NordenBladet — Työryhmä selvitti, miten lapsibudjetointia ja siihen liittyvää osaamista tulisi kehittää yli hallituskausien. Tavoitteena on edistää lasten oikeuksien toteutumista.Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia, edistämään lapsibudjetointia, lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamista sekä lasten ja nuorten osallisuutta. Valtioneuvoston kanslia asetti vuoden 2020 lopussa osana kansallista lapsistrategiaa työryhmän selvittämään, miten lapsibudjetointia ja siihen liittyvää osaamista tulisi kehittää yli hallituskausien. Lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan talousarvion tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta. Siinä on kyse lapsiin kohdistuvien talousarviomenojen ja -tulojen seurannasta sekä talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista.”Julkisen talouden johtamiseen tarvitaan lapsinäkökulmaa. Hallinnonalojen ja -tasojen rajat on ylitettävä, koska lapsen hyvä elämä on kokonaisuus. Lapsibudjetoinnin mallit on siksi vietävä sekä valtion että tulevien hyvinvointialueiden sekä niiden ja kuntien yhdyspintojen tiedolla johtamiseen. Valtiovarainministeriö käynnistää tämän kehitystyön välittömästi. Samalla haluan muistuttaa siitä, että lasten ja nuorten osallisuus on osa talousarvion vaikutusten arviointia joka tasolla. Päättäjien vuorovaikutus lasten ja nuorten kanssa on välttämätöntä, jotta opimme lisää siitä, miten panostukset vaikuttavat heidän arkeensa”, sanoo ministeri Annika Saarikko.YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista valvovan komitean mukaan lasten oikeudet tulisi ottaa huomioon talousarvioprosessien kaikissa vaiheissa. Lapsibudjetointi on kuitenkin Suomessa ollut toistaiseksi vähäistä.”Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ilmiöperusteinen tarkastelu tarjoaa tilaisuuden täydentää budjetointiin liittyvää tietoperustaa. Tämä edellyttää hallinnonalarajat ylittävien tarkastelujen kehittämistä, jotta kokonaisuuksien tunnistaminen paranee ja tietoisuus lisääntyy. Lapsibudjetoinnin toimeenpanon onnistuminen edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua ja vaiheittaista etenemistä, jotta asiassa  päästään alkuun”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Sami Yläoutinen.Talousarvion lapsi-ikäryhmää koskeva tarkastelu auttaa muodostamaan kokonaiskuvan lapsiin kohdistuvista budjettieristä. Sitä voidaan hyödyntää myös lapsia koskevien yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti vaikeiden ongelmien esiintuomisessa ja ratkaisemisessa. ”Lapsibudjetoinnin myötä voimme paremmin tunnistaa lapsiin kohdistuvia menoja ja siten myös turvata lasten ja perheiden tarpeita vastaavat palvelut nyt ja tulevaisuudessa”, sanoo lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmän puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Lapsibudjetointia selvittävän työryhmän työ on osa kansallisen lapsistrategian toteuttamista. Työryhmä on tehnyt ehdotukset siitä, miten lapsibudjetointi voisi tukea kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Työryhmä ehdottaa, ettälapsibudjetointia pilotoidaan vuoden 2022 valtion talousarvioesityksessä ja se vakiinnutetaan osaksi talousarvioesitystä vuonna 2023 lapsivaikutuksia arvioidaan hallituskausittainkuntien (ja myöhemmin myös hyvinvointialueiden) talousarvioiden toteumatietojen seurantaa ja raportointia kehitetään erillisessä hankkeessakuntien ja hyvinvointialueiden omaa lapsibudjetointityö toteutetaan verkostomaisena valmisteluna sote-uudistuksen tultua voimaan.Pilotin valmistelua jatketaan parhaillaan osana valtion vuoden 2022 talousarvioesityksen valmistelua. Valtiovarainministeriö on toimittanut ministeriöihin talousarvion valmistelua koskevan ohjeen, jossa on kuvattu myös talousarvion lapsibudjetointia koskeva osuus.Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana useita keskeisiä sidosryhmiä, kuten Valtiontalouden tarkastusvirastoa, lapsiasiavaltuutettua, eduskunnan keskeisiä valiokuntia, Suomen Kuntaliitto ry:tä sekä järjestöjä. Lisäksi se hyödynsi työssään ministeriöiden ja laitosten asiantuntijoiden osaamista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 syksyllä 506 maatilalla on poikkeuslupa valkoposkihanhien karkottamiseen ja ampumiseen satovahinkojen estämiseksi. Myönnetyt poikkeukset kattavat laajalti valkoposkihanhien keskeisen muuttoreitin peltoalueita itäisessä Suomessa. Poikkeusluvilla saa ampua yhteensä 15 725 valkoposkihanhea. Valkoposkihanhien ampuminen poikkeusluvilla ei ole metsästystä.Ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus tiedottavatKullekin luvanhaltijalle on osoitettu henkilökohtainen kiintiö. Kiintiön suuruus on 20–40 valkoposkihanhea tilan peltoalasta riippuen. Syysmuuttokaudella poikkeusluvat ovat voimassa 20.8.–31.10. välisenä aikana. ELY-keskus valvoo maastossa poikkeuslupien käyttöä.
Luvanhaltijan eli viljelijän pyynnöstä ampumista ja muita karkotustoimenpiteitä voi tehdä myös muu kuin viljelijä itse, esimerkiksi paikallisen metsästysseuran jäsen. Luvanhaltija vastaa siitä, että kaikki valkoposkihanhien karkottamiseen osallistuvat noudattavat poikkeusluvan ehtoja. Ammutut valkoposkihanhet tulee merkitä ELY-keskuksen toimittamilla merkeillä, ja hävittää hautaamalla tai polttamalla tähän tarkoitukseen sopivissa uuneissa. Lupaviranomaisen arvion mukaan ammuttuja valkoposkihanhia ei ole tänä syksynä tarpeen jättää pelloille pelotteeksi perustuen Ruokaviraston asiasta antamaan suositukseen. Valkoposkihanhen karkottaminen ampumalla ei ole metsästystäValkoposkihanhi on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji, joten sen tappaminen tai häirintä ovat kiellettyjä ilman luonnonsuojelulain nojalla myönnettyä poikkeusta. Kyse on siis poikkeusluvalla myönnetystä tappamisesta, jolla pyritään estämään vakavaa vahinkoa. Valkoposkihanhi ei ole luokiteltu riistalajiksi, eikä näin ollen ole kyse metsästyksestä. Koska valkoposkihanhien ampuminen poikkeusluvilla ei ole metsästystä, siihen ei tarvita alueen metsästysoikeuden haltijan lupaa. Poikkeusluvat käsitellään Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Luke tutkii valkoposkihanhien karkottamista kuolettavasti ampumallaLuonnonvarakeskuksen (Luke) tavoitteena on tutkia syksyllä 2021 kuolettavasti ampumalla karkottamista yhtenä keinona karkottaa valkoposkihanhia viljelyalueilta. Luke on hakenut poikkeuslupaa tutkimuksen toteuttamiseen Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Ammutut hanhet hävitetään poikkeuslupasääntöjen mukaisesti. Luke ei tee ampumalla karkotusta, vaan sen suorittavat maanomistajat tai paikallisten metsästyseurojen jäsenet yhteistyössä Luken kanssa.
Kuolettavasti ampumisen tehokkuutta verrataan pelkällä laukausäänellä ja äänettömillä menetelmillä, kuten lähestymällä karkottaminen, tehtävään karkotukseen. Kuolettavasti ampumisen tehokkuutta verrataan pelkällä laukausäänellä ja muilla äänettömillä menetelmillä, kuten lähestymällä karkottaminen, tehtävään karkotukseen. Tutkimus on tarkoitus toteuttaa Keski-Karjalassa ympäristöministeriön rahoittaman Hanhipelto-hankkeen yhteydessä.ymparisto.fi: Valkoposkihanhiymparisto.fi: Lupa rauhoitetun lajin vahingoittamiseen, häirintään, pyyntiin tai tappamiseenLuonnonvarakeskus: Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetuksen eräistä muovituotteista. Asetuksessa säädetään tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämistä koskevan direktiivin edellyttämistä tuotekielloista ja merkintävaatimuksista. Tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla, sekä edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.Asetuksen mukaiset tuotekiellot, eli kiellot saattaa tuote markkinoille, koskevat kaikkia oxo-hajoavaa muovia (muovimateriaalia, jonka sisältämät lisäaineet hapettumisen kautta aiheuttavat muovimateriaalin pilkkoutumisen mikrorakeiseksi tai sen kemiallisen hajoamisen) sisältäviä tuotteita sekä seuraavia kertakäyttöisiä muovituotteita:muut kuin lääkelaitedirektiivien soveltamisalaan kuuluvat vanupuikot,ruokailuvälineet (haarukat, veitset, lusikat, syömäpuikot),lautaset,muut kuin lääkelaitedirektiivien soveltamisalaan kuuluvat pillit,juomien sekoitustikut,ilmapalloihin kiinnitettävät ja niitä tukevat varret, lukuun ottamatta ilmapalloja, jotka on tarkoitettu teolliseen tai muuhun ammattimaiseen käyttöön ja joita ei jaeta kuluttajille, mukaan lukien kyseisten varsien mekanismit,paisutetusta polystyreenistä valmistetut yhden annoskoon syömävalmiin ruuan elintarvikepakkaukset,paisutetusta polystyreenistä valmistetut juomapakkaukset, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina japaisutetusta polystyreenistä valmistetut juomamukit, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina.Asetuksen mukaiset merkintävaatimukset koskevat seuraavia kertakäyttöisiä muovituotteita:terveysiteet, tamponit ja tamponien asettimet,henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouksien käyttöön tarkoitetut kosteuspyyhkeet,suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, joita pidetään kaupan käytettäväksi yhdessä tupakkatuotteiden kanssa jajuomamukit.Asetuksessa viitataan komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2020/2151, jossa on vahvistettu merkintävaatimusten toteuttamisen yksityiskohdat. Jokaiselle merkintävaatimusten piiriin kuuluvalle tuoteryhmälle on komission täytäntöönpanoasetuksessa säädetty tietty kuvamerkintä ja tietty tietoteksti, josta ilmenee, että tuote sisältää muovia tai että se on tehty muovista. Komission täytäntöönpanoasetuksessa on säädetty myös yksityiskohtaiset säännökset merkinnän sijainnista joko pakkauksessa tai tuotteessa, ja siitä, millä kielellä teksti on esitettävä. Komission täytäntöönpanoasetuksessa on myös yksilöity käytettävät kirjaisinkoot ja -värit. Tänään hyväksytty asetus tulee voimaan 23.8.2021 eli hieman myöhässä direktiivissä säädetystä aikataulusta, joka oli 3.7.2021.  Asetusta sovelletaan vain 23.8.2021 alkaen markkinoille saatettuihin tuotteisiin. Kaupoissa voi siten vielä asetuksen voimaantulon jälkeen olla laillisesti myytävänä sekä kiellettyjä että merkitsemättömiä tuotteita. Direktiivi edellyttää tuoteryhmästä riippuen eri toimia: kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia, merkintävaatimuksia, erilliskeräysvaatimuksia, laajennettua tuottajavastuuta, kuluttajavalistusta sekä tiedonkeruuta ja EU-raportointia. Tuotekiellot ja merkintävaatimukset ovat siis vain pieni osa direktiivin vaatimuksista. Muiden direktiivin vaatimusten kansallisesta täytäntöönpanosta on valmisteilla erillinen hallituksen esitys, joka pyritään saamaan lausunnoille lokakuussa 2021. Lisäksi tarvitaan uutta asetustason sääntelyä. Myös tänään hyväksyttyä asetusta täydennetään täytäntöönpanon edetessä.Suomen on toteutettava direktiivin tuotekieltoja ja merkintävaatimuksia koskevat vaatimukset sellaisenaan. Niitä valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on hyväksynyt muutoksen asetukseen, jolla mahdollistetaan Suomeen saapuminen ilman tartuntatautilaissa säädettyjä terveysturvallisuustoimenpiteitä. Asetusmuutos tulee voimaan 23. elokuuta 2021.Henkilöiltä, jotka saapuvat Suomeen maasta tai alueelta, jossa koronavirustaudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta erityistä epidemian leviämisen riskiä, ei edellytetä todistusta saadusta koronavirusrokotussarjasta tai kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudis-ta tai covid-19-testiä. Asetukseen on tehty muutoksia muuttuneen epidemiatilanteen myötä. Asetuksesta poistetaan Albania, Australia, Bosnia-Hertsegovina ja Romania, koska näissä maissa epidemiatilanne on huonontunut. Asetukseen lisätään Ruotsin Ylitornion kunta, koska kunnassa ei ole havaittu edellisen neljän viikon aikana uusia koronatartuntoja.Valtioneuvoston asetuksen mukaisia maita, joista Suomeen saapuvilta ei edellytetä testiä tai todistusta, ovat Hongkong, Kiina, Macao, Puola, Taiwan, Unkari, Uusi-Seelanti ja Vatikaani sekä Norjan Omasvuonon, Kaivuonon, Raisin, Koutokeinon, Kaarasjoen, Tenon, Uuniemen ja Etelä-Varangin kunnat sekä Ruotsin Ylitornion kunta. Näissä maissa ja alueilla covid-19-tapausten kahden viikon ilmaantuvuusluku on alle 10 sataatuhatta asukasta kohden. Asetusta muutetaan epidemiatilanteiden muuttuessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhteiskuntatieteiden tohtori Mikko Vähä-Sipilä on nimitetty työ- ja elinkeinoministeriön johtajan virkaan 24.8.2021 alkaen. Hallitus päätti nimityksestä 19.8.2021.Johtajan tehtävänä on EU:n elpymis- ja palautumistukivälinetoimien (RRF-toimien) johtaminen työ- ja elinkeinoministeriössä. Tehtävänä on vastata tukivälineen hallinnosta ja toimeenpanon koordinoinnista ministeriössä sekä yhteistyöstä ministeriön eri osastojen ja valtiovarainministeriön kanssa.– Työ- ja elinkeinoministeriöllä on tärkeä rooli Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toteutuksessa. Suunnitelman tehokas toimeenpano ja hyvä hallinto saadaan aikaan yhteistyössä monien toimijoiden kanssa, kommentoi Mikko Vähä-Sipilä. Vähä-Sipilä on työskennellyt vuodesta 2020 alkaen työ- ja elinkeinoministeriössä hankejohtajana. Tätä ennen hän on toiminut alue- ja rakennepolitiikan sekä energia-alan tehtävissä Euroopan komissiossa, kansainvälisten ja EU-asioiden erityisasiantuntijana Huoltovarmuuskeskuksessa sekä ohjelmakoordinaattorina ja tutkijana Tampereen yliopistossa.Tehtävään tuli 34 hakemusta.Mikä on EU:n elpymis- ja palautumistukiväline? EU:n elpymisväline vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on EU:n elpymisvälineen suurin ohjelma. Tavoitteena on edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä sekä parantaa jäsenvaltioiden palautumiskykyä.Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Elpymisrahoituksella edistetään elinkeinorakenteen uudistumista ja suomalaisten yritysten kestäviin ratkaisuihin perustuvaa kilpailuetua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Dosentti, yliopistolehtori Eero Salmenkivi ja lehtori Vesa Åhs toteuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta katsomusaineiden (uskonnon ja elämänkatsomustiedon) opetuksen uudistamista koskevan selvityksen. Selvitys koskee perusopetusta ja lukiokoulutusta, mutta siinä huomioidaan myös vaikutukset ammatilliseen koulutukseen.Selvityksessä kuvataan katsomusaineiden opetuksen nykytilanne – kuten lainsäädäntö, tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet, opettajien kelpoisuudet, paikalliset tulkinnat ja ratkaisut, oppilaan / opiskelijan oikeus oman uskonnon opetukseen, vähemmistöuskontojen asema, korvaavan opetuksen järjestäminen, käytännön haasteet.Selvitykseltä odotetaan lisäksi vaihtoehtoisia esityksiä katsomusaineiden uudistamistarpeista ja toteuttamistavoista entistä monimuotoisemmassa yhteiskunnassa. Tavoitteena on varmistaa, että katsomusaineiden opetus toteutuisi yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti kansallisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusien koronatapausten määrä on pysynyt lähes samalla tasolla verrattuna edelliseen viikkoon. Viikolla 32 (9.-15.8.) uusia tapauksia todettiin yhteensä 5163, kun edeltävällä viikolla tapauksia todettiin 5072. Koronatartunnat leviävät tällä hetkellä erityisesti rokottamattomien nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa.Koronatestejä tehtiin viime viikolla valtakunnallisesti noin 142 000, joista positiivisten näytteiden osuus oli 3,6 prosenttia. Covid-19-tapausten kahden viikon (2.-15.8.) ilmaantuvuus on 185 sataatuhatta asukasta kohden ja tehollinen tartuttavuusluku on 1,05–1,25 (90 prosentin todennäköisyysväli). Ulkomailta saatujen tartuntojen osuus oli viime viikolla noin 9 prosenttia.Koko maassa 52 prosentissa tapauksista tartunnanlähde saatiin selvitettyä. Jäljitykseen kuormitusta aiheuttavat kasvaneet tartuntamäärät ja henkilöstöpula. Jäljittäjät eivät aina saa tartunnan saaneilta ja altistuneilta kaikkia tarvittavia tietoja muista mahdollisesti altistuneista.Viikolla 32 karanteeniin asetettiin 12108 henkilöä, eli yli 2200 henkilöä enemmän kuin edeltävällä viikolla. Uusista tartunnoista noin neljännes (24 prosenttia) todettiin henkilöillä, jotka olivat jo karanteenissa. Osa alueista raportoi tartunnanjäljityksen ruuhkautumisesta ja viiveistä eristysten ja karanteenien asettamisessa, tartunnanjäljityksen toteutumisessa on paljon alueellista vaihtelua.Erikoissairaanhoidon kuormitus hieman kasvanutKoronapotilaita oli 18.8.2021 sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan sairaalahoidossa yhteensä 106, joista perusterveydenhuollon osastoilla 12, erikoissairaanhoidon osastoilla 65 ja teho-osastoilla 29 potilasta. Koko epidemian aikana tautiin liittyviä kuolemia on ilmoitettu 18.8.2021 mennessä yhteensä 1008.Erikoissairaanhoidon kuormitus on kokonaisuudessaan hieman kasvanut. Erityisesti tehohoidon tarve on kasvanut viimeisten viikkojen aikana kasvaneiden tartuntamäärien myötä. Valtaosa sairaalahoitoa tarvitsevista potilaista on rokottamattomia.Suomessa noin 69 prosenttia väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen ja täyden rokotesarjan, eli kaksi rokoteannosta, on saanut noin 44 prosenttia väestöstä. Elokuussa alkaneet 12–15 -vuotiaiden rokotukset ovat edenneet ripeästi. Ensimmäisen rokoteannoksen on tästä ikäryhmästä ehtinyt saada jo noin 24 prosenttia.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin klo 10.
Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla.Koronaviruksen seuranta (THL) Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:21)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi antaa kolme miljoonaa euroa afgaanipakolaisten auttamiseen YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta. Tänään humanitaarisen avun päivänä Afganistanin ja Haitin kriisit muistuttavat maailmanlaajuisesta humanitaarisesta hädästä.Afganistanissa humanitaarisen avun tarpeet olivat suuret jo ennen konfliktin viimeisintä vaihetta. YK:n arvioiden mukaan yli kolmannes maan väestöstä tarvitsi humanitaarista apua keväällä, nyt apua tarvitsee väestöstä jo noin puolet. Paineen alla ovat myös Afganistanin naapurimaat, joihin ihmisiä pakenee.”YK:n arvion mukaan Afganistanissa kotinsa jättäneiden määrät ovat kasvaneet. Ihmisiä pakenee sekä maan sisällä että naapurimaihin.  Esimerkiksi Iraniin saapuu nyt noin 5000 pakolaista päivässä, mikä on jopa kolminkertainen määrä aiempaan verrattuna. On tärkeää, että myös Suomi kantaa vastuunsa heidän auttamisestaan”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.Maailman humanitaariset tarpeet ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Globaalisti hätäavun tarpeessa on tällä hetkellä 240 miljoonaa ihmistä 56 maassa. Tarpeiden taustalla ovat erityisesti pitkittyneet konfliktit, luonnonkatastrofit ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta pahentuneet sään ääri-ilmiöt. Koronapandemia on osaltaan lisännyt avun tarvetta. YK:n maailmanlaajuinen hätäapuvetoomus on tälle vuodelle noin 30 miljardia euroa.Laajimmat humanitaariset kriisit ovat tällä hetkellä käynnissä Syyriassa, Jemenissä ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Syyrian yli 10 vuotta jatkunut konflikti on ajanut yli 13 miljoonaa ihmistä kodeistaan, heistä 6,6 miljoonaa pakolaisiksi maan rajojen ulkopuolelle. Jemenissä konflikti ja kuivuus ovat aiheuttaneet vakavan ruokakriisin ja 20 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa.”Ilmastonmuutos lisää entisestään humanitaarista hätää. Esimerkiksi Afganistan kuuluu maihin, jotka ovat ilmastonmuutokselle altteimpia. Haiti taas ei ollut toipunut edellisestäkään kriisistä, kun tämä uusi iski. Avustustoimia siellä ovat vaikeuttaneet kova myrsky ja tulvat”, ministeri toteaa. YK:n mukaan ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on lähes kaksinkertaistanut luonnonkatastrofien määrän viimeisten 20 vuoden aikana. Vuonna 2019 sään ääri-ilmiöiden seurauksena 34 miljoonaa ihmistä kärsi ruoan puutteesta ja 25 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa.  Jo nyt 90 prosenttia maailman pakolaisista lähtee liikkeelle maista, jotka ovat ilmastonmuutokselle altteimpia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö jatkaa Suomen kansalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien sekä Suomen valtiolle työskennelleiden evakuointeja tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien ja kumppanimaiden kanssa.Ulkoministeriö on lähettänyt kahden hengen avustustiimin Kabulin lentokentälle Afganistaniin. Avustustiimi saapui Kabulin lentokentälle tiistai-iltana. Tiimin tehtävänä on helpottaa Suomeen tapahtuvien evakuointien järjestelyjä lentokentällä.Afganistanista on tähän mennessä evakuoitu 22 Suomen kansalaista.  Myös tänään useita suomalaisia on saatu Kabulin lentokentän porteista läpi ja kansainvälisille evakuointilennoille eri kohteisiin.  Evakuoinnit jatkuvat tulevina tunteina ja päivinä. Ulkoministeriö pitää tiiviisti yhteyttä evakuoitaviin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Perustettavan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen johtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 34 hakemusta. Johtajan nimittää viisivuotiseen virkaan valtioneuvosto.Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus tukee ja sovittaa uudella tavalla yhteen oppimisen ja työllisyyden palveluja. Keskus tuo jatkuvuutta palvelujen kehittämiseen ja tiedon hyödyntämiseen sekä tukee osaamis- ja työllisyyspalvelujen tuottajia ja verkostoja. Palvelukeskuksen perustamiseen liittyvät lait tulevat voimaan 1.9.2021, ja toimintansa keskus aloittaa loppuvuodesta Opetushallituksen erillisyksikkönä.Keskuksen johtajan virkaa hakivat:Alho-Asikainen TiinaAminoff JaloAsikainen MiiaHeilmann PiaHeinivirta KirsiHiltunen SariHonkonen KeijoHosio-Paloposki AnneHuttula TapioJanhonen PekkaKapanen KatjaKoponen TimoLaatu MinnaLehtonen PiotrLeinovaara-Matomäki AnneLämsä Anna-LiisaMalin Arja-TuulikkiMyllylä YrjöNuottanen JaanaNygren HeidiNyyssölä KariNäslindh-Ylispangar AnitaOjanen KaukoPeltola MattiPesonen JyriPullinen PetriRahiala EsaTapanila MikkoTuominen TaistoVahtivuori-Hänninen SannaWoods HetamariKolme hakijaa ei halunnut nimeään julkisuuteen.Hakijatietoihin tulossa mahdollisesti täydennyksiäHakuaika virkaan päättyi 18. elokuuta. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin tai kirjaamon asiointipisteen kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi