NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen on kutsunut erityisavustajikseen Iiris Niinikosken ja Piritta Jokelaisen.Niinikosken vastuualueelle kuuluvat erityisesti viestintä ja mediasuhteet. Jokelainen vastaa työnlainsäädäntöön, työperäiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen sekä työelämän laatuun liittyvistä asioista.Niinikoski on työskennellyt viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden parissa Suomen ylioppilaskuntien liitossa, OP Ryhmässä ja viestintätoimisto Tekirissä. Niinikoski on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri.Jokelainen on työskennellyt Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:ssä, jossa hän on toiminut vuodesta 2015 lähtien osaamisen, työllisyyden ja tasa-arvoasioiden erityisasiantuntijana. Koulutukseltaan Jokelainen on valtiotieteiden maisteri.Niinikosken ja Jokelaisen lisäksi ministeri Haataisen erityisavustajana jatkaa Mikko Heinikoski. Hän keskittyy työllisyyteen, työvoimapalveluihin sekä yritysten taloushallintoon liittyviin asioihin. Ministeri Haataisen valtiosihteeri on Ville Kopra.Niinikoski aloitti tehtävässä 2.8.2021 ja Jokelainen aloittaa 16.8.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on kutsunut erityisavustajakseen yhteiskuntatieteiden maisteri Iida Vallinin. Vallin vastaa pääministerin viestintäasioista ja mediasuhteista. Hän aloittaa tehtävässään 16. elokuuta.Vallin on toiminut aiemmin muun muassa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen viestintäpäällikkönä. Pääministeri Marinin erityisavustajana hän on työskennellyt vastaavissa tehtävissä 30.9.2020–17.1.2021.
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslian ja järjestökentän yhteinen Suomi välittää -kampanja starttaa 16.8. Kampanja kiinnittää huomion siihen, kuinka olennainen osa hyvinvointivaltion turvaverkkoa vapaaehtoistoiminta on, ja tekee näkyväksi järjestöjen ja vapaaehtoisten toimintaa pitkittyneessä koronakriisissä.Meitä kannattelee verkko, joka ei aina ole näkyvä, sillä se on solmittu aineettomasta välittämisestä ja inhimillisyydestä. Se verkko on tehty ihmisistä, jotka laittavat itsensä likoon vapaaehtoisesti paremman maailman puolesta. Suomi välittää -kampanjassa kuullaan vapaaehtoisten tarinoita lähes viidestäkymmenestä järjestöstä. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on kannustaa ihmisiä mukaan toimintaan.”Korona-aika on muuttanut järjestöjen vapaaehtoistoimintaa ja uusia toimintatapoja esimerkiksi koulutukseen ja yhteydenpitoon keksitään jatkuvasti. Vapaaehtoisten panosta ja uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan, koska koronan seuraukset tulevan näkymään ihmisten elämässä pitkään,” sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.Järjestöjen rooli kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa on merkittävä. Järjestöjen ja niiden vapaaehtoisten erityisosaamiselle, sekä muun muassa järjestöjen tuottamille erityisille kriisipalveluille, on ollut huomattavasti kysyntää myös koronakriisin aikana.
”Haluamme tuoda kampanjalla näkyväksi vapaaehtoistoimintaa ja sen merkitystä kriisiaikana sekä kriiseistä ja vaikeista elämäntilanteista selviytymisessä. Toivottavasti kampanjan vapaaehtoistarinat inspiroivat yhä useampia löytämään itselleen sopivia välittämisen ja aktiivisuuden muotoja”, sanoo viestintäpäällikkö Päivi Tampere, valtioneuvoston kanslian Suomi toimii -tiimin vetäjä.
Suomi välittää -kampanja on osa valtioneuvoston kanslian koordinoimaa Suomi toimii -kokonaisuutta, jonka tehtävänä on tukea ihmisten ja yhteiskunnan toimintaa ja jaksamista kriisitilanteessa, sekä vahvistaa henkistä kriisinkestävyyttä viestinnän keinoin. Suomi toimii tekee hankkeissaan tiivistä yhteistyötä muun muassa järjestökentän toimijoiden kanssa.Neljän viikon ajan jatkuva kampanja on avoin kaikille järjestöille ja mukaan voi liittyä edelleen. Kampanja tulee näkymään sekä järjestöjen että Suomi toimii -kokonaisuuden sosiaalisen median kanavilla. Vapaaehtoisten tarinoihin ja mukana oleviin järjestöihin voi tutustua myös kampanjan verkkosivulla: suomitoimii.fi/suomivälittää
Seuraa kampanjaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #SuomiVälittää #FinlandBryrSigEtsi vapaaehtoistehtehtäviä Vapaaehtoistyö.fi-palvelusta
NordenBladet — Afganistanin turvallisuustilanteen johdosta Suomen Kabulin-suurlähetystöllä ei ole enää toimintaedellytyksiä. Tämän johdosta suurlähetystö suljetaan 16.8.2021 alkaen toistaiseksi. Edustuston diplomaattinen henkilökunta on evakuoitumassa maasta.Edustuston sulkeminen tarkoittaa, että edustusto ei ole avoinna yleisölle ja edustuston tavanomainen toiminta on keskeytetty. Ulkoministeriö on 6.8.2021 lähtien kehottanut kaikkia Suomen kansalaisia poistumaan maasta. Ulkoministeriö on ollut yhteydessä Afganistaniin matkustusilmoituksen tehneisiin Suomen kansalaisiin ja Suomessa pysyvästi asuviin ulkomaalaisiin. Ulkoministeriö avustaa konsuliapua pyytäneitä mahdollisuuksien mukaan. Suomen kansalaisia Afganistanissa kehotetaan olemaan yhteydessä ulkoministeriön päivystyskeskukseen ensisijaisesti sähköpostitse[email protected] tai puhelimitse +358 9 1605 5555.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 15. elokuuta ylimääräisessä istunnossa, että Afganistanista Suomeen voidaan ottaa vielä enintään 40 nykyistä ja entistä työntekijää mukaan lukien heidän perheensä. Tämä täydentää 13. elokuuta tehtyä päätöstä 130 henkilön ottamisesta Suomeen. Näin ollen Suomeen voidaan tuoda Afganistanista 170 henkilöä.Ulkomaalaislain 93 §:n nojalla valtioneuvosto päätti, että Suomi ottaa aiemmin 13.8.2021 tehdyn päätöksen lisäksi vielä enintään 5 nykyistä Suomen Kabulin-edustuston Afganistanista palkkaamaa työntekijää mukaan lukien heidän perheensä sekä enintään 35 Suomen Kabulin-edustuston kanssa 1.1.2016 – 31.12.2020 välisenä aikana työsuhteessa ollutta henkilöä mukaan lukien heidän perheensä. Kyse on henkilöistä, jotka ovat pyytäneet Suomen valtiolta ottamista Suomeen. Tämä yhteensä 40 hengen kiintiö sisältää työntekijät sekä perheenjäsenet.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 15. elokuuta ylimääräisessä istunnossa, että Afganistanista Suomeen voidaan ottaa vielä enintään 40 nykyistä ja entistä työntekijää mukaan lukien heidän perheensä. Tämä täydentää 13. elokuuta tehtyä päätöstä 130 henkilön ottamisesta Suomeen. Näin ollen Suomeen voidaan tuoda Afganistanista 170 henkilöä.Ulkomaalaislain 93 §:n nojalla valtioneuvosto päätti, että Suomi ottaa aiemmin 13.8.2021 tehdyn päätöksen lisäksi vielä enintään 5 nykyistä Suomen Kabulin-edustuston Afganistanista palkkaamaa työntekijää mukaan lukien heidän perheensä sekä enintään 35 Suomen Kabulin-edustuston kanssa 1.1.2016 – 31.12.2020 välisenä aikana työsuhteessa ollutta henkilöä mukaan lukien heidän perheensä. Kyse on henkilöistä, jotka ovat pyytäneet Suomen valtiolta ottamista Suomeen. Tämä yhteensä 40 hengen kiintiö sisältää työntekijät sekä perheenjäsenet.
NordenBladet — Afganistanin nopeasti heikentyneen turvallisuustilanteen takia valtioneuvosto päätti ylimääräisessä istunnossa 13. elokuuta, että Afganistanissa Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afganistanilaisia perheineen voidaan ottaa Suomeen ja heille myönnetään oleskelulupa.Ulkomaalaislain 93 §:n nojalla valtioneuvosto päätti ulkomaalaisten ottamisesta Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella. Taustalla on arvio, jonka mukaan edellä mainittuihin afganistanilaisryhmiin sekä heidän perheisiinsä saattaa kohdistua jatkossa ihmisoikeusloukkauksia.Tällä päätöksellä voidaan ottaa Suomeen yhteensä enintään 130 henkilöä mukaan lukien heidän perheensä. Suomeen voidaan ottaa henkilöitä, jotka ovat tai ovat olleet Afganistanissa työsuhteessa Suomen valtioon tai jotka ovat tai ovat olleet EU-instituutioiden tai Naton kriisinhallintaoperaation palveluksessa.Päätöksen mukaan Suomi voi ottaa yhteensä enintään 40 nykyistä Suomen Kabulin-edustuston asemamaasta Afganistanista palkattua henkilöä mukaan lukien heidän perheensä. Tällä päätöksellä Suomi vastaanottaa myös perhe mukaan luettuna enintään 10 Kabulin edustustoon aiemmin työsuhteessa ollutta henkilöä, joiden työsuhde on ollut voimassa vielä 1.1.2021.Lisäksi Suomi voi ottaa yhteensä enintään 50 Euroopan unionin Kabulin edustuston paikalta palkattua henkilöä mukaan lukien heidän perheensä tai Euroopan unionin pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston (ECHO) kenttätoimiston henkilöä mukaan lukien heidän perheensä. Lisäksi Suomi voi ottaa yhteensä enintään 30 Naton kriisinhallintaoperaation palveluksessa ollutta henkilöä mukaan lukien heidän perheensä.Henkilöt otetaan Suomeen Afganistanista. Henkilöt siirretään Suomeen valtion järjestämällä tilauslennolla. Käytännössä Suomen suurlähetystön diplomaattisen henkilökunnan evakuoiminen tai väliaikainen tai pysyvä sulkeminen Afganistanin turvallisuuskehityksen heikentyessä olisi keskeinen käynnistävä tekijä siirroille. Henkilöille myönnetään ulkomaalaislain 113 §:n mukainen oleskelulupa Maahanmuuttoviraston päätöksellä.Ehdotus valtioneuvoston päätökseksi on valmisteltu sisäministeriön, ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. Päätösehdotusta laadittaessa on huomioitu myös valtionvarainministeriön, puolustusministeriön, Rajavartiolaitoksen, Maahanmuuttoviraston ja Suojelupoliisin näkökannat.
NordenBladet — Afganistanin nopeasti heikentyneen turvallisuustilanteen takia valtioneuvosto päätti ylimääräisessä istunnossa 13. elokuuta, että Afganistanissa Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afganistanilaisia perheineen voidaan ottaa Suomeen ja heille myönnetään oleskelulupa.Ulkomaalaislain 93 §:n nojalla valtioneuvosto päätti ulkomaalaisten ottamisesta Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella. Taustalla on arvio, jonka mukaan edellä mainittuihin afganistanilaisryhmiin sekä heidän perheisiinsä saattaa kohdistua jatkossa ihmisoikeusloukkauksia.
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Satakunnan maakunta siirtyy leviämisvaiheeseen.Asetus tulee voimaan 15.8.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheessa olevissa maakunnissa Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa sekä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 14.8. alkaen, Satakunnassa 15.8. alkaen:Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja uutena rajoituksena myös ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sekä sisä- että ulkotiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Asiakkaita ohjeistetaan sisätiloissa istumaan istumapaikoillaan. Liikkeen on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten sisätiloissa sallitaan kulkeminen liikkeeseen saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai wc- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Käytännössä esimerkiksi tanssiminen ja karaokelavalla esiintyminen eivät ole sallittuja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissa Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sekä Rovaniemen kaupungissa ja muualla Uudenmaan maakunnassa kuin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 14.8. alkaen ja Satakunnan maakunnassa 14.8.2021 saakka:Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Ahvenanmaan, Etelä-Savon ja Lapin maakunnissa pois lukien Rovaniemen kaupunki 14.8. alkaen: Ei erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Tästä poiketen Ahvenanmaan maakunnassa ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu vain klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01.Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille hallituksen esityksen ulkomaalaislain muutokseksi. Esityksen tavoitteena on, että kansainvälistä suojelua saavien oikeus perhe-elämään toteutuisi mahdollisimman täysimääräisesti. Tavoitteena on myös varmistaa, että lapsen etu toteutuu kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistämistapauksissa.Ulkomaalaislakia on tarkoitus muuttaa niin, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä oleva toimeentuloedellytys poistetaan kokonaan tilanteissa, joissa perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan saapumista Suomeen.Kansainvälistä suojelua saanut lapsi voisi nykyistä useammin elää vanhempiensa kanssaEsityksen tavoitteena on edistää lapsen edun toteutumista kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistämistä koskevissa tilanteissa niin, että kansainvälistä suojelua saanut lapsi voisi nykyistä useammin elää vanhempiensa kanssa. Kun perheenkokoaja on kansainvälistä suojelua saava alaikäinen, voitaisiin oleskelulupa perhesiteen perusteella jättää myöntämättä maahantulosäännösten kiertämisen perusteella nykyistä harvemmin. On myös huolehdittava siitä, ettei lasta käytetä hyväksi maahantulon välineenä.Esityksen tavoitteena on lisäksi täsmentää lapsen alaikäisyyden määrittämistä koskevaksi ajankohdaksi perheenjäsenen oleskelulupahakemuksen jättämishetki Euroopan unionin tuomioistuimen tuoreen ratkaisukäytännön mukaisesti. On varmistettava, että lapsen oikeus perhe-elämään toteutuu yhdenvertaisesti sekä kansallisesti että EU:n jäsenvaltioiden välillä eikä sattumanvaraisesti oleskelulupahakemuksen ratkaisemisajankohdasta riippuen.Esitysluonnos perustuu hallitusohjelman kirjaukseen jonka mukaan perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta selvitetään ottaen huomioon perhe-elämän suoja, lapsen edun toteutuminen ja muissa Pohjoismaissa sovellettavien toimeentuloedellytysten taso ja käytännöt. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan.Perheenyhdistämiselle asetettujen esteiden poistaminen edistää hallituksen ihmis- ja perusoi-keusmyönteistä sekä lapsi- ja perhemyönteistä politiikkaa. Oikeus perhe-elämään on perustuslain lisäksi turvattu muun muassa EU:n perusoikeuskirjan 7 artiklassa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa.
