassa korostetaan, että toimeenpano edellyttää koordinoitua yhteistyötä sekä kansallisella että EU-tasolla. Strategian sisältö kattaa YK:n vammaisyleissopimuksen keskeiset sisältöalueet.EU:n vammaisstrategia tukee kansallisen vammaispolitiikan tavoitteitaSuomi on sitoutunut EU:n vammaisstrategian tavoitteisiin ja sen tehokkaaseen toimeenpanoon. Strategia ja sen tavoitteet ovat yhdenmukaisia Suomen vammaispoliittisten tavoitteiden kanssa. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti sosiaalisesti kestävä hyvinvointivaltio ottaa huomioon vammaisten henkilöiden osallisuuden ja mahdollisuudet itsenäiseen elämään. EU-yhteistyö tuo merkittävää lisäarvoa myös YK:n vammaisyleissopimuksen kansalliseen toimeenpanoon. Suomi on julkaissut vuosille 2020-2023 YK:n vammaisyleissopimuksen kansallisen toimintaohjelman, jossa on määritelty ne toimenpiteet, joilla vammaisyleissopimuksen toimeenpanoa vahvistetaan kansallisesti. Vammaispoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan yhteistyötä ja sitoutumista EU:n vammaisstrategia ja kansallinen toimintaohjelma toimivat jatkossa Suomen vammaispolitiikan keskeisinä työkaluina. EU-tason toimenpiteillä voidaan tukea kansallisia toimenpiteitä ja edistää jäsenmaiden tiedon ja kokemuksen vaihtoa. Jatkossa on keskeistä lisätä tietoisuutta EU:n vammaisstrategiasta ja vammaisten henkilöiden oikeuksista myös kansallisesti. Strategiassa korostetaan sitä, että sen tavoitteiden toteutuminen vaatii sitoutumista jäsenvaltioiden lisäksi ja alue- ja paikallisviranomaisilta.
NordenBladet — Oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön työryhmät ovat valmistelleet luonnoksen hallituksen esitykseksi laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Tällä ilmoittajansuojelulailla pantaisiin täytäntöön Euroopan unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeva direktiivi. Virkamiestyöryhmän esitys on lausunnolla 27.8.2021 saakka. Valmistelua jatketaan lausuntokierroksen jälkeen.Ehdotetun lain tavoitteena on, että ilmoittaja, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä EU:n tai kansallisen lainsäädännön aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Näin voitaisiin ennaltaehkäistä yleiseen etuun kohdistuvia uhkia ja vakavia haittoja.Esitetty laki olisi ilmoittajien suojelua koskeva yleislaki lain soveltamisalalla. Laki täydentäisi jo voimassa olevaa erityissääntelyä ilmoittajien suojelusta. Lakia sovellettaisiin ilmoituksiin, jotka koskevat erikseen määritellyn lainsäädännön rikkomista. Laissa säädettäisiin ilmoittajan suojelun yleisistä edellytyksistä ja ilmoittamisesta ensisijaisesti organisaation sisäiseen ilmoituskanavaan. Ehdotetussa laissa asetettaisiin yli 50 työntekijää työllistäville yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioille sekä valtion virastoille velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava. Laissa olisi säännökset muun muassa ilmoituskanavia ja menettelyitä koskevista vaatimuksista.Ilmoituksen voisi tietyissä tilanteissa tehdä myös keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan, jona toimisi valtioneuvoston oikeuskansleri. Tämä siirtäisi ilmoitukset ulkoisina ilmoituskanavina toimivien toimivaltaisten valvontaviranomaisten käsiteltäviksi. Ehdotetussa laissa kiellettäisiin ilmoittajaan kohdistuvat vastatoimet. Vastatoimien kiellon rikkomisesta tai ilmoittamisen estämisestä voisi seurata vahingonkorvausvastuu ja velvollisuus maksaa hyvitystä loukatulle. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toiminut työryhmä on selvittänyt työelämään liittyviä kysymyksiä ja valmistellut tähän liittyvät ehdotukset. Työryhmä ei ehdota muutoksia voimassa olevaan työlainsäädäntöön. Uuden lain tulisi olla voimassa viimeistään 17.12.2021.Lausunnon voi antaa Lausuntopalvelu.fi:ssä 27. elokuuta 2021 asti.Lue lisää hankesivulta: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta
NordenBladet — Miltä näyttää asumisen tulevaisuus? Miten siihen yhdistyvät kestävyys, vähähiilisyys ja kauneus? Millaisia valintoja rakentamisessa pitäisi nyt tehdä? Mielenkiintoisia keskusteluja luvassa SuomiAreenassa torstaina 15. heinäkuuta.Kaikki SuomiAreenan keskustelut striimataan mtv-palveluun, mistä niitä voi katsella sekä suorana että tallenteena.Suomiareena.fi: SuomiAreena mtv-palvelussaPuurakentamisesta vihreän talouden veturiYmpäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on mukana 15.7. kello 14 alkavassa keskustelussa, jossa pohditaan miten Suomi saisi puurakentamisen lentoon. Keskustelun järjestää Metsähallitus.Metsa.fi: Keskustelun
NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt tänään uutta luonnonsuojelulakia koskevan lakiesityksen luonnoksen lausuntokierrokselle. Sen tavoitteena on nykyisen lain tapaan edistää suojelua, jotta luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen voidaan pysäyttää. Lausuntoja voi antaa 6. syyskuuta asti.Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kokonaan uusi luonnonsuojelulaki. Lakia ajantasaistettaisiin ja sen vaikuttavuutta parannettaisiin. Uudistuksella toteutettaisiin pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa. Hallitusohjelman mukaisesti luonnonsuojelulakia uudistetaan arviointien perusteella.
NordenBladet — Suomen kansallisen CAP-suunnitelman luonnos on lähetetty lausunnoille. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan keskeisiin elementteihin kuuluva CAP-suunnitelma sisältää toimenpiteet, joilla yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet Suomessa toteutetaan, sekä mittarit, joiden avulla tavoitteiden saavuttamista seurataan.CAP-suunnitelman luonnos on valmistelu maa- ja metsätalousministeriössä virkamiestyönä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Lausuntokierroksen avulla laajennetaan sidosryhmien mahdollisuutta osallistua CAP-suunnitelman valmisteluun. Luonnoksen sisällöstä pyydetään lausuntoja 10. syyskuuta 2021 mennessä. Luonnos CAP-suunnitelmaksi sisältää maatalouden niin sanottujen suorien tukien toimet ja sektoritoimet, joita rahoitetaan maataloustukirahastosta sekä maaseudun kehittämisen toimenpiteet. Näitä toimenpiteitä rahoitetaan Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta. Ahvenanmaan maaseudun kehittämistoimenpiteet eivät ole osa tätä luonnosta, sillä Ahvenanmaan hallintoviranomainen järjestää niistä oman lausuntokierroksen syksyllä 2021. ”EU-tason CAP-ratkaisun selvittyä on aika kääntää katseet kotimaahan. Haluamme lausuntokierroksella antaa kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua kansallisen CAP-suunnitelman valmisteluun, joka tulee koskettamaan maataloutta, maaseutua ja ruoka-alaa kaikkialla Suomessa”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.CAP-suunnitelman lausunnot viimeistään 10.9.2021Lausuntoja pyydetään Lausuntopalvelu.fi:n kautta 10. syyskuuta 2021 mennessä. CAP-suunnitelman sisältöä kehitetään edelleen lausuntokierroksen perusteella. Suunnitelma-asiakirjan esitystapa ja yksityiskohdat täsmentyvät sen jälkeen, kun parlamentin ja neuvoston asetukset ja komission toimeenpanoasetukset on lopullisesti hyväksytty sekä muut ohjeet saatu. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa vaikuttavuusarvion CAP-suunnitelman ympäristökunnianhimon ja päästövähennysten määrällisistä vaikutuksista. Arvio on määrä julkaista elokuun aikana. Arviossa keskitytään luonnon monimuotoisuuteen, vesistökuormitukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Vaikuttavuusarvion tietoja voi käyttää lausuntojen tausta-aineistona. Arvion julkaisemisesta tiedotetaan erikseen. CAP-suunnitelma on tarkoitus toimittaa valtioneuvoston hyväksynnän jälkeen Euroopan komissioon joulukuun 2021 aikana hyväksymisneuvottelujen aloittamiseksi. Uuden kauden on määrä alkaa 1.1.2023. Lisätietoja suunnitelmasta: Luonnos Suomen CAP-suunnitelmaksi löytyy Lausuntopalvelusta: www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=dbf260c4-ab07-4506-a240-7e881ef41358&proposalLanguage=da4408c3-39e4 4f5a-84db-84481bafc744 Millainen on CAP-suunnitelma, joka lähtee lausunnoille? Tutustu Suomen maatalouspolitiikan ja maaseudun kehittämisen tulevaisuus -tilaisuuden esityksiin maa- ja metsätalousministeriön sivuilla: mmm.fi/cap27/ajankohtaista
NordenBladet — Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen historian ensimmäinen arvokisapaikka sai monen suomalaisen hankkimaan lipun Venäjällä ja Tanskassa pelattuihin Suomen otteluihin. Peleihin paikan päälle pääsemistä odotettiin ymmärrettävistä syistä innokkaasti.Ennen pelimatkojen realisoitumista viranomaistahot viestittivät selkeästi, että koronatilanteen takia ulkomaille matkustamista on edelleen vältettävä. EM-kisoja olisi syytä katsoa kotona. Monet kannattajat kuuntelivat viranomaisten varoituksia ja päättivät terveysturvallisuuden takia jättää matkustamatta, pelimatkan peruuntumisesta aiheutuneesta pettymyksestä huolimatta.Samalla useille tuhansille Huuhkajien faneille maajoukkueen kannustaminen paikan päällä oli historiallisessa tilanteessa niin tärkeää, että pelimatkalle lähdettiin terveysriskit tiedostaen. Kisojen järjestäjätaho UEFA ja isäntämaat olivat kertoneet, että terveyden suojaamiseen ja koronatartuntojen välttämiseen suhtaudutaan vakavasti: edellytyksenä ottelutapahtumaan osallistumiselle oli mm. esitettävä tuore negatiivinen koronatestitulos. Valitettavasti ottelutapahtuminen terveysturvallisuudessa ilmeni puutteita etenkin Venäjällä, vaikka niiden toteutumiseen luottivat niin jalkapallofanit kuin eri maiden – myös Suomen – viranomaiset.Ne, jotka lähtivät kisoihin, saivat selkeät ohjeet terveysturvallisesta matkustamisesta. Pääsääntöisesti viranomaisten viesti terveysturvallisesta matkustamisesta meni hyvin perille: yli yhdeksän kymmenestä myös Venäjälle matkanneesta jalkapallofanista noudatti ohjeistuksia säntillisesti ja välttyi tartunnalta. Rajan yli tuli kuitenkin useita satoja tartuntoja. Matkustajien huolellinen ohjeistus ja rajalla tapahtuvan testaamisen tarkka suunnittelu eivät riittäneet. Liikenteen ajoituksen koordinoiminen liikennöitsijöiden kanssa ei useista viranomaisten yrityksistä huolimatta toiminut. Arvioidusta 4 500 paluumatkustajasta yli 3 000 saapui 22.6. muutamien tuntien sisällä samalle rajanylityspaikalle Vaalimaalle, vaikka useilla muillakin rajanylityspaikoilla oli varauduttu paluumatkustajiin. Vaalimaalle syntyneen ruuhkan seurauksena lähes 800 kisamatkaajaa päätyi jatkamaan rajalta matkaansa kohti kotikuntaansa ilman testausmahdollisuutta. Maahan saapuneita oli ohjeistettu käymään testissä kolmen vuorokauden kuluttua. Heille oli myös teroitettu, että negatiivisen testituloksen saamiseen saakka on vältettävä kaikkia sosiaalisia kontakteja. Tämä ohjeistus jäi liian monelta saapujalta noudattamatta. Pahimmissa tapauksissa vähättelevä suhtautuminen omaehtoiseen karanteeniin ja sen jälkeiseen testaukseen on johtanut jatkotartuntoihin saapujien lähipiirissä sekä muissa sosiaalisissa kontakteissa. Tällaiseen välinpitämättömyyteen ei yksinkertaisesti yhteiskunnalla ole varaa. Itärajantakaiselta kisamatkalta tulleet tartunnat ovat nyt tiedossa. Tarvittavat henkilöt on asetettu karanteeniin. Karanteenin rikkomisesta seuraa sakko- tai jopa vankeusrangaistus. Jokainen alkanut tartuntaketju pitää katkaista heti. Jokaisella ihmisellä on velvollisuus pitää huolta niin omasta kuin lähimmäistensä terveydestä.Lisätietoaerityisavustaja Matti Hirvola, [email protected]
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt uusia päätöksiä kivihiilen energiakäytöstä luopumista nopeuttavien hankkeiden investointituesta. Tukea myönnettiin nyt kolmelle hankkeelle Espoossa, Kirkkonummella ja Vaasassa, yhteensä 22 829 282 euroa.Ensimmäiset kivihiilen käytöstä luopumiseen kannustavat tukipäätökset tehtiin joulukuussa 2020, jolloin neljää hanketta tuettiin 7 715 880 eurolla. Tukea myönnettiin näin seitsemälle hankkeelle yhteensä 30 545 162 euroa. Tukihaku on nyt päättynyt. Kivihiilen käyttö on Suomessa vuonna 2019 annetun lain mukaan kielletty sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena 1.5.2029 alkaen. Hallitusohjelman mukaisesti kivihiilestä viimeistään vuonna 2025 luopuvien yritysten ja yhteisöjen kivihiiltä korvaavien investointien käynnistymistä voidaan tukea erillisellä kannustimella. Tuettujen hankkeiden myötä kivihiilen energiakäyttö vähenee yli 1700 GWh vuodessa ja fossiiliset hiilidioksidipäästöt yli 660 000 tonnia vuodessa. – Kivihiilestä luopumisen tuki on ollut erinomainen keino vauhdittaa siirtymistä päästöttömään lämmön ja sähkön tuotantoon. Nyt tuettavat kolme kohdetta hyödyntävät lämpöpumppuja, hukkalämpöä ja biomassaa kivihiilen korvaamiseksi jo ennen lakisääteistä kieltoa. Samalla ne ovat osa siirtymää tuontipohjaisista fossiilista polttoaineista kotimaiseen uusiutuvaan energiantuotantoon, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Tuetut hankkeet ovat osa laajempia suunnitelmia, joilla tukea saaneilla energiankäyttöalueilla siirrytään nopeutetulla aikataululla pois kivihiilen käytöstä. Tuen saajat toteuttavat myös muita toimenpiteitä, jotta kivihiilestä voidaan luopua viimeistään vuonna 2025.Tukea kivihiilen käyttöä korvaaville hankkeille Espoossa, Kirkkonummella ja Vaasassa Investointitukea myönnettiin nyt kahteen hankkeeseen, joissa otetaan käyttöön muuhun kuin polttoon perustuvia teknologioita kaukolämmön tuotannossa, sekä biomassaa sähkön- ja lämmöntuotantoon käyttävään hankkeeseen. Fortum Power and Heat Oy:lle myönnettiin Espoon Keran ilma-vesilämpöpumppulaitoksen toteutukseen 6 196 000 euroa. Yrityksen suunnitelmissa on noin 20 MW laitos, joka yhdistettäisiin Keran alueen kiinteistöille lämpöä jakavaan matalalämpöverkkoon ja Espoon kaukolämpöverkkoon.Fortum Power and Heat Oy suunnittelee datakeskusten lämmön talteenottoa Kirkkonummella ja Espoossa. Hankkeita tuettiin 8 234 000 eurolla. Yritys suunnittelee kaukolämpöverkkoalueelleen datakeskusten lämmön talteenottoa, jonka ensimmäisen vaiheessa rakennettaisiin hukkalämpöä hyödyntävät yhteensä noin 60 MW lämpöpumppulaitokset. Vaasan Voima Oy suunnittelee lämpövarastoon liitettyä ja biomassaa käyttävää yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantolaitosta Vaasaan. Myönnetty tuki on 8 399 282 euroa.Joulukuussa 2020 tuettiin kivihiilen korvaamista kaukolämmössä ja hukkalämmön hyödyntämistäJoulukuussa 2020 tuettiin neljää hanketta Espoossa, Turun seudulla ja Vaasassa. Tuetuilla Fortum Power and Heat Oy:n, Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n ja Vaasan Sähkö Oy:n hankkeilla demonstroidaan suuren kokoluokan ilma-vesilämpöpumpun yhdistämistä kaukolämmön tuotantoon sekä hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa.Kaukolämpöala on murroksessa – uusien teknologioiden ja hukkalämmön käyttö nousussaKivihiilen energiakäytön kielto tulee nostamaan päästöttömien tuotantomuotojen tarvetta. Pöyry selvitti vuonna 2018 työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta kivihiilen energiakäyttöä Suomessa. Selvityksen mukaan kivihiiltä käytettiin vuonna 2016 lämmitykseen Espoon, Vaasan ja Turun seudun lisäksi huomattavia määriä muun muassa Helsingissä, Vantaalla ja Lahdessa. Lahdessa kivihiililaitos on suljettu vuonna 2019 ja Vantaa on ilmoittanut lopettavansa kivihiilen energiakäytön vuonna 2022.
Tuella nopeutettuun kivihiilestä luopumiseen on kannustettu energiayhtiöitä erityisesti muiden kuin polttoon perustuvien teknologioiden hyödyntämiseen lämmöntuotannossa. Uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannosta oli vuonna 2020 noin 42 prosenttia ja hukkalämpöjen 11 prosenttia. Lämpöalan tuotantorakenteet ovat murroksessa ja kokemusta teollisen mittaluokan ratkaisuista esimerkiksi hukkalämpöjen hyödyntämiseksi kaukolämmön tuotannossa tarvitaan.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt tänään esityksen uudeksi ilmastolaiksi lausuntokierrokselle. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035 Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Lausuntoaika päättyy 6. syyskuuta.Ilmastolain suunnitelmat ohjaavat Suomen kansallista ilmastopolitiikkaa. Suunnitelmien avulla varmistetaan osaltaan, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kansalliset tavoitteet saavutetaan. Ehdotuksen perusteella lakiin lisättäisiin Suomelle tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035. Lakiin sisällytettäisiin myös ilmastopaneelin suositusten mukaiset päästövähennystavoitteet: 60 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 ja 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2040, verrattuna vuoden 1990 päästöjen tasoon. Voimassa olevaan ilmastolakiin sisältyvää vuoden 2050 tavoitetta päivitettäisiin siten, että päästövähennystavoite olisi 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta, kuitenkin pyrkien 95 prosenttiin.”Ilmastolain uudistaminen takaa, että Suomi toimii päättäväisesti ilmastokriisin pysäyttämiseksi ja tekee osansa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hiilineutraaliustavoite 2035 kirjataan lakiin ja vahvistetaan näin koko Suomen tavoitteeksi. Lain päästövähennystavoitteet on asetettu tiedettä kuunnellen, Suomen ilmastopaneelin suositusten mukaan. Vuoteen 2030 mennessä tavoitellaan 60 prosentin päästövähennystä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Maankäyttösektorilla on merkittävä rooli sekä päästöjen aiheuttajana että niiden hillitsemisessä. Suunnittelujärjestelmän keskeinen uudistus olisi se, että maankäyttösektori sisällytettäisiin ilmastolakiin. Maankäyttösektorin suunnitelmasta tulisi uusi ilmastolain mukainen suunnitelma.Lain uutena tavoitteena turvata saamelaisten oikeuksiaIlmastolain uudistuksessa kansalaisia ja muita sidosryhmiä on kuultu laajasti. Kuulemisten erityisenä kohderyhmänä ovat olleet saamelaiset sekä lapset ja nuoret, joita ilmastonmuutos koskettaa erityisellä tavalla.Lain uutena tavoitteena olisi turvata osaltaan saamelaisten edellytykset ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi perustettaisiin saamelainen ilmastoneuvosto, joka riippumattomana asiantuntijaelimenä vahvistaisi tietopohjaa ja tunnistaisi saamelaiskulttuurin edistämisen kannalta keskeiset seikat suunnitelmien valmistelussa.Lain valmistelun tukena on toiminut ympäristöministeriön asettama työryhmä, jonka jäseninä toimi eri ministeriöiden virkahenkilöitä. Työryhmän työskentely päättyi maaliskuussa, minkä jälkeen lain valmistelua on jatkettu ympäristöministeriössä.”Työryhmän työ antoi hyvän pohjan lainvalmistelulle. Myös kuulemisilla on ollut tärkeä rooli uuden ilmastolain valmistelussa. Toivommekin aktiivista osallistumista myös lausuntokierroksella”, sanoo työryhmän puheenjohtajana toiminut Leena Ylä-Mononen.Lapsia ja nuoria on kuultu säännöllisesti valmistelun aikana. Kesän aikana Nuorten Akatemia toteuttaa hankkeen, jossa 12–17-vuotiaat koostavat omia lausuntoja lakiehdotuksesta. Nuorten kuuleminen toteutetaan valtakunnallisesti erilaisten kesäleirien yhteydessä sekä oppilaitosyhteistyönä.Lausuntoja voi antaa 6.9.2021 asti lausuntopalvelu.fi -palvelussa. Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi
NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen vierailee Kajaanissa, Suomussalmella ja Kuusamossa 2.-3.7.2021.Vierailullaan ministeri Kaikkonen tutustuu Kainuun prikaatiin Kajaanissa. Lisäksi Ministeri Kaikkonen osallistuu Suomussalmella Taipaleenjoki-oopperan ensi-iltaan, tapahtuman suojelijan roolissa. Vierailun ohjelmassa on myös tutustuminen Raatteen portin museoon ja Hossan kansallispuistoon. Vierailun aikana Ministeri Kaikkonen tapaa muun muassa Kajaanin ja Kuusamon kaupunginjohtoa sekä Suomussalmen kunnanjohtoa.
