NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on nimittänyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtajaksi Kimmo Haapasen 1.9.2021–31.12.2024 väliseksi ajaksi.Kimmo Haapanen on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän on hoitanut ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajan tehtävää viran ollessa avoimena 1.5.2021 alkaen.Aiemmin Haapanen on työskennellyt Pohjois-Savon ELY-keskuksessa kehittämispäällikkönä, yksikön päällikkönä, viestintäpäällikkönä, tiedonhallinnan projektipäällikkönä ja suunnittelijana.
NordenBladet — Presidentti Mauno Koiviston muistomerkkikilpailun ensimmäisen palkinnon on voittanut taiteilija Kirsi Kaulasen teosehdotus Välittäjä. Taiteellisesti korkeatasoiseen kilpailuun saatiin 110 hyväksyttyä teosehdotusta. Kilpailussa jaettiin kolme palkintosijaa ja kolmelle myönnettiin tunnustuspalkinto.Kilpailuun saatiin teosehdotuksia, jotka edustavat erilaisia taidesuuntauksia, tyylejä ja taiteellisen ilmaisun tapoja. Palkintolautakunta ei halunnut arvottaa niitä keskenään, ja tästä syystä kilpailussa päätettiin palkita hyvin erilaisia kilpailutöitä.Ensimmäinen palkinto on arvoltaan 20 000 euroa. Sen voittanutta teosehdotusta Välittäjä palkintolautakunta luonnehtii seuraavasti:”Muistomerkkiehdotus sijoittuu Pikkuparlamentin puiston läpi kulkevan käytävän molemmin puolin. Sen materiaali, kiillotettu ruostumaton teräs, peilaa ohikulkijan ja teoksen ympäristön osaksi teosta. Teos asettaa katsojan kahdenlaisen ajatusmaailman väliin. Siten se heijastaa Suomen maantieteellistä asemaa idän ja lännen välissä ja presidentti Mauno Koiviston roolia yhteistyön rakentajana.Välittäjä tuo uudenlaisen keveämmän näkökulman perinteisiin presidenttimuistomerkkeihin. Tilallisena ja vuorovaikutteisena teoksena se heijastaa tämän päivän nykytaidetta ja tuo kiinnostavan lisän julkisen taiteen kenttään ja kaupunkikuvaan. Se on ainutlaatuinen teos myös kansainvälisessä mittakaavassa.”Palkintolautakuntaan kuuluivat presidentti Mauno Koiviston muistomerkkitoimikunta sekä kaksi Suomen Taiteilijaseuran nimeämää taiteilijajäsentä. Muistomerkkitoimikunnan puheenjohtajana toimii entinen pääministeri Paavo Lipponen.Presidentti Mauno Koiviston muistomerkki on tarkoitus toteuttaa ensimmäisen palkinnon voittaneen teosehdotuksen pohjalta. Tavoitteena on, että muistomerkki on valmis ja asennettu paikalleen Pikkuparlamentin puistoon 25.11.2023, kun presidentti Koiviston syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta.Toinen palkintosija teosehdotukselle Hitaalla tielläKilpailun toinen palkinto (15 000 euroa) myönnettiin Matti Vesasen teosehdotukselle Hitaalla tiellä.”Teos ottaa puiston tilaa haltuun neljällä eri elementillä: kävelevää presidentti Mauno Koivistoa esittävällä näköispatsaalla, pronssiportilla, graniittikäytävällä ja pyöreällä suihkulähteellä. Se on perinteisen kuvanveiston ja käsitteellisemmän tilataiteen yhdistelmä, joka toimii hyvin Pikkuparlamentin puistossa”, palkintolautakunta toteaa. Kolmannen palkinnon (10 000 euroa) voitti Pauno Pohjolaisen teosehdotus Sillanrakentaja.”Teos tulkitsee presidentti Mauno Koiviston elämäntyötä sillanrakentajana idän ja lännen, yhteiskuntaluokkien sekä työnantajien ja työntekijöiden välillä. Tekijä on halunnut tuoda työssään esille presidentti Mauno Koivistossa arvostamaansa rakentajaa ja puhdetöiden tekijää”, lautakunta toteaa.Tunnustuspalkinto (3 333 euroa) myönnettiin seuraaville teosehdotuksille: Fundeerauksia (Markus Kähre), Sanat (Nestori Syrjälä), Satamajätkä fundeeraamassa (Anssi Pulkkinen). Muistomerkkikilpailun kuudesta palkitusta teosehdotuksesta on esillä pienoismalleja ja kuvia Helsingin keskustakirjasto Oodissa 1.-15. syyskuuta. Kaikki kilpailuteokset ovat esillä myös virtuaalinäyttelyssä verkossa.Kaikista entisistä Suomen tasavallan presidenteistä on toteutettu virallinen muistomerkki. Muistomerkit sijaitsevat Helsingissä, ja ne on valmistuttuaan lahjoitettu Helsingin kaupungille. Presidentti Koiviston muistomerkkikilpailu jatkaa tätä perinnettä.
NordenBladet — Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat nousseet poikkeuksellisen pandemiavuoden jälkeen voimakkaasti, mikä käy ilmi lähes 4600 yrittäjän Pk-yritysbarometrista.35 prosenttia Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvioi, että talouden suhdanteet paranevat seuraavan 12 kuukauden aikana. Puoli vuotta sitten näin arvioi 26 prosenttia yrityksistä.Nyt 13 prosenttia pelkää suhdanteiden heikkenevän. Puoli vuotta sitten näin pelkäsi 23 prosenttia yrityksistä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista.– Pk-yrityksillä on nyt luottoa Suomen talouden palautumiseen. Saman sisältöistä viestiä saamme myös kuluttajilta. Nämä ovat positiivisia ja tärkeitä viestejä talouden toipumisesta. Taloudet ovat elpymässä myös Suomen kauppakumppanimaissa. Kannustan yrityksiä tarttumaan kiinni talouden kasvuvaiheeseen ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, joita markkinoilla avautuu pandemian hellittäessä, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä Pk-yritysbarometrin julkistustilaisuudessa 1.9.2021.– Talouden toipuminen on tällä hetkellä nopeaa. On kuitenkin huomioitava, että pk-yritysten odotuksiin liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta siitä, miten pandemia ja sen seurauksena rajoitustilanne kehittyy, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä huomauttaa.Erityisesti suurempien pk-yritysten odotukset ovat lähitulevaisuuden suhteen positiivisemmat kuin pienempien mikroyritysten. Yhdeksän kymmenestä Suomessa toimivasta yrityksestä on alle 10 henkilön mikroyrityksiä. Taloustutkimus Oy toteutti syksyn 2021 Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä kesä- ja heinäkuussa 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran tilaamaan kyselyyn vastasi 4592 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa.Kustannusten nopea nousu luo uhan hyville odotuksilleYrittäjät pelkäävät tuotantokustannusten nousevan. Erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hintojen odotetaan nousevan enemmän kuin aikaisemmin.– Vaikka yrityksen omien tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluvaran odotetaan kasvavan, kasvu ei riitä kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.– Hankalaa on se, että tuotantokustannusten arvioidaan kasvavan voimakkaasti tilanteessa, jossa joudutaan elämään edelleen poikkeuksellisen epävarmoissa olosuhteissa ja aiempaa heikommin taloudellisin puskurein. Tässä tilanteessa syksyn palkkakierrosta ei kannata virittää vain hyvien talouskasvuodotusten perusteella, Malinen sanoo.Koronatuet toimineet kohtuullisen hyvin, ja yritykset valmistautuvat uuteen normaaliinValtio on tukenut yrityksiä rahoituksella koronakriisissä. Vaikka tukia on myönnetty Suomessa maltillisesti joihinkin muihin maihin verrattuna, yrityksistä 45 prosenttia on hakenut koronatukea tai rahoitusta. Yleisintä se on ollut teollisuudessa. Yleisimmin on haettu yritystukea Business Finlandista ja ELY-keskuksista sekä kustannustukea Valtiokonttorista.Lainaa pandemian vuoksi on haettu selvästi vähemmän kuin tukia. Uudenlaiseen, määräaikaiseen yrittäjän työmarkkinatukeen on turvautunut lähes yhdeksän prosenttia.Yritysten koronatuet ja muut rahoitusmahdollisuudet ovat yritysten mukaan toimineet kohtuullisen hyvin: 39 prosenttia kertoo tuen vastanneen yritysten tarpeisiin hyvin ja 38 prosenttia ainakin jossain määrin.– Tuilla ja rahoituksella on estetty turhat konkurssit, joissa olisi menetetty elinkelpoiset yritykset ja niiden työpaikat. Nyt on tärkeää, että tukijärjestelmää ei ajeta ennenaikaisesti alas, jotta ei riskeerata yrityksiä, työpaikkoja ja tähän mennessä käytettyjä yritysten koronatukia, Malinen sanoo.Rahoituksen kysyntä normalisoitunutKone- ja laiteinvestointeihin rahoitusta aikoo hakea nyt 49 prosenttia ulkoisen rahoituksen lisäystä suunnittelevista yrityksistä. Aikomukset ovat kasvaneet viidellä prosenttiyksiköllä edelliseen barometriin verrattuna. Positiivista on havaita myös se, että yrityksen kasvu- ja kehittämishankkeet ovat merkittäviä syitä hakea rahoitusta. Kasvuhankkeisiin rahoitusta aikoo hakea 25 prosenttia.– Lainarahoituksen merkitys korostuu uuden kasvun rakentamisessa ja sen saatavuus on säilynyt hyvällä tasolla. Pankkirahoitusta hakeneista yrityksistä 35 prosenttia kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä 60 prosenttia ilmoitti käyttäneensä Finnveran takausta pankkilainan vakuutena, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.
NordenBladet — Työkoneiden käyttäjille on nyt tarjolla kättä pidempää päästöjen vähentämiseksi. Kaikille avoin verkkokoulutus antaa eväitä pienentää rakennustyömaiden ja muiden työkoneita käyttävien tahojen hiilidioksidipäästöjä sekä terveydelle haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Koulutus on osa työkonealan green deal -sopimuksia.Työkoneilla on päästöjen vähentämisessä oma merkittävä roolinsa. Monet työmailla käytettävistä työkoneista ovat vielä polttomoottorikäyttöisiä ja ne tuottavat valtaosan työkoneiden hiilidioksidipäästöistä. Siirtyminen vähäpäästöisten työkoneiden käyttöön ja työkoneiden oikeanlainen käyttötapa auttavat pienentämään päästöjä.Työkonealalle ja työmaille on solmittu ympäristöministeriön johdolla green deal -sopimuksia, joiden tavoitteena on vähentää päästöjä vapaaehtoisin toimin. Tuore koulutuskokonaisuus on osa sopimusten toimeenpanoa.”Koulutuskokonaisuus liittyy ilmastonmuutoksen hillintään. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Suomessa päästövähennyksiin kaikilla yhteiskunnan aloilla, myös työkoneissa, ohjaa ilmastolaki”, muistuttaa neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski ympäristöministeriöstä.Verkkokoulutuksen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi terveydelle haitallisia lähipäästöjä, kuten pienhiukkasia, hiilimonoksidia ja typpidioksidia.Vinkkejä työsuunnitteluun ja taloudelliseen ajotapaaKoulutuksessa käydään läpi esimerkiksi, miten päästöjä voi vähentää työ- ja hankintasuunnittelulla ja työkoneiden kunnossapidolla, sekä mikä merkitys työtekijän perehdyttämisellä on. Lisäksi koulutuksessa saa vinkkejä taloudelliseen ajotapaan.”Taloudellisen ajotavan tuottamia päästövähennyksiä on haastavaa muuttaa numeroiksi, mutta keino on kustannustehokas: ilman mitään lisäkuluja ainoastaan toimimalla taloudellisen ajotavan periaatteiden mukaisesti säästetään polttoainetta ja päästöjä muodostuu vähemmän”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Katja Ohtonen.Koulutus on suunnattu ensisijaisesti työkoneiden käyttäjille, koneurakoitsijoille, työmaavastaaville, tilaajaorganisaatioille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Maksuton ja lyhytkestoiseen opiskeluun muokattu aineisto sopii sekä itseopiskeluun että opetusmateriaaliksi.Vähäpäästöiset työkoneet -verkkokoulutuksen on tuottanut Motiva, ja sen tilaaja on ympäristöministeriö.
NordenBladet — Hallitus päätti puoliväliriihessä keväällä 2021 jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 aikana. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä linjasi kokouksessaan 31.8.2021 periaatteista, jotka liittyvät palveluita järjestävien kuntien työvoimapohjaan ja kuntien väliseen yhteistoimintaan sekä henkilöstön siirtymiseen.– TE-palvelujen siirto kunnille on mittaluokaltaan suuri ja historiallinen uudistus, jonka tavoitteena on työllisyyden vahvistaminen yhä paremmin kohdennetuilla ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivilla palveluilla. TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta, ministerityöryhmän puheenjohtaja työministeri Tuula Haatainen toteaa.Palvelut voi järjestää kunta tai kunnat, joiden alueella on riittävästi työvoimaaMinisterityöryhmä linjasi, että palvelut siirrettäisiin kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonka työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Tämä vastaa kokoluokaltaan nyt käynnissä olevien työllisyyden kuntakokeilujen vähimmäiskokoa. Näin turvataan, että TE-palveluiden järjestämiseen on riittävästi resursseja ja että palvelut ovat yhdenvertaisesti työnhakijoiden saatavilla kaikkialla Suomessa. Jos kunta ei täytä yksin palvelujen järjestämisen kriteerejä, sen olisi muodostettava yhteistoiminta-alue toisen tai toisten kuntien kanssa. Yhteistoiminta-alueiden tulisi olla työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia alueita. Lisäksi yhteistoiminta-alueen muodostavien kuntien tulisi olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa.Yhteistoimintaan velvoitetut kunnat voisivat itse päättää yhteistoiminnan muodosta kuntalaissa säädetyn mukaisesti, eli perustavatko ne esimerkiksi kuntayhtymän.Kunnat voisivat itse päättää myös alueesta, jolla yhteistoiminta toteutetaan, kuitenkin edellä esitetyt kriteerit huomioiden.Kuntien yhteistoiminnan toteutumisen varmistamiseksi lainsäädäntöön liitettäisiin niin sanottu perälautasäännös. Siinä säädettäisiin määräajasta, johon mennessä kuntien tulisi päättää yhteistoiminnasta. Jos päätöstä ei olisi tehty, asiasta päättäisi valtioneuvosto.Palveluiden siirrossa huomioidaan asiakkaat ja henkilöstöTE-palvelujen siirtoa valmistellaan yhteistyössä ministeriöiden, TE-palvelujen, ELY-keskusten, KEHA-keskuksen, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä tekee linjauksia valmistelun edetessä.– Uudistusta on valmisteltu hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja tiivistä yhteistyötä on tarkoitus jatkaa koko valmisteluprosessin ajan, työministeri Haatainen sanoo.Uudistus aiheuttaa aluehallintoon muutoksia. Siltä osin kuin TE-toimistojen palvelut eivät siirry kunnille, ne siirtyvät ELY-keskuksille tai ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle (KEHA-keskus). Siirtyvistä palveluista linjataan tarkemmin myöhemmin syksyllä.– Palvelujen siirto valmistellaan hallitusti, asiakkaat huomioiden ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen niin, että TE-toimistot pysyvät toimintakykyisinä tehtävien lopulliseen siirtymiseen asti, ministeri Haatainen sanoo.Ministerityöryhmä totesi kokouksessaan, että TE-toimistojen henkilöstö siirtyy kuntiin virkamieslain mukaisesti liikkeenluovutuksella tehtäviensä mukana ja pääsääntöisesti voimassa olevilla tehtävänkuvilla. – Lähtökohtana on, että henkilöstön asema turvataan. Ammattitaitoinen, hyvinvoiva, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö on myös jatkossa tärkein edellytys vaikuttavien ja tuloksellisten TE-palvelujen tuottamiselle, ministeri Haatainen sanoo.TE-palveluihin on tulossa lisää resursseja vuoden 2022 aikana. Hallituksen aiemmin päättämä pohjoismainen työvoimapalvelumalli tulee lisäämään TE-palvelujen resursseja 70 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä merkitsee asiakaspalvelun vahvistamista yli 1000 asiantuntijalla. Vuoden 2019 resursseihin verrattuna lisäys on noin 40 prosenttia.TE-palvelujen siirtoa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2022. Kunnille palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi vuoden 2024 aikana.1.3.2021 käynnistyneille työllisyyden kuntakokeiluille säädetään jatko siihen asti, kunnes TE-palvelut siirtyvät pysyvästi kuntien järjestämisvastuulle.
NordenBladet — Kiinnostaako yhdistystäsi kansalaisyhteiskuntapolitiikan kehittäminen? Täydennyshaku kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEen on auki 1.9-14.9.2021.Jäsenyyttä voivat hakea rekisteröidyt yhdistykset alla manituilta järjestösektoreilta: liikunta- ja urheilujärjestötlapsi- ja nuorisojärjestötsivistys- ja kulttuurijärjestötsosiaali- ja terveysjärjestötympäristö- ja asukasjärjestötihmisoikeus- ja tasa-arvojärjestötvähemmistö- ja maahanmuuttajajärjestötyrittäjäjärjestötLisäksi KANEen voi hakea vapaata kansalaistoimintaa (neljännellä sektorilla tapahtuva kansalaistoiminta) sekä kansalaisyhteiskunnan tutkimusta edustavaksi jäseneksi. Täydennyshaun päätyttyä oikeusministeriö arvioi hakemuksia ja tekee valtioneuvostolle esityksen uuden kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan asettamisesta vuosiksi 2021-2025. Täydennyshaun tarkoitusOikeusministeriö avasi 2.6.2021 julkisen haun kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukuntaan. Se oli suunnattu kansalaisyhteiskuntaa ja sen tutkimusta edustaville toimijoille. Hakuaika päättyi perjantaina 20.8.2021, ja ministeriö vastaanotti yhteensä 39 jäsenhakemusta. Eniten hakemuksia jättivät toimijat sosiaali- ja terveys sekä sivistys- ja kulttuurijärjestösektoreilla, kun taas liikunta- ja urheilu- sekä yrittäjäjärjestösektoreilta ei tehty yhtään hakemusta. KANEn kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksessa (269/2007, 3 §). Jotta neuvottelukunnan asettamista sen neljännelle toimikaudelle voidaan jatkaa, oikeusministeriö on päättänyt avata kaksi viikkoa kestävän täydennyshaun ajalle 1.9.2021-14.9.2021. Hakemuksia toivotaan erityisesti yhdistyksiltä, jotka toimiva liikunta- ja urheilu sekä yrittäjäjärjestösektoreilla. Aiemman hakuajan aikana hakeneet otetaan huomioon täydennyshaussa, eli uutta hakemusta ei tarvitse tehdä.Voit tehdä jäsenhakemuksen verkossa tällä lomakkeella.Lue lisää KANEsta.Lisätietoa: Erityisasiantuntija Maria Wakeham-Hartonen, p. 0295 150 416, [email protected]
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka tapasi 30.8.2021 liikennealan keskeisten sidosryhmien johtoa etätilaisuudessa. Keskustelua käytiin Euroopan komission heinäkuussa 2021 julkaiseman ilmastopaketin liikenteen kannalta relevanteista aloitteista.EU:n tavoitteena on olla ilmastoneutraali vuonna 2050. Tämä edellyttää 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Liikenteellä on merkittävä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa.Ministeri Harakka kiteytti tilaisuuden avauspuheenvuorossa tavoitteet liikenteen päästövähennystoimille.– Päästövähennystoimia on arvioitava kolmen T:n periaatteella – niiden tulee olla tehokkaita ja toteutettavissa ja ne tulisi tehdä tänään. Eli toimien tulisi olla kustannushyötytehokkaita, oikeudenmukaisia ja sellaisia, joista voidaan nopeasti sopia, totesi ministeri Harakka.Ministeri Harakka nosti esiin suomalaisen osaamisen merkityksen.– Kansallisia toimia suunniteltaessa olemme olleet EU:n kärkijoukossa pohtimassa toimia eri liikennemuotojen päästöjen vähentämiseksi. Kun jatkamme määrätietoisesti tällä tiellä, niin tulemme myös hyötymään käynnissä olevasta kehityksestä. Meillä on erinomaista vihreiden teknologioiden ja digitalisaation osaamista, jota voimme myös muille tarjota tai pikemminkin myydä, sanoi ministeri Harakka.Keskustelua käytiin tieliikenteen, meriliikenteen ja lentoliikenteen kannalta relevanteista aloitteista. Ministeri Harakka kiitti sidosryhmiä aktiivisuudesta.– Keskusteluja komission ehdottamasta paketista on käyty eri foorumeilla ja osa sidosryhmistä on päässyt kommentoimaan aloitteita valtioneuvoston EU-asioiden jaostokäsittelyjen kautta. Toimialan näkemykset ovat meille tärkeitä, kiitos asiantuntevista huomioistanne, totesi ministeri Harakka.Mitä seuraavaksi?Sidosryhmien näkemykset otetaan huomioon osana Suomen kantojen valmistelua.Suomen kanta EU:n ilmastopaketin aloitteisiin yhteensovitetaan valtioneuvostossa ja hyväksytään EU-ministerivaliokunnassa syyskuussa.Aloitteiden käsittely neuvoston työryhmissä alkaa syksyllä.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti toisen keskustelutilaisuuden sähköpotkulaudoista ja niiden turvallisuudesta tiistaina 31.8.2021. Tilaisuuteen osallistui alan yrityksiä sekä Liikenneturvan, kuntien, poliisin ja liikenne- ja viestintäministeriön edustajia. Tilaisuus oli jatkoa heinäkuussa järjestetylle ensimmäiselle keskustelutilaisuudelle, jossa sovittiin muun muassa sähköpotkulautojen yöllisistä nopeusrajoituksista.Yölliset nopeusrajoitukset koskemaan kaikkia öitä ja kaikkia alueitaHelsingissä toimivat sähköpotkulautoja vuokraavat yritykset Voi, TIER ja Lime ilmaisivat valmiutensa laajentaa sähköpotkulautojen öisiä nopeusrajoituksia koskemaan viikonloppuöiden lisäksi myös arkiöitä. Jatkossa sähköpotkulautojen nopeutta rajoitettaisiin Helsingissä 15 kilometriin tunnissa kaikkina öinä ja kaikilla alueilla klo 00-05. Tällä hetkellä öiset nopeusrajoitukset ovat voimassa vain keskusta-alueella.Sähköpotkulautayritykset ovat myös valmiita alentamaan lautojen maksiminopeutta 25:stä 20:en kilometriin tunnissa. Monissa eurooppalaisissa kaupungeissa maksiminopeus on jo 20 km/h.Vuokrausyritysten mukaan yöllistä päihtyneenä ajamista voidaan vähentää myös lautojen sijoittelulla. Yritykset ehdottivatkin voivansa siirtää lautoja yöaikaan aktiivisesti pois vilkkailta baarialueilta, jotta humalassa ajon todennäköisyys pienenisi.– Olen tyytyväinen alan toimijoiden yhteiseen haluun parantaa turvallisuutta, keskustelimme myös katuinfran ja pysäköinnin parantamisesta. Sovimme operaattoreiden ja Helsingin kaupungin kanssa, että tutkimme mahdollisuutta sähköpotkulautojen poistamiseksi käytöstä viikonloppuöisin vielä syyskaudella määräaikaisesti, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.– Lainsäädännön muutoksiin ja rajoituksiin liittyviä toimia voidaan arvioida ja tarvittaessa asettaa liikenneturvallisuusstrategiassa. Paikallisesti ja ajallisesti rajallisessa kysymyksessä avainroolissa ovat kuitenkin kaupungit, jotka ovat nyt ottamassa vastuuta kaupunkitilan turvallisuudesta ja järjestyksestä, ministeri Harakka kiittelee. Mitä seuraavaksi?Liikenneturvallisuusstrategian valmistelua jatketaan syksyllä sidosryhmien kanssa yhteistyössä. Sähköpotkulautayritykset tekevät myös tahollaan käytännön toimia turvallisuuden parantamiseksi muun muassa kouluttamalla käyttäjiään ja tuomalla sovelluksiinsa niin kutsutun aloittelija-ajotilan alennetulla nopeudella.Tavoitteena on, että ensi kesänä vältytään vastaavilta turvallisuusongelmilta. Tässä avainasemassa on riittävä tietämys liikennesäännöistä sekä asenteet niiden noudattamiseen.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun uskonnollisten kesätapahtumien järjestäjille, joiden toiminta tapahtuman järjestämisessä on vaikeutunut tai estynyt koronapandemiasta johtuvien rajoitusten ja suositusten vuoksi 1.5.–30.8.2021. Avustusten hakuaika päättyy 27.9.2021.Avustuksen tavoitteena on turvata uskonnonvapauden toteutumista tukemalla uskonnollisia kesätapahtumia järjestävien yhteisöjen toimintaedellytyksiä koronapandemian aikana ja siitä johtuvista syistä toimintaolosuhteiden muutoksista huolimatta.Avustukset myönnetään harkinnanvaraisina yleisavustuksina. Avustus on tarkoitettu oikeuskelpoisille yhteisöille, kuten uskonnollisille yhdyskunnille ja niiden rekisteröidyille paikallisyhteisöille, yhdistyksille, yhtiöille ja säätiöille.Avustusta myönnetään vakiintuneille uskonnollisille kesätapahtumille, joiden pääasiallinen sisältö liittyy uskonnonvapauden alaan. Tapahtuman tulee olla valtakunnallisesti merkittävä.Tarkempia
NordenBladet — Suomen kansallisen CAP-suunnitelman luonnoksen ympäristö- ja ilmastotoimien vaikuttavuutta on nyt arvioitu. Arvion mukaan maataloudesta peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt tulevat vähenemään CAP-suunnitelman toimenpiteiden johdosta noin 0,9 miljoonaa CO2 ekvivalenttitonnia vuodessa.Suomen CAP-suunnitelman luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 10.9.2021. Suomen CAP-suunnitelman luonnoksen lausuntojen antamista helpottamaan maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa laatinut arvion CAP-suunnitelman ympäristö- ja ilmastotoimien vaikuttavuudesta. CAP-suunnitelman ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuuden arvio keskittyy vesistökuormitukseen, luonnon monimuotoisuuteen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Arvioinnin mukaan maataloudesta peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt tulevat vähenemään CAP-suunnitelman toimenpiteiden johdosta noin 0,9 miljoonaa CO2 ekvivalenttitonnia vuodessa. Tämä on 5,5 prosentin päästövähenemä nykytilaan verrattuna. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2019 yhteensä 16 miljoonaa ekvivalenttitonnia.
