NordenBladet — – Ministeriömme talousarvioehdotus tähtää kestävän kasvun vauhdittamiseen. Panostamme työllisyyden hyvään hoitoon, osaamiseen, innovaatioihin, vähähiilisyyteen ja digitalisaatioon, työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä toteavat työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotuksesta.Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa pääluokkansa määrärahoiksi 3,298 miljardia euroa.Työllisyyden edistämisen panostukset kasvussaHallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi päätöksin, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä. – Työllisyyden edistäminen on tärkein tavoitteemme ja panostamme merkittävästi työvoimapalveluiden kehittämiseen. Vuoden 2022 aikana toimeenpanemme Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin ja osatyökykyisten työllistymistä edistävän yhtiön lisäksi lukuisia muita hallituksen aiemmin päättämiä työllisyystoimia työllisyysasteen nostamiseksi, työministeri Haatainen toteaa. Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 284 miljoonaa euroa ja TE-toimistojen toimintamenoiksi vajaat 198 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelmasta on tarkoitus rahoittaa Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoa yhteensä 83 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Tästä 70 miljoonaa euroa kohdentuisi TE-toimistojen henkilöstön lisäämiseen ja 13 miljoonaa digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Uusi erityistehtäväyhtiö osatyökykyisten työllistymistä edistämäänOsatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi perustetaan uusi valtion erityistehtäväyhtiö, jota koskeva hallituksen esitys on parasta aikaa lausuntokierroksella. Työnimellä Välittäjä Oy kulkevan yhtiön tehtävänä on työllistää osatyökykyisiä nykyistä pidempikestoisiin työsuhteisiin, tarjota työntekijöille tukea sekä luoda mahdollisuuksia työuralla etenemiseen. – Näin saamme parannettua erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä ja parannettua heidän asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa, työministeri Haatainen sanoo.Vuoden 2022 talousarvioehdotus sisältää 10 miljoonan euron valtionavustuksen yhtiön toimintaan. Lisäksi yhtiötä on tarkoitus pääomittaa yhteensä 20 miljoonalla eurolla Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Uuden erityistehtäväyhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2022 aikana. 
Sähköistämistuella vauhditetaan hiilineutraalia tuotantoaHallitus valmistelee talousarvioesitykseen liittyvää lakia energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta. Tuki kannustaa aiempaa tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon ja energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen huomioiden kustannuskilpailukyvyn. – Uudistuvan teollisuuden strategiassa on asetettu Suomelle tavoite olla maailman kilpailukykyisin toimintaympäristö hiilineutraaliuteen tähtäävälle teollisuudelle. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan sekä kannusteita että kustannuskilpailukyvystä huolehtimista, elinkeinoministeri Lintilä toteaa. Yrityksille maksettavan tuen suuruus määräytyy muun muassa päästöoikeuden hinnan sekä toiminnanharjoittajan sähkönkulutuksen tai tuotannon määrän perusteella. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotus sisältää 87 miljoonan euron määrärahan sähköistämistukeen. Ulkomaalaisten osaajien houkuttelu tärkeääSuomalaiset yritykset tarvitsevat osaajia ulkomailta. Suomi pyrkii aktiivisesti houkuttelemaan ulkomaalaisia osaajia ja sujuvoittamaan osaavan työvoiman maahanmuuttoon liittyviä lupaprosesseja. Työvoiman maahanmuuton edistämiseksi ehdotetaan TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoihin sekä digitalisaation kehittämiseen yhteensä 2,7 miljoonan euron lisämäärärahaa Work in Finland -tukirakenteen perustamiseksi tukemaan osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Painopisteenä työperäisessä maahanmuutossa ovat hallitusohjelmassa mainitut työvoimapulasta kärsivät alat sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Hallitus edistää myös yrittäjien ja sijoittajien maahanmuuttoa. Toimenpiteitä pyritään kehittämään myös yhteistyössä työmarkkinatoimijoiden kanssa, jotta ne palvelisivat alakohtaisia tarpeita.Innovaatiorahoitus luo pohjaa kasvullePanostukset osaamiseen ja innovaatiotoimintaan ovat kestävän talouskasvun keskeisiä tekijöitä. 
Business Finlandin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avustuksiin ehdotetaan reilua 338 miljoonan euron ja lainoihin 146 miljoonan euron myöntämisvaltuutta. Lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelmasta tullaan kohdentamaan merkittäviä lisäpanostuksia osaamiseen ja innovaatiotoimintaan vuodelle 2022. Lisärahoituksen suuruudesta ja kohdentumisesta päätetään talousarvioesityksen valmistelun myöhemmässä vaiheessa. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä lisäpanostuksia Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala on keskeisessä roolissa Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanossa. Ohjelman tavoitteena on muun muassa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kasvattaa tuottavuutta ja nostaa työllisyysastetta. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotus ei vielä sisällä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta tulevaa lisärahoitusta vuodelle 2022.  Rahoituksen kohdentumisesta päätetään myöhemmin hallituksen talousarvioesityksen valmistelun edetessä. Ehdotus pääluokan määrärahoiksi 3,298 miljardia euroa – määrärahojen vähennys johtuu koronatukien vähenemisestä ja kertaluonteisen pääomituksen päättymisestäTyö- ja elinkeinoministeriö ehdottaa pääluokan määrärahoiksi 3,298 miljardia euroa, joka on 584 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan menojen tasoa vuoden 2021 talousarvioon verrattuna laskevat erityisesti kertaluonteisen Suomen Malmijalostus Oy:n pääomituksen poistuminen (-300 miljoonaa euroa), Business Finlandin (-144 miljoonaa euroa) ja ELY-keskusten myöntämien koronatukien (-65 miljoonaa euroa) maksatusten väheneminen sekä hallitusohjelman mukaisten määräaikaisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvuun osoitetun määrärahan (-64 miljoonaa euroa) poistuminen talousarviosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) esittää, että ensi vuoden talousarvioon sisällytettäisiin EU:n maaseuturahaston elpymisvälinerahoituksesta noin 70 miljoonaa euroa. Varoja tulisi ministeriön mukaan kohdistaa muun muassa maatalouden investointeihin, eläinten hyvinvointikorvauksiin, laajakaistainvestointeihin ja luonnonmukaiseen tuotantoon. Myös joutoalueiden metsitykseen ja elintarvikkeiden etämyynnin valvontaan esitetään lisärahoitusta.Talousarvioehdotuksessa painotetaan hallinnonalan perustehtäviä kuten ruokaturvan ja puhtaan veden takaamista, eläin- ja kasvitautien hallintaa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamista sekä maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä. Näiden perusasioiden merkitys on korostunut koronakriisin myötä entisestään.Muun muassa elintarvikkeiden, rehujen, kasvien ja lannoitteiden kauppa on siirtynyt koronapandemian aikana yhä enemmän verkkoon. Etämyynnin valvontaan ja elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan esitetään siksi Ruokavirastolle 0,650 miljoonan euron lisärahoitusta. Esityksen taustalla on myös EU-asetus (2017/625), joka toi mukanaan elintarvikepetosten tehostettua valvontaa edellyttävät tiukemmat säädökset.Ensi vuonna, eli EU-tukien siirtymäkauden toisena vuonna, jatketaan nykymuotoisten maatalouden ja maaseudun tukien toimeenpanoa rahastokauden 2021 – 2027 varoin. Uudistuneen yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset tuet otetaan käyttöön vuonna 2023. Käytössä on lisäksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) elpymisvälineen rahoitusta. Suomen saanto maaseuturahaston elpymisvälineestä on kokonaisuudessaan noin 209 miljoonaa euroa, josta Manner-Suomen osuus on noin 207 miljoonaa euroa.Luonnonvarakeskuksen ja Maanmittauslaitoksen toimintamenoihin lisäystäMMM:n hallinnonalan perustavoitteena on rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää. Näiden kaikkien tueksi tarvitaan panostuksia tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimintaan.Luonnonvarakeskukselle esitetty lisäpanostus maatalouden tutkimusympäristöjen uudistamiseen tukee suomalaisen ruokaketjun kehittämistä ilmaston ja ympäristön kannalta entistä kestävämmäksi. Korkeatasoiset tutkimusvälineet ja -teknologia mahdollistavat monipuolisen tiedonkeruun, mikä on elintärkeää eläin- ja kasvituotannon koko elinkaaren tuotantovaikutusten tutkimukselle.MMM pitää tärkeänä myös sitä, että uuden valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän kehittämisen rahoitus turvataan tulevina vuosina ja esittää siksi hankkeelle jatkorahoitusta vuodelle 2022.Maankäyttösektorin ilmastotoimia edistetään – lisärahaa joutoalueiden metsitykseenJoutoalueiden metsitystukeen ehdotetaan määrärahaa 6 miljoonaa euroa ja valtuutta 8,2 miljoonaa euroa, missä on huomattava lisäys kuluvaan vuoteen verrattuna. Metsitystuella tavoitellaan metsäpinta-alan ja hiilinielujen vahvistamista. Tukea voidaan myöntää yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Tukijärjestelmä tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja maanomistajat ovat hakeneet tukea huomattavasti ennakoitua vilkkaammin.Metsähallituksen digikokonaisuuteen ja kalatalouden edistämiseen resursseja, saimaannorpan sopimuskorvauksiin korotusMetsähallituksen julkisten hallintotehtävien digitalisaation kehittämiseen esitetään 2,2 miljoonan euron lisäpanostusta vuodelle 2022. Kehittämistarve perustuu lisääntyneeseen kysyntään Metsähallituksen digitaalisissa palvelukanavissa ja tavoitteena on asiakas- ja käyttäjäkokemuksen parantaminen sekä entistä sujuvammat ajantasaiset digitaaliset palvelut.Kalatalouden edistämiseen ehdotetaan määrärahaa 2 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Lisäys aiheutuu pääasiassa kalastusharrastuksen suosion ja siitä seuranneesta kalastonhoitomaksukertymän kasvusta korona-aikana. Kalastonhoitomaksuvarat käytetään kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen, kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä omistajakorvauksiin.Myös saimaannorpan suojelun sopimuskorvauksiin ehdotetaan korotusta, koska pinta-alaperusteinen korvaustaso on säilynyt samana vuodesta 1982 lähtien. Korotuksen myötä korvaus nousisi nykyisestä 1,7 eurosta 2,5 euroon hehtaarilta. Sopimuskorvauksilla korvataan vapaaehtoisista kalastuksen rajoittamissopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Hallinnonalan määrärahat vuodelle 2022Maa- ja metsätalousministeriö esittää hallinnonalalleen määrärahoja yhteensä runsaat 2,7 miljardia euroa. Määrärahat olisivat näin vähenemässä nettomääräisesti 44 miljoonalla eurolla vuoden 2021 talousarvioon verrattuna. Määrärahojen aleneminen johtuu pääosin luonnonhaittakorvauksiin varatun EU-rahoitusosuuden pienenemisestä.Tulokertymäarvio vuodelle 2022 on runsaat 974 miljoonaa euroa, mikä on noin 12 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Väheneminen johtuu pääasiassa EU-tuloutusten pienenemisestä.Maa- ja elintarviketalouden osuus pääluokan määrärahoista on 65,9 prosenttia (1 783 milj. euroa), maaseudun kehittämisen 18,2 prosenttia (491 milj. euroa), luonnonvaratalouden 8,3 prosenttia (224 milj. euroa), hallinnon ja tutkimuksen 5,4 prosenttia (147 milj. euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen 1,8 prosenttia (49,3 milj. euroa) sekä Metsähallituksen vajaa prosentti (10 milj. euroa).Budjettiesityksen valmistelu eteneeValtion ensi vuoden budjettiesityksen valmistelut jatkuvat viikolla 33. Ministeriöiden ja valtiovarainministeriön väliset budjettineuvottelut käydään 25.–26.8.Hallitus kokoontuu Säätytalolle 7.–8.9. neuvottelemaan vuoden 2022 talousarvioesityksestä. Hallituksen talousarvioesitys julkistetaan kokonaisuudessaan 27.9., kun se on käsitelty ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa.Maa- ja metsätalousministeriön budjettiehdotus (mmm.fi/suunnittelun-asiakirjat)Valtiovarainministeriön budjettiehdotus MMM-pääluokan osalta (budjetti.vm.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2022 on yhteensä 5,1 miljardia euroa. Tämä on 223 miljoonaa euroa (5 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Lisäyksestä 144 miljoonaa euroa aiheutuu budjettikehyksen ulkopuolisista, pääosin monitoimihävittäjien hankintaan liittyvistä arvonlisäveromenoista.
Monitoimihävittäjien hankinta (HX-hanke)Eduskunta myönsi vuoden 2021 talousarviossa monitoimihävittäjien hankintaa varten 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jonka menot ajoittuvat kahdelletoista vuodelle. Vuoden 2022 talousarvioehdotus sisältää tämän tilausvaltuuden käytöstä aiheutuviin menoihin 1,5 miljardin euron määrärahan ja lisäksi 22,5 miljoonaa euroa ennakollisena kustannustasotarkistuksena, joka tarkistetaan jälkikäteen todellisen indeksikehityksen mukaiseksi.
Materiaalihankintoihin ja materiaalin kunnossapitoon huomattava osa budjetista

Talousarvioehdotus sisältää 199 miljoonaa euroa (pl. alv) aiemmin päätetyn Merivoimien Laivue 2020
-hankkeen menoja. Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista käytetään HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden lisäksi noin 1 014 miljoonaa euroa (39 %) puolustusmateriaalihankintoihin sekä joukkojen varustamiseen ja materiaalin kunnossapitoon. Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 156 miljoonan euron tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2022?2026. Valtuudella hankitaan muun muassa koulutuksen ja valmiuden ampumatarvikkeita, kehitetään operatiivista tykistöä, täydennetään logistiikkajärjestelmää ja kehitetään simuloitua taisteluympäristöä. Lisäksi Puolustusvoimille esitetään 152 miljoonan euron tilausvaltuutta vuosien 2022?2027 varaosahankintoihin sekä järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin.

Puolustusvoimien toimintamenot lähes ennallaan

Puolustusvoimien henkilö- ja tehtävämäärän lisäämiseen käytetään hallitusohjelmaan perustuen miljoona euroa. Palkkausten tarkistukset sekä muut hinta- ja kustannustasotarkistukset lisäävät toimintamenomäärärahoja hieman yli kahdeksalla miljoonalla eurolla. Kuluvalle vuodelle on myönnetty koronapandemiasta johtuviin poikkeusjärjestelyihin ja elvytystoimiin määrärahoja, joita ei sisällytetä enää vuoden 2022 talousarvioon. Toimintamenomäärärahat vähenevät kokonaisuutena lähinnä tästä johtuen noin seitsemällä miljoonalla eurolla (0,4 %) kuluvan vuoden talousarvioon nähden.

Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste Libanonissa ja Irakissa

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään noin 64 miljoonaa euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (53 miljoonaa euroa) sisältyvät ulkoministeriön määrärahoihin. Kriisinhallintajoukkojen yhteisvahvuus tulee olemaan nykyarvion mukaan noin 400 henkilötyövuotta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön talousarvioehdotus rakentaa osaltaan hiilineutraalia Suomea ja tähtää luontokadon pysäyttämiseen.”Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ovat ihmiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi budjettiriihessä on tehtävä päätöksiä useiden eri ministeriöiden hallinnonaloilla. Luonnonsuojelun rahoituksen vahvan tason varmistaminen puolestaan on tärkeässä roolissa, kun tavoitteenamme on pysäyttää luontokato”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2022 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 269,3 miljoonaa euroa, joka on 56,1 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2021. Budjettiesitys ei vielä sisällä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyviä määrärahaesityksiä, jotka edistävät mm. vihreää siirtymää. Esitykset lisätään mukaan ennen budjettiriihtä.Helmi-elinympäristöohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoa jatketaan uhanlaisten lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. Luonnonsuojelulaki uudistetaan ja ekologisia kompensaatioita selvitetään. Käynnistetään uusi luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelun vahva rahoitus varmistetaan.Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa jatketaan tukemalla vaikuttavien ja kustannustehokkaiden vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toimeenpanoa eri hallinnonalojen, yksityisen sektorin, asiantuntijalaitosten sekä kuntasektorin ja järjestökentän yhteistyönä 12 miljoonan euron määrärahalla.Kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden perustaa, ilmastopolitiikan tieteellinen pohja turvataanValtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen varataan kuusi miljoonaa. Lisäksi kiertotaloutta ja jätealaa palvelevan jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan eli Materiaalitorin ylläpitoon varataan 200 000 euron määräraha.Suomen hiilineutraalisuustavoite 2035 edellyttää päätöksenteolle vahvaa tietopohjaa. Ilmastolain mukaisen kansallisen ilmastopaneelin toimintaan varataan 750 000 euroa. Riippumaton ja monitieteinen ilmastopaneeli tuottaa raportteja, lausuntoja, koulutusmateriaaleja ja vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Nämä kytkeytyvät esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmisteluun, oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen, kansallisen sopeutumissuunnitelman valmisteluun ja muiden keskeisten ja ajankohtaisten ilmastopoliittisten tietotarpeiden ratkaisuun.Asuntorakentamista vauhditetaan kasvuseuduillaValtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi MAL-sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 miljoonaa euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 25 miljoonaa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon kohdennetaan 2 000 miljoonaa sekä takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 miljoonaa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Valtion asuntorahaston varoja käytetään noin 175,6 miljoonaa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon miljoona euroa.Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan korkotukilainoituksen lisäksi 90 miljoonan euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Asuinrakennusten energia-avustuksiin on kohdennettu 40 miljoonaa. Korjausavustuksiin on varattu yhteensä 36,5 miljoonaa euroa, joka suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen ja josta käytetään ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan liittyviin avustuksiin 850 000 euroa. Maankäyttöä ja rakentamista koskevia päätöksiä ja prosesseja tukeva Rakennetun ympäristön valtakunnalliselle digitaaliselle rekisterille ja tietoalustalle varataan 7,3 miljoonaa euroa.Vuoden 2022 talousarvioesityksen käsittelyHallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään 7.−8. syyskuuta. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 27. syyskuuta.Ympäristöministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotus (pdf)Valtiovarainministeriön budjettiehdotus (budjetti.vm.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö ehdottaa omalle hallinnonalalleen määrärahoja yhteensä 20,3 miljardia euroa, joka on 0,8 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu etenkin kasvaneista kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen valmistelu ja toimeenpano sekä eläkemaksut kasvattavat talousarvioehdotusta.Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 52 prosenttia, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 26 prosenttia, EU-maksujen 12 prosenttia, energiaverotuen 0,5 prosenttia ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 1,4 prosenttia. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 6,5 prosenttia ja hallinnonalan arvonlisäveromenot 0,8 prosenttia.Valtiovarainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä julkisen hallinnon strategian mukaiseen julkisen hallinnon uudistamiseen, 3 miljoonan euron lisäystä kuntien kiinteistönpidon valtakunnalliseen kustannusvaikuttavuushankkeeseen sekä 1,6 miljoonan euron lisäystä julkisten hankintojen vaikuttavuuden kehittämisen ohjelmaan.Verotus ja tulliVerohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 624 miljoonaa euroa. Menoihin sisältyy 23,6 miljoonaa euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja, joihin sisältyy myös positiivisen luottotietorekisterin rakentamisen menoja.Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin ja verotukseen liittyviin korkomenoihin ehdotetaan 28 miljoonaa euroa.Palvelut valtioyhteisölleValtion sisäisiin palveluihin virastoille ehdotetaan 56 miljoonaa euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Pääosa palveluista rahoitetaan asiakkailta kerättävillä maksuilla. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita muun muassa varainhankinnassa ja keskuskirjanpidossa.Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 700 miljoonaa euroa. Investoinnit painottuvat rakentamiseen, joka on valtion tehtävien kannalta tarpeellista, parantaa sisäolosuhteita, kasvattaa toimitilatehokkuutta ja turvaa viranomaisten toimintaedellytykset.Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallintoTilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 127 miljoonaa euroa. Summa sisältää Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot 61 miljoonaa euroa, Tilastokeskuksen toimintamenot 54 miljoonaa euroa ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 3,9 miljoonaa euroa.Sähköisen tunnistautumisen menoihin ehdotetaan 8 miljoonaa euroa.Valtion alue- ja paikallishallintoAlue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat lähes pelkästään aluehallintovirastojen toimintamenoista, jotka ovat 64 miljoonaa euroa.Valtion eläkemenot ja korvauksetValtion maksamiin eläkkeisiin ja niihin liittyviin menoihin ehdotetaan 5,3 miljardia euroa, joka on 102 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin eläkkeiden määrän kasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista.Kuntien peruspalvelujen ja hyvinvointialueiden rahoitusKuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8 miljardia euroa, joka on 0,3 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.Vuoden 2022 valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon tarkistusta (562 miljoonaa euroa) ei oteta huomioon kuntien peruspalvelujen valtionosuuden tasossa. Tämä on mahdollista siksi, että kuntataloutta on tuettu voimakkaasti vuonna 2020 ja koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset hyvitetään kunnille myös vuonna 2021. Peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan kuitenkin 246 miljoonan euron lisäys.Vuonna 2022 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 165 miljoonaa euroa (2,2 prosenttia). Lisäksi valtionosuuden tasoa nostavat kuntien uudet ja laajenevat tehtävät, joihin osoitetaan 100 prosentin valtionosuus. Tehtävämuutokset lisäävät valtionosuuksia noin 107 miljoonalla eurolla.Kunnille korvattaviin valtion päättämistä veroperustemuutoksista aiheutuneisiin verotulojen menetyksiin ehdotetaan 2,6 miljardia euroa, joka on noin 0,2 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanoon ehdotetaan 47 miljoonan euron määrärahaa, joka on suunnattu hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä väliaikaisten valmistelutoimielinten sekä aluevaltuuston kustannuksiin. Lisäksi uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanon tukeen ehdotetaan 175 miljoonan euron määrärahaa, joka on tarkoitettu muun muassa valtionavustusten maksamiseen uudistuksen ict-kustannuksiin.Maksut Euroopan unionilleEuroopan unionille suoritettavien Suomen maksuosuuksiin ehdotetaan 2,505 miljardia euroa, joka on 88 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.Vuosi 2022 on EU:n seuraavan rahoituskehyskauden 2021–2027 toinen varainhoitovuosi. Ehdotettu määräraha perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukatosta vuodelle 2022.Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen hallinnonalalleen 7,3 miljardia euroa, mikä on 165 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiehdotus on valmisteltu keväällä, ja se tuli julkiseksi 13. elokuuta valtiovarainministeriön annettua oman ehdotuksensa valtion talousarvioksi. Hallituksen talousarvioesityksestä 2022 päätetään budjettiriihessä 7.-8. syyskuuta.Hallituskaudella keskeisenä tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa osaamiseroja ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Lisäksi tavoitteena on lisätä luovien alojen työpaikkoja ja parantaa kulttuuripalvelujen saavutettavuutta. Tavoitteena on turvata lasten ja nuorten hyvinvointi, vähentää syrjäytymistä ja vahvistaa osallisuutta sekä lisätä liikunnallista aktiivisuutta. Ministeriön hallinnonalan tavoitteilla ja toimilla on keskeinen merkitys henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden edistämisessä.Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesityksessä varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön ehdotetaan 883 miljoonaa euroa, ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen 1 276 miljoonaa euroa ja korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen 3 399 miljoonaa euroa.Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan ehdotetaan 60 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan 80 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon hallituksen tulevaisuusinvestointeihin liittyvä 30 miljoonan euron lisäys. Varhaiskasvatukseen sopivaa tuen mallia kehitetään ja tukeen on varattu 15 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta vuodesta 2022 lukien. Vapaassa sivistystyössä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen ehdotetaan lisäystä viisi miljoonaa euroa vuosittain. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja toisella asteella jatketaan. Palveluihin kohdennettavaa rahoitusta ehdotetaan nostettavaksi 20 miljoonaan euroon vuonna 2022.Toisen asteen koulutuksen valtionosuusrahoitusta esitetään lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti. Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa jatketaan. Uudistukseen esitetään 65 miljoonaa euroa. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista jatketaan. Osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaan esitetään 10 miljoonaa euroa.Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen ehdotetaan osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 70 miljoonan euron lisärahoitus. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista koskevaan kokeiluun ehdotetaan viisi miljoonaa euroa. Hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi uusien lähihoitajien koulutukseen esitetään 43 miljoonaa euroa.Lukion uusien 1.8.2021 käyttöön otettujen opetussuunnitelmien toimeenpanon tukemista jatketaan. Lukiokoulutuksen laatukulttuuria vahvistetaan laatu- ja saavutettavuusohjelmalla. Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelma tukee hallituksen keskeisten koulutuspoliittisten uudistusten, kuten oppivelvollisuuden laajentamisen ja jatkuvan oppimisen uudistuksen toimeenpanoa.Korkeakoulujen perusrahoitusta esitetään lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti. Yliopistoja pääomitetaan lisäksi valtion vastinrahaan oikeuttavan varainhankinnan perusteella 67 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä. Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta edistetään.Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvällä rahoituksella vahvistetaan tutkimuksen kansallisia ja paikallisia infrastruktuureja sekä tuetaan data-analyysiä ja laskentamenetelmiä hyödyntävää tutkimusta.Koska rahapelitoiminnan tuottojen osalta ei ole tehty kompensaatiopäätöstä vuodesta 2024 eteenpäin, pienenee Suomen Akatemian valtuus tästä johtuvasta epävarmuudesta vuonna 2022 yhteensä 40 miljoonalla eurolla vuoteen 2021 verrattuna.Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi hallitus on päättänyt perustaa parlamentaarisen työryhmän selvittämään keinoja, joilla sitoudutaan TKI-tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavaan julkisen sektorin t&k-rahoituksen kasvuun vuosikymmenen loppuun asti.Asiakirjallisen aineiston digitointiin osoitetaan Kansallisarkistolle 1,5 miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2022-2023. Varastokirjaston Kuopiossa sijaitsevan toimitilan peruskorjaukseen on varauduttu siten, että vuokramenojen lisäys on vuositasolla vuodesta 2024 alkaen enintään 1,5 miljoonaa euroa.Opintotukeen ehdotetaan 698 miljoonaa euroa, joka on 55 miljoona euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.  Lisäyksestä 33 miljoonaa euroa aiheutuu opintolainahyvityksen ja valtiontakausmenojen kasvusta, 13,5 miljoonaa euroa opintorahamenoista ja 9,1 miljoonaa euroa koulumatkatukioikeuden laajennuksesta osana maksuttoman toisen asteen uudistusta.  Määrärahojen mitoituksessa on huomioitu opintolainaehtojen joustavoittaminen koronasta johtuvista syistä 1.8.2021 lukien vuoden 2021 tai sen jälkeen valmistuvien opintolainansaajien asemaa turvaavasti. Opintotukijärjestelmän kehittämistä jatketaan siten, että järjestelmä edistää suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä.   Opintorahan määrät nousevat 1.8.2022 KEL-indeksin muutoksen perusteella noin yhdellä prosentilla.Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytyksiä parannetaanTaiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan varattavaksi 578 miljoonaa euroa, joka on noin kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Tavoitteena on saada taiteen ja kulttuurin tekeminen, tuotanto, kulutus ja käyttö palautumaan mahdollisimman hyvin koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä edeltävälle tasolle.Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan ja uudistukseen esitetään aiempien päätösten mukaisesti jo toteutettujen lisäysten lisäksi 8,5 miljoonan euron lisärahoitusta vuodesta 2022 lähtien. Luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomittamiseen esitetään osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 15 miljoonaa euroa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon hankevalmisteluun, suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen esitetään 0,6 miljoonaa euroa. Taiteilija-apurahojen tasoa esitetään korotettavaksi hallitusohjelman mukaisesti siten, että niihin kohdistetaan 0,4 miljoonan euron lisärahoitus vuodesta 2022 alkaen aiemmin tehdyn 1,4 miljoonan euron korotuksen lisäksi. Näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen ehdotetaan miljoona euroa.Liikuntapolitiikan päämääränä on väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan lisääminen, eettisen kilpa- ja huippu-urheilun edistäminen, osallisuuden kasvattaminen sekä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Erityisesti liikkumattomuuden ja liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamiin yksilöllisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastataan toimeenpanemalla valtakunnallista Liikkuvat-ohjelmaa. Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 141 miljoonaa euroa.Nuorten osallisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä ja nuorisotoimialan kehittämistä jatketaan nuorisolain ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2020–2023 mukaisesti. Varmistetaan valtakunnallisen etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjärjestelmän jalkautuminen. Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 77 miljoonaa euroa, joka on viisi miljoona euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.Lasten ja nuorten harrastustoimintaan kohdennetaan aiempien päätösten mukaisesti vuosittain 14,5 miljoonaa euroa. Tämä ns. Suomen malli tuo lisää harrastuksia lasten ja nuorten koulupäivän yhteyteen, ja tarkoituksena on, että harrastukset valitaan koulun oppilaiden toiveita noudattaen. Tämä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.Merkittävä osa valtion kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyön menoista rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoista. Rahapelitoiminnan tuoton alenemaa kompensoidaan opetus- ja kulttuuriministeriön sektorilla lisäämällä talousarviorahoitusta ja jatkamalla arpaisveron alennusta. Kompensaatio kattaa reilut 80 prosenttia Veikkauksen tuoton alenemasta ja tarkoittaa edunsaajien rahoitukseen noin 8 prosentin laskua.Veikkauksen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta on yhteensä 359,3 miljoonaa euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 2,25 miljoonaa euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 361,6 miljoonaa euroa. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain mukaisesti. Tuottoarvioon sisältyy arpajaisveron alentamisen arvioitu vaikutus, 42,4 miljoonaa euroa. Lisäksi tuottoarvion alenemista kompensoidaan yhteensä 131,4 miljoonan euron lisäyksillä budjettimomenteille.Hallitus on päättänyt perustaa työryhmän pohtimaan Veikkauksen ja Veikkauksen edunsaajien rahoituksen tulevaisuuta.OKM:n ehdotus hallinnonalan talousarvioesitykseksi 2022

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Menojen loppusumma budjettiehdotuksessa on 63,2 miljardia euroa. Ehdotus on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto pienenee vuodelle 2021 budjetoidusta 7,6 miljardia euroa.Valtiovarainministeri käy ministeriökohtaiset neuvottelut talousarvioehdotuksesta 20. ja 27. elokuuta.Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 7.–8. syyskuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 12. elokuuta oikeusnotaari, kauppatieteiden kandidaatti Mikaela Nylanderin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin valtiosihteeriksi 16. elokuuta alkaen.Valtiosihteeri nimitetään ministerin toimikaudeksi.Samassa valtioneuvoston yleisistunnossa valtiosihteeri Nylander vannoi virkavalan.Nylander oli RKP:n kansanedustajana vuosina 2003-2019 ja toimi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 2011-2015. Lisäksi Nylander on aikaisemmin toiminut ministeriryhmän erityisavustajana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön sivuakkreditointiOikeusministeriöJasmiina Jokinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 078
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vanhusasiavaltuutetusta (HE 82/2021 vp; EV 113/2021 vp)PuolustusministeriöSinikka Vahvaselkä, hallitusneuvos p. 0295 140 431
– Kenraalin virkaan nimittäminen ja tehtävään määrääminen PuolustusvoimissaSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajan vaihdosLiikenne- ja viestintäministeriöSaara Reinimäki, yksikön johtaja, liikenneneuvos p. 0295 342 087
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Wienin katsastussopimuksen muutosten hyväksymiseksi ja sopimuksen voimaansaattamiseksi (HE 78/2021 vp; EV 82/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöEmmi Äijälä, hallitussihteeri p. 0295 047 216
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 (HE 46/2021 vp; EV 76/2021 vp)Minna Laherto, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 029
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta sekä alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi (HE 47/2021 vp; EV 105/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöJarno Virtanen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 495
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta (HE 80/2021 vp; EV 100/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 12. elokuuta oikeusnotaari, kauppatieteiden kandidaatti Mikaela Nylanderin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin valtiosihteeriksi 16.8. alkaen ja valtiotieteiden maisteri Akseli Koskelan sisäministeri Maria Ohisalon valtiosihteeriksi 12.8. alkaen. Valtiosihteeri nimitetään ministerin toimikaudeksi.Samassa valtioneuvoston yleisistunnossa valtiosihteeri Nylander vannoi virkavalan ja valtiosihteeri Koskela antoi virkavakuutuksen.Nylander oli RKP:n kansanedustajana vuosina 2003-2019 ja toimi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 2011-2015. Lisäksi Nylander on aikaisemmin toiminut ministeriryhmän erityisavustajana. Koskela siirtyy valtiosihteeriksi Teknologiateollisuuden EU-päällikön tehtävästä. Tätä ennen hän työskenteli työ- ja elinkeinoministeriössä ylitarkastajana ja erityisasiantuntijana. Lisäksi Koskela on toiminut asiantuntijatehtävissä eri ministeriöissä.Valtiosihteeri toimii ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Hän avustaa ja edustaa ministeriä poliittisten linjausten muodostamisessa, ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja kantojen yhteensovittamisessa, hallitusohjelman toimeenpanossa ministerin toimialalla sekä EU-asioiden ja kansainvälisten tehtävien hoitamisessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi