NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja valtionavustuslain mukaisesta asetuksesta, jolla toteutettaisiin Helmi-ohjelman konkreettisia luonnonhoitotöitä. Asetuksen nojalla myönnettäisiin erityisavustusta kuntien, yhdistysten ja säätiöiden elinympäristöjen tilaa parantaville hankkeille. Lausuntoja pyydetään 22.9. mennessä.Asetus olisi voimassa Helmi-ohjelman keston ajan, eli vuoteen 2030 saakka. Ensimmäinen asetuksen mukainen Kunta- ja Järjestö-Helmi -hankehaku avautuisi tänä syksynä heti asetuksen astuttua voimaan.Avustettavien hankkeiden tulisi olla konkreettisia ennallistamis-, kunnostus ja hoitotoimia elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Kartoituksia, suunnitelmia ja lupaprosesseja voitaisiin sisällyttää avustettaviin hankkeisiin silloin, kun konkreettiset kunnostustoimet tehdään saman hankkeen aikana tai niihin on varmistunut muu rahoitus ja aikataulu. Hankkeissa voisi olla mukana myös viestinnän tai koulutuksen toimenpiteitä hankkeen tulosten levittämiseksi laajempaan käyttöön. Avustuksella ei tuettaisi virkistyskäytön rakenteita. Arvokkaan luonnon suojaamiseksi tehtäviä suojaavia rakenteita voitaisiin kuitenkin tukea.Kunta-Helmi -avustus kohdennettaisiin ensisijaisesti kuntien omistamille tai hallinnoimille maille. Järjestö-Helmi -hankkeissa hakijoiden tulisi saada maanomistajan kirjallinen suostumus ja sitoutuminen kunnostetun kohteen säilyttämiseen. Myönnettävän avustuksen osuus hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista olisi enintään 80 prosenttia. Jos hankkeen toimenpiteet toteutettaisiin merkittävältä osin vapaaehtoistyönä kuten talkoilla, voisi avustusosuus olla harkinnanvaraisesti enintään 95%. Korkeamman avustusosuuden perusteluksi voitaisiin harkita kohteen erityisiä luontoarvoja, kuten uhanalaisen lajiston vaatimia kiireellisiä hoitotoimia.Kunta-Helmi ja Järjestö-Helmi erityisavustushauissa toimivaltainen viranomainen on Uudenmaan ELY-keskus.Helmi-elinympäristöohjelmaHelmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla vesi- ja rantaluontoa.Helmi-ohjelman yhtenä tavoitteena on laajentaa Helmi-toimenpiteiden toteutukseen osallistuvaa toimijajoukkoa. Kunta-Helmi ja Järjestö-Helmi -erityisavustushaut järjestetään toimijajoukon laajentamiseksi ja ohjelman vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Erityisavustushaut avataan ympäristöministeriön päätöksellä tarkoituksenmukaisin väliajoin.
NordenBladet — Parhaillaan kerätään rahoitusta Kuusamon Myllykosken vesivoimalaitoksen ostoon. Laitos on tarkoitus purkaa, jotta uhanalainen järvitaimen pääsee vaeltamaan vapaasti laajoille virtavesi- ja järvialueille. 31.8. allekirjoitettiin sitova esisopimus ja maksettiin ensimmäinen käsiraha Koskivoima Oy:lle. Hanketta tukee maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma.Voimalatoiminnan päätyttyä vesi ohjataan takaisin tähän asti kuivana olleeseen Piilijokeen, jota pitkin taimenet pääsevät vaeltamaan Kuusingin pääuomasta aina latvavesille saakka. Kuusinki on yksi Kuusamon kolmesta kuuluisasta taimenjoesta, joista kaksi muuta ovat Kitkajoki ja Oulankajoki. Nämä kolme yhtyvät Venäjän puolella ja laskevat Paanajärveen, josta vesireitti jatkuu Pääjärveen järvitaimenen laajoille syönnösalueille. – Kuusamo on luontokaupunki, jossa on hienot joet. Voimalaitos on kuitenkin estänyt kalojen nousun, jonka vuoksi taimenkanta on pienentynyt viimeisten vuosien aikana. Tämä hanke vapauttaa taimenen kutualueita 50 kilometrin matkalta, jolla on valtava merkitys uhanalaiselle järvitaimenelle, sanoo Matti Aikio, Kuusinkijoki kuntoon ry:n puheenjohtaja. Kauppasummaa kerätään vuoden 2022 loppuun saakkaValtio on sitoutunut rahoittamaan 50 prosenttia voimalaitoksen kauppasummasta. NOUSU-ohjelman avulla parannetaan vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa ympäri Suomen.– Kuusinkijoki on NOUSU-ohjelmalle todellinen helmi, koska vesistöalueen potentiaali on huikea, toteaa NOUSU-ohjelman koordinaattori Matti Vaittinen.Kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää, että paikallinen järjestö saa vuoden 2022 loppuun mennessä koottua puolet kauppasummasta muista lähteistä. – Nyt tarvitaan kaikkien luonnonystävien tukea, jotta yksityinen rahoitusosuus saadaan kasaan. Hankkeen avulla voimme saada ainutlaatuisen taimenkannan elpymään. Hanke on Kuusamolle arvokas myös siksi, että se tuo alueelle merkittävästi elinvoimaa vahvistamalla Kuusamon kalastusmatkailua ja nostamalla vesistöalueen kiinteistöjen arvoa, toteaa Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen.– Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat tähän mennessä lahjoittaneet hankkeelle rahaa! Heidän ansiostaan olemme taas askeleen lähempänä maalia. Haluan kiittää lämpimästi myös Kuusamon kaupunkia, joka on suhtautunut hankkeeseen todella positiivisesti, Aikio sanoo.Hankkeen aiesopimus allekirjoitettiin Helsingissä 4.3.2021:4.3. tiedote: Kuusamon Kuusinkijoki vapautetaan vesivoimasta – Uhanalaisella järvitaimenella edessään valoisa tulevaisuusvideo 4.3. allekirjoitustilaisuudestaLisätietoa:NOUSU-ohjelman projektikoordinaattori Matti Vaittinen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 106, matti.vaittinen(at)mmm.fipuheenjohtaja Matti Aikio, Kuusinkijoki Kuntoon ry, p. 0400 354 540
NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaakauppaministeri Ville Skinnari vierailee Japanissa 1.-5.9.2021. Matkallaan ministeri Skinnari osallistuu valtiojohdon edustajana Tokion paralympialaisiin sekä tapaa Japanin avainministereitä ja japanilaisten yritysten edustajia.”Seuraan paikan päällä suomalaisurheilijoiden kisasuorituksia paralympialaisissa. Vammaisten oikeuksien edistäminen on yksi Suomen kehityspolitiikan painopiste. Meillä on loistavat mahdollisuudet menestyä ja mitalitoivoja on useita. Suomella on paljon vammaisurheiluun liittyvää osaamista, jota haluamme edelleen kehittää ja laajentaa kansainvälisesti”, ministeri Ville Skinnari sanoo.
NordenBladet — Valtioneuvosto on hyväksynyt uuden asetuksen poikkeuksista velvollisuuteen esittää koronatodistus ja osallistua koronavirustestiin Suomeen ulkomailta saapuessa. Asetus tulee voimaan 1. syyskuuta 2021.Suomeen saapuvilta henkilöiltä edellytetään luotettavaa todistusta kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudista, saadusta koronavirusrokotussarjasta tai ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta luotettavasta koronavirustestistä.Velvollisuus esittää todistus ja osallistua testiin ei koske henkilöitä, jotka saapuvat Suomeen sellaisesta maasta tai sellaiselta alueelta, jossa koronavirustaudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta erityistä epidemian leviämisen riskiä.Valtioneuvoston asetuksen mukaisia maita ja alueita, joista Suomeen saapuvilta ei edellytetä testiä tai todistusta, ovat Hongkong, Kiina, Macao, Malta, Taiwan, Unkari, Uusi-Seelanti, Puola, Vatikaani, Norjan Omasvuonon, Kaivuonon, Raisin, Koutokeinon, Kaarasjoen, Tenon, Uuniemen ja Etelä-Varangin kunta sekä Ruotsin Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunta.Näistä maista tai alueilta tulevilta henkilöiltä ei myöskään edellytetä toista covid-19-testiä 72-120 tunnin kuluessa Suomeen saapumisesta.Valtioneuvoston nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy 31.8. ja uusi asetus on voimassa 15. lokakuuta 2021 saakka. Maita ja alueita sekä epidemiatilannetta tarkastellaan kahden viikon välein.
NordenBladet — Suomi järjestää puheenjohtajamaana Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2021 ministerikokoukset. Elinkeinoministeri Mika Lintilä johtaa puhetta Kestävän kasvun ministerineuvoston (MR-TILLVÄXT) kolmen kokoonpanon kokouksessa. Ne järjestetään 16.9. (elinkeinoministerit ja alueministerit) ja 17.9. (energiaministerit) järjestetään hybridikokouksina* Helsingissä. Kokousten yhteisteema on ”Pohjoismaiden vahvuudet vihreässä elpymisessä – kestävä ja digitaalinen tulevaisuus”. Suomen puheenjohtajakauden aktiivisella yhteistyöllä pyritään luomaan entistä vihreämpi, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti kestävämpi Pohjola. Elinkeinoministerit keskustelevat koronasta, matkailusta ja mineraaleista Elinkeinoministereiden kokous pidetään torstaina 16.9.2021. Kokouksen päätösasioina ovat koronapandemian vaikutukset elinkeinosektorilla ja elpymiseen liittyvä yhteistyö, kestävän matkailun edistäminen sekä kestävä mineraalien tuotanto.Kokouksen aluksi kuullaan Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäen tilannekatsaus vuosien 2018–2021 yhteistyöohjelman tilanteesta ja sen yhteistä 2030-visiota tukevista elinkeinosektorin aloitteesta.Ministerit pohtivat koronapandemian vaikutuksia pohjoismaiseen yhteisöön ja erityisesti elinkeinosektorin tilannetta koronaepidemian jälkeen, sekä sitä, mitä mahdollisuuksia pohjoismaisella yhteistyöllä on edistää elpymistä. Asiakohdan avainalustuksena kuullaan F-Securen toimitusjohtajan Risto Siilasmaan puheenvuoro pandemian vaikutuksista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista elinkeinoelämälle. Ministereiltä odotetaan linjausta pohjoismaisen yhteistyön uusien mahdollisuuksien hyödyntämisestä.Toisena päätösasiana on aloite, joka tähtää Pohjoismaisen matkailun yhteistyösuunnitelman ja muiden matkailupoliittisten prioriteettien toimeenpanoon vuosina 2021–2024. Aloitteen tavoitteena on vahvistaa matkailualan kestävää kehitystä ja edistää alan elpymistä koronapandemiasta. Ministerit päättävät aloitteen toteuttamisesta ja sen rahoituksesta.Kolmantena päätösasiana on kestävä mineraalien tuotanto. Ministerit päättävät, miten Pohjoismaat jatkossa käsittelevät raaka-aineasioita, mihin toimenpiteisiin korvamerkittyä rahoitusta kohdistetaan. Kokouksessa julkistetaan myös pohjoismaiden kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä selvitys, jonka esittelee Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pääjohtaja Kimmo Tiilikainen. GTK on koordinoinut selvityksen tekoa. Asiakohdassa kuullaan myös Euroopan komission raaka-aineyksikön (DG Growth) johtajan Peter Handleyn puheenvuoro Pohjoismaiden potentiaalisesta roolista raaka-ainesektoria koskevissa asioissa. Alueministereiden aiheina vihreä elpyminen ja monipaikkaisuusAlueministereiden kokous järjestetään torstaina 16.9.2021 heti elinkeinoministerikokouksen jälkeen. Kokouksen aiheina ovat vihreä elpyminen ja monipaikkaisuus.Pääsihteeri Paula Lehtomäen tilannekatsauksen jälkeen ministerit keskustelevat monipaikkaisuudesta alueiden sekä kaupungin ja maaseudun elinvoiman vahvistajana. Monipaikkaisuuden näkymiä Pohjoismaissa avaa Pohjoismaiden aluekehityksen tutkimuskeskuksen (Nordregio) johtaja Rolf Élmer. Kokouksessa päätetään monipaikkaisuuteen liittyvän selvityshankkeen käynnistämisestä.Ministerit käyvät myös pyöreän pöydän keskustelun koronapandemian aluevaikutuksista, vihreän elpymisen mahdollisuuksista erilaisille alueille sekä eri maiden elpymistä tukevista toimista ja niiden rahoituksesta.Asiakohdan avainalustukset pitävät aluetalouden ja -kehityksen asiantuntija, taloustieteen professori Jens Suedekum Düsseldorfin yliopistosta sekä aluetalouden ja kestävän kasvun aiheista Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa. Energiaministereiden aiheina ilmastoneutraalius, sähköistyminen, vety ja uudet teknologiatEnergiaministereiden kokous järjestetään perjantaina 17.9. Pääaiheina kokouksessa ovat energia-alan yhteistyöohjelman 2022–2024 hyväksyminen, sähkömarkkinayhteistyö sekä uusiin energiateknologioihin liittyvä yhteistyö.Kokouksen avainalustuksen ilmastoneutraaliudesta ja sen edistämisestä pitää Exxon Mobilin hallituksen jäsen Kaisa Hietala. Myös pääsihteeri Paula Lehtomäki pitää kokouksen aluksi tilannekatsauksen.Ministereiden hyväksyttävänä on Sähkömarkkinatyöryhmän päivitetty tiekartta vuoteen 2030. Asiakohdassa keskustellaan myös merituulivoiman kehittämisestä. Keskustelun pohjaksi tutkija Klaus Skytte Nordisk Energiforskning -laitokselta (Pohjoismainen energia-alan tutkimuslaitos) esittelee tuloksia sähköistymisen skenaarioanalyysistä. Ministerit hyväksyvät myös energia-alan yhteistyöohjelman vuosille 2022–2024 ja keskustelevat ”Meidän Visio 2030” -toimenpideohjelmasta energiasektorilla. Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n vihreästä elvytyksestä ja vihreän kehityksen (Green Deal) -ohjelmasta, painopisteinä energiatehokkuus ja uusiutuva energia. Keskustelua pohjustaa avainalustajana energiakomissaari Kadri Simson, joka kertoo videotallenteella Euroopan komission 14.7.2021 julkistamasta Fit for 55 -valmiuspaketista eli ilmastopaketista.Ministerit keskustelevat myös sektori-integraatiosta ja uusista teknologioista, aiheina muun muassa pohjoismainen vety sekä hiilen talteenotto, käyttö ja varastointi sekä yhteispohjoismaisen hankkeen ensimmäiset tulokset. Ministereiltä odotetaan päätöksiä alan seuraavista toimista.Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2021Suomi toimii vuoden 2021 pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajana. Suomen puheenjohtajuusohjelma nojautuu Pohjoismaiden ministerineuvoston uuteen visioon, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja yhdentynein alue vuoteen 2030 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialueilla tärkeitä teemoja ovat vähähiilisyys ja digitalisaatio, bio- ja kiertotalous, luonnonvarojen kestävä käyttö ja uudet kestävän kehityksen kriteerit täyttävät innovaatiot, vihreä ja digitaalinen siirtymä kestävän kasvun ja kilpailukyvyn vauhdittajana, kaupunkiyhteistyö, sekä talouden ja yhteiskunnan huoltovarmuus sekä liikkuvuuden palauttaminen. Resilienssin ja luotettavuuden ylläpitäminen korostuvat yllättävissä kriisitilanteissa, kuten koronapandemian aikana.* korjattu 31.8.2021 klo 14.50 (hybridikokouksina).
NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 6.9. työstämään kannanottoja sosiaaliturvan uudistamiseksi. Kannanotoissa linjataan sosiaaliturvan suuntaviivoja, joiden pohjalta uudistuksen valmistelu etenee. Syyskuun kokouksessa keskustellaan muun muassa sosiaaliturvan arvoista; oikeuksista, velvollisuuksista, tasa-arvosta ja yhteisvastuusta. Sosiaaliturvakomitean kannanottojen on tarkoitus valmistua alkuvuonna 2022. Komitean puheenjohtajiston ensimmäinen luonnosversio kannanotoista julkaistiin 10.5.2021. Luonnosversiot julkaistaan komitean tiedotteiden liitteinä kannanottojen työstöprosessin ajan.Tutustu sosiaaliturvakomitean puheenjohtajiston luonnokseen kannanotoista (14.5.2021 päivitetty versio) Komitea keskustelee kokouksessaan myös asioista, jotka voidaan jo siirtää jatkovalmisteluun (nk. nopeammalla tahdilla tehtävät osauudistukset).Sosiaaliturvakomitealle esitellään lisäksi tietokoostetta, joka on syntynyt sosiaaliturvakomitean ja strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) ohjelmien ja niiden hankkeiden tietokumppanuuden myötä. Koosteen aiheena on Suomen väestörakenne ja sosiaaliturva.Suomen väestörakenne ja sosiaaliturva -tietokoosteKomitean muita keskusteluaiheita ovat sosiaaliturvan menot ja rahoitus; sosiaaliturva, jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen sekä toimeentulotukilain uudistus ja työryhmän loppumietintö.
NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut lainsäädäntöhankkeen, jossa valmistellaan pelastuslakiin tehtävät kiireelliset ja välttämättömät muutokset. Tavoitteena on ajantasaistaa pelastuslaki esiselvityksen ja siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta.Muutoksilla on tarkoitus uudistaa pelastuslaki vastaamaan paremmin pelastustoimen toimintaympäristöä, tulevaisuuden kehitystä sekä valmisteilla olevaa hyvinvointialueuudistusta. Esiselvityksessä ja siitä saadussa lausuntopalautteessa esiin tuodut perusteellisempaa lainvalmistelua ja vaikutusarviointia edellyttävät pelastuslain muutokset toteutetaan seuraavalla hallituskaudella.
NordenBladet — Kyläkauppatuen haku aukeaa jälleen 1. syyskuuta. Tuki edistää maaseutualueiden palveluiden saatavuutta ja tukee alueiden elinvoimaisuutta. Tuen myöntäjänä toimii Ruokavirasto.Tukea jaetaan maaseudun kyläkaupoille yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Tuen tavoitteena on turvata ja edistää päivittäistavarakauppapalveluiden saatavuutta maaseudulla ylläpitämällä ja lisäämällä palveluiden monipuolisuutta.Kyläkauppatuki oli haettavissa edellisen kerran vuonna 2019. Tämänkertaisella hakukierroksella tukialuetta on laajennettu koskemaan kaikkia maaseutualueita, ei ainoastaan harvaan asuttua maaseutua.Kyläkaupat ovat keskeisessä asemassa Suomen maaseudun asuttuna pysymisen sekä maaseudulla kausiluontoisesti asuvien ja matkustavien kannalta. Ne tarjoavat päivittäistavarapalveluiden lisäksi esimerkiksi käteisnosto-, posti- ja apteekkipalveluita. Kyläkauppojen määrä on Suomessa kuitenkin vähentynyt viime vuosina. Monilla kaupoilla on vaikeuksia pitää toimintaansa kannattavana, kehittää palveluitaan tai löytää kaupalle jatkajaa eläköitymisen yhteydessä.– Kyläkaupat ovat usein ainoita kaupallisen palvelun tuottajia alueellaan. Niiden rooli on muuttunut pienistä päivittäistavarakaupoista monipuolisiksi palvelukeskuksiksi. Tuki auttaa säilyttämään nämä kansalaisille tärkeät ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta olennaiset palvelut maaseutualueilla, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Tukialueena ovat maaseutualueet. Maaseutualueella tarkoitetaan harvaan asuttua maaseutua, ydinmaaseutua, kaupungin läheistä maaseutua ja maaseudun paikalliskeskukseksi luokiteltua aluetta. Aluemäärittely pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään paikkatietopohjaiseen kaupunki-maaseutuluokitukseen.Tukea voi hakea Ruokaviraston sivuilta 1.9.-31.10.2021. Sivuilta löytyvät myös tukiehdot.
NordenBladet — Asiantuntijoista koostuva itsenäinen työryhmä on selvittänyt elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita. Työryhmän loppuraportti on nyt valmistunut, ja se on luovutettu sosiaali- ja terveysministeriölle.Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon puutteita ei saada korjattua ilman lainsäädäntömuutoksiaElämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmän yksimielisenä näkemyksenä on, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää ja niiden saatavuutta sekä osaamista lisätä. Pelkät suositukset eivät työryhmän näkemyksen mukaan riitä puutteiden korjaamiseksi, vaan muutoksia tarvitaan myös lainsäädäntöön. Loppuraportissaan työryhmä esittää ministeriölle muutoksia potilaslakiin, terveydenhuoltolakiin ja sairausvakuutuslakiin. Työryhmän toimeksiantona on arvioitu myös lainsäädännön muutoksista koituvia suoria kustannuksia ja säästöjä, jotka saataisiin aikaan elämän loppuvaiheen hoidon toimintakäytäntöjä kehittämällä. Eutanasian laillistamisesta ei saavutettu yksimielistä näkemystäTyöryhmä ei esitä yksimielistä näkemystä siitä, tulisiko lääkäriavusteinen itsemurha tai eutanasia laillistaa. Työryhmä on kuitenkin hahmotellut mahdollista harkintaa varten kaksi säädösluonnosta lääkäriavusteisesta itsemurhasta ja eutanasiasta. Ensimmäinen säädösluonnos perustuu kansalaisaloitteeseen ja on rajatumpi, toinen sallivampi. Kolmas vaihtoehto on pitäytyä nykyisessä lainsäädännössä. Työryhmä nostaa loppuraportissa erityisesti esiin, että lääkärin oikeudellinen asema on epäselvä, mikäli lääkäri avustaisi potilasta itsemurhassa. Lääkäriavusteisen itsemurhan tai eutanasian laillistamisen laajempia yhteiskunnallisia seurauksia tulisi työryhmän näkemyksen mukaan kartoittaa huolellisesti. Loppuraportissa esitettyjen säädösluonnosten toivotaan antavan pohjaa yhteiskunnalliselle keskustelulle ja jäsentävän niitä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä, joita lääkäriavusteista itsemurhaa ja eutanasiaa koskevassa lain mahdollisessa valmistelussa jouduttaisiin pohtimaan.Asiantuntijaryhmän taustalla kansalaisaloite eutanasian laillistamisestaSosiaali- ja terveysministeriö asetti itsenäisen asiantuntijatyöryhmän eutanasian sallimista koskevan kansalaisaloitteen vuoksi. Eduskunta käsitteli ja hylkäsi aloitteen keväällä 2018 ja edellytti laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän asettamista. Asiantuntijaryhmä toimi ajalla 8.5.2018-30.6.2021.Asiantuntijaryhmän työn osana julkaistiin suosituksia palliatiivisen hoitoon ja saattohoitoon sekä tuotettiin Saattohoitopassi-verkkokurssi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
NordenBladet — Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntamme vakautta ja turvallisuutta monin tavoin. 31. elokuuta julkaistun selvityksen mukaan Suomella on hyvät edellytykset varautua ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin, mutta käytännön toteutusta on vielä tehostettava huomattavasti. Yhteistyön, osaamisen ja ennakoinnin kehittäminen on tässä avainasemassa.Hankkeen tuloksena syntyi ilmastoturvallisuuden jäsennys, jota voidaan käyttää tukena jatkotutkimuksessa ja käytännön varautumistyössä. Siinä ilmastoturvallisuus on jaettu suoriin, ketjuuntuviin ja siirtymävaikutuksiin.Suorat vaikutukset viittaavat ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tai voimistamiin luonnonilmiöihin ja niistä seuraaviin vahinkoihin ihmisille, infrastruktuurille ja ekosysteemeille. Ketjuuntuvien vaikutusten kohdalla ilmastotekijät yhdistyvät poliittisiin, taloudellisiin ja valtiorajat ylittäviin vaikutuksiin Siirtymävaikutukset viittaavat ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteistä ja siihen sopeutumisesta syntyviin seurauksiin.Suomen kaltaisessa avoimessa ja ulkomaankaupasta riippuvaisessa maassa korostuvat suorien vaikutusten sijaan juuri ketjuuntuvat ja siirtymävaikutukset. Keskinäisvaikutusten vuoksi kolme luokkaa ovat osin limittäisiä.Ilmastonmuutoksen suorat turvallisuusvaikutukset Suomessa voivat liittyä vahinkoa tai vaaraa aiheuttaviin luonnonilmiöihin kuten metsäpaloihin sekä toisaalta viranomaisten kykyyn reagoida niihin. Ketjuuntuvat vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi kansainvälisten toimitusketjujen häiriintymisenä, talouden toimintaedellytysten heikkenemisenä ja ruokaturvan vaarantumisena. Siirtymävaikutukset voivat ilmetä esimerkiksi maan sisäisen vastakkainasettelun kasvuna eriarvoistavaksi koetun ilmastopolitiikan seurauksena.Suomessa käytössä oleva kokonaisturvallisuuden malli auttaa ilmastouhkiin varautumisessa, mutta sitä tulee konkretisoida vastaamaan tarkemmin myös ilmastoturvallisuuden uhkiin ja haasteisiin. Yksittäisten ilmastovaikutusten ohella tulisi pyrkiä tunnistamaan vaikutusketjuja ja yhteisvaikutuksia muiden ilmiöiden kanssa.Hanke suosittelee mm. entistä vahvempaa ja uudenlaista vuoropuhelua hallinnonalojen ja ilmastoturvallisuuden toimijoiden välillä ja kesken, ilmastoturvallisuuden ja siihen liittyvän kriisiosaamisen vahvistamista sekä ilmastouhkien parempaa seurantaa ja huomioimista ennakoinnissa. Erityisesti ketjuuntuvien ja siirtymävaikutusten osalta tarvitaan myös jatkotutkimusta.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
