NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto järjestää 13. elokuuta lehdistötilaisuuden ajankohtaisesta Afganistanin tilanteesta.Lehdistötilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä kello 17.30 alkaen.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että alkavalla syksyn metsästyskaudella sallittaisiin aiempaa pidemmät metsäkanalintujen metsästysajat monilla alueilla. Metsäkanalintujen pesinnät ovat onnistuneet tänä kesänä pääsääntöisesti hyvin. Asetusluonnos on lausunnoilla 23.8. saakka.Pääosassa Pohjois- ja Itä-Suomea ei rajoitettaisi metson ja teeren metsästystä, joten syksyn metsästyskausi voisi jatkua 10.12 saakka. Lisäksi urosmetson ja -teeren talvimetsästys sallittaisiin viime vuotta laajemmalla alueella. Metson ja teeren kannat ovat edelleen Pohjois-Suomessa useilla alueilla keskimääräistä korkeammalla tasolla. Myös Etelä- ja Länsi-Suomessa voidaan monin paikoin sallia aiempaa pidemmät metsästysajat. Keskisessä ja eteläisessä Suomessa teerikanta on suurelta osin keskimääräisellä tasolla, joten sen metsästysaikaa rajoitettaisiin kahteen kuukauteen. Pyykanta on kasvanut koko maassa, mutta se on edelleen harva Pohjois-Suomessa ja paikoitellen Keski-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa, joten sen metsästysaikaa lyhennettäisiin näillä alueilla kolmesta kuukaudesta 1–2 kuukauteen. Vaikka riekkokanta runsastui tänä vuonna monilla alueilla, se on edelleen heikko Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa sekä Pohjois-Suomen eteläosissa. Siksi riekon rauhoitusta jatkettaisiin edelleen suuressa osassa maata. Itä-Lapissa ja Koillismaalla riekkokanta on vahvistunut, joten siellä metsästys sallittaisiin lokakuun loppuun, mutta rauhoitusalue laajenisi Kemijärvelle ja Ranualle. Ylä-Lapissa tehdään kanakoirien avulla linjalaskentaa, jonka alustavien tulosten mukaan riekkokanta on hieman vahvistunut ja on nyt keskimääräisellä tasolla, joten siellä ei rajoitettaisi normaalia pitkää metsästysaikaa. – Pesinnät ovat onnistuneet erittäin hyvin lähes kautta maan. Kaikkien lajien kannat ovat pääsääntöisesti vahvistuneet. Pohjois-Suomessa ollaan jo parina edellisenä vuonna oltu paikoitellen laskentahistorian korkeimmissa tiheyksissä ja huippu näyttää edelleen nousevan, kertoo erityisasiantuntija Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä.Kantojen seurantatieto on ajantasaistaRiistakolmiolaskennat on pystytty tekemään normaalisti koronaviruspandemiasta huolimatta tänä ja edellisenä vuonna. Tällä viikolla riistakolmiot.fi -sivustolle oli päivitetty jo 900 riistakolmion tulokset. Tuoreen ja kattavan laskentatiedon perusteella voidaan joillain alueilla tarvittaessa lyhentää metsästyskauden pituutta tai kieltää metsästys kokonaan. – Metsäkanalintujen metsästysajat perustuvat tarkkaan seurantatietoon kantojen tilasta. Riistakolmioiden laskijat ansaitsevat jälleen suuren kiitoksen valtavasta talkooponnistuksesta. Kolmas hyvä lintuvuosi peräkkäin antaa nyt mahdollisuuden laajentaa talvimetsästystä teeren ja metson tiheimmillä esiintymisalueilla, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Lausuntopyyntö, asetusluonnos ja asetusmuistio löytyvät osoitteesta mmm.fi/lausunnolla. Metson metsästysaikaPyyn metsästysaikaRiekon metsästysaikaTeeren metsästysaikaEsitetyt metsästysajat alueittain

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ehdottaa hallinnonalan määrärahoiksi vuodeksi 2022 noin 16,5 miljardia euroa. Se on noin 1,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lasku johtuu pääosin kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronakorvauksista. Suurimmat lisäykset aiheutuvat hoito- ja palveluvelan purusta sekä koronarokotteiden hankinnoista.STM:n talousarvioehdotuksessa muun muassa uudistetaan perhevapaita ja perhe-eläkettä, kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja sekä puretaan hoito- ja palveluvelkaa. Lisäksi työttömyysturvaa uudistetaan, kun käyttöön otetaan Pohjoismainen työvoimapalvelumalli.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 28 prosenttia sekä työttömyysturvaan 17 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 13 prosenttia, kuntien järjestämän sosiaaliterveydenhuollon osuus 5 prosenttia sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen avustusten osuus 2 prosenttia.Pohjoismainen työvoimapalvelumalli käyttöön 2022Työttömyysturvaan sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2,7 miljardia euroa. Se on 0,1 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 talousarviossa. Vähennys johtuu työttömien ja lomautettujen määrän arvioidusta laskusta.Työttömyysturvassa on huomioitu Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto 1.5.2022 alkaen. Mallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja saisi työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Samalla työttömyysturvaseuraamuksia kohtuullistettaisiin ja porrastettaisiin, minkä arvioidaan lisäävän työttömyysturvamenoja. Työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Jos työnhakija jättäisi työnhakuvelvoitteen uudelleen täyttämättä, hänelle asetettaisiin viisi työttömyysetuuden maksupäivää kestävä korvaukseton määräaika. Jos tämä toistuisi, hänelle asetettaisiin 10 päivää kestävä korvaukseton määräaika. Mallin arvioidaan lisäävän valtion osuutta työttömyysturvan menoista 16,7 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja vuodesta 2023 lähtien 25,0 miljoonalla eurolla.Korkeakoulututkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen STM ehdottaa 1,5 miljoonaa euroa. Perhevapaauudistus parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoaPerhevapaauudistuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja 1,0 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja vuodesta 2024 alkaen noin 9,0 miljoonalla eurolla.Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Uudistuksen tavoitteena on parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoa ja erilaisten perhemuotojen ja erilaisissa perheissä elävien lasten ja vanhempien yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Vanhempainpäivärahoja maksettaisiin saman lapsen perusteella yhteensä 360 arkipäivältä eli noin 14,5 kuukauden ajalta nykyisen vajaan 13 kuukauden sijaan. Raskaana olevalle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä, mutta halutessaan he voisivat luovuttaa toisen vanhemman tai puolison käytettäväksi enintään 63 vanhempainpäivärahapäivää. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta.Perhe-eläkettä uudistetaanPerhe-eläkeuudistuksen on arvioitu lisäävän valtion menoja 0,3 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja noin 1,0 miljoonaa euroa kehyskauden lopussa. Perhe-eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2022 alussa. Uudistuksessa lapsen eläkeoikeutta ehdotetaan jatkettavaksi kahdella vuodella, jolloin oikeus lapseneläkkeeseen päättyisi, kun lapsi täyttää 20 vuotta. Lesken eläkeoikeutta ehdotetaan rajattavaksi 10 vuoteen tai vähintään siihen asti, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Leskeneläkettä ehdotetaan maksettavaksi myös edunjättäjän kanssa yhteistaloudessa asuville avopuolisoille, joilla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi.Eläkkeiden rahoitukseen ministeriö ehdottaa kokonaisuudessaan 5,1 miljardin euron määrärahoja. Se on 8,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021.Perustoimeentulotukeen ja sairausvakuutuksiin lisää rahoitustaPerhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin STM ehdottaa 4,5 miljardia euroa. Se on 45,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäys johtuu pääasiassa tarvearvioiden muutoksista ja Kelan toimintakulujen lisäyksistä.Kelan toiminnan kuluihin STM ehdottaa yhteensä 494,8 miljoonaa euroa. Se on 13,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi etuus- ja asiointipalvelun kehittäminen ja huoltovarmuusinfrastruktuurin ylläpito. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys korkea-asteen ja lähihoitajakoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisestä nostaa yleisen asumistuen kustannuksia 24,2 miljoonalla eurolla.Sairausvakuutuksen rahoitukseen STM ehdottaa 2,1 miljardin määrärahoja. Se on 51,0 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021.Sairauspäivärahakauden työkyvyn arviointia kehitetään kuntoutuskomitean ehdotusten pohjalta. Ehdotuksessa lisättäisiin tarkistuspisteitä, joissa arvioidaan kuntoutustarve, jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuudet. Ehdotuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja voimaantulovuonna 0,25 miljoonaa euroa ja vuositasolla 0,5 miljoonaa euroa.Sosiaali- ja terveyspalveluja parannetaanKuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon STM:n pääluokkaan ehdotetaan 873,0 miljoonaa euroa. Se on noin 1,14 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Vähennys aiheutuu vuoden 2021 talousarvion 1,6 miljardin euron kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronakorvauksista.Turvakotien toimintaan STM ehdottaa 25,6 miljoonaa euroa. Henkilöiden, jotka eivät ulkomaalaislain mukaan ole vastaanottopalvelujen piirissä, kiireellisiin sosiaalipalveluihin on varattu 1,5 miljoonaa euroa.Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan valtio myöntää 36,6 miljoonan euron valtionavustuksen FinnHEMS Oy:lle. Summa on 8,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021 ja johtuu helikopteriasemien määrän lisäämisestä kuudesta kahdeksaan.Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon valtio osoittaa rahoitusta 65,8 miljoonaa euroa.Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminenSosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen STM ehdottaa 455,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäyksestä 450,0 miljoonaa euroa aiheutuu hoito- ja palveluvelan purusta ja 3,0 miljoonaa euroa toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollosta -hankkeesta. Määrärahasta 20,0 miljoonaa euroa suuntautuu lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen. Päihteitä käyttävien äitien palveluihin on varattu 3,0 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeet kohdentuvat muun muassa: 1) peruspalveluiden saatavuuden turvaamiseen muun muassa hoito- ja palveluvelkaa purkamalla sekä sovittamalla yhteen asiakkaan polkua sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden välillä, 2) ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseen kehittämällä omaishoitoa ja kotihoitoa sekä laatimalla poikkihallinnollinen ikäohjelma, 3) kansallisen, poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian valmisteluun. Terveysalan kasvustrategiaa tuetaanSosiaali- ja terveysalan kasvustrategian toteutukseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 7,5 miljoonan euron määrärahaa. Summa sisältää uutena kohteena digitaalisen terveyden ja hyvinvointiteknologian osaamiskeskuksen perustamisen, johon suunnataan 1,7 miljoonaa euroa.Yleisesti summalla tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien toiminnan kehittämistä. Osaamiskeskittymillä tarkoitetaan kansallista syöpäkeskusta, neurokeskusta, biopankkeja ja valmisteilla olevia genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminenTerveyden ja toimintakyvyn edistämiseen STM ehdottaa yhteensä 91,2 miljoonan euron määrärahaa. Se on 53,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäys johtuu pääasiassa koronarokotteiden hankintaan ehdotetusta 50,0 miljoonan euron määrärahasta. Lisäksi influenssarokotuksien laajentamiseen ehdotetaan 1,4 miljoonaa euroa ja pneumokokkirokotuksien edelleen laajentamiseen ikääntyneiden riskiryhmille 2,0 miljoonaa euroa.Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa ja Kanta-palveluja kehitetäänSosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittämiseen ehdotetaan yhteensä 46,9 miljoonaa euroa. Se on 16,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Summalla jatketaan muun muassa Kanta-palvelujen kehittämistä ja tietotuotannon uudistamista.Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun ehdotetaan 4,0 miljoonan euron määrärahaa.Muu tutkimus ja koulutusTerveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen ja valtion korvaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen ehdotetaan molempiin 5,0 miljoonan euron tasokorotusta. Tutkimukseen ehdotetaan 30,0 miljoonaa euroa ja erikoistumiskoulutukseen 101,0 miljoonaa euroa. Veteraaneille, asevelvollisille ja lähiomaisille tukeaVeteraanien tukemiseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 192,7 miljoonaa euroa. Se on 48,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin. Määrärahoista suuntautuu 43,6 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin, 20,0 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ja 7,7 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 118,2 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin.STM ehdottaa sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen 2,1 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon STM ehdottaa 1,1 miljoonaa euroa.Välitä viljelijästä -hankkeelle jatkoaHallitusohjelman mukaisesti maatalousyrittäjien jaksamista tukevaa Välitä viljelijästä -hanketta jatketaan hallituskauden loppuun ja lisäksi arvioidaan toimintamallin jatkuvuus.Avustukset yhteisöille ja säätiöilleAvustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen STM ehdottaa 332,7 miljoonan euron määrärahaa. Määräraha on 29,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Se johtuu Veikkaus Oy:n tuottoarvion laskusta. Määrärahassa on huomioitu arpajaisveron alentamisen vaikutuksena 34,4 miljoonaa euroa, taseen jakamattomien voittovarojen purkuna 50,0 miljoonaa euroa ja niin sanottuna, budjettirahoitteisena kompensaationa 58,5 miljoonaa euroa.Virastot, laitokset ja järjestötSosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalansa virastojen ja laitosten toimintaan 244,6 miljoonaa euroa. Lisäyksiä määrärahaan tuovat muun muassa 1,5 miljoonaa euroa Stukin tutkimustoiminnan turvaamiseen, 7,6 miljoonaa euroa THL:n kansallisen terveysturvallisuuden kyvykkyyksien vahvistamiseen, 3,4 miljoonaa euroa kansalliseen laatu- ja vaikuttavuustietotoimintaan sekä 1,2 miljoonaa euroa sote-uudistuksen lisätehtäviin, 0,5 miljoonaa euroa Fimean tiedonhallinnan ja tietopalvelujen kehitystyöhön sekä 1,9 miljoonaa euroa Valviran Soteri-rekisterin toisen vaiheen toteutukseen.WHO:n vapaaehtoista rahoitusta ehdotetaan jatkettavaksi 5,5 miljoonalla eurolla.Tietoturvan ja tietosuojan parantamiseen yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla ehdotetaan yhteensä 0,3 miljoonan euron määrärahalisäystä Fimealle, Valviralle ja THL:lle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaiselle ehdotetaan 2,6 miljoonan euron määrärahaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin tapasi 12. elokuuta Säätytalolla Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson ja muita Saamelaiskäräjien edustajia. Tapaaminen järjestettiin Saamelaiskäräjien aloitteesta. Tapaamiseen osallistui myös valtiosihteeri Henrik Haapajärvi sekä valtioneuvoston kanslian ja oikeusministeriön virkamiehiä.Tapaamisessa keskusteltiin saamelaiskäräjälain uudistamisesta sekä muista ajankohtaisista aiheista. Pääministeri Marin totesi, että on tärkeää, että saamelaiskäräjälain muutos saadaan mahdollisimman nopeasti eduskuntaan. Hallitusohjelmassa mainittua Saamelaisten totuus- ja sovintokomission valmistelua tehdään valtioneuvoston kanslian johdolla. Pääministeri Marin toivoi, että Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio voi aloittaa tärkeän työnsä mahdollisimman pian.Tapaamisessa todettiin, että yhteistyötä ja keskusteluja on tärkeä jatkaa ja tiivistää. Esimerkiksi Saamelaiskäräjien ja hallitusohjelman tavoitteissa on yhtymäkohtia. Saamelaiskäräjät esitti pääministerille kutsun vierailla saamelaisten kotiseutualueella.Kuvia tapaamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on 13.8.2021 valtioneuvoston esittelystä nimittänyt kenraalimajuri Pasi Tapio Välimäen kenraalin virkaan ajaksi 1.1.2022-31.12.2026 ja määrännyt hänet Maavoimien komentajan tehtävään 1.1.2022 lukien.

Kenraalimajuri Pasi Välimäki (s. 1965) on toiminut Puolustusvoimien operaatiopäällikkönä vuodesta 2019 asti. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Karjalan prikaatin komentajana, Pääesikunnassa sektorijohtajana ja osastoesiupseerina sekä Afganistanissa suomalaisen kriisinhallintajoukon apulaisoperaatiopäällikkönä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Perjantaina 13. elokuuta tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinneista.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Abujan -suurlähetystön päälliköksi 1.9.2021 lukien määrätyn, suurlähettiläs Leena Pylvänäisen Ghanaan ja Hanoin -suurlähetystön päälliköksi 1.9.2021 lukien määrätyn, suurlähettiläs Keijo Norvannon Laosiin.Lisäksi tasavallan presidentti sivuakkreditoi Pekingin -suurlähetystön päälliköksi 1.9.2021 lukien määrätyn, suurlähettiläs Leena-Kaisa Mikkolan Mongoliaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö esittää hallinnonalalleen määrärahaa vuoden 2022 talousarvioon yhteensä 1,692 miljardia euroa, mikä on 115,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Sisäministeriön talousarvioehdotuksessa 2022 korostuvat lisäykset, jotka ovat välttämättömiä hallinnonalan perustoiminnan turvaamiseksi. Lisäysten suuruusluokka on poikkeuksellisen suuri johtuen erittäin niukasta kehyspäätöksestä vuosille 2022−2025. Keskusteluita poliisin ja maahanmuuttoviraston resurssitilanteesta jatketaan ministeriöiden välisissä neuvotteluissa.Poliisia uhkaavat rajut sopeuttamistoimet vuonna 2022Poliisi on tilanteessa, jossa vuoden 2022 budjettikehyksen mukainen määräraha ei enää riitä toiminnan nykytason ylläpitämiseen. Ilman merkittävää määrärahalisäystä vuoden 2022 talousarviossa, poliisi joutuu sopeuttamaan toimintaansa menokehyksessä pysymiseksi. Henkilöstömenojen osuus poliisin menoista on 70 %, joten tarvittavia vähennyksiä olisi kohdistettava henkilöstöön.Maahanmuuttohallinnon lupakäsittelyn nopeuttaminen edellyttää lisärahoitustaSisäministeriö esittää maahanmuuttovirastolle huomattavaa lisäystä (13,3 milj. euroa) perustoiminnan turvaamiseksi. Ilman lisäystä viraston henkilöstömäärä laskee voimakkaasti tilanteessa, jossa viraston toimintaan ja sen kehittämiseen on kohdistettu merkittäviä tavoitteita ja odotuksia.Rajavartiolaitoksen vanhat valvontalentokoneet uusittavaRajavartiolaitoksen investointeihin esitetään 60 milj. euron määrärahaa hallitusohjelman mukaisten kahden uuden valvontalentokoneen hankintaan. Nykyiset kaksi 1990-luvulla hankittua Dornier-valvontalentokonetta saavuttavat 30 vuoden käyttöiän vuonna 2025. Mikäli valvontalentokoneita ei korvata, Suomella ei jatkossa ole kyseisiä operatiivisen toiminnan kannalta välttämättömiä suorituskykyjä rajavalvontaan, meripelastukseen, ympäristövalvontaan ja alueellisen koskemattomuuden valvontaan.Pelastajia on koulutettava lisää ja hätäkeskustoiminta on turvattavaKuluvan vuosikymmenen aikana pelastustoimeen tarvittaisiin noin 1 000 pelastajaa lisää varallaolon muutosten takia ja toimintavalmiuden lakisääteisen tason saavuttamiseksi. Vastaavasti koulutuspaikkoja on tarpeen lisätä, minkä suunnitteluun sekä lisäkoulutukseen esitetään yhteensä 3,9 milj. euroa vuodelle 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustaminen etenee. Tasavallan presidentti vahvisti tänään vanhusasiavaltuutetun tehtävää koskevan lain. Laki tulee voimaan 19.8.2021. – Suomeen tarvitaan itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka keskittyy toiminnassaan ikääntyneiden asemaan ja oikeuksiin. Vanhusasiavaltuutettu voi aktiivisella vaikuttamistyöllä vahvistaa vanhusten oikeuksien toteutumisen yhteiskunnassa, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Lain tultua voimaan oikeusministeriö alkaa valmistella vanhusasiavaltuutetun nimittämistä. Vanhusasiavaltuutetun on määrä aloittaa toimintansa mahdollisimman pian hakuprosessin ja viran täyttämisen jälkeen. Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä. Valtuutetun tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutetun tehtävät painottuvat ennakolliseen vaikuttamiseen sekä seurantaan ja arviointiin. Vanhusasiavaltuutetulla ei ole toimivaltaa ratkaista yksittäistapauksiin liittyviä kanteluita.Vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.Valtioneuvosto.fi/päätökset 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 13.8.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja vuodelle 2022 kaikkiaan miljardi euroa. Tämä on 15,6 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vaalimenoja ei oteta huomioon. Lisäys suunnataan oikeushallinnon perusrahoituksen vahvistamiseen.  Lyhyempiä oikeudenkäyntiaikojaTuomioistuimissa vireillä olevien asioiden määrä on ruuhkauttanut tuomioistuimia ja pidentänyt vireilläoloaikoja. Jotta oikeudenkäyntejä voidaan sujuvoittaa ja rikosvastuun toteutuminen turvata paremmin, oikeusministeriö esittää tuomioistuimille 10,3 miljoonan euron tasokorotusta ja Syyttäjälaitokselle 1,6 miljoonan lisärahoitusta.Oikeudenkäyntien näytön keskitetty vastaanottaminen käräjäoikeuksiin ja todistelujen taltiointi hovioikeuskäsittelyä varten vaatii teknisiä uudistuksia. Oikeusministeriö esittää vuodelle 2022 kertaluonteista 2,7 miljoonan lisärahoitusta videotallennusjärjestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen.Syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille esitetään 677 000 euron lisämäärärahaa, jolla varaudutaan tapausmäärien kasvuun, kun laittomasta uhkauksesta tulee virallisen syytteen alainen rikos, jos uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Rikoslain muutos tulee voimaan 1.10.2021. Parannusta vankilaturvallisuuteenRikosseuraamuslaitokselle esitetään 6,6 miljoonan lisärahoitusta, jonka avulla vähennetään vanginvartijoiden yksintyöskentelyä sekä panostetaan siihen, että naisvankien erityistarpeet voidaan huomioida nykyistä paremmin.Rikosseuraamuslaitokselle esitetään 2,7 miljoonan lisäystä tupakoinnin kieltämiseksi suljetuissa vankiloissa hallituksen esityksen mukaisesti. Lisärahoitusta tarvitaan tupakoinnin järjestämiseen ja valvontaan sekä tukitoimiin, jotka tähtäävät vankien tupakoinnin lopettamiseen.Aluevaalit 2022Aluevaalit järjestetään vuonna 2022, ja niiden kokonaiskulut ovat 11,9 miljoonaa euroa. Vuodelle 2021 aluevaalien valmisteluun on jo varattu 4,1 miljoonaa, joten määrärahoihin esitetään vuodelle 2022 lisäystä 7,8 miljoonaa.Suomalaisten talousosaaminen paremmaksi Ylivelkaantumista ja siihen liittyviä ongelmia halutaan ehkäistä ja vähentää aiempaa paremmin. Hallituksen puoliväliriihen linjausten mukaisesti perustetaan toiminto, joka ryhtyy koordinoimaan kansalaisten talousosaamista tukevien tahojen yhteistyötä. Toiminnon perustamiseksi oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen esitetään 1 miljoonan euron lisäystä.Huomiota tietosuojaan ja lainvalmistelun laatuun EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) on tuonut tietosuojavaltuutetun toimistolle ennakoitua enemmän ilmoituksia tietoturvaloukkauksista. Niiden käsittelyyn ja tietosuojasertifiointien edistämiseen esitetään yhteensä 265 000 euron lisäystä.Jotta hallitusohjelman tehokas toteuttaminen ja valtioneuvoston lainvalmistelun laatu voidaan varmistaa, oikeusministeriön määrärahoihin esitetään 1 miljoonan euron lisäystä.Oikeusministeriön ehdotus vuoden 2022 talousarvioksi (pdf)Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseksi  

Lähde: Valtioneuvosto.fi