NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti 12.8.2021 poliisijohtaja, oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari Tomi Vuoren sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikön määräaikaiseen virkaan. Virka täytetään ajalle 16.8.2021–15.4.2025, kuitenkin enintään siksi ajaksi kuin viran vakinainen haltija on virkavapaalla.Vuori siirtyy sisäministeriöön Poliisihallituksen poliisijohtajan paikalta, jossa hän on vastannut Poliisihallituksen esikunnan johtamisesta.Vuorella on pitkä kokemus poliisin toimialalta: hän on toiminut poliisihallinnossa vuodesta 2008 lähtien sekä vuosina 1994–2000. Vuori on työskennellyt muun muassa sisäministeriön poliisiosaston esikunnan päällikkönä, Poliisihallituksen kehitysjohtajana ja esikunnan päällikkönä sekä Helsingin poliisikomentajana.– Hyvin nöyrällä mielellä tulen jo kolmatta kertaa sisäministeriön poliisiosaston palvelukseen. Edessämme on monia haasteita, mutta olen silti luottavainen ja innoissani. Keskeistä on selkeät roolit ja hyvä yhteistyö poliisin toimialalla, Tomi Vuori sanoo.Poliisiosaston osastopäällikön tehtävänä on johtaa ja kehittää osaston toimintaa sekä vastata siitä, että osaston tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi osastopäällikön tehtäviin kuuluu toimialan yleinen kehittäminen ja yleisistä toimintaedellytyksistä huolehtiminen sekä kansallinen ja kansainvälinen sidosryhmäyhteistyö.Sisäministeriön keskeisenä tehtävänä on valmistella poliisia, pelastustoimea, hätäkeskustoimintaa, rajavalvontaa, meripelastusta ja maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö, tulosohjata sen alaisia virastoja sekä käsitellä ministeriön toimialaan kuuluvat kansainväliset ja EU-asiat.
NordenBladet — Sisäministeri Maria Ohisalon uudeksi valtiosihteeriksi on 12.8.2021 nimitetty VTM Akseli Koskela. Valtiosihteerinä aiemmin toiminut Olli-Poika Parviainen siirtyy Hämeenlinnan kaupunginjohtajaksi.Akseli Koskela tulee sisäministeriöön Teknologiateollisuus ry:stä, jossa hän on toiminut EU-strategiatyön päällikkönä. Koskela on ennen valtiosihteerin tehtävää työskennellyt EU-politiikan valmistelussa muun muassa työ- ja elinkeinoministeriössä, opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä valtioneuvoston kansliassa. Lisäksi Koskela on työskennellyt yritysten parissa, mm. kansainvälisten rekrytointien nopeuttamisen osalta.
NordenBladet — Muutokset työturvallisuuslaissa koskevat työajan ulkopuolista työhön liittyvää matkustamista ja yötyötä. Tarkoituksena on vähentää työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta ja yötyöstä työntekijöille aiheutuvaa haitallista kuormitusta ja terveydellisiä haittoja.Työnantajan velvollisuutena nykyisinkin olevaa työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa säännöstä täsmennetään. Vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi seikaksi lisätään maininta työajan ulkopuolella tapahtuvasta työhön liittyvästä matkustamisesta.Yötyötä koskeva muutos koskee tilanteita, joissa yksittäisen työntekijän työtehtävien vaihto tai siirtyminen päivätyöhön ei ole mahdollista huolimatta työntekijän terveydelle yötyöstä aiheutuvasta terveysvaarasta. Työnantajalle säädetään velvollisuus selvittää, millä muilla toimenpiteillä työn kuormitustekijöitä voitaisiin näissä tilanteissa vähentää.Lakimuutos tulee voimaan 1.10.2021.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt valtiotieteen maisteri Vesa Lipposen valtiovarainministeriön tietojohtajaksi. Lipponen on tällä hetkellä valtiovarainministeriön virkaa toimittava tietojohtaja.”Olen todella iloinen ja ylpeä voidessani jatkaa valtiovarainministeriön tietojohtajana tämän noin vuoden sijaisuuden jälkeen. Tehtävä on osoittautunut jopa moninaisemmaksi ja haasteellisemmaksi kuin olin osannut odottaa. Tiedon ja tekniikan merkitys työssämme on jatkuvassa kasvussa, joten haasteet eivät ole vähentymässä. Onneksi apunani on jatkossakin tietoyksikön ja koko ministeriön osaava porukka sekä verkostot ja sidosryhmät, joiden kanssa on ilo tehdä töitä”, Lipponen kertoo.Tietojohtaja vastaa asioista, jotka koskevat hallinnonalan tulosohjausta sekä hallinnonalan tiedonhallinnan ja tietohallinnon ohjausta ja koordinaatiota. Lisäksi tietojohtaja johtaa valtiovarainministeriön tietoyksikön toimintaa ja toimintojen kehittämistä. Lipponen on työskennellyt valtiovarainministeriössä useissa eri tehtävissä vuodesta 2017 lähtien. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa hankepäällikkönä työ- ja elinkeinoministeriössä sekä strategiayksikön päällikkönä ja kehittämispäällikkönä Uudenmaan ELY-keskuksessa. Valtioneuvosto päätti nimityksestä 12. elokuuta. Lipponen nimitettiin virkaan 1. lokakuuta 2021 alkaen.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt hallintotieteiden maisteri Anu Nousiaisen valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajaksi. Nousiainen työskentelee tällä hetkellä valtiovarainministeriössä valtionhallinnon kehittämisosastolla yksikön päällikkönä.”On erittäin hienoa päästä työskentelemään ministeriön kehittämis- ja hallintotoimintoon luomaan ja edelleen kehittämään edellytyksiä ministeriön henkilöstölle ja hallinnonalalle tehdä vaativaa asiantuntijatyötä tulevaisuutemme parhaaksi. Ajankohtaista on ministeriön uuden strategian valmistelu ja miten hyödynnämme kuluneen puolentoista vuoden ajan kokemukset työn tapojen kehittämiseksi”, Nousiainen kertoo.Hallinto- ja kehitysjohtaja kuuluu ministeriön ylimpään johtoon ja toimii ministeriön kehittämis- ja hallintotoiminnon päällikkönä. Hallinto- ja kehitysjohtaja johtaa hallinnonalan yhtiöiden omistajaohjausta sekä vastuullaan olevien virastojen ja laitosten tulosohjausta. Lisäksi hallinto- ja kehitysjohtaja kehittää ja sovittaa yhteen valtiosihteerin kansliapäällikön apuna ministeriön sisäistä toimintaa, taloutta, organisaatiota ja henkilöstöpolitiikkaa.Nousiainen on työskennellyt valtiovarainministeriössä vuodesta 2008 lähtien. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa hallintojohtajana aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualueella Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja kuntasektorilla sekä sisäministeriössä useissa eri tehtävissä.Valtioneuvosto päätti nimityksestä 12. elokuuta. Nousiainen nimitettiin hallinto- ja kehitysjohtajan virkaan viiden vuoden määräajaksi 1.10.2021 alkaen.
NordenBladet — Ulkoministeriö ja Eurooppa-Foorumi Turussa ry ovat sopineet aiempaa pitkäaikaisemmasta kumppanuudesta, jossa ulkoministeriö tukee vuosittain järjestettävää Eurooppa-foorumia vuosina 2021–2023. Kumppaneiden yhteinen tavoite on edistää korkeatasoista, monipuolista ja mielenkiintoista EU-keskustelua.”Ulkoministeriön ja Eurooppa-foorumin yhteistyösopimuksella on suuri merkitys koko suomalaisen EU-keskustelun kannalta. Sopimus tuo ennakoitavuutta ohjelmavalmisteluun korkeatasoisten puhujien osalta, vahvistaa yhteisiä verkostoja ja Eurooppa-foorumia”, sanoo Eurooppa-Foorumi Turussa ry:n puheenjohtaja, valtiotieteiden tohtori Anders Blom.”Tämän vuoden Eurooppa-foorumissa ovat edustettuna kaikki keskeiset EU-toimijat valtioneuvostosta keskuspankkiin, työmarkkinakeskusjärjestöistä korkeakouluihin sekä kansalais- ja edunvalvontajärjestöistä eduskuntaan ja Euroopan parlamenttiin. Eurooppa-foorumi antaa merkittävän panoksen myös meneillään olevaan Euroopan tulevaisuuskonferenssiin”, Blom jatkaa.”Ulkoministeriö on ollut mukana Eurooppa-foorumilla jo sen ensimmäisestä vuodesta lähtien. Mukana on ollut niin ministereitä kuin myös ministeriön vastuulla oleva Eurooppatiedotus. Halusimme kuitenkin luoda pysyvämmän kumppanuussuhteen. Suomi tarvitsee jatkuvaa Eurooppa-keskustelua. Uskon, että mm. kattavan edustustoverkkomme kautta voimme tuoda foorumille mielenkiintoisia puhujia ja tulokulmia niin Euroopan unionin jäsenmaista kuin muualtakin”, toteaa alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahti ulkoministeriöstä.Kuluvan vuoden Eurooppa-foorumi järjestetään Turussa 25.–27.8.2021.Eurooppa-foorumin verkkosivut: www.europeforum.fi
NordenBladet — Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden todellisia ilmastovaikutuksia voidaan vahvistaa tuoreen selvityksen mukaan julkisella ohjauksella ja luomalla alalle yhtenäiset kriteerit. Kompensaatiopalveluiden sääntelyyn ei kuitenkaan tarvita uutta lainsäädäntöä.Kotimaisilla kompensaatiomarkkinoilla ei ole tähän mennessä ollut selkeitä yhteisiä pelisääntöjä, esimerkiksi kompensaation ja hiilineutraaliuden määritelmiä. Selvityksen mukaan kompensaatioiden laatua voitaisiin parantaa koostamalla opas kompensaation hyvistä käytännöistä ja kriteereistä, joiden noudattamiseen yritykset voisivat vapaaehtoisesti sitoutua.Vaikuttava keino olisi myös kompensaatiopalveluiden tuottajien vapaaehtoinen rekisteri, joka hyödyttäisi palvelujen ostajia. Rekisterin avulla voitaisiin myös välttää päästövähennyksen kaksoislaskenta eli se, että sama päästövähennys käytetään useampaan kertaan tai lasketaan hyödyksi useaan eri tavoitteeseen.Selvityksen mukaan uuden pakottavan kansallisen lainsäädännön luominen vapaaehtoiseen kompensaatioon ei nykyisellään ole toteuttamiskelpoinen ohjauskeino. Tähän vaikuttavat erityisesti toimijoiden elinkeino- ja sopimusvapaus sekä se, että EU-lainsäädäntö asettaa kuluttajalainsäädännölle Suomessa tiukat reunaehdot.”Vapaaehtoisten kompensaatioiden käyttö on kasvanut Suomessa ja maailmalla viime vuosina ja alalle ennustetaan suurta kasvua tulevaisuudessa. Päästökompensaatioita koskevan tiedon saatavuus ja luotettavuus ovat keskeisiä asioita: kuluttajien on saatava luotettavaa tietoa kompensaatioilla saavutettavista päästövähennyksistä ilman kohtuutonta vaivannäköä. On hyvä, että alalle luodaan selkeät pelisäännöt”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Ohjauskeinojen valmistelussa on huomioitava kansainvälinen ilmastopolitiikkaSelvityksen tekijät korostavat, että kansallisten ratkaisujen tulee ottaa huomioon kansainvälinen kehitys ja sallia jousto tulevaisuudessa, kun säännöt kehittyvät. Kansallisia nopeasti vanhentuvia erillisratkaisuja tulee välttää.Pariisin ilmastosopimuksen jatkoneuvottelut sekä EU:n ilmastopolitiikan muuttuminen, kuten Fit for 55 -paketti ja vuonna 2023 tuleva uusi lainsäädäntö hiilinielujen ja -varastojen sertifiointijärjestelmästä, vaikuttavat Suomessa tehtäviin ratkaisuihin. Euroopan komissiolta on odotettavissa uusia lainsäädäntöehdotuksia myös tuotteiden harhaanjohtavaan markkinointiin liittyen. EU:sta lähivuosina tuleva lainsäädäntö ei selvityksen mukaan kuitenkaan estäisi kehittämästä samanaikaisesti myös kansallista järjestelmää.”Jotta kompensaatiota voi käyttää uskottavasti organisaation tai tuotteen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi, kompensaation pitää täyttää hyvän kompensaatiohankkeen kriteerit. Voimakkaasti kasvava kompensaatiokysyntä kaipaa tuekseen selkeitä pelisääntöjä”, sanoo Gaia Consulting Oy:n johtaja Pasi Rinne.Selvityksen toteuttivat Gaia Consulting, Perspectives ja Bärkraft Legal Services. Selvityksessä tutkittiin, miltä osin kompensaatiopalveluiden tarjontaa olisi tarpeen säännellä Suomessa. Lisäksi kartoitettiin, mitä ohjauskeinovaihtoehtoja tähän tarkoitukseen olisi käytettävissä, ja arvioitiin eri keinojen soveltuvuutta ja vaikutuksia. Selvityksen tilasi ympäristöministeriö.
NordenBladet — Uusien koronatapausten määrä on hieman kasvanut verrattuna edelliseen viikkoon. Viikolla 31 (2.-8.8.) uusia tapauksia todettiin yhteensä 5 017, kun edeltävällä viikolla tapauksia todettiin 4 618. Koronaepidemia leviää tällä hetkellä erityisesti rokottamattomien nuorten aikuisten keskuudessa. Koronatestejä tehtiin valtakunnallisesti noin 133 000, joista positiivisten näytteiden osuus oli 3,8 prosenttia.Covid-19-tapausten kahden viikon (26.7.–8.8.) ilmaantuvuus on 174 sataatuhatta asukasta kohden ja tehollinen tartuttavuusluku on 1,35–1,40 (90 prosentin todennäköisyysväli). Ulkomailta tuotujen tartuntojen osuus oli viime viikolla noin 8 prosenttia.Viikolla 31 karanteeniin asetettiin ennätykselliset 9 880 henkilöä, eli yli 1500 henkilöä enemmän kuin sitä edeltävällä viikolla. Uusista tartunnoista 23 % todettiin henkilöillä, jotka olivat jo karanteenissa. Osuus on likimain sama kuin viikoilla 29-30. Karanteeniin asetettujen suuri määrä voi näkyä ensi viikolla kasvavina tartuntamäärinä.Perusterveydenhuollon kuormitustilanne jatkuu vaikeana. Osa alueista raportoi tartunnanjäljityksen ruuhkautumisesta ja viiveistä eristysten ja karanteenien asettamisessa. Tartunnanjäljityksen toteutumisessa on paljon alueellista vaihtelua.Koko maassa 54 prosentissa tapauksista tartunnanlähde saatiin selvitettyä. Jäljitykseen kuormitusta aiheuttavat kasvaneet tartuntamäärät ja henkilöstöpula. Jäljittäjät eivät aina saa tartunnan saaneilta ja altistuneilta kaikkia tarvittavia tietoja muista mahdollisesti altistuneista.Lähes 40 prosentilla suomalaisista täysi rokotesarjaSuomessa noin 68 % väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen ja täyden rokotesarjan, eli kaksi rokoteannosta, on saanut 39 % väestöstä. Sairaalahoitoa tarvitsevissa korostuvat tällä hetkellä valtakunnallisesti katsottuna nuoret aikuiset ja rokottamattomat potilaat. Erikoissairaanhoidon kuormitus on kokonaisuudessaan hieman keventynyt, mutta tehohoidon tarve on kasvanut verrattuna viime viikon tilanteeseen.Koronapotilaita oli 11.8.2021 sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan sairaalahoidossa yhteensä 83, joista perusterveydenhuollon osastoilla 14, erikoissairaanhoidon osastoilla 50 ja teho-osastoilla 19 potilasta.Epidemian luonne on muuttunut: tautia leviää tällä hetkellä erityisesti rokottamattomien nuorten ja nuorten aikuisten piirissä. Kasvavan rokotekattavuuden myötä heikentynyt epidemiatilanne ja kasvaneet tartuntamäärät eivät kuitenkaan suoraan johda sairaalahoidon tarpeen kasvuun samalla tavalla kuin syksyn 2020 tai kevään 2021 epidemiahuippujen myötä, kun valtaosa väestöstä oli vielä rokottamatta. Kasvava tapausmäärä kuormittaa kuitenkin huomattavasti perusterveydenhuoltoa ja heijastuu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävään määrään sekä erikoissairaanhoidon potilaiden jatkohoidon järjestämiseen.Täysi rokotesarja, eli kaksi rokoteannosta, suojaa erittäin hyvin koronavirustautia ja sen vakavia muotoja sekä virusmuunnoksia vastaan. Väestön korkea rokotuskattavuus vähentää tehokkaasti sairaalahoidon ylikuormittumisen riskiä. Onkin erityisen tärkeää, että omat rokoteannokset otetaan ajallaan, jotta epidemian vakavilta vaikutuksilta, kuten sairaalahoitoon joutuvien ja koronaan liittyvien kuolemien määrän lisääntymiseltä, vältytään. Koko epidemian aikana tautiin liittyviä kuolemia on ilmoitettu 11.8.2021 mennessä yhteensä 995. Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin klo 10. Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL) Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:21)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama tarkastus keväällä 2020 toteutetun ravintolasulun johdosta myönnetyistä koronatuista on valmistunut. Tarkastuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa koronaepidemian takia myönnetyn rahoituksen ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Tarkastuksen on tehnyt BDO Audiator Oy.Tarkastuksen kohteena oli hyvitys toiminnan rajoittamisesta ja tuki uudelleentyöllistämiseen koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Tarkastus on osa TEM:n hallinnonalalle kuuluvien koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteeseen kohdistettujen avustusten, hyvitysten ja tukien tarkastuksia.Joukkomaksatukset olivat tehokas tapa kohdentaa hyvitysTehdyssä tarkastuksessa positiivisena asiana nostettiin esiin, se, että tuen myöntämisperusteet ilmenevät laista ja sisältävät mahdollisimman vähän tarveharkintaa. Tarkastuksen mukaan hyvityksen ja uudelleentyöllistämisen tuen laskentakaavat sekä rahoitusehdot ovat olennaisilta osin selkeät.Lainvalmistelu sekä rahoitusmenettelyiden valmistelu etenivät kohtuullisessa ajassa. Joukkomaksatus on ollut tehokas tapa kohdentaa hyvitys rajatulle yritysjoukolle. Hyvitys toiminnan rajoittamisesta oli suurelta osin maksettu yrityksille noin kahdessa viikossa lain voimaantulosta laskien.Lisäksi tarkastuksen perusteella viranomaisyhteistyö työ- ja elinkeinoministeriön, KEHA-keskuksen ja Verohallinnon välillä on toiminut hyvin.Suosituksena poikkeusolojen varautumis- ja toipumissuunnitelma Tarkastuksen mukaan TEM:ssä ei ollut selkeästi vastuutettu eri koronarahoitustuotteiden prosessien kokonaisvastuuta ja -koordinaatiota. Suosituksena onkin, että yritysten liiketoiminnan turvaamiseksi laaditaan poikkeusolojen varautumis- ja toipumissuunnitelma. Hyvityksen laskentaperusteissa havaittiin tulkinnanvaraisuutta sen osalta, saiko yritys hyvitystä joukkomaksatuksessa tai hakemuksen perusteella. Hakemusperusteisten päätösten tekemisessä on KEHA-keskuksen ollut mahdollista arvioida seikkaperäisesti kunkin erän hyvityskelpoisuus, kun taas joukkomaksatus suoritettiin tukeutuen suoraan niihin tietoihin, jotka olivat jo käytettävissä verotuksen perusteella, jotta saataisiin hyvitykset mahdollisimman nopeasti asianomaisille yrityksille. Hakijoiden näkökulmasta hakemusten keskimääräinen käsittelyaika on ollut pitkä. Käsittelyaikojen pituuteen vaikutti se, että koronapandemiassa resursoinnissa ei ole kaikilta osin onnistuttu. Tarkastuksesta käy myös ilmi, että tukien enimmäismäärää ja kaksinkertaisen tuen välttämistä ei ole tarkistettu hakemusten käsittelyvaiheessa. Varmistusta on tehty jälkikäteen keväällä 2021. KEHA-keskuksen tietojärjestelmät eivät ole kaikilta osin tukeneet tehokasta tukien käsittelyä ja maksuunpanoa. Käsittelyprosessiin on sisältynyt manuaalisia vaiheita hakemuksen käsittelyssä ja siirrettäessä tietoa maksujärjestelmään. KEHA-keskuksen käsittelyohjeissa ei ole kaikilta osin kuvattu rahoitusehtojen valvontakeinoja.Koronatuista käynnissä tarkastukset – myös vaikutukset tutkitaanTyö- ja elinkeinoministeriö on teettänyt ulkopuoliset tarkastukset valtion varojen käytön oikeellisuudesta koronakriisissä. Tarkastuksissa on arvoitu Business Finlandin koronatukea, ELY-keskusten koronatukea, kuntien myöntämää yksinyrittäjän tukea ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen eli KEHA-keskuksen myöntämää ravintolatukea. Tarkastus kattaa koko prosessin tuen hakemisesta sen myöntämiseen ja maksamiseen, käyttöön sekä valvontaan. Koronatukien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset tutkitaan erikseenTarkastusten lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö teettää arvioinnin koronatukien vaikutuksista. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksia. Tarkastelussa on erityisesti, miten tuet kohdentuivat, ehkäisivätkö ne konkursseja, miten ne edistivät työllisyyttä ja millaisia vaikutuksia niillä oli uusiutumiseen ja tuottavuuteen. Hankkeesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva riippumaton yritystukien tutkimusjaosto, joka tekee omia itsenäisiä arviointeja sekä kilpailuttaa taustatutkimukselle toteuttajat. Koronatukien pitkän aikavälin vaikutuksista on luvassa tietoa vuosina 2021–2023 kahdessa erillisessä arvioinnissa.Lisätietoja hyvityksestä ja tuesta ravitsemusliikkeilleRavitsemisliiketoimintaa rajoitettiin lainsäädännöllä voimakkaasti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi 4.4.–31.5.2020 väliseksi ajaksi. Hyvitys otettiin käyttöön ravitsemisliikkeiden tukemiseksi liiketoiminnan rajoitusten vuoksi. Hyvitystä maksettiin joukkomaksatuksena 6 649 yritykselle yhteensä 72,2 miljoonaa euroa sekä hakemusperusteisesti 1 230 yritykselle yhteensä 25,2 miljoonaa euroa.Uudelleentyöllistämisen tuen tarkoituksena oli edesauttaa uusien ja lomautettujen työntekijöiden työllistämistä. Tukea maksettiin hakemusperusteisesti 2 980 yritykselle yhteensä 33,9 miljoonaa euroa. Hyvitys toiminnan rajoittamisesta oli haettavissa 5.6.–31.8.2020 ja tuki uudelleentyöllistämiseen 5.6.–31.10.2020. Tuet myönsi ja maksoi ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus).
NordenBladet — Suomi on ollut mukana Maailman terveysjärjestö WHO:n Solidarity-tutkimuksessa, jossa on etsitty lääkitystä koronapotilaiden toipumisen helpottamiseksi. Solidarity-lääketutkimuksen toinen kierros on nyt alkamassa. Toisessa vaiheessa on mukana yli 50 maata. Suomi on ensimmäinen maa, joka on täyttänyt WHO:n vaatimukset mukaan pääsylle ja rekrytoinut potilaita tutkimukseen. Suomi on mukana Solidarityn toisen vaiheen julkistustilaisuudessa keskiviikkona 11.8. klo 16. Tilaisuudessa puhuu sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.Suomesta 14 sairaalaa on mukana Solidarity-tutkimuksessa. Professori Kari Tikkinen Helsingin yliopistosta on Solidarityn kansallinen päätutkija. Solidarity on satunnaistettu tutkimus, johon on maailmanlaajuisesti osallistunut yli 14 000 potilasta. Solidarityn toisessa vaiheessa testataan kolmea jo olemassa olevaa lääkettä: imatinibia, infliksimabia ja artesunaattia. Näitä lääkkeitä käytetään vakiintuneesti muiden sairauksien hoidossa. ”Korona on vauhdittanut rokotteiden, diagnostiikan ja digitaalisten ratkaisujen kehittämistä, mutta lääkkeiden kehitys ei ole ollut yhtä nopeaa. Tämä on hyvä huomioida jatkossa pandemioihin varautumisessa”, nostaa ministeri Sarkkinen esiin puheessaan.”Vain laajat monikeskustutkimukset voivat vastata nopeasti ja luotettavasti pandemioiden kohdalla siihen, mikä lääke auttaa. On hienoa, että Suomi on mukana tässä uraauurtavassa tutkimuksessa”, professori Tikkinen toteaa ja kiittää tutkimukseen osallistuneita potilaita ja terveydenhuollon henkilökuntaa.
