NordenBladet — Tieturvallisuutta koskevan lakiesityksen tavoitteena on tieliikenneturvallisuuden parantaminen. Lakiesitysluonnos tähtää muun muassa tieturvallisuusarvioinnin kehittämiseen ja suojattomien tienkäyttäjien aseman parantamiseen. Esitysluonnoksella saatetaan uuden tieturvallisuusdirektiivin säädökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.Esitysluonnoksen vaikutusarviointi keskittyy lähinnä uudistuksen välittömiin vaikutuksiin, jotka olisivat esitysluonnoksen mukaan varsin pieniä. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi esittää nykyistä enemmän arvioita lakimuutoksen välillisistä vaikutuksista, koska ne ovat uudistuksen kannalta olennaisia. Arviointineuvosto katsoo myös, että eri tahoille suuntautuvia vaikutuksia tulisi kuvata tarkemmin esimerkiksi liikenteen sujuvuuden ja kustannustehokkuuden sekä liikenneonnettomuuksien vähenemisten näkökulmista. Esitysluonnoksen arvioita viranomaisvaikutuksista tulisi esittää paitsi lyhyellä myös pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi tieliikenteen suunnitteluun, teiden rakentamiseen ja väylien käyttöönottoon liittyen.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus kokoontui 5. elokuuta Säätytalolle koronatilannekatsaukseen, jossa käytiin läpi tämänhetkistä epidemiatilannetta, hybridistrategian päivitystä, varhaiskasvatuksen, koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen avaamista sekä koronapassia.Hallitus päätti jatkaa koronapassin mahdollisen käyttöönoton valmistelua. Valmistelua johtaa sosiaali- ja terveysministeriö tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, valtionvarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja oikeusministeriön kanssa. 
 
Koronapassin käyttöönottamisella voitaisiin lieventää nykyisiä rajoituksia tai välttää uusien, tiukempien rajoitusten käyttöönotto. Lisäksi tavoitteena on helpottaa sellaisten alojen toimintaa, jotka tällä hetkellä kärsivät rajoituksista eniten tai joiden osalta on olemassa vakava uhka toiminnan lisärajoituksiin tautitilanteen pahenemisen takia. 
 
Hallitus kokoontuu ensi viikolla käsittelemään yksityiskohtaisemmin hybridistrategian päivitystä. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on JPO- eli YK:n apulaisasiantuntijaohjelman kautta rahoittanut suomalaisia nuoria YK:n alaisiin järjestöihin ja kansainvälisiin rahoitus- ja tutkimuslaitoksiin jo vuodesta 1965. Vastavalittu tuhannes suomalainen apulaisasiantuntija sijoittuu UN Global Pulse –innovaatio-ohjelmaan. Globaalin terveyden maisteri Emma Honkala, 30, työskentelee aluksi UN Global Pulse –ohjelman päämajassa New Yorkissa ja toisena vuonnaan Ugandan kenttätoimistossa. Kyseessä on YK:n pääsihteerin alainen innovaatio-ohjelma, joka edistää datan ja tekoälyn käyttöä kehityksen, humanitaarisen toiminnan ja rauhantyön tukena. Ohjelmalle on myös Suomessa vuonna 2020 avattu ennakointiin ja innovaatioihin erikoistunut keskus. Kuva: Janne HirvasvuopioYli 60 prosenttia tällä hetkellä YK:lla työskentelevistä, ulkoministeriön tiedossa olevista noin 460 suomalaisesta on aloittanut uransa Suomen rahoittamana, esimerkiksi JPO-ohjelman (Junior Professional Officer) kautta.”Apulaisasiantuntijaohjelma on vaikuttamiskanava ja tärkeä väylä suomalaisten YK-uralle pääsemiseksi”, sanoo Pasi Pöysäri, ulkoministeriön kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan yksikön päällikkö.Nuoria lähetetään tehtäviin, jotka tukevat laajemmin Suomen kehityspolitiikan tavoitteita: esimerkiksi tasa-arvoa, laadukasta opetusta, ilmastomuutoksen vastaista työtä, digitaalista kehitystä tai vammaisinkluusiota.Pöysärin johtama yksikkö vastaa apulaisasiantuntijoiden tehtävien sijaintipaikoista ja tehtävänkuvista. Ulkoministeriö ei kuitenkaan vaikuta lopullisiin rekrytointipäätöksiin, vaan YK-järjestöt itse valitsevat mielestään tehtäviinsä sopivimman henkilön.Hyvin koulutetut, työtä pelkäämättömät sekä usein jo maailmaa nähneet kielitaitoiset suomalaiset ovat haluttuja työntekijöitä.  YK:n kehitysohjelma UNDP, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO sekä Kansainvälinen työjärjestö ILO ovat rekrytoineet eniten suomalaisia JPO-ohjelman kautta. Taulukossa on mukana 10 eniten suomalaisia nuoria JPO-ohjelman kautta rekrytoinutta YK-järjestöä. Lähde: ulkoministeriö.JPO-ohjelman siivittämänä voi edetä kansainvälisen tason johtotehtäviin astiYK:n lastenjärjestö UNICEFin humanitaariseen työhön erikoistuneeksi apulaisasiantuntijaksi Liberiaan 1990-luvulla lähtenyt Kirsi Madi on työskennellyt YK:lle katkeamatta nyt jo noin 30 vuotta.Hän kertoo JPO-kauden sytyttäneen edelleen palavan intohimon kehityskysymysten parissa työskentelyyn. Kentällä pääsi konkreettisesti näkemään, miten suuri vaikutus työllä on.Apulaisasiantuntijakautensa jälkeen Madi työskenteli useissa eri YK-tehtävissä. Vuonna 2019 hänelle tarjottiin mahdollisuutta palata UNICEFille nykyiseen rooliinsa pääjohtajan toimiston johtajaksi.Tärkeimmiksi ominaisuuksiksi kansainvälisissä töissä hän nimeää analyyttiset kyvyt sekä taidon ilmaista ajatuksia selkeästi ja viedä asioita eteenpäin.”On tärkeää ymmärtää, mitä on tehdä työtä kansainvälisessä järjestössä erilaisten ja eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Se on antoisaa, mutta vaatii myös joustavuutta sekä valmiutta kuunnella ja muuttaa näkökulmia tarpeen mukaan”, Madi huomauttaa.  Suurin osa suomalaisista apulaisasiantuntijoista on lähtenyt Afrikkaan, Aasiaan tai Eurooppaan. Kaavion osuudet on laskettu suhteessa kaikkiin valittuihin suomalaisiin YK:n apulaisasiantuntijoihin. Lähde: ulkoministeriö.Apulaisasiantuntijoiksi haetaan nuoria monenlaisilla profiileillaJPO-ohjelmaan hakevilta edellytetään alle 32 vuoden ikää, ylempää korkeakoulututkintoa, ainakin kaksi vuotta koulutusta vastaavaa työkokemusta sekä hyvää kielitaitoa.Apulaisasiantuntijaksi voi hakeutua monenlaisella profiililla: maailmalle on lähetetty esimerkiksi yhteiskunta- ja luonnontieteilijöitä sekä henkilöstöhallinnon osaajia. Tehtävät eivät rajoitu maihin, joissa pärjää englannilla, vaan suomalaisia työskentelee myös espanjan, ranskan, venäjän, arabian ja kiinan kielisissä maissa.  Pöysäri kertoo, että Suomen intresseihin kuuluu JPO-paikkoja valitessa myös henkilöiden jatkotyöllistymismahdollisuudet. Tarkoitus ei ole kuitenkaan sinänsä yksittäisten ihmisten uran edistäminen vaan laajemmin Suomen etu.Vaikka nuoret eivät jäisi apulaisasiantuntijakautensa jälkeen töihin kansainvälisiin organisaatioihin, he tuovat tässäkin tapauksessa Suomeen ainutlaatuista kokemusta palatessaan.Palanneet voivat myös myöhemmin haluta siirtyä takaisin kansainväliselle kentälle, jolloin aiemmasta työkokemuksesta YK:lla on suuri etu. Sanna Lindgren, konsulttiKestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikköYK:n apualaisasiantuntijaohjelma 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkorajaliikenteen rajoituksiin tehdään ilmaantuvuuslukuihin perustuvia muutoksia koronavirusepidemian jatkuessa voimakkaana maailmalla. Valtioneuvosto päätti asiasta 5.8. Päätös tulee voimaan 9.8. ja on voimassa 22.8.2021 asti. Suomeen voi kuitenkin tulla kaikista maista esittämällä hyväksyttävän todistuksen täydestä rokotussarjasta.Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Aiempaa 15.7. tehtyä päätöstä muutetaan 9.8. alkaen niin, että maahantulon rajoitukset poistetaan Ukrainan asukkailta Ukrainasta Suomeen saapuvassa liikenteessä.Maahantulon rajoitukset palautetaan Azerbaidžanin, Etelä-Korean, Japanin, Moldovan, Serbian ja Singaporen asukkaille mainituista maista Suomeen saapuvassa liikenteessä. Jos näistä maista saapuva henkilö ei ole saanut täyttä rokotussarjaa, sallittuja maahantuloperusteita ovat paluu Suomeen, paluu muihin EU- tai Schengen-valtioihin, säännöllisen reittiliikenteen kauttakulku lentoasemalla tai muu välttämätön syy.Muulta osin ovat edelleen voimassa 19.7. voimaan tulleet ulkorajoja koskevat maahantulon rajoitukset, joista valtioneuvosto päätti 15. heinäkuuta. Nämä rajoitukset ovat voimassa 22.8. asti.Kaikista maista voi tulla Suomeen esittämällä hyväksyttävän todistuksen täydestä rokotussarjastaValtioneuvoston 15.7. tekemän päätöksen mukaan Suomeen voivat saapua kaikista maista henkilöt, joilla on esittää todistus 14 vrk ennen maahan saapumista saadusta hyväksyttävästä covid-19-rokotussarjasta ennen Suomeen saapumista. Hyväksytyt rokotteet voi tarkistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nettisivuilta.Suomeen matkaavien tulee kuitenkin ottaa huomioon, että ulkorajoilla todistus alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta covid-19-taudista on edelleen sallittu maahantulon peruste vain EU- ja Schengen-valtioiden kansalaisille ja EU- tai Schengen-valtiossa asuville.Katso voimassa olevat maahantulon rajoitukset ja terveysturvallisuusvaatimukset alla olevilta verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on hyväksynyt muutoksen asetukseen, jolla mahdollistetaan Suomeen saapuminen ilman tartuntatautilaissa säädettyjä terveysturvallisuustoimenpiteitä. Asetusmuutos tulee voimaan 9. elokuuta 2021.Henkilöiltä, jotka saapuvat Suomeen maasta tai alueelta, jossa koronavirustaudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta erityistä epidemian leviämisen riskiä, ei edellytetä todistusta saadusta koronavirusrokotussarjasta tai kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudista tai covid-19-testiä. Asetukseen on tehty muutoksia muuttuneen epidemiatilanteen myötä. Asetuksesta poistetaan Islanti, Israel, San Marino, Singapore ja Slovakia, joissa epidemiatilanne on huonontunut. Samalla asetukseen lisätään Albania, Bosnia-Hertsegovina, Romania ja Unkari, joissa epidemiatilanne on entistä parempi. Valtioneuvoston asetuksen mukaisia maita, joista Suomeen saapuvilta ei edellytetä testiä tai todistusta, ovat Albania, Australia, Bosnia-Hertsegovina, Hongkong, Kiina, Macao, Puola, Romania, Taiwan, Unkari, Uusi-Seelanti ja Vatikaani sekä Norjan Omasvuonon, Kaivuonon, Raisin, Koutokeinon, Kaarasjoen, Tenon, Uuniemen ja Etelä-Varangin kunnat. Näissä maissa covid-19-tapausten kahden viikon ilmaantuvuus on alle 10 sataatuhatta asukasta kohden. Asetusta muutetaan epidemiatilanteiden muuttuessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Kymenlaakson maakunnat sekä pääkaupunkiseudun kaupungit siirtyvät leviämisvaiheeseen. Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan ja Pohjanmaan maakunnat siirtyvät kiihtymisvaiheeseen.Asetus tulee voimaan 8.8.2021. klo 00.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheessa olevissa maakunnissa Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa sekä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 8.8. klo 00 alkaen:Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja uutena rajoituksena myös ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sekä sisä- että ulkotiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Alueille tulee voimaan sisätiloissa tanssi- ja karaoke-kielto, eli asiakkaat ohjataan istumaan istumapaikoillaan.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissa Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Kainuussa sekä muualla Uudenmaan maakunnassa kuin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 8.8. klo 00 alkaen:Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Ahvenanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Savon ja Lapin maakunnissa 8.8. klo 00 alkaen: Ei erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Tästä poiketen Ahvenanmaan maakunnassa ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu vain klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01.Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Covid-19-rokotteita tarjotaan jatkossa kaikille 12–15-vuotiaille lapsille ja nuorille. Hallitus muutti torstaina 5.8. vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annettua valtioneuvoston asetusta. Asetusmuutos tulee voimaan 9.8.2021. Lapsille ja nuorille tarjotaan BioNTech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta tai Modernan Spikevax-rokotetta. Ne ovat tällä hetkellä ainoat Suomessa käytössä olevat koronarokotteet, joilla on ehdollinen myyntilupa 12 ikävuodesta ylöspäin. Molemmat ovat mRNA-rokotteita.Alaikäinen voi itse päättää rokottamisesta, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään rokotuksestaan. Jos nuori ei halua tai ole kykenevä itse päättämään rokotuksestaan, koronarokotteen antamiseen tarvitaan huoltajien suostumus. Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista.Rokotukset voidaan toteuttaa alueellisen harkinnan mukaan esimerkiksi kouluissa tai joukkorokotuksina aikuisväestön joukkorokotusten yhteydessä.Tähän asti covid-19-rokotuksia on ollut mahdollista antaa kaikille yli 16-vuotiaille sekä niille 12–15-vuotiaille, jotka kuuluvat lääketieteellisiin riskiryhmiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan virkaan eläinlääketieteen tohtori Leena Räsäsen. Räsänen toimii tällä hetkellä vastuualueen johtajana Lapin aluehallintovirastossa.”Mielenkiinnolla odotan uutta tehtävää. Korona-aika on muuttanut aluehallintovirastojen tekemistä ja tapoja toimia merkittävästi. Edessä on sekä palautuminen että tämän ajan oppien hyödyntäminen tulevaisuuden tekemisissä.  Uudet hyvinvointialueet ja keskustelu valtion aluehallinnon rakenteista vaikuttavat myös aluehallintovirastojen toimintaan kaikilla sektoreilla ja näissä on tarpeen pohtia yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta parhaita ratkaisuja. Valtionhallinnolta edellytetään yhä enemmän vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä, joiden kehittäminen on ollut jo aiemmissa tehtävissäni lähellä sydäntäni. Tätä on ilo jatkaa Lounais-Suomen avissa”, sanoo Leena Räsänen.Räsänen on työskennellyt aiemmin monipuolisissa tehtävissä mm. Elintarviketurvallisuusvirastossa, Ruokavirastossa, maa- ja metsätalousministeriössä, Euroopan komissiossa ja EU-hankkeessa Albaniassa. Valtioneuvosto päätti nimityksestä 5. elokuuta. Räsänen nimitettiin virkaan 1.9.2021–31.8.2026 määräajaksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti 5.8.2021 valtiotieteiden maisteri Olli-Pekka Rantalan palveluosaston osastopäälliköksi ja oikeustieteen maisteri Laura Eiron tieto-osaston osastopäälliköksi määräajaksi 1.9.2021-31.8.2026.Olli-Pekka Rantala on toiminut vuoden 2016 alusta elokuun loppuun tieto-osaston osastopäällikkönä ja vuoden 2016 syyskuusta alkaen palveluosaston osastopäällikkönä. Tätä ennen hän on ollut yksikön päällikkönä kolmessa ministeriön viestintäpolitiikan osaston yksikössä. Rantala on työskennellyt myös erityisasiantuntijana Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä.Laura Eiro on toiminut älykkään liikenteen verkosto ITS Finland ry:ssä ohjelmajohtajana vuosina 2018-2021 ja erityisasiantuntijana valtiovarainministeriössä helmikuusta 2021 lukien Teknologianeuvottelukunnan pääsihteerin tehtävässä. Eiro on aiemmin toiminut liikenne- ja viestintäministeriössä kahden yksikön johtajana. Hän on työskennellyt myös erityisasiantuntijana Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä.Osastopäällikkö osallistuu ministeriön johtamiseen johtoryhmissä sekä johtaa osastonsa toimintaa ja vastaa siitä, että tehtävät hoidetaan tuloksellisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetusministeri Li Anderssonin esikunnassa on kesän aikana tapahtunut muutoksia.Opetusministerin valtiosihteerinä toimii Dan Koivulaakso, joka oli aiemmin opetusministerin erityisavustaja ja ministeriryhmän sihteeri (ns. ryhmyri). Valtiosihteerinä aiemmin toiminut Minna Kelhä aloitti kesäkuussa Opetushallituksen pääjohtajana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi