NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Säteilyturvakeskus ovat julkaisseet 5.8.2021 luonnoksen käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon kansallisesta ohjelmasta. Samalla on julkaistu ohjelman ympäristövaikutuksia käsittelevä ympäristöselostus.Ministeriöt ja Säteilyturvakeskus pyytävät viranomaisilta, alan toiminnanharjoittajilta, kansalaisilta ja yhteisöiltä lausuntoja 10.9.2021 mennessä ohjelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta. Kansallinen ohjelma on kokonaissuunnitelma, jonka tavoitteena on, että kaikesta Suomessa syntyvästä käytetystä ydinpolttoaineesta ja radioaktiivisesta jätteestä huolehditaan turvallisesti. Kansallisessa ohjelmassa esitetään käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon yleiset tavoitteet, periaatteet, määrät, sijaintipaikat sekä arvio jätehuollon kustannuksista ja aikataulusta. Kaikki jätehuollon toimenpiteet tulee toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä.Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskeva direktiivi (2011/70/Euratom) edellyttää Suomen valtiolta kansallisen ohjelman laatimista. Ohjelmasta säädetään kansallisesti ydinenergian käytön osalta ydinenergialaissa ja säteilyn käytön osalta säteilylaissa. Ohjelmaa laadittaessa on toteutettu ympäristövaikutusten arviointi (SOVA). Ympäristöselostus sisältää muun muassa kuvauksen hankkeen toimintaympäristöstä, tavoitteista ja todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista. SOVA:lla edistetään ympäristövaikutusten huomioon ottamista kansallisen ohjelman valmistelussa ja hyväksymisessä sekä parannetaan yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä kestävää kehitystä. Ohjelmaluonnoksesta ja SOVA-selostuksesta voi esittää lausuntoja verkossa, sähköpostilla tai kirjeelläKansallisen ohjelman luonnos ja ympäristöselostus on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/kansallinen-ohjelma, sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.stm.fi ja Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.stuk.fiLausuntoja ja mielipiteitä kansallisen ohjelman luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta voi esittää 10.9.2021 saakka. Lausunnon tai mielipiteen voi toimittaa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa, sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai kirjeellä työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon. Kirjaamon postiosoite on: Työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamo, PL 32, 00023 Valtioneuvosto. Kirjaamon käyntiosoite on TEM/Kirjaamo, Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusien koronatapausten määrä on kasvanut 56 prosenttia viikon aikana. Viikolla 30 (26.7.-1.8.) uusia tapauksia todettiin yhteensä 4574, kun edeltävällä viikolla tapauksia todettiin 2925.Koronatestejä tehtiin valtakunnallisesti noin 117 600. Positiivisten näytteiden osuus oli 3,9 prosenttia. Yli kolmasosa kaikista tartunnoista todettiin 20-29 –vuotiailla.Covid-19-tapausten kahden viikon ilmaantuvuus on nyt 135 sataatuhatta asukasta kohden. Tehollisen tartuttavuusluvun arvio on 1,35-1,40 (90% todennäköisyysväli), mikä kertoo epidemian kasvusta edelleen. Ulkomailta tuotujen tartuntojen osuus oli viime viikolla noin 6 prosenttia. Karanteeniin asetettiin 8304 henkilöä.Useat alueet raportoivat tartunnanjäljityksen ruuhkautumisesta ja viiveistä eristysten ja karanteenien asettamisessa. Vain 52 prosentissa tapauksista tartunnanlähde saatiin selvitettyä. Jäljitykseen kuormitusta aiheuttavat voimakkaasti kasvaneet tartuntamäärät ja henkilöstöpula. Jäljittäjät eivät aina saa tartunnan saaneilta ja altistuneilta kaikkia tarvittavia tietoja muista mahdollisesti altistuneista.Tartuntaketjujen selvittäminen on hankalaa, jos paikalla olijoita ei pystytä nimeämään. Asianosaisten on lain mukaan autettava viranomaisia tartunnanjäljityksessä ja noudatettava heidän ohjeitaan, jotta tartuntaketjujen muodostuminen saadaan katkaistua viiveettä.Erikoissairaanhoidon kuormitus on kasvanut Suomessa noin 66 % väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen ja täyden suojan, eli kaksi rokoteannosta, on saanut 36 % väestöstä. Sairaalahoitoa tarvitsevissa korostuvat tällä hetkellä valtakunnallisesti katsottuna nuoret aikuiset ja rokottamattomat potilaat. Erikoissairaanhoidon kuormitus on kasvanut viimeisen viikon aikana.Koronapotilaita oli 4.8.2021 sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan sairaalahoidossa yhteensä 95, joista perusterveydenhuollon osastoilla 11, erikoissairaanhoidon osastoilla 69, ja teho-osastoilla 15 potilasta. Koko epidemian aikana tautiin liittyviä kuolemia on ilmoitettu 4.8.2021 mennessä yhteensä 984. Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin klo 10.
Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL) Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:21)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat päivittäneet suositukset varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen sekä korkeakoulutuksen järjestämisestä koronaepidemian aikana. Syyslukukauteen valmistaudutaan pitkälti samoilla terveysturvallisilla käytännöillä kuin on totuttu: huolehditaan hyvästä hygieniasta ja ilmanvaihdosta, vältetään tarpeettomia lähikontakteja sekä järjestetään tilat riittävän väljästi, mahdollisuuksien mukaan. Oireisena ei tulisi osallistua varhaiskasvatukseen tai opetukseen. Kasvomaskeja suositellaan käytettäväksi THL:n ja paikallisten viranomaisten suositusten mukaisesti. Näin voidaan vähentää tartuntoja ja rajata mahdollisissa altistustilanteissa altistuneiden joukko mahdollisimman pieneksi.Perusopetus aloitetaan tänä syksynä lähtökohtaisesti lähiopetuksessa. Lähi- ja etäopetuksesta päättävät nykyiseen tapaan opetuksen järjestäjät tartuntatautilain nojalla tehtävän päätöksen pohjalta.Opetuksen järjestäjällä on myös poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä velvollisuus järjestää oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä oppilashuoltoa. Maksuton kouluateria kuuluu kaikille oppilaille myös muulloin kuin lähiopetuksessa.Toinen aste ja korkeakoulutusMyös toisella asteella lähiopetus on syksyllä lähtökohtainen opetusmuoto. Suosituksessa muistutetaan, että oppilaitoksissa toimivilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen, tilojen ja pintojen puhdistamista on tehostettava sekä opiskelu järjestettävä riittävän väljästi.Korkeakoulut päättävät itse opetuksen järjestämistavoista. Korkeakouluilta kerättyjen tietojen mukaan lähiopetusta on tarkoitus merkittävästi lisätä. Ministeriö tukee tätä pyrkimystä. Päivitetyn suosituksen mukaan lähiopetusta lisättäessä on edelleen tärkeää huolehtia terveysturvallisuudesta lähikontaktien välttämisellä, riittävällä väljyydellä ja muilla keinoin viranomaisten ohjeiden mukaisesti.Koronaepidemiaan liittyvät väliaikaiset poikkeussäännökset ovat voimassa ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa 31.7.2022 asti.Avustuksilla tuetaan koronan vaikutusten tasoittamistaKoronaepidemian aiheuttamien oppimiserojen ja hyvinvointivajeen korjaamiseksi varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa on käynnissä valtionavustushaku. Avustusta on haettavissa yhteensä 40 miljoonaa euroa. Hakuaika päättyy perjantaina 6.8.Suositukset:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (5.8.2021), pdf
 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (5.8.2021), pdf

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatSisäministeriöJaana Heikkinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 603– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisestaValtiovarainministeriöPäivi Nerg, alivaltiosihteeri p. 0295 530 149– Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan viran täyttäminenSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320– Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksestä vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi (HE 95/2021 vp)Tiina Heinonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 512– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471– Liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston osastopäällikön viran täyttäminen– Liikenne- ja viestintäministeriön palveluosaston osastopäällikön viran täyttäminen
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää rahoitusta yhdeksälle sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle, jotka vahvistavat sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkimusperusteisuutta ja siten sosiaalihuollon käytäntöjen vaikuttavuutta. Avustusta myönnetään yhteensä 4 miljoonaa euroa.Rahoitusta saavat seuraavat tutkimushankkeet (tutkimushanke, hakijataho, vastuututkija, avustusmäärä):Segregaation ja asunnottomuuden vastainen asumissosiaalinen työ haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asumis- ja palvelupoluilla (SEGRA), Tampereen korkeakoulusäätiö sr, Kirsi Juhila, 478 558 euroaTaloussosiaalityö lapsiperheissä. Lapsiperheiden talousosaamisen ja taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen, Turun yliopisto, Mia Hakovirta, 512 280 euroaMonikielisyys ja kielellinen haavoittuvuus sosiaalityön digitalisoituvilla kentillä (SOSKIELI), Åbo Akademi, Camilla Nordberg, 413 940 euroaTerveyssosiaalityön arvioinnin ja intervention vaikuttavuus näkyväksi (Sostyö-TerVa), Itä-Suomen yliopisto, Janet Anand, 392 438 euroaHyvää jälkeä – Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä ”Hyvää jälkeä” –hanke, Tampereen yliopisto, Riikka Korkiamäki, 487 147 euroaAsiakassegmentointi ja päihteitä ongelmallisesti käyttävien palvelut – paraneeko vaikuttavuus? Tampereen korkeakoulusäätiö sr, Katja Kuusisto, 447 791 euroaKunnallinen toimeentulotuki ennaltaehkäisevän lastensuojelun välineenä, Itä-Suomen yliopisto, Timo Toikko, 406 222 euroaLastensuojelun asiantuntijuus maahanmuuttajalasten ja -perheiden sosiaalityössä – LAMPE, Jyväskylän yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus, Kati Turtiainen, 420 554 euroaHarkittua vammaissosiaalityötä (HaraVa), Lapin yliopisto, Minna Zechner, 441 070 euroaHakemuksia tuli yhteensä 23. Hakemukset olivat kauttaaltaan ansiokkaita ja aiheet koskivat laajasti sosiaalityön kenttää. Hakijoina olivat pääasiassa yliopistot melko tasaisesti eri puolilta Suomea. Kaikki hakemukset vertaisarvioitiin sekä tieteellisestä että käytännön vaikuttavuuden näkökulmasta. Vuoden 2021 tutkimushaussa painotettiin tutkimusta, joka koskee mm. sosiaalityön työmenetelmiä ja vaikuttavuutta, etuuksia ja palveluja, erityistä tukea tarvitsevien palvelutarpeita ja innovaatioita.Tutkimusrahoitushaku perustuu syyskuussa 2020 voimaan tulleeseen sosiaalihuoltolain muutokseen. Sen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö voi vuosittain avata tutkimusrahoitushaun ja myöntää valtion rahoitusta yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille. Rahoitusta myönnettiin nyt toista kertaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Haavisto tapaa Jordanian ulkoministeri Ayman Safadin Helsingissä 3. elokuuta. Kuva: Kimmo RäisänenUlkoministerien lehdistötilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä kello 14.15 alkaen. Lehdistötilaisuus alkaa klo 14.30.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön videosarjassa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen nostaa esiin ajankohtaisia työllisyyskysymyksiä. Katso kaikki videot alta.  Työllisyys on yhteinen juttu

Työllisyys ja työvoimapula

Työllisyys ja julkinen talous

Tutkimustyö ja työllisyys

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eläintunnistusjärjestelmää koskeva lainsäädäntö uudistuu syksyllä. Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin tavoitteena on seurata eläimistä peräisin olevan elintarvikkeen kulkua tuotantoketjun alusta loppuun ja taata näin elintarvikkeiden turvallisuus. Eläinten jäljitettävyys on oleellista myös eläinten hyvinvoinnin varmistamisen osalta, kirjoittaa erityisasiantuntija Anssi Welling blogissaan.Lue koko blogi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle aiheuttaa muutoksia lakiin, jota sovelletaan alle 18-vuotiaiden nuorten tekemään työhön. Lähtökohtana on, että nuoren työvuoroja ei saa sijoittaa päällekkäin hänen läsnäoloaan edellyttävän opetuksen kanssa. Muutokset ovat voimassa 1.8.2021 alkaen.Uusi oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto).Vakituiseen työhön saa ottaa 15 vuotta täyttäneen nuoren, joka on käynyt peruskoulunNuorista työntekijöistä annetun lain mukaan työnantaja on voinut ottaa työhön henkilön, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Säännös koskee palkkaamista vakituiseen tai muutoin pysyväisluontoiseen työ- ja virkasuhteeseen.Lakimuutoksen myötä vakituiseen työhön saa jatkossa ottaa 15 vuotta täyttäneen nuoren, joka on suorittanut perusopetuslaissa tarkoitetun perusopetuksen oppimäärän tai jonka velvollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä on muuten päättynyt. Nuori saavuttaa perusopetuksen oppimäärän (peruskoulu) yleisimmin sinä vuonna, kun hän täyttää 16 vuotta.Peruskoulun suorittanut nuori voi jatkossakin tehdä esimerkiksi osa-aikaista työtä toisen asteen opintojen ohessa siltä osin kuin työ on nuorelle työntekijälle soveltuvaa. Myös ammatillisen koulutuksen suorittaminen määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen perustuvana oppisopimuskoulutuksena on edelleen mahdollista.Ennen nuoren työntekijän palkkaamista työnantajan on hankittava luotettava selvitys nuoren iästä ja siitä, että tämän velvollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä on päättynyt.Laissa säädetään lisäksi edellytyksistä, joilla alle 15-vuotiaat ja peruskoulua vielä suorittavat nuoret voi ottaa töihin koulujen loma-aikoina tai koulutyön ohessa. Laki sisältää myös ehdot, joilla 13 vuotta täyttäneen tai tätä nuoremman henkilön voi palkata tilapäisesti työskentelemään esiintyjänä tai avustajana tapahtumissa kuten taide- tai kulttuuriesityksissä. Näihin säännöksiin ei tullut muutoksia.Työnantajan on huomioitava toisen asteen opinnot nuoren työvuoroissaOppivelvollisuuden suorittaminen on nuoren ensisijainen velvoite. Tämän vuoksi lakiin on lisätty säännös työntekijöistä, jotka ovat alle 18-vuotiaita ja jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan perusopetuksen jälkeen eli yleensä toisen asteen opintoja. Työnantaja on sijoitettava tällaisen nuoren työaika siten, ettei työvuorojen tekeminen ole esteenä opetukseen osallistumiselle. Nuoren työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hyvissä ajoin, milloin hänen läsnäolonsa opinnoissa on välttämätöntä, jotta työnantaja voi ottaa sen huomioon työvuorosuunnittelussa.Jos työt ja opinnot menevät päällekkäin, nuorella on oikeus kieltäytyä työvuorosta, joka estäisi hänen osallistumisensa opetukseen.Edellä mainitut muutokset koskevat myös merenkulussa ja kalastusaluksilla tehtävää työtä. Merellä ja kalastusaluksella tehtävässä työssä edellytetään jatkossakin 16 vuoden ikää. Lain tavoitteena on suojella nuoriaNuorista työntekijöistä annettua lakia sovelletaan työhön, jota tekevät alle 18-vuotiaat nuoret. Laissa säädetään muun muassa edellytyksistä, joilla nuoren työntekijän voi ottaa työhön, työ- ja lepoajoista sekä vaatimuksista, jotka koskevat työnteon turvallisuutta ja terveellisyyttä. Nuoria työntekijöitä koskevien erityissäännösten tarkoituksena on suojella nuorta työntekijää liialliselta työn rasitukselta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Haavisto tapaa Jordanian ulkoministeri Ayman Safadin Helsingissä 3. elokuuta.Ministerit keskustelevat Suomen ja Jordanian kahdenvälisistä suhteista sekä ajankohtaisista alueellisista kysymyksistä. ”Jordania on Suomelle ja EU:lle tärkeä kumppani Lähi-idässä. Arvostamme Jordanian ponnistuksia vakauden ja rauhan edistämiseksi monien kriisien kurittamalla alueella. Kahdenvälisissä poliittisissa ja kaupallisissa suhteissa on paljon mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämiseen.”, ulkoministeri Haavisto kommentoi vierailua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi