NordenBladet — Kesäkuussa 2013 hyväksytty Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15 pöytäkirja tulee voimaan 1.8.2021. Pöytäkirjan voimaantulo lyhentää valitusajan neljään kuukauteen ja aiheuttaa myös muita muutoksia oikeuteen valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Valitusajan lyhentämistä koskee kuitenkin siirtymäaika, joka päättyy 1.2.2022.Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) muuttamisesta tehty viidestoista pöytäkirja hyväksyttiin ja avattiin allekirjoitettavaksi 24.6.2013. Kun kaikki EIS:n sopimuspuolet – Suomi mukaan lukien – ovat nyt ratifioineet pöytäkirjan, se tulee voimaan 1.8.2021.Pöytäkirjan myötä valittaminen Strasbourgissa sijaitsevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) muuttuu joiltakin osin merkittävästi. Valittajan kannalta merkittävin muutos koskee valitusajan lyhentämistä. Nykyinen kuuden kuukauden valitusaika lyhenee neljään kuukauteen lopullisen kansallisen tuomion antamisesta lukien.Valitusajan lyhenemistä koskee kuitenkin siirtymäsääntö, jonka mukaan neljän kuukauden määräaikaa valituksen tekemiseen EIT:lle sovelletaan vasta 1.2.2022 lukien. Lyhyempää valitusaikaa ei myöskään sovelleta sellaisiin tapauksiin, joissa lopullinen kansallinen tuomio on annettu ennen pöytäkirjan voimaantuloa eli ennen 1.8.2021.Toinen merkittävä muutos koskee ihmisoikeusvalituksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa niin sanotun ei-merkittävän haitan osalta. Muutoksen jälkeen tutkittavaksi ei enää oteta asioita, joissa valittaja ei ole kärsinyt merkittävää haittaa, vaikka ihmisoikeusloukkausta ei olisikaan asianmukaisesti tutkittu kansallisessa tuomioistuimessa. Näin ollen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei enää käsittele vähäpätöisiksi luonnehdittavia valitusasioita.Pöytäkirja korostaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen valitusjärjestelmän toissijaisuutta suhteessa ihmisoikeussopimuksen kansalliseen soveltamiseen. Väitetyt ihmisoikeusloukkaukset tulee käsitellä ensi sijassa kansallisissa tuomioistuimissa.Pöytäkirjalla poistetaan valitusasian osapuolten mahdollisuus vastustaa jaoston päätöstä luopua toimivallastaan suuren jaoston hyväksi asioissa, joihin liittyy tärkeä yleissopimuksen tulkintaa koskeva kysymys tai joissa ratkaisu olisi mahdollisesti ristiriidassa EIT:n aiemman oikeuskäytännön kanssa.Lisäksi pöytäkirjalla asetetaan EIT:n tuomariehdokkaille 65 vuoden yläikäraja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestetään syyskuussa valtionpäämiestason huippukokous maailman ruokajärjestelmistä. Roomassa 26.-28.7. pidettyyn huippukokousta edeltävään ministeritason kokoukseen osallistuivat Suomesta maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Huippukokouksen valmistelukokous keräsi ennätyksellisen laajan osanottajajoukon: lähes 20 000 etäosallistujaa ja paikan päälläkin noin 500 osallistujaa. Panoksensa keskusteluihin toi pitkälti toista sataa ministeriä kaikkialta maailmasta pieniä saarivaltioita myöten. Valtioiden edustajien lisäksi mukana oli runsaasti myös kansalaisjärjestöjen, ruuantuottajien, elinkeinoelämän ja tutkimuksen edustajia.Suomen hallituksen ministerit osallistuivat kokoukseen virtuaalisesti. Ministeri Leppä piti Suomen kansallisen puheenvuoron, jossa hän esitteli Suomen toimia ruokajärjestelmien kestävyyden parantamiseksi, ml. Yhteisen terveyden lähestymistapa, kouluruoka, ravitsemussuositukset, Yhteinen ruokapöytä -keskustelu sekä maaperän hiilensidontaan liittyvä tutkimus ja innovaatiot.  Ministeri Skinnari piti avauspuheen kouluruokailua käsittelevässä teemaistunnossa. Hän korosti puheenvuorossaan kouluruokailun merkitystä lasten terveydelle ja oppimistuloksille. Maksuton kouluruokailu on hänen mukaansa ollut yksi tekijä Suomen kehittymisessä hyvinvointivaltioksi. Ministeri Skinnari on Maailman Ruokaohjelma WFP:n kouluruokalähettiläs ja johtaa globaalia työtä kouluruokakoalition muodostamiseksi.   ”Kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain ruokajärjestelmien kestävyyttä parantamalla”YK:n apulaispääsihteeri Amina Mohammed korosti omassa puheenvuorossaan ruokajärjestelmien merkitystä muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Kestävän kehityksen tavoitteet voidaan hänen mukaansa saavuttaa vain ruokajärjestelmien kestävyyttä parantamalla. Mohammed painotti lisäksi kaikkien osapuolten mukanaoloa työssä.Naisten, nuorten ja alkuperäiskansojen panosta korostettiin kokouksessa näyttävästi. Osa kansalaisjärjestöistä kritisoi kuitenkin erityisesti suurten yritysten roolia valmistelussa ja protestoi valmistelukokousta järjestämällä samaan aikaan varjokokouksen. Apulaispääsihteeri Mohammed vetosi järjestöihin ja toivoi myös niiden mukanaoloa prosessissa – vain mukana olemalla pääsee vaikuttamaan työn sisältöön.Kokouksessa toistettiin monta kertaa samoja vakavia tosiasioita: koronapandemian seurauksena jo yli 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä ja jopa kolmella miljardilla ei ole varaa ravitsevaan ruokaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden määräaika, vuosi 2030, on samaan aikaan vain yhdeksän sadonkorjuun päässä.Kurssia on siksi muutettava nopeasti ja tehokkaasti, muuten tavoitteet karkaavat käsistä. Sitoumuksia ja toimia ruokajärjestelmien hyväksi tarvitaan nyt heti.Kokouksen lopuksi esiteltiin seitsemän ruokajärjestelmien kestävyyteen laajasti vaikuttavaa toimintalohkoa: Ravitsemus ja nälän poistaminen, Ruokahävikin vähentäminen, Kouluruoka, Agroekologia, Sininen (veden) ruoka, Toimeentulo ja työolosuhteet sekä Resilienssi. Näiden hyväksi työtä tekeviin koalitioihin toivotaan mahdollisimman monen maan liittyvän.Lue myös:More than 100 countries discuss visions for national food futures to accelerate global action ahead of September Summit (YK-tiedote 28.7.2021)Ruokajärjestelmien muuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia (Aulikki Hulmin MMM-blogi 26.7.2021)United Nations: Food Systems Summit 2021 (un.org /en/food-systems-summit)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö järjestää liikenneturvallisuusstrategian valmistelusta sidosryhmätilaisuuden tiistaina 10.8.2021 kello 13-15. Tilaisuus on kutsutilaisuus, mutta sitä voi seurata suorana lähetyksenä. Myös muilla kuin tilaisuuteen kutsutuilla on mahdollisuus kommentoida ja esittää kysymyksiä tilaisuuden aikana.Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan uutta liikenneturvallisuusstrategiaa. Sen visiona on, että vuoteen 2050 mennessä kaikki liikennemuodot ovat niin turvallisia, ettei kukaan kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä.Strategialuonnos on valmisteltu laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä liikennealan eri sidosryhmien kanssa. Luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella.Tilaisuuden avaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Liikenneturvallisuusstrategiasta ja sen valmistelusta tilaisuudessa kertoo ministeriön Turvallisuusyksikön johtaja Elina Immonen. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan kommenttipuheenvuorot Poliisihallituksen, Suomen Meripelastusseura ry:n ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin edustajilta.Tilaisuus on myös osa Euroopan tulevaisuuskonferenssi -hanketta, jossa kaikki EU-kansalaiset ovat tervetulleita osallistumaan keskusteluihin ja visioimaan yhteistä tulevaisuutta.Tule mukaan kuulemaan missä mennään liikenneturvallisuusstrategian valmistelussa, mitä tavoitellaan ja miksi. Kerro myös oma mielipiteesi ja visiosi turvallisesta liikenteestä.Tervetuloa seuraamaan sidosryhmätilaisuuden verkkolähetystäLiikenneturvallisuusstrategian sidosryhmätilaisuudesta on suora verkkolähetys. Sitä voi seurata klo 13.00-15.00 ministeriön YouTube-sivuilla.Tilaisuuden tallenne löytyy myöhemmin tekstitettynä samasta osoitteesta.Verkkolähetyksen yhteydessä on käytössä kaikille avoin keskustelualusta. Keskustelua voi käydä myös sosiaalisessa mediassa hashtageilla #liikenneturvallisuustrategia, #SinunTulevaisuutesi ja #EuroopanTulevaisuus.Strategialuonnoksen valmisteluun voi vaikuttaa myös antamalla lausunnon Lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Lausuntoaika liikenneturvallisuusstrategiasta päättyy 13.8.2021.Lausuntokierroksen jälkeen strategian valmistelu jatkuu virkamiestyönä yhdessä sidosryhmien kanssa. Strategiasta on tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätös kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Asetus tulee voimaan 31.7.2021.Ravintoloiden aukioloaikaa ja anniskeluaikaa rajoitetaan kiihtymisvaiheen mukaisesti Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Satakunnan maakunnissa. Aikaisemmin asetetut kiihtymisvaiheen rajoitukset ovat edelleen voimassa Kymenlaakson, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa.Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Etelä-Karjalan ja Lapin maakunnissa 31.7. lukien: Ei erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa perustasolla ja kiihtymisvaiheen alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.Alueellista epidemiatilannetta tarkastellaan uudelleen ensi viikon kuluessa ja rajoituksia muutetaan alueiden epidemiatilanteen mukaisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finlandin kahden vuoden välein teettämästä ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimuksesta käy ilmi, että myönteisimmät mielikuvat ammatillisesta koulutuksesta ovat ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla nuorilla itsellään. Työnantajat arvostavat ammatillista koulutusta, ja sitä tarvitaan Suomessa tulevaisuudessakin. Haastavaa voi olla erilaisten opiskelijoiden opiskelumotivaatiosta huolehtiminen, ja vielä yksilöllisemmän ohjauksen ja tuen tarpeen nähdään kasvavan.Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimuksen tavoitteena oli selvittää ammatillisen koulutuksen mielikuvaa ja eri kohderyhmien käsityksiä, mielipiteitä ja kokemuksia ammatillisesta koulutuksesta. Tutkimuksen kohderyhmät olivat peruskoulun 9.-luokkalaiset nuoret ja heidän vanhempansa, peruskoulun oppilaanohjaajat, ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat aikuiset ja henkilöstöasioiden päättäjät yli viiden hengen yrityksissä. Odotukset ammatillisessa koulutuksessa opiskelusta ovat täyttyneet
Myönteisimmät mielikuvat ammatillisesta koulutuksesta ovat ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla nuorilla. Ammatillista koulutusta pidetään sopivana erityisesti niille, jotka ovat löytäneet oman alan ja ammatin, ja joille konkreettista tekemistä sisältävä opiskelu on mieluisinta. Opiskelua pidetään käytännönläheisenä, monipuolisena, hyödyllisenä, joustavana ja rentona. Paljon työpaikalla oppimista sisältävän opiskelun katsotaan valmistavan hyvin ammattiin ja odotukset opiskelulle ovat pääsääntöisesti täyttyneet.Parannettavaa nähtiin opiskelijoiden, opettajien ja työnantajien välisessä yhteistyössä. Ammatillisen koulutuksen resurssien riittävyys ja koulutuksen laatu huolestuttavat jonkin verran kaikissa kohderyhmissä.Kaikista tutkimukseen osallistuneista kohderyhmistä 9.-luokkalaiset pitivät ammatillista koulutusta heikommin arvostettuna kuin lukiota. Myös 9.-luokkalaisten vanhemmat arvostavat lukiota enemmän, mutta ero ammatillisen koulutuksen arvostukseen on selvästi pienempi kuin heidän lapsillaan (9.-luokkalaiset nuoret).
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus nähdään valoisana
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus nähdään pääasiassa valoisana kaikissa kohderyhmissä. Käytännön töiden osaajia tarvitaan jatkossakin, eikä Suomi pärjää pelkästään korkeakoulutetulla työvoimalla.  Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien osaamisessa on työnantajien mielestä huolestuttavia eroja, ja osalla valmistuvista voi olla suuriakin puutteita perustaidoissakin. Osa työnantajista kokee, että heillä on liian suuri vastuu ja työ kouluttaa opiskelijoita/vastavalmistuneita sille tasolle, jota työ oikeasti vaatii.
Tutkimuksen tausta 
Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta syys-joulukuussa 2020. Tutkimus on jatkoa vuosina 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2018 toteutetuille tutkimuksille. Tutkimus sisälsi sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen osan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusien koronatapausten määrä on kasvussa jo viidettä viikkoa. Viikolla 29 (19.-25.7.) uusia tapauksia todettiin yhteensä 2895. Tapausmäärä on lähes 30 prosenttia korkeampi kuin edellisellä viikolla. Koronatestejä tehtiin valtakunnallisesti noin 116 600 ja positiivisten näytteiden osuus oli 2,5 prosenttia.14 vuorokauden ilmaantuvuusluvut ovat kasvussa melkein kaikissa sairaanhoitopiireissä:19 sai-raanhoitopiirissä 21:stä. Covid-19-tapausten osuus oli 93 sataatuhatta asukasta kohden. Tehollisen tartuttavuusluvun arvio on pysynyt samana kuin viime viikolla 1,0-1,25 (90% todennäköisyysväli). Ulkomailta tulleiden tartuntojen osuus on noin 10 prosenttia.Epidemia leviää edelleen nuorten aikuisten keskuudessa. Viikolla 29 yli puolet kaikista tartunnoista todettiin 10-29 -vuotiailla, erityisesti 18-21 -vuotiailla nuorilla. Karanteeniin asetettiin viime viikolla 5 952 henkilöä. Karanteenimääräyksiä annettiin suunnilleen saman verran kuin edellisellä viikolla.Tartuntaketjut ovat kesäaikana kasvaneet suuremmiksi. Jäljityksestä on tullut vaikeampaa ja pai-koin ruuhkautunutta. 67 prosentissa tapauksista tartunnanlähde saatiin kuitenkin vielä selvitettyä. Altistumisia on tapahtunut erilaisissa vapaa-ajan tapahtumissa, ravitsemisliikkeissä ja myös ulkotiloissa pidetyissä juhlissa ja yleisötilaisuuksissa. Koronavirukselle altistuneiden on lain mukaan autettava viranomaisia tartunnanjäljityksessä ja noudatettava heidän ohjeitaan, jotta tartuntaketjujen muodostuminen saadaan katkaistua viiveettä. Juuri nyt on erittäin tärkeää, että myös nuoret ja työikäiset henkilöt huomioivat omassa käyttäytymisessään tartunnan mahdollisuuden, jotta yhteis-kunnan sulkutoimilta voitaisiin välttyä. Sairaalahoidon tarve loivassa nousussaSuomessa noin 65 % väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen ja täyden suojan, eli kaksi rokoteannosta, on saanut 32 % väestöstä. Koronarokotusten ansiosta sairaalahoidon tarve ei enää kasva samaa tahtia kuin aiemmin pandemian aikana. Tähän vaikuttaa riskiryhmien hyvä rokotuskattavuus. Vanhimmissa ikäryhmissä koronan ilmaantuvuus ja tautiin liittyvät kuolemantapaukset ovat laskeneet erittäin alhaiselle tasolle. Koronapotilaita oli 28.7.2021 sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan sairaalahoidossa yhteensä 57, joista perusterveydenhuollon osastoilla 3, erikoissairaanhoidon osastoilla 48, ja teho-osastoilla 6 potilasta. Sairaalahoitoa tarvitsevissa korostuvat valtakunnallisesti katsottuna nuoret aikuiset ja rokottamattomat potilaat. Koko epidemian aikana tautiin liittyviä kuolemia on ilmoitettu 28.7.2021 mennessä yhteensä 982. Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin klo 10.
Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla. COVID-19-epidemian hybridistrategian seuranta – tilannearvioraportti 28.7.2021Koronaviruksen seuranta (THL) Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:21)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 17 miljoonaa euroa kansainvälisille kansalaisjärjestöille vuosille 2021–2024. Tukea saa viisi järjestöä, joiden työllä edistetään seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia (SRHR) maailmanlaajuisesti ja erityisesti Afganistanissa sekä verotuksen läpinäkyvyyttä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.Rahoituksella edistetään merkittävästi Suomen kehitysyhteistyön tavoitteita. Tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille on yksi kanava tulokselliseen ja vaikuttavaan kehitysyhteistyöhön. Valtionavustusta myönnetään tässä haussa 15 miljoonaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen sekä 2 miljoonaa vero-oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen.Vero-oikeudenmukaisuudelle kohdennettu rahoitus on osa hallituksen verotus ja kehitys -toimintaohjelman toimeenpanoa.”Luotettava, tehokas ja oikeudenmukaiseksi koettu verojärjestelmä on välttämätön osatekijä yhteiskuntien toimivuuden kannalta. Tämä rahoitus tukee kansalaisyhteiskunnan kykyä peräänkuuluttaa hallituksilta verotulojen keräämistä ja niiden käyttämistä julkisiin palveluihin”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toteaa.Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistäminen on keskeinen tavoite Suomen kehitysyhteistyössä. Koronapandemia on heikentänyt seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden saatavuutta globaalisti.”Nyt myönnetyllä rahoituksella tuetaan naisten ja tyttöjen mahdollisuutta päästä näiden elintärkeiden palveluiden piiriin. Tuen kautta vaikutamme myös vammaisten ja vähemmistöihin kuuluvien sekä humanitaarisista kriiseistä kärsivien naisten ja tyttöjen asemaan”, Skinnari sanoo.Valtionavustusta saavat seuraavat järjestöt:International Planned Parenthood Federation (IPPF), 3,5 miljoonaa euroa vuosille 2021–2022. IPPF on kansainvälinen perhesuunnittelujärjestöjen liitto. Sen 118 kansallista jäsenjärjestöä (Suomessa Väestöliitto) tarjoavat seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvää tietoa, koulutusta ja palveluja. Lisäksi järjestö toimii yhtenä tärkeimpänä vaikuttajana kansainvälisillä areenoilla SRHR-asioissa.Ipas, 3,5 miljoonaa euroa vuosille 2021–2022. Ipas on lähes ainoa kansainvälinen SRHR-toimija, joka keskittyy pääasiassa turvallisiin raskaudenkeskeytyksiin ja modernien ehkäisyvälineiden saatavuuden parantamiseen. Yksi Ipasin toiminnan painopisteistä on Afrikan maissa, joissa raskaudenkeskeytyspalveluiden saatavuus on heikkoa.MSI Reproductive Choices, 8 miljoonaa euroa vuosille 2021–2024. MSI on kansainvälinen kansalaisjärjestö, joka toimii 37 maassa seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseksi. MSI on pitkäaikaisin riippumaton SRHR-toimija Afganistanissa, jossa järjestön tavoitteena on äitiys- ja lapsikuolleisuuden vähentäminen.Natural Resource Governance Institute (NRGI), 1,2 miljoonaa euroa vuosille 2021–2022. NRGI on kansainvälinen kansalaisjärjestö, joka keskittyy kaivannaisteollisuuden läpinäkyvyyteen maissa, joilla on merkittävää öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuutta. NRGI:n tavoitteena on varmistaa sektorin vastuullinen toiminta ja kestävät hyödyt kansalaisille.Stichting Onderzoek Multinationale Ondernemingen (SOMO), 800 000 euroa vuosille 2021–2022. SOMO on monikansallisten yritysten toiminnan seuraamiseen keskittyvä kansainvälinen kansalaisjärjestö. Järjestö tutkii kyseisten yritysten liiketoiminnan vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön, ja se toimii tiiviisti yhteistyössä afrikkalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa vero-oikeudenmukaisuuden edistämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 316 200 työtöntä työnhakijaa. Se on 100 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 62 000 enemmän kuin kaksi vuotta sitten kesäkuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 15 100:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 163 500 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna kesäkuun lopussa 47 200 henkilöä, mikä on 90 400 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 34 100 henkilöä, mikä on 82 800 vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Toukokuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 7 100:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 112 400, mikä on 37 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 111 600 eli 23 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 18 400 vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa eli yhteensä 40 400. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-kesäkuussa 58,1 prosenttia, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin kesäkuun aikana 79 000 eli 31 300 enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Kaikkiaan kesäkuussa oli avoinna 145 300 työpaikkaa, mikä on 52 300 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli kesäkuun lopussa 104 000 henkilöä, mikä on 5 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 7,6 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli kesäkuussa 121 200 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 75,8 prosenttia, mikä on 2,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 220 200, mikä oli 6 600 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,6 prosenttia eli 0,1 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-maiden valtiovarainministerit kokoontuivat ma 26.7. epäviralliseen videokokoukseen. Kokouksessa käsiteltiin ensimmäistä kertaa komission tuoretta esitystä rahanpesun vastaisesta lainsäädäntöpaketista. Suomea kokouksessa edusti valtiovarainministeri Annika Saarikko.Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen on olennainen osa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Lainsäädäntöpaketin tavoitteena on parantaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä ja torjumista koskevien EU:n sääntöjen noudattamista, valvontaa ja koordinointia jokaisessa jäsenmaassa ja eri viranomaisissa.Suomi pitää uutta sääntelyä tarpeellisena ja toivoo sen mahdollisimman ripeää etenemistä. Suomi kannattaa esitettyä asetustasoista sääntelyä. Erityisen tärkeää on, että viranomaisten toimivaltuuksia, yhteistyötä ja tiedonvaihtoa koskevat säännökset ovat yhdenmukaiset sekä riittävän kattavat EU:ssa. Samalla on tärkeää huolehtia asianmukaisen tietosuojan toteutumisesta ja sääntelyn selkeydestä. Suomi kannattaa ehdotusta uuden riippumattoman valvontaviranomaisen perustamisesta EU-tasolle. Sen ohella myös kansallisilla valvojilla tulee jatkossakin olla tärkeä rooli valvontatyössä. Sääntely tulee koskemaan finanssialan toimijoiden lisäksi myös ilmoitusvelvollisia eli yrityksiä ja ammatinharjoittajia, jotka voivat toiminnassaan tunnistaa rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen liittyviä riskejä ja joita voidaan käyttää hyväksi näihin tarkoituksiin.Elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpano (RRF): Neuvoston täytäntöönpanopäätöksetKokouksessa keskusteltiin myös Slovenian, Liettuan, Kyproksen ja Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmista. Suomi on suunnitelmia arvioidessaan kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että suunnitelmien toimenpiteillä vastataan EU-ohjausjakson yhteydessä tunnistettuihin kyseisen jäsenvaltion talouden haasteisiin. Suomi pitää tärkeänä, että suunnitelmilla vahvistetaan kasvupotentiaalia ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä. Suomi on myös painottanut vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta edistäviä toimenpiteitä sekä tuloksellisen toimeenpanon merkitystä. Toimeenpanossa on varmistettava varojen käytön vaikuttavuuden tehokas valvonta sekä oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutuminen.Suomi katsoo, että Slovenian, Liettuan, Kyproksen ja Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmat täyttävät RRF-asetuksen vaatimukset ja niitä koskevat täytäntöönpanopäätökset voidaan hyväksyä.ECOFIN- neuvosto on tämän jälkeen hyväksynyt jo 16 maan kansalliset suunnitelmat.Suomen oma suunnitelma tulee neuvoston käsittelyyn syyskuussa.Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selvityksen E 77/2021 vp kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevien täytäntöönpanopäätösten hyväksymisestä neuvostossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri on nimittänyt varatuomari Ilkka Salmen Euroopan unionin terrorismintorjunnan koordinaattoriksi.Terrorismintorjunnan koordinaattori vastaa neuvoston terrorismin vastaisen työn koordinoinnista, EU-instrumenttien kokonaiskuvan ylläpitämisestä sekä yhteistyön ja dialogin vahvistamisesta terrorismin vastaisten aloitteiden osalta neuvoston, komission, Euroopan parlamentin ja korkean edustajan välillä. Samoin hän vastaa korkean tason linjauksiin ja menettelytapoihin liittyvästä neuvonannosta toimialaansa liittyvissä kysymyksissä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Charles Michelille. Lisäksi koordinaattori edustaa Euroopan unionia terrorismin torjuntaan liittyvissä asioissa. Terrorismintorjunnan koordinaattorin tehtävä perustettiin vuonna 2004 osana EU:n terrorismin torjunnan julkilausumassa esitettyjä toimenpiteitä. EU-johtajat hyväksyivät julkilausuman terrorismin torjunnasta Madridissa 11. maaliskuuta 2004 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen.Ilkka Salmi on työskennellyt EU:n komission katastrofivalmiuden ja ehkäisyn johtajana Euroopan pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosastolla vuodesta 2020 lähtien. Sitä ennen Salmi on työskennellyt muun muassa sisäministeriön kansliapäällikkönä, Euroopan komission turvallisuusosaston johtajana, Euroopan tiedusteluanalyysikeskuksen johtajana sekä suojelupoliisin päällikkönä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi