NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen alaisen Vihreän ilmastorahaston (Green Climate Fund, GCF) pääjohtaja Yannick Glemarec vierailee Suomessa 30.–31. elokuuta.Vihreä ilmastorahasto on yksi Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen pääkohteista. Pääjohtaja Glemarec tapaa vierailullaan ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen ja ulkoministeriön alivaltiosihteeri Elina Kalkun sekä suomalaisia ilmasto-, ympäristö- ja kehityspolitiikan vaikuttajia.Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) pääjohtaja Leif Schulmanin ja ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furmanin kanssa Glemarec keskustelee alan tutkimustiedosta ja hiilineutraalia, resurssitehokasta yhteiskuntaa edistävistä innovaatioista. Pääjohtaja tapaa lisäksi eduskunnan energiaremonttiryhmän edustajia. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttisen kanssa esillä on kestävän kehityksen rahoitus ja erityisedustaja Pekka Morenin kanssa kansainvälinen valtiovarainministerien ilmastokoalitio.Suomi tunnetaan maailmalla korkeatasoisesta meteorologiaosaamisesta. Glemarec vierailee käyntinsä aikana mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistavan Vaisala Oyj:n tuotekehitys- ja innovaatiokeskuksessa sekä tapaa Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoita. Vihreä ilmastorahasto GCF:Vihreä ilmastorahasto (Green Climate Fund, GCF) on maailman suurin ilmastorahasto ja YK:n ilmastosopimuksen virallinen rahoitusmekanismi. Rahaston päätavoitteena on tukea kehittyvien maiden vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. YK:n ilmastosopimusten osapuolena Suomi on sitoutunut kansainväliseen ilmastotyöhön. Suomen tuki GCF:lle vuosina 2020–2023 on yhteensä 100 miljoonaa euroa. GCF:n rahoitus kohdistuu tasapuolisesti ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimiin. Äärimmäisten sääilmiöiden myötä sopeutumisrahoituksen tarve on kasvanut, erityisesti kaikkein köyhimmissä maissa. Toimien kiireellisyyttä korostaa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 9. elokuuta julkaisema raportti, jonka mukaan ilmastonmuutos etenee aiempia arvioita nopeammin.Meneillään on GCF-rahaston ensimmäinen lisärahoituskausi. Tähän mennessä hyväksyttyjä hankkeita ja ohjelmia on 177. Niiden odotetaan tuottavan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviä hyötyjä 500 miljoonalle ihmiselle sekä vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä 1,8 miljardia hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuonna 2020 GCF-hankkeita toteutettiin 77 maassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) pääsihteeri Helga Schmid vierailee Helsingissä 27. elokuuta ulkoministeri Pekka Haaviston kutsusta. Schmid keskustelee Helsingissä myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa.Keskusteluissa esillä ovat Suomen tuki Etyjille sekä ajankohtaiset asiat Etyjissä, rauhanvälitys, asevalvonta, Vuoristo-Karabahin konflikti, Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne sekä Ukrainan konflikti. Vierailullaan Schmid tapaa lisäksi muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön. Etyj on Euroopan turvallisuuden kannalta keskeinen foorumi. Etyjin toiminnan perustana toimiva Helsingin Ety-kokouksen päätösasiakirja allekirjoitettiin Helsingissä 1975.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — ”Voimme vihdoin aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon monien vuosien valmistelun ja odottelun jälkeen”, perhe-ja peruspalveluministeri Krista Kiuru totesi avauspuheenvuorossaan hyvinvointialueiden edustajille sote-uudistuksen toimeenpanon käynnistystilaisuudessa 26.8.Kiuru korosti, että sote- ja pelastustoimen uudistamisen alkaa hyvin erikoisessa tilanteessa. ”Korona-pandemia on varjostanut meitä jo pitkään. Korona on vaatinut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä ja johdolta ennennäkemätöntä työmäärää ja venymistä.””Sote-uudistuksen toimeenpano on täydessä vauhdissa hyvinvointialueilla. Katse on vahvasti tulevissa hyvinvointialueiden aloittamista edeltävissä kuukausissa: mitkä ovat kriittisiä tekijöitä hyvinvointialueen käynnistymisen kannalta, ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta uudistuksen tavoitteet toteutuvat”, ministeri summasi.Aluevaltuustot aloittavat toimintansa ensi vuonnaJärjestäjän rooli alkaa, kun aluevaltuustot aloittavat toimintansa vuonna 2022. Varsinainen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Ensimmäiset aluevaalit ovat 23.1.2022. Vuodesta 2025 alkaen aluevaalit ovat yhdessä kuntavaalien aikaan. Aluevaalit järjestetään kaikilla muilla alueilla paitsi Helsingissä.Valtioneuvosto rahoittaa uudistuksen valmistelua hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin valmistelutehtävien osalta uudistuksen voimaanpanolain mukaisesti.Valtionavustuksena myönnettävää määrärahaa voi käyttää hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä väliaikaisten valmistelutoimielinten kustannuksiin vuosina 2021 ja 2022. Yhteensä muutoskustannusten määräksi on arvioitu noin 62 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto seuraa rahoituksen käyttöä ja sen riittävyyttä. ”Rahallisen tuen lisäksi olemme muodostaneet, yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa, monia toimeenpanoa tukevia asiantuntijaverkostoja ja valmisteluryhmiä. Näissä verkostoissa ja työryhmissä on yhdessä alueiden edustajien kanssa laadittu muun muassa alueellisen toimeenpanon tiekarttoja, joiden tarkoitus on antaa konkreettisia askelmerkkejä alueiden valmistelijoille”, Kiuru kertoi.Hyvinvointialueet itsenäisiä toimijoitaHyvinvointialueet päättävät itse palveluistaan ja siten myös esimerkiksi palveluverkostaan. 
Hyvinvointialue vastaa siitä, että palveluja on oikeassa suhteessa alueen asukkaiden tarpeisiin nähden ja että palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla. Lisäksi sen on huomioitava alueelliset ja kansalliset tarpeet onnettomuuksiin varautumiselle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusien koronavirustapausten määrä näyttää Suomessa kääntyneen laskuun. Viime viikolla (viikko 33) uusia tapauksia todettiin yhteensä 4 334, mikä on noin 800 vähemmän kuin edeltävällä viikolla, jolloin tapauksia todettiin 5 176. Todettujen tartuntojen määrä on kuitenkin edelleen suuri ja tartunnat leviävät yhä erityisesti rokottamattomien nuorten ja aikuisten piirissä.Tartuntojen ilmaantuvuus väheni kuluneen viikon aikana lähes kaikissa ikäryhmissä edellisviikkoon verrattuna. Alle 10-vuotiailla tartuntoja taas ilmaantui 14 prosenttia edellisviikkoa enemmän. 
Uusia tartuntoja ilmaantui kahden viimeisen viikon aikana 172 sataatuhatta asukasta kohden, eli lähes saman verran kuin edeltävien kahden viikon (26.7.–8.8.) aikana, jolloin tartuntoja ilmaantui 175 sataatuhatta asukasta kohden. Todetuista tartunnoista 6 prosenttia oli peräisin ulkomailta. Koronatestejä tehtiin viime viikolla valtakunnallisesti yli 155 000 kappaletta. Positiivisten testien osuus testatuista näytteistä oli 2,8 prosenttia, lähes yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin aiempina viikkoina.Suurin osa sairaalahoitoa tarvitsevista potilaista rokottamattomiaErikoissairaanhoidon kuormitus on ollut viimeisten viikkojen aikana vakaa. Valtaosa sairaalahoitoa tarvitsevista potilaista on rokottamattomia. Lisäksi osalla alueista on raportoitu perusterveydenhuollon kuormittumisesta. Tähän on vaikuttanut sekä tartunnanjäljityksen ja rokotusten aikaansaama henkilöstöpula että epidemian myötä kertyneen hoitovelan aiheuttama paine.Koronapotilaita oli 25.8. sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan sairaalahoidossa yhteensä 99, joista perusterveydenhuollon osastoilla 21, erikoissairaanhoidon osastoilla 56 ja teho-osastoilla 22 potilasta. Koko epidemian aikana tautiin liittyviä kuolemia on ilmoitettu 25.8. mennessä yhteensä 1 018.47 prosenttia väestöstä saanut toisen rokoteannoksenKoko maassa noin 71 prosenttia väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen ja toisen annoksen 47 prosenttia. 12-15-vuotiaiden ikäryhmässä jo noin 44 prosenttia on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Kaikissa yli 40-vuotiaiden ikäryhmissä ensimmäisen rokoteannoksen on saanut yli 80 prosenttia. 16–39-vuotiaiden ikäryhmissä kattavuus on toistaiseksi alhaisempi, 69–75 prosenttia. Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin kello 10.
Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaiset ovat lisänneet tarpeettomien lääkkeiden palauttamista apteekkeihin ja keräyspisteisiin. Vanhat ja tarpeettomat lääkkeet tuleekin palauttaa apteekkiin, sillä viemäriin tai roskiksiin heitettynä ne rasittavat ympäristöä ja saattavat päätyä vääriin käsiin. Kaksi viikkoa kestävä Lääkkeetön Itämeri -kampanja käynnistyy tänään 26.8., jolloin vietetään Itämeripäivää.Clear Waters from Pharmaceuticals (CWPharma) -hankkeen raportin 1 mukaan lääkkeiden jätehuollossa Itämeren maissa on suuria eroja. Raportin mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista palautti tarpeettomat lääkkeet apteekkiin tai keräyspisteisiin vuosina 2009 ja 2010. Suomen tilanne on ollut muihin Itämeren maihin verrattuna parhaasta päästä. Raportissa kerättiin tietoa Suomen, Liettuan, Latvian, Puolan, Ruotsin ja Venäjän kuluttajien tavoista hävittää tarpeettomat lääkkeet.Uusimman, vuonna 2019 Suomessa tehdyn kyselytutkimuksen2 mukaan, suomalaisista aikuisista noin 90 % palauttaa käyttämättömät lääkkeet apteekkiin. Tutkimustulosten perusteella suomalaisten lääkejätteen hävityskäytännöissä on tapahtunut muutos parempaan suuntaan aiempiin vuosiin verrattuna.”Vaikka Suomi toimii kotitalouksien lääkejätteen hävittämisessä Itämeren alueella suunnannäyttäjänä, on meillä vielä parannettavaa. Viemäreihin ja roskiin heitetyt lääkkeet voivat päätyä maaperään, sisävesistöihin ja Itämereen, joiden lääkeainekuormaa ne kasvattavat. Lisäksi lukuisten tutkimusten mukaan vesistöihin päätyneet lääkkeet vaikuttavat eri eläinlajien käyttäytymiseen, lisääntymiseen ja elinoloihin. Väärin hävitetyt lääkkeet voivat lisätä myös antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää, eli antiobioottiresistenssiä”, kertoo kehittämispäällikkö Taina Nystén Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).Yli 800 apteekkia ympäri Suomen ottaa vastaan lääkkeitäNeljättä kertaa järjestettävällä Lääkkeetön Itämeri -kampanjalla halutaan tänä vuonna muistuttaa vanhojen ja tarpeettomien lääkkeiden palauttamisen helppoudesta: Suomessa on yli 800 apteekkitoimipistettä, joihin lääkkeitä voi palauttaa.”Tänä vuonna haluamme kannustaa kaikkia ottamaan lääkekaapin siivouksen säännölliseksi rutiiniksi ja muistuttaa, että Suomessa lääkkeiden palauttaminen apteekkeihin on helppoa ja maksutonta. Huoli Itämerestä ja muista vesistöistä on suuri ja tavoitteenamme tietenkin on, että lähitulevaisuudessa 100 % suomalaisista palauttaisi tarpeettomat ja vanhat lääkkeet apteekkiin”, kommentoi Brand Manager Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.   Lääkkeetön Itämeri -kampanja on usean organisaation järjestämä vuosittainen yhteiskampanja. Kampanjan toteuttaa viestintätoimisto Cocomms, ja sen ovat mahdollistaneet tänä vuonna Apteekkariliitto, GSK, HSY, John Nurmisen Säätiö, Lääketeollisuus ry, Mehiläinen, Oriola, Orion, sosiaali- ja terveysministeriö, Tamro, Yliopiston Apteekki sekä ympäristöministeriö. Kampanjan asiantuntijana toimii Suomen ympäristökeskus SYKE ja kampanjan suojelijana John Nurmisen Säätiö.Muistilista: Näin hävität lääkkeet oikeaoppisesti1. Mitä lääkkeitä apteekkiin tulee palauttaa?Palauta apteekkiin käytetyt lääkelaastarit, kiinteät ja nestemäiset lääkkeet, inhalaattorit, tabletit ja kapselit sekä tuubit, joissa on vielä lääkettä.2. Miten palautan lääkkeet?Ota tabletit ja kapselit pois pakkauksistaan ja laita ne irrallaan läpinäkyvään pussiin. Laita voiteet ja aerosolit sekä inhalaattorit ilman ohjelippua pussiin. Jätä nestemäiset lääkkeet alkuperäiseen pulloonsa, ja laita nämä erilliseen pussiin. Taita lääkelaastarin liimapinnat vastakkain ennen pussiin laittoa. Irrota ohjelippu muovi- ja pahvipakkauksista, ja vie ne omiin kierrätyspisteisiinsä. Palauta kaikki muovipussit apteekkiin.Palauta nämä aina erillisessä omassa pussissa:jodipitoiset lääkkeetsytostaatit alkuperäispakkauksessaan henkilökunnalleruiskut ja neulat läpäisemättömään astiaan pakattuna. Astia voi olla esimerkiksi pullo tai purkki. Kysy apteekistasi, kuinka insuliinineulat tulee hävittää asuinalueellasi.elohopeakuumemittarit3. Mitä ei tarvitse palauttaa?Esimerkiksi perusvoiteita, ravintolisiä tai luontaistuotteita ei tarvitse palauttaa apteekkiin. Ne kuuluvat sekajätteeseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat tarkastelleet valtakunnallisen etätyösuosituksen voimassaolon perusteita. Etätyösuositusta ei esitetä muutettavaksi, koska rokotuskattavuus ei ole epidemiatilanteeseen nähden riittävä. Suositus jatkuu 30.9.2021 asti kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla. Etätyösuosituksen voimassaolon perusteita arvioidaan uudelleen syyskuun puolivälissä.Epidemian luonne on muuttunut alkukesän jälkeen, ja tartuntoja todetaan tällä hetkellä niin paljon, että epidemiatilanne voi heiketä nopeasti rokotusten etenemisestä huolimatta. Lisäksi koronatartunnat ovat tällä hetkellä pääasiassa delta-muunnosta, joka tarttuu helpommin kuin muut todetut muunnokset. Laajalla etätyöllä on arviointien perusteella rajoitettu taudin leviämistä.Koska rokotuskattavuus on nousussa, valmistelutyö siirtymisestä etätyöstä hybridityöhön aloitetaan välittömästi. Kansallisella tasolla siirtymistä hybridityöhön valmistellaan Työterveyslaitoksen, ministeriöiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken.Valtioneuvosto arvioi tammikuussa 2021 eri torjuntatoimenpiteitä ja päätti toimintasuunnitelman laatimisesta ja sen myötä asteittaisesta valmistautumisesta yhteiskunnan avaamiseksi. Osana hybridistrategian toimintasuunnitelmaa ministeriöt saivat tehtäväksi arvioida uudelleen hallituksen antaman valtakunnallisen etätyösuosituksen perusteita ja voimassaoloa elokuun loppuun mennessä.Ministeriöt hyödynsivät työssään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen arviointeja sekä epidemiologisesta kehityksestä että etätyön vaikutuksista osana koronan torjuntatoimenpiteitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalainen kalankasvatus on tehnyt erinomaista työtä ympäristön näkökulmasta, sillä kahden viime vuosikymmen aikana ravinnekuormitus on alentunut noin 70 prosenttia. Kalankasvatuksen osuus on enää noin prosentin Itämeren koko ravinnekuormasta, kertoo MMM:n neuvotteleva virkamies Timo Halonen.Itämeri on matala ja herkkä sisämeri, jonka keskeinen ongelma on rehevöityminen. Kestävällä kalastamisella on mahdollista ottaa talteen mereen päätyneitä ravinteita. Kalastus poistaa Suomen vesistöstä yli 800 000 kiloa fosforia ja 4,5 miljoonaa kiloa typpeä vuodessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on kutsunut valtiotieteen maisteri Maria Swanljungin uudeksi viestinnästä vastaavaksi erityisavustajakseen.Maria Swanljung on työskennellyt viime vuodet viestintäpäällikkönä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa ja toiminut aiemmin muun muassa viestintäkonsulttina ja toimittajana. Swanljung aloittaa uudessa tehtävässään erityisavustajana 26.8.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut sidosryhmien ja viranomaisten edustajista muodostuvan Logistiikan digitalisaation foorumin vuosiksi 2021-2023 varmistamaan Suomen kärkiasema logistiikan digitalisaatiossa. Foorumin asettaminen on valtioneuvoston 27.5.2021 antaman logistiikan digitalisaatiota koskevan periaatepäätöksen keskeinen toimenpide.Foorumin tehtävänä on yhteistyössä varmistaa logistiikan digitalisaation periaatepäätöksen toimeenpano sekä erityisesti digitaalisen datan jakaminen toimitusketjuissa kustannusten vähentämiseksi, kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Foorumi edistää konkreettisia keinoja logistiikan digitalisaation vahvistamiseksi, tukee dataa hyödyntävien verkostojen hankkeita sekä tukee ja vauhdittaa EU-sääntelyn kansallista toimeenpanoa.– Digitalisaatio lisää kuljetusten sujuvuutta sekä helpottaa niiden optimointia niin yksittäisen toimitusketjun kuin koko liikennejärjestelmän tasolla. Järjestelmällinen, mahdollisimman laajapohjainen datan hallinta ja jakaminen voi vähentää merkittävästi päästöjä. Rakentavalla yhteistyöllä tätä kehitystä voidaan nopeuttaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Ryhmän puheenjohtajana toimii yksikön johtaja, liikenneneuvos Maria Rautavirta liikenne- ja viestintäministeriöstä. Foorumissa on edustajia logistiikka- ja kuljetuspalveluja sekä erilaisia digitalisaatioratkaisuja tarjoavista yrityksistä, keskeisiltä teollisuuden, kaupan ja muilta palveluja käyttäviltä toimialoilta sekä ministeriöistä ja viranomaisista.Mitä seuraavaksi?Logistiikan digitalisaation foorumi kokoontuu neljä kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Foorumin toimikausi päättyy 31.12.2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jossa tarkastellaan sitä, miten ihmiskaupan vastaisen työn koordinaatio valtioneuvostossa tulisi tulevaisuudessa järjestää, jotta se tukee parhaiten työlle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ihmiskaupan vastaisen työn poikkihallinnollisuus ja sidosryhmien suuri määrä korostavat toimivan koordinaation tarvetta.Ihmiskaupan vastaisen työn tavoitteena on edistää ihmiskaupan ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista, parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa sekä ehkäistä ja vähentää ihmiskauppaa. Työtä viedään eteenpäin useiden ministeriöiden ja viranomaisten yhteistoimintana. Valtioneuvoston toukokuussa hyväksymässä ihmiskaupan vastaisessa toimintaohjelmassa on linjattu, että ihmiskaupan vastaisten ja siihen liittyvien toimien tehokas yhteensovittaminen edellyttää valtioneuvostotasoista koordinaatiota myös jatkossa. Tehokas ihmiskaupan vastainen työ vaatii lisäksi hyvää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan, kuten järjestöjen ja yritysten, kanssa.Nyt tilatussa selvityksessä etsitään muun muassa vaihtoehtoja koordinaation sijoituspaikalle, organisointitavoille, yhteistyörakenteelle sekä vaadituille resursseille. Selvitystyön toteuttaa Broad Scope Management Consulting Oy ja selvitysraportti ehdotuksineen on pyydetty toimittamaan oikeusministeriölle 15.11.2021 mennessä.  Lue lisää ihmiskaupan vastaisesta työstä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi