NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaRitva Järvinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 366
– Ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminen
– Ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminen
– Valtioneuvoston kanslian neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175
– Valtiosihteerin virkavala
– Valtiosihteerin virkavakuutusMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön sivuakkreditointi
– Ulkoministeriön kaupallisen neuvoksen viran täyttäminenOikeusministeriöJasmiina Jokinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 078
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vanhusasiavaltuutetusta (HE 82/2021 vp; EV 113/2021 vp)SisäministeriöKirsi Pimiä, kansliapäällikkö p. 0295 418 803
– Sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenJaana Heikkinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 603
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisestaPuolustusministeriöSinikka Vahvaselkä, hallitusneuvos p. 0295 140 431
– Kenraalin virkaan nimittäminen ja tehtävään määrääminen PuolustusvoimissaSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajan vaihdosValtiovarainministeriöToni Tuomainen, hallitussihteeri p. 0295 530 411
– Valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajan viran täyttäminen
– Valtiovarainministeriön tietojohtajan viran täyttäminenLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSaara Reinimäki, yksikön johtaja, liikenneneuvos p. 0295 342 087
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Wienin katsastussopimuksen muutosten hyväksymiseksi ja sopimuksen voimaansaattamiseksi (HE 78/2021 vp; EV 82/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöArto Rajala, hallitusneuvos p. 0295 064 828
– Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksestaMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732
– Valtioneuvoston asetus yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisestaEmmi Äijälä, hallitussihteeri p. 0295 047 216
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 (HE 46/2021 vp; EV 76/2021 vp)Minna Laherto, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 029
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta sekä alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi (HE 47/2021 vp; EV 105/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaSosiaali- ja terveysministeriöJarno Virtanen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 495
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta (HE 80/2021 vp; EV 100/2021 vp)Liisa Holopainen, hallitussihteeri p. 0295 163 593
– Valtioneuvoston asetus seulonnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut alkoivat keskiviikkona 11. elokuuta.Neuvotteluja vetää valtiovarainministeri Annika Saarikko. Paikalla on ministeriön ylintä virkamiesjohtoa ja ministerin esikunta. Talouden näkymiä arvioivaan riihen alkuosaan osallistui myös kuntaministeri Sirpa Paatero.”Suomen talouden lyhyen aikavälin kuva on erittäin myönteinen. Katse on kuitenkin suunnattava pidemmälle. Hallituksen tärkein tehtävä on nostaa Suomi pitkäjänteisen, vahvan ja ympäristön kannalta kestävän kasvun tielle. Osaavan työvoiman saatavuus ja investointien vauhdittaminen ovat siksi syksyn budjettivalmistelun keskiössä”, ministeri Saarikko sanoo.Tiedotustilaisuus valtiovarainministerin budjettiehdotuksesta järjestetään torstaina 12. elokuuta. Tarkempi ajankohta tiedotetaan myöhemmin. Medialle lähetetään tilaisuudesta erillinen kutsu. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa vn.fi/live.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen lapsistrategian keskeisenä linjauksena on lisätä lapsivaikutusten arviointia Suomessa. Osana lapsistrategian toteuttamista on juuri julkaistu lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille.Lapsivaikutusten arviointi on päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa. ”Lapsivaikutusten arviointi lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Se myös lisää lasten oikeuksien toteutumista ja lapsen osallisuutta, sillä lapsivaikutusten arviointia ei voida tehdä ilman lapsia ja heidän näkemyksiään”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Lapsivaikutusten arviointiin lainvalmistelussa on tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomioita, kuten useissa hallitusohjelmissa on edellytetty. ”Käsikirjan tarkoituksena on antaa virkamiehille ohjeita lapsivaikutusten arvioinnin tueksi ja näin edistää lapsivaikutusten arvioinnin parempaa toteutumista Suomessa”, arvioi pääsihteeri Laisaari. Käsikirjaa varten toteutettiin sähköinen kysely ja teemahaastatteluja, joiden vastaukset osoittivat käsikirjan tarpeellisuuden. Osana lapsistrategian toimeenpanoa on tarkoitus julkaista lapsen oikeuksien toteutumista edistäviä käsikirjoja tukemaan mm. lainvalmistelijoiden työtä. Seuraava käsikirja julkaistaan syyskuussa 2021. Se käsittelee lasten ja nuorten osallisuutta lainvalmistelun näkökulmasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukityöryhmä ehdottaa muutoksia toimeentulotuen lainsäädäntöön ja toimeenpanoon. Keskeisenä tavoitteena on vastata haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tuen tarpeisiin nykyistä paremmin.Työryhmä ehdottaa, että perustoimeentulotuen asemaa selkeytetään, viranomaisten välistä tiedonvaihtoa parannetaan sekä tuen hakumenettelyjä ja toimeenpanoa koskevia säännöksiä kehitetään. Toimeentulotuki on viimesijainen harkinnanvarainen sosiaalihuollon tukimuoto, jonka toimeenpano jakautuu kahdelle eri viranomaiselle. Kela vastaa perustoimeentulotuesta ja kunnat täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Tuen viimesijaisuus asettaa erityisiä vaatimuksia tuen toimeenpanolle, jotta voitaisiin varmistaa tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen myös kaikkein eniten tukea tarvitsevien asiakkaiden kohdalla. Työryhmä esittää, että toimeenpanossa laajennetaan yhteistyömallien käyttöä sekä painotetaan yksilöllistä asiakkaan asian käsittelyä ja kiinnitetään huomioita asiakkaiden neuvontaan ja ohjaamiseen. Toimeenpanijoita ohjeistetaan ja koulutetaan muun muassa tietojen vaihtoon liittyvissä kysymyksissä. Myös tietojärjestelmiä on kehitettävä.Työryhmä pitää ongelmallisena, että toimeentulotuesta on tullut perusturvaa säännönmukaisesti täydentävä tukimuoto. Työryhmän mielestä huomio olisi kohdistettava niihin seikkoihin, jotka aiheuttavat toimeentulotuen muodostumista ensisijaisia etuuksia täydentäväksi etuudeksi. Sosiaaliturvakomitean työssä ja muussa valmistelussa pitäisi pyrkiä tekemään sellaisia uudistuksia, joiden avulla vähennetään tarvetta turvautua toimeentulotukeen.Työryhmän ehdotuksia voi kommentoida syyskuun loppuunTyöryhmän tehtävänä oli ehdottaa toimeentulotuki- ja sosiaalihuollon lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, jotka vahvistavat toimeentulotuen roolia sosiaalihuoltoon kuuluvana viimesijaisena taloudellisena tukena. Taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus toimeentulotuen kokonaisuudistuksen toteuttamisesta. Työryhmän loppumietinnössä käydään läpi toimeentulotukilainsäädännön ja toimeenpanon nykytilaa, valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä sekä suhdetta sosiaalihuoltoon ja ensisijaisiin etuuksiin. Toimeentulotukilainsäädännön uudistamista jatketaan ministeriössä, ja eri toimijoita kuullaan hankkeen edetessä valmistelun eri vaiheissa. Mietintö laitetaan lausuntopalvelu.fi-sivustolle, jossa siitä voi esittää näkemyksensä 30.9.2021 asti. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä kiinteistönmuodostamislain muuttamiseksi. Esityksellä mahdollistettaisiin etäosallistuminen kiinteistötoimituskokouksiin kuten lohkomisiin ja rajankäynteihin. Oikeat kiinteistörekisteritiedot ovat oleellisia omistuksen turvaamisen kannalta ja toimivan markkinatalouden yksi perusta, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Jere Rajalin blogissaan.Lue koko blogi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronapandemian seurauksena koulutustavoitteiden saavuttaminen globaalisti on ottanut 20 vuotta takapakkia. Tilanne on suistanut monen lapsen pois koulusta sekä heikentänyt opetuksen laatua. Suomen opetusalan kehitysyhteistyö pureutuu globaaliin oppimisen kriisiin edistämällä koulutuksen laatua. Erityistä kohderyhmää ovat tytöt ja haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Yedidiya ja Semretemedhin osallistuvat oppitunneille radion välityksellä. Radion välityksellä annettava opetus on yksi Etiopian hallituksen tavoista tukea opiskelua kotoa käsin koulujen ollessa suljettuina ympäri maata. © UNICEF/TesfayeViime vuosikymmenellä alettiin enenevästi kiinnittää huomiota hatariin oppimistuloksiin sekä opetuksen heikkoon laatuun. Ilmiö nimettiin oppimisen kriisiksi. Koronapandemian myötä globaali oppimisen kriisi on syventynyt edelleen.Ennen koronapandemiaa noin 483 miljoonan lapsen lukutaito arvioitiin vähimmäisvaatimuksia heikommaksi, ja luvun odotettiin laskevan noin 20 miljoonalla vuoden 2020 aikana. Pandemian takia kävikin toisin: vähimmäislukutaidon alle pudonneiden lasten määrä lisääntyi vuonna 2020 noin 100 miljoonalla.Oppimisen eriarvoisuus on kasvanut, sillä pandemia on vaikuttanut erityisesti jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin. Maaliskuussa 2021 YK:n lastenjärjestö Unicef arvioi 168 miljoonan aiemmin koulussa käyneen lapsen jääneen koulun ulkopuolelle lähes kokonaiseksi vuodeksi. Miljoonien lasten pelätään putoavan opetuksen piiristä kokonaan.Oppilaitokset olivat vuonna 2020 suljettuina keskimäärin 79 työpäivää, ja jopa 90 prosenttia kaikista maailman oppilaista on joutunut olemaan pois koulusta. Korkean tulotason maissa sulut kestivät keskimäärin 53 päivää, alemman keskitulotason maissa noin 115 päivää ja matalan tulotason maissa 88 päivää.Monet lapset ovat jääneet käytännössä kokonaan vaille opetusta. Yli kolmannes television tai radion välityksellä etäopetusta järjestävistä matalan tai alemman keskitulotason maista kertoi tavoittaneensa etäopetuksen piiriin alle 50 prosenttia alakoululaisista.Kesäkuussa julkaistu Unescon, Unicefin, Maailmanpankin ja OECD:n raportti koulutuksen järjestämisestä pandemia-aikana korostaa tarvetta entistä tehokkaampaan oppimisvajeiden kartoittamiseen sekä oppimisen tukitoimien rahoittamiseen.Koulunkäynti ei takaa oppimistaLaadukas koulutus on ihmisoikeus, joka edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta sekä toimeentuloa. Maailmanpankin mukaan ennen koronapandemiaa noin 90 prosenttia peruskouluikäisistä lapsista oli vähintäänkin kirjoilla koulussa. Pelkkä kirjoilla olo tai edes koulussa käyminen ei kuitenkaan riitä.Kaikista maailman peruskouluikäisistä lapsista yli puolet eivät opi edes lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perusteita. Maailmanpankin vuoden 2018 kehitysraportin mukaan matalan tulotason maissa vain noin 15 prosenttia alakoululaisista saavuttaa vähimmäistason taidot matematiikassa. Vähimmäistason lukutaitoon yltää noin 5 prosenttia oppilaista.Keskeisiä ongelmia oppimisen kriisin taustalla ovat muun muassa ylisuuret luokkakoot, opettajien riittämättömät taidot sekä koulujen puutteelliset resurssit kuten pula oppikirjoista.Lisäksi puutteellinen ravinto vaikuttaa oppimiskykyyn. Kuukautiset voivat estää erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä, jos koulussa ei ole kunnollisia vessoja. Kouluun kulkeminen voi olla hankalaa esimerkiksi pitkän matkan tai vamman seurauksena. Laadukas koulutus on yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistäSuomi tekee yhteistyötä koulutustavoitteiden edistämiseksi erityisesti Maailmanpankin, Aasian kehityspankin, Unescon, Unicefin ja Euroopan unionin kanssa. Suomi on lisäksi merkittävä opetusalan kahdenvälinen yhteistyökumppani Afganistanissa, Etiopiassa, Mosambikissa, Nepalissa, Palestiinalaisalueella ja Ukrainassa.Suomen opetusalan kehitysyhteistyö keskittyy erityisesti opetusjärjestelmien ja perusopetuksen kehittämiseen sekä edistämään pääsyä laadukkaaseen perus- ja toisen asteen opetukseen.Suomi on tukenut esimerkiksikymmenientuhansien naisten peruslukutaidon saavuttamista Afganistanissa, jossa alle kolmasosa aikuisista naisista osaa lukeayli 400 inklusiivisen opetuksen resurssikeskuksen perustamista Etiopiassalasten äidinkielistä opetusta Mosambikissa, jossa vain noin 10 prosenttia lapsista puhuu maan virallista kieltä portugalia kouluikään tullessayleissivistävän koulutuksen, opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien kehittämistä NepalissaPalestiinalaisalueella Länsirannan lasten koulukuljetuksia turvattomilla alueilla ja Gazassa 114 koulun kunnostamista vuoden 2014 sodan jälkeen.Suomi on lisäksi tukenut opetussektorin työtä koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin vastaamisessa. Vuonna 2020 Suomi myönsi yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa lisärahoitusta Education Cannot Wait- ja Global Partnership for Education -globaalirahastoille etäopetuksen järjestämiseen ja koulujen uudelleen avaamiseksi turvallisesti.Viime vuonna lisätukea myönnettiin myös esimerkiksi Nepalin opetussektorille maan koronapandemian vastaisen sopeutussuunnitelman toimeenpanoon. Palestiinalaisalueella Suomen tukea uudelleenohjattiin hygieniatarvikkeisiin, joiden avulla koulun päättökokeet saatiin järjestettyä terveysturvallisesti.Koronapandemiasta seuranneet koulusulut ovat heikentäneet monien lasten ravinnonsaantia, kun kouluruoka on jäänyt väliin. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toimii vuonna 2021 Maailman ruokaohjelman (WFP) kouluruokalähettiläänä ja edistää kouluruokaohjelmien kansainvälistä tunnettuutta ja rahoitusta. Suomi tunnetaan yhtenä kouluruokailun edelläkävijämaista. Sanna LindgrenKestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikkö Lue lisää:

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Itämeren norpan metsästykseen ei enää vaadita Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa, vaan norppaa voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa. Kiintiömetsästyksellä vähennetään metsästäjien hallinnollista taakkaa sekä helpotetaan kalastukselle ja pyydyksille vahinkoja aiheuttavien itämeren norppayksilöiden poistamista.Metsästysasetusmuutos astui voimaan 1.8. ja 9.8. tuli voimaan alueellinen kiintiö, joka sallii enintään 375 itämeren norpan metsästyksen Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella metsästysvuonna 2021–2022. Kiintiö on suuruudeltaan sama kuin edellisenä metsästysvuonna ja metsästysaika on 16.4–31.12. Lounais-Suomen ja Suomenlahden kannanhoitoalueille kiintiötä ei edelleenkään asetettu.Metsästäjällä on velvollisuus ilmoittaa alueellisen kiintiön puitteissa saaliiksi saatavista norpista Suomen riistakeskukselle. Mikäli asetettu kiintiö täyttyy ennen metsästysvuoden loppumista, Suomen riistakeskuksen on määrättävä metsästys päättyneeksi kyseessä olevalla kannanhoitoalueella.Halli ja itämeren norppa aiheuttavat ammattikalastajille merkittäviä vahinkoja etenkin Perämerellä. – Muutoksella halutaan pienentää itämeren norpan aiheuttamaa sosiaalista konfliktia ja nostaa sen arvoa vahinkoeläimestä arvostetuksi riistalajiksi. EU-lainsäädännön mukainen hyljetuotekauppakielto aiheuttaa tosin sen, että pyydettyjä hylkeitä voi hyödyntää vain metsästäjien omassa taloudessa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Metsästyskaudella 2020–2021 pyydettiin 273 itämeren norppaa Oma riista –palvelun saalisilmoitusten mukaan. Metsästyskaudella 2019–2020 pyydettiin 305 itämeren norppaa. Vuoteen 2015 saakka metsästys oli mahdollista ainoastaan vahinkoperusteisin poikkeusluvin. Vuonna 2015 sallittiin pyyntiluvilla metsästäminen ja tänä syksynä siirrytään samanlaiseen metsästysjärjestelyyn kuin hallilla. Itämeren norppa luokiteltiin viimeisimmässä uhanalaisuusarviossa silmälläpidettäväksi eli se ei ole enää uhanalainen. Norppien laskentatulos on vaihdellut voimakkaasti vuosina 2013−2020. Norppakantaa arvioidaan lentäen eli jään päällä näkyvien norppien määrä arvioidaan ilmasta käsin. Tuoreen ruotsalaisen arvion mukaan Perämeren todellinen populaatiokoko voi olla jopa yli 20 000 itämeren norppaa. Tuloksessa on huomioitu, että itämeren norppakanta kasvaa keskimäärin viisi prosenttia vuodessa ja se, että kahtena keväänä laskentakanta on ollut 16 000 – 17 000 norppaa. Arviossa huomioidaan se, että osa itämeren norpista on laskenta-aikaan poissa jäältä. AsetusMuistio

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat jo muuttaneet ilmastoa merkittävästi. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 9.8. julkaisemassaan raportissa, että useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. Myös monet meriä ja mannerjäätiköitä koskevat muutokset ovat jo nyt peruuttamattomia tai palautuvat hitaasti. Tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa.Tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksesta on vahvistunut entisestään ja tulos on selvä: Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 °C esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut lähes kaiken tämän lämpenemisen. Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet, lämpötila ja merenpinta kohoavat ja jäätiköt vetäytyvät nopeammin kuin tuhansiin vuosiin. Arktisella alueella ilmasto lämpenee nopeammin kuin maapallolla keskimäärin – jopa yli kaksinkertaisella vauhdilla.”IPCC:n kuudenteen arviointiraporttiin koostettu tutkimustieto osoittaa, että ilmaston lämpenemisestä johtuvat muutokset ovat ennennäkemättömän laajoja, nopeita ja osin peruuttamattomia. Lämpenemisen vaikutukset ja riskit kasvavat, mitä enemmän maapallon ilmasto lämpenee. Siksi jokainen asteen kymmenys lämpenemistä on merkittävä: estettynä se pienentää riskejä tai lämpötilan nousuna se voimistaa riskejä yhteiskunnille ja luonnolle”, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola sanoo.”Tiedeyhteisön viesti on selkeä ja vakavampi kuin koskaan aiemmin. Ilmastokriisin torjunnalla on kiire ja tarvitsemme kaikkialla maailmassa entistä tiukempia päästövähennystavoitteita – sekä erityisesti toimia ja päätöksiä, joilla ne saavutetaan. EU:n ilmastotoimissa on päästävä yli 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä. IPCC:n tuoreen raportin valossa on ilmiselvää, että lisäpäätöksiä päästöjen vähentämiseksi tarvitaan myös syksyn budjettiriihestä.”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Arviot ilmastonmuutoksen kehityksestä tarkentuneetIPCC arviointiraportti tarkastelee, miten päästöjen kehittyminen vaikuttaa ilmastoon. Arvio ilmaston herkkyydestä kasvihuonekaasupäästöille on tarkentunut entisestään. Tämä mahdollistaa aiempaa luotettavammat arviot siitä, mikä päästöjen määrä vastaa 1,5 asteen lämpenemisen tasoa ja milloin se saavutetaan päästöskenaarioissa.Edellisen vuonna 2013 ilmestyneen arviointiraportin jälkeen on käynyt selvemmäksi, että ihmistoiminnasta peräisin olevilla kasvihuonekaasupäästöillä ja niiden lämmittävällä vaikutuksella on yhteys helleaaltoihin, rankkasateisiin, kuivuuteen, trooppisiin myrskyihin sekä niiden esiintymisessä ja voimakkuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. Esimerkiksi jotkin viime vuosikymmenellä mitatuista hyvin korkeista lämpötiloista olisivat olleet erittäin epätodennäköisiä ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta.Raportti keskittyy aiempaa enemmän alueelliseen ilmastonmuutostietoon ja tukee näin riskien arviointia sekä päätöksentekoa. Ihmistoiminnan vaikutus on jo muuttanut sään ja ilmaston ääri-ilmiöiden esiintymistä kaikkialla maapallolla, mutta vaikutukset eroavat alueellisesti. Ratkaisun avaimet tiedetään – toimia tarvitaan viipymättäKaikkien raportissa käytettyjen skenaarioiden mukaan 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Skenaarioiden mukaan on mahdollista, että jos kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät nopeasti ja jyrkästi nollaan vuosisadan puolivälissä, maapallon keskilämpötila palautuu 1,5 asteen alle vuosisadan loppupuolella.Lämpötilan nousu voidaan siis pysäyttää vain vähentämällä viipymättä ihmistoiminnasta aiheutuvat hiilidioksidin päästöt nollaan ja leikkaamalla muiden ilmastoa lämmittävien yhdisteiden päästöjä voimakkaasti. Päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii sitä, että ilmakehästä sidotaan hiilidioksidia. Raportin mukaan vuosisadan puolivälissä tulisi olla tilanteessa, jossa ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat korkeintaan yhtä suuret kuin ihmisten luomat hiilinielut. Ihmisten täytyy pystyä sitomaan toiminnastaan aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehästä: tätä kutsutaan nettonollapäästöiksi. Päästövähennysten vaikutus lämpötilaan ja muihin ilmastosuureisiin näkyy vasta viiveellä.IPCC koostaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta IPCC:n 9.8.2021 julkaisema raportti käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja kokoaa yhteen tutkitun tiedon ilmastojärjestelmän tilasta, muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä. Edellinen vastaava raportti julkaistiin vuonna 2013. Raportti on ensimmäinen osa IPCC:n kuudennesta ilmastonmuutoksen arviointiraportista, joka julkaistaan vuosina 2021–2022. Kuudennen arviointiraportin kaksi muuta osaa julkaistaan keväällä 2022. Toinen osaraportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista ja kolmas osaraportti ilmastonmuutoksen hillintää. Syksyllä 2022 julkaistava synteesiraportti vetää yhteen tulokset kolmesta osaraportista.  Raportin tuloksista on tehty infografiikoita, jotka julkaistaan myöhemmin myös ruotsiksi ja englanniksi. Raportin yhteenveto päätöksentekijöille (Summary for Policymakers) käännetään myöhemmin myös suomeksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ehdotukset kotitalousvähennyksen korottamisesta öljylämmityksestä luopumisen osalta, vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamiseksi ja metsävähennyksen rajoittamiseksi metsärahastojen osalta ovat edenneet lausuntokierrokselle.Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja vuoden 2022 talousarvioesitykseen liittyvistä tuloverotusta koskevista ehdotuksista viimeistään 27. elokuuta. Ehdotuksilla viedään eteenpäin pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitteita sekä toteutetaan kevään kehysriihen päätöksiä. Kotitalousvähennystä korotetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta Ehdotuksen mukaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotettaisiin öljylämmityksestä luopumisen osalta. Enimmäismäärää korotettaisiin 2 250 eurosta 3 500 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotettaisiin työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 25 prosenttiin. Muiden remonttien ja töiden osalta kotitalousvähennys säilyisi ennallaan.Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla rakennuskohtainen öljylämmitysjärjestelmä poistetaan ja tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu lämmitysjärjestelmä, kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä. Kyseessä olisi väliaikainen muutos, joka olisi voimassa vuosina 2022–2027. Muutoksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 8 miljoonaa euroa vuositasolla.Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan määräaikaisestiEhdotuksen mukaan työsuhdeauton verotusarvoa alennettaisiin 85 eurolla kuukaudessa, jos auton WLTP-menetelmällä mitatut ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt ovat vähintään 1 ja enintään 100 grammaa kilometriä kohden.Tavoitteena on lisätä ajon aikana vähäpäästöisten autojen osuutta työsuhdeautokannassa. Määräaikainen verotuki olisi voimassa vuosien 2022–2025 verotuksessa. Tuki koskisi autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuonna 2021 tai sen jälkeen.Muutoksen arvioidaan vähentävän verotuloja neljässä vuodessa yhteensä noin 24 miljoonalla eurolla. Metsävähennystä rajoitettaisiin metsärahastojen osalta Ehdotuksen mukaan metsävähennystä muutettaisiin siten, että jatkossa yhteismetsillä olisi metsävähennysoikeus vain, jos sen osakaskunnan osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien omistuksessa. Muutoksen vaikutukset verotuloihin olisivat vähäiset. Lausuntokierros jatkuu 27. elokuuta asti Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle perjantaina 6. elokuuta. Lausuntoaika päättyy perjantaina 27. elokuuta. Lausuntopyyntö ja -materiaali on julkaistu Hankeikkunassa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeriö valtuutti Puolustusvoimat tilaamaan varaosia Maavoimien ja kaikille puolustushaaroille yhteisiin järjestelmiin sekä tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmiin (TVJ-järjestelmät) vuodelle 2022.Varaosat Puolustusvoimille toimittaa suomalainen Millog Oy.Hankinnan arvonlisäveroton arvioitu kokonaisarvo on 35 miljoonaa euroa, joka koostuu 19 miljoonan euron varaosatilauksesta ja 16 miljoonan euron suuruisesta optiosta.Varaosat käytetään Maavoimien ja kaikille puolustushaaroille yhteisten järjestelmien sekä TVJ-järjestelmien kunnossapitoon. Hankittavilla varaosilla ylläpidetään operatiivisessa käytössä olevia järjestelmiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi