Koronavirustartuntojen väheneminen hidastunut – sairaalahoidon tarve on pysynyt ennallaan

NordenBladet — Uusien koronatapausten määrä on Suomessa edelleen vähentynyt, mutta viime viikolla raportoitu suotuisa kehitys on hidastunut. Viikolla 34 uusia tapauksia todettiin yhteensä 4 064, mikä on noin 300 vähemmän kuin edeltävällä viikolla, jolloin tapauksia todettiin 4 386. Tauti leviää edelleen erityisesti nuorten ja aikuisten rokottamattomien henkilöiden piirissä.Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (16.–29.8.) uusia tartuntoja ilmaantui 152 sataatuhatta asukasta kohden, eli 18 prosenttia vähemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana (2.–15.8.), jolloin tartuntoja ilmaantui 185 sataatuhatta asukasta kohden.Epidemia on tällä hetkellä voimakkain rokottamattomien työikäisten parissa, mutta heilläkin tapausmäärät ovat kääntyneet laskuun. Vaikka lapsilla on kesän epidemia-aallon myötä ollut enenevästi tapauksia, rokottamattomien työikäisten aikuisten henkilöiden koronavirustapausten ilmaantuvuus on silti korkeampi kuin alle 10-vuotiaiden lasten.Ennätysmäärä testejäKoronavirustesteissä on käyty edelleen aktiivisesti. Testejä tehtiin viime viikolla ennätysmäärä, yli 172 000 kappaletta. Positiivisten testien osuus testatuista näytteistä on yhä pienentynyt, ja oli viime viikolla 2,4 prosenttia. Todetuista tartunnoista 5 prosenttia oli peräisin ulkomailta, ja 0,5 % näistä tartunnoista seuranneita jatkotartuntoja.Viiveetön tartunnanjäljitys ja karanteenitoimet ehkäisevät tehokkaasti jatkotartuntoja. Viikolla 34 karanteeniin asetettiin 11 123 henkilöä, noin viidennes vähemmän kuin edeltävällä viikolla. Osalla alueista tartunnanjäljitys on pahoin ruuhkautunut, ja eristysten ja karanteenien asettamisessa on viiveitä. Suuri tapausmäärä kuormittaa huomattavasti perusterveydenhuoltoa ja heijastuu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyteen ja sitä kautta myös erikoissairaanhoidon potilaiden jatkohoidon järjestämiseenErikoissairaanhoidon tarve on viime viikkoina pysynyt kohtuullisen matalana. Koronapotilaita oli 1.9. sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan sairaalahoidossa yhteensä 97, joista perusterveydenhuollon osastoilla 26, erikoissairaanhoidon osastoilla 50 ja teho-osastoilla 21 potilasta. Koko epidemian aikana tautiin liittyviä kuolemia on ilmoitettu 1.9. mennessä yhteensä 1 030.Puolet väestöstä saanut toisen rokoteannoksenKoko maassa noin 72 prosenttia väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen ja toisen annoksen 50 prosenttia. 12-15-vuotiaiden ikäryhmässä jo noin 57 prosenttia on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Kaikissa yli 40-vuotiaiden ikäryhmissä ensimmäisen rokoteannoksen on saanut yli 80 prosenttia mutta nuorten aikuisten rokotustahti on hidastunut. Kaikkiaan 16–29-vuotiaista 71 prosenttia on saanut ensimmäisen rokoteannoksenEpidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin kello 10.
Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla.
Koronaviruksen seuranta (THL) Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:21)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Kansainvälisen liiketoiminnan Team Finland -erityisasiantuntijat auttavat yrityksiä maailmalla

NordenBladet — Suomen ulkomaan edustoissa maailmalla tehdään töitä Suomen kestävän kasvun ja suomalaisten yritysten kansainvälisten menestysmahdollisuuksien hyväksi.Edustustoissa työskentelevien erityisasiantuntijoiden tehtävänä on kartoittaa markkinamahdollisuuksia ja siihen sopivaa suomalaista yritystarjoamaa, tukea suomalaisten yritysten vientiponnisteluita, toimia Suomeen suuntautuvien investointien edistämiseksi ja osallistua kohdemaansa Team Finland -vienninedistämispalveluiden kehittämiseen. He toimivat Team Finland -maajohtajana toimivan edustuston päällikön alaisuudessa ja osana Team Finland -verkostoa.Ulkoministeriö on rekrytoinut Suomen vientiä vahvistamaan 20 uutta Team Finland –erityisasiantuntijaa seuraaviin paikkoihin:Ankara/Istanbul, Joona SelinAbu Dhabi, Johanna RiihimaaBangkok, Kai TuorilaBelgrad, Janne SykköBerliini, Mikko KoskueBrasilia, Kimmo AuraHongkong, Mika FinskaKiova, Oskari LaukkanenLos Angeles, Zsuzsa JamesNew Delhi/Bangladesh, Kimmo SiiraNew Delhi, Jukka IlomäkiPietari, Henri RiihimäkiPraha, Mika LautanalaPretoria, Tuija PulkkinenRiad, Juha NurmiRooma, Silva PaananenRooma, Hanna-Riikka LaurénTaipei, Jere TalaTel Aviv, Sami JääskeläinenWashington, Samuli KaijomaaNäiden uusien sekä kaikkien muidenkin erityisasiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät kunkin maan Suomen edustuston kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Teknisen tuen ohjelman hakukierros 2022 rakenneuudistuksia tukeville hankkeille avattu

NordenBladet — Euroopan komissio tarjoaa jäsenmaille teknistä tukea, jolla edistetään kestävää taloudellista kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä tuetaan kansallisten elpymissuunnitelmien toteuttamista. Teknisen tuen välineen (Technical Support Instrument, TSI) hankehakukierros on avattu. Kansallinen määräaika hakemusten jättämiselle on 22.10.2021.Teknisen tuen ohjelman tavoitteena on tukea jäsenmaiden hallintoja toimissa, joilla voidaan edistää rakenteellisia uudistuksia, talouden elpymistä, kasvua ja kilpailukykyä. Lisäksi nyt avautuneella hakukierroksella voidaan tukea elpymis- ja palautumistukivälineen (Recovery and Recilience Facility) kansallisten elpymissuunnitelmien toimeenpanoon liittyviä toimia.     

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Valtioneuvoston yleisistunnon asialista 2.9.2021

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175
– Uuden ministerityöryhmän asettaminen sekä muutokset aiemmin asetettujen ministerityöryhmien tehtävissä ja kokoonpanoissa
Minna Pajumaa, finanssineuvos p. 0295 160 147
– Valtioneuvoston kanslian oikeuttaminen myöntämään Suomen valtion puolesta Finavia Oyj:lle pääomalainaa
UlkoministeriöLeena Liukkonen, ulkoasiainneuvos p. 0295 351 547
– Valtuuskunnan asettaminen neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa Suomen liittymisestä US Global Entry -ohjelmaan
Outi Hyvärinen, lähetystöneuvos p. 0295 350 035
– Valtuuskunnan asettaminen Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) 65. yleiskokoukseen
OikeusministeriöMarja Luukkonen Yli-Rahnasto, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 015
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajaluotoista
Anna Kiiskinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 134
– Kieliasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2.9.2021 – 1.9.2025
SisäministeriöHanna Helinko, hallitusneuvos p. 0295 488 230
– Sisäministeriön virkamiesten määrääminen valtioneuvoston esittelijöiksi
Anne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta
Tapio Puurunen, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 254
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta
ValtiovarainministeriöKarri Safo, hallitusneuvos p. 0295 530 223
– Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
Petri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065
– Hakemus ja ilmoitus Asko Juhani Hasan jäämistöstä
– Hakemukset ja ilmoitus Jaakko Matias Kivihuhdan jäämistöstä
Jaakko Weuro, lainsäädäntöneuvos p. 0295 16001
– Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminen
Tiina Heinonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 512
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1286/2014 muuttamisesta rahastoyhtiötä, sijoitusyhtiöitä ja yhteissijoitusyritysten ja muiden kuin yhteissijoitusyritysten osuuksista neuvoja antavia tai niitä myyviä henkilöitä koskevan siirtymäjärjestelyn jatkamiseksi sekä direktiiviksi direktiivin 2009/65/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse avaintietoasiakirjojen käytöstä (rahastojen avaintietoasiakirjat)
Johanna Makkonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 160 587
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen EU, euratom) N:o 609/2014 (MAR-asetus) muuttamisesta ennustettavuuden lisäämiseksi ja riitojenratkaisumenettelyjen selkeyttämiseksi perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisen yhteydessä.
Opetus- ja kulttuuriministeriöSatu Paasilehto, hallitusneuvos p. 0295 330 240
– Vähemmistökielisen sanomalehdistön tuki vuonna 2021
Kirsi Lamberg, hallitusneuvos p. 0295 330 397
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 §:n muuttamisesta
Maa- ja metsätalousministeriöTuija Ahonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 204
– Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminen
Timo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta
Vilja Klemola, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 309
– Valtioneuvoston asetus vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Liikenne- ja viestintäministeriöHanna Perälä, liikenneneuvos p. 0295 342 007
– Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021-2032 antamasta selonteosta (EK 23/2021 vp; VNS 2/2021 vp)
Jenni Korhonen-Pereira Coutinho, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 045
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta
Työ- ja elinkeinoministeriöHeidi Nummela, henkilöstö-ja hallintojohtaja p. 0295 047 988
– Työ- ja elinkeinoministeriön lainsäädäntöjohtajan viran täyttäminen
Arto Rajala, hallitusneuvos p. 0295 064 828
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräistä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottoon liittyvistä määräaikaisista toimenpiteistä
Mirjami Tanner, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 167
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ydinvastuulain ja ydinvastuulain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriöLiisa Perttula, hallitusneuvos p. 0295 163 521
– Sosiaali- ja terveysministeriön lakimiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
– Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
Maria Waltari, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 337
– Maailman terveysjärjestön Euroopan alueen (WHO/EURO) 71. aluekomitean kokous 13.-15.9.2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Valkohäntäpeuran vahtimismetsästys alkaa 1.9. – Tavoitteena pysäyttää kannan kasvu

NordenBladet — Valkohäntäpeuran vahtimismetsästys alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä. Ajo- ja koirametsästys on sallittu syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien. Tavoitteena on pienentää kantaa ja torjua siten vahinkoja liikenteessä ja viljelyksillä. Myös hirven ja metsäkauriin metsästys alkavat syyskuun alussa.Valkohäntäpeuroja on erityisen paljon Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa myös tapahtuu runsaasti peurakolareita. Kolareita tapahtuu erityisesti peurojen kiima-aikana loka-marraskuussa, jolloin ne liikkuvat tavallista laajemmalla alueella. Myös hirvikolareita on syksyllä runsaasti. Hirven kiima-aika on syys-lokakuussa, jolloin ne myös siirtyvät talvilaitumille.– Kannustan metsästäjiä pyytämään valkohäntäpeuraa ja muita hirvieläimiä aktiivisesti heti kauden alussa, jotta kanta saadaan pienemmäksi ennen syksyn pimeitä iltoja ja korkean kolaririskin aikaa. Kantaa leikkaamalla voidaan myös vähentää maa- ja metsätaloudelle aiheutuvia vahinkoja. Haluan kiittää metsästäjiä siitä, että he ovat jälleen anoneet ennätysmäärän pyyntilupia, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari LeppäValkohäntäpeurakanta on kasvanut edelleen ja sen myötä myös kolareiden ja maatalousvahinkojen määrä. Metsästäjät ovat jo useina vuosina saaneet saaliiksi sellaisen määrän valkohäntäpeuroja, että kannan kasvun olisi pitänyt pysähtyä. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio on kuitenkin tarkentunut ja alkuperäinen arvio tarvittavasta saalismäärästä on osoittautunut liian pieneksi. Tänä metsästysvuonna valkohäntäpeuraa saa pyytää ajavalla koiralla 15.2. saakka. Myös keinovalon ja pimeänäkötähtäinten käyttöön voi hakea Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa tiheillä peura-alueilla. Tämä helpottaa vahtimismetsästystä sulan maan aikaan. Ilman poikkeuslupaa nämä menetelmät ovat valkohäntäpeuran metsästyksessä kiellettyjä. – Esimerkiksi laajalle alueelle Lounas-Suomeen on myönnetty poikkeuslupa keinovalon ja pimeänäkötähtäinten käyttöön. On hienoa, että tätä laissa olevaa mahdollisuutta on hyödynnetty. Vaikka tuleva talvi olisi vähäluminen, mahdollisuudet ennätyssaaliiseen ja kannan pienentämiseen ovat selvästi paremmat kuin aiemmin, Leppä toteaa. Myös ravintohoukuttelu on välttämätön keino tehostaa valkohäntäpeuran metsästystä, mutta mittavasta ruokinnasta tulee luopua, jotta se ei lopulta vain vahvista kantaa ja vähennä luontaista kuolleisuutta.Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 0295 162 432, jussi.laanikari(at)mmm.fi
Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo(at)mmm.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Alueellinen kokeilu joustavoittaa saatavuusharkintaa 

NordenBladet — ELY-keskukset käynnistävät saatavuusharkintaa koskevan alueellisen kokeilun, joka mahdollistaa valituilla ELY-alueilla yhteiset työlupalinjaukset. Tämän odotetaan lisäävän työvoiman alueellista liikkuvuutta ja helpottavan ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoon liittyviä lupaprosesseja. Kokeilu ei kuitenkaan tarkoita saatavuusharkinnasta luopumista.Saatavuusharkinta tarkoittaa, että ulkomailla olevan työntekijän hakiessa oleskelulupaa Suomesta TE-toimisto selvittää, olisiko avoinna olevaan paikkaan jo tarjolla työntekijää kotimaasta. Saatavuusharkinnan tarkoitus on tukea työmarkkinoilla olevan työvoiman mahdollisuutta työllistyä, mutta ei estää työvoiman rekrytointia ulkomailta.Syksyllä alkavan saatavuusharkintakokeilun kokeilualueeksi on valittu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-alueet. Kyseessä on selkeä maantieteellinen alue, jossa elinkeinoelämän alihankintaketjut ylittävät ELY-alueiden rajat ja työnantajilla on tarve sijoittaa työntekijöitä joustavasti. Osaavan työvoiman saatavuus on kokeilualueella monin paikoin jo kasvun este. Työntekijöiden ja kansainvälisten osaajien tarpeen odotetaan alueella lähivuosina myös entisestään kasvavan. Kokeilu helpottaa työvoiman saatavuutta pula-aloillaNykyistä joustavampi saatavuusharkinta tukee osaavan työvoiman maahanmuuttoa, koska ELY-keskukset voivat määritellä työvoiman tarpeen kokeilualueella ammattialoittain yhteisesti suhdannenäkymät huomioiden. Jos esimerkiksi metalliala määritellään työvoimapula-alaksi, saatavuusharkinta olisi kokeilun ajan yhtä lievää koko kokeilualueella. Nykyistä joustavamman saatavuusharkinnan lisäksi kokeiluun liittyy sekä osaavan työvoiman houkuttelua että työvoiman hyväksikäytön ehkäisemisemistä koskevat viestintäkampanjat.   Kokeilu kestää syys-lokakuusta 2021 helmikuun loppuun 2023. Analyysi kokeilun vaikutuksista ehtii tällöin valmistua hallituskauden loppuun mennessä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

OECD julkisti suosituksensa Suomelle valtion ennakoivan ohjauksen kehittämiseksi – työ jatkuu neljässä pilotissa

NordenBladet — OECD antoi suosituksensa keskiviikkona 1. syyskuuta. Työ jatkuu suositusten pohjalta neljässä pilottihankkeessa. Hankkeista saatavat tulokset ovat kansainvälisesti arvokkaita.OECD:n suositukset sisältävät esimerkiksi ennakoinnin kytkemisen politiikkatoimien valmisteluun, strategiaprosesseihin ja innovaatiotoimintaan. Lisäksi suositellaan erilaisten ohjauskeinojen tarkoituksenmukaisempaa hyödyntämistä toivottujen vaikutusten aikaansaamiseksi. Tavoitteena on tehdä tarvittavat päätökset ja toimeenpanna yhteiskunnan kannalta välttämättömät uudistukset aiempaa nopeammin ja vaikuttavammin monimutkaisten ongelmien maailmassa.Piloteissa kehitetään valtion ennakoivaa ohjaustaPilottihankkeita ovat jatkuva oppiminen, lapset, nuoret ja perheet, hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen sekä poliitikkojen ja virkamiesten vuoropuhelu.Jatkuvan oppimisen uudistuksen tavoitteena on, että työllisyysaste ja osaavan työvoiman saatavuus paranevat ja osallistumisen tasa-arvo lisääntyy.”Tämä ei onnistu minkään yhden hallinnonalan toimin vaan tarvitaan systeemistä muutosta. Valtion ohjauksen on oltava vahvasti tulevaisuuteen katsovaa ja innovatiivista”, toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.Talousarvioiden tarkastelua kehitetään lapsen oikeuksien näkökulmasta.”Talousarviopäätösten lapsivaikutusten arviointi on tarpeen sekä valtion, tulevien hyvinvointialueiden että kuntien tasolla. Lapsibudjetointi raivaa tietä ihmislähtöisyyteen, tiedolla johtamisen sekä julkisten varojen entistä vaikuttavampaan käyttöön myös muiden väestöryhmien osalta”, sanoo valtiovarainministeriön valtiosihteeri Maria Kaisa Aula.Lisäksi hallitukset tarvitsevat uusia työkaluja talouspolitiikan ja rahoitusratkaisujen suunnitteluun sekä päätöksentekoon, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. ”Julkisen vallan rooli muutoksessa on keskeinen. Hyvä ennakointikyky, panostaminen osaamiseen sekä politiikanteon ja johtamisen tavat ovat äärimmäisen tärkeitä kehittämisen kohteita”, sanoo finanssineuvos Pekka Morén valtiovarainministeriöstä.Luottamus on avainasemassa poliitikkojen ja virkamiesten vuoropuhelua koskevassa pilotissa.”Valtion ohjauksen kehittämisessä ennakoivammaksi on tärkeää, että poliittisilla päätöksentekijöillä ja virkamiehillä on yhteinen ymmärrys tavoitteista ja toimijoiden rooleista niiden saavuttamiseksi”, toteaa valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg.OECD:n ja pilottien työn pohjalta luodaan tulevan syksyn ja kevään aikana toimintamalli tai uusi ohjauksen viitekehys, joka pysyy mukana ajassa ja pystyy luomaan sen edellyttämiä ratkaisuja. Hanketta rahoittaa EU:n komissio. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Matkailufoorumi käynnistää toimintansa

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut Matkailufoorumin, jonka tehtävänä on toimia neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä matkailun kehittämiseen liittyvissä strategisissa kokonaisuuksissa. Matkailufoorumi edistää Suomen matkailustrategian 2019–2028 toimeenpanoa. Se myös seuraa ja arvioi alan toimintaympäristön ja ilmiöiden kehittymistä sekä tukee matkailun politiikkatoimenpiteiden valmistelua.Matkailufoorumin puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä ja varapuheenjohtajana työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström. Matkailufoorumissa ovat edustettuina matkailualan kannalta keskeiset ministeriöt sekä niiden hallinnonalojen yksiköt, maakuntien liitot ja valtion aluehallinto, matkailun alueorganisaatiot, matkailuyritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä järjestöt. Matkailufoorumin sihteeristö toimii työ- ja elinkeinoministeriössä. Matkailufoorumin toimikausi alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.12.2028.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Ohjaamoille tukea kannustinmallista nuorten matalan kynnyksen palveluiden kehittämiseen

NordenBladet — Uusi valtionavustus kannustaa kuntia palkkaamaan nuorten matalan kynnyksen palvelupisteisiin eli Ohjaamoihin lisää sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalveluiden asiantuntijoita. Kannustinmalli vahvistaa näin Ohjaamojen resursseja ja moniammatillisuutta, joista hallitus linjasi syksyn 2020 budjettiriihessä. Tavoitteena on, että nuoret saavat yhdestä paikasta entistä paremmin tukea niin hyvinvointiin, koulutukseen kuin työllistymiseen.Ohjaamot ovat palvelupisteitä, joista nuori saa monipuolisesti palveluja yhden luukun periaatteella. Nuorten antaman asiakaspalautteen ja selvitysten perusteella tarve tukea nuoria mielen hyvinvoinnissa on kasvanut.– Hallitus on yhdessä sitoutunut nuorten palveluiden parantamiseen ja Ohjaamoiden kehittämiseen. Olen erittäin tyytyväinen, että pystymme kannustinmallin avulla vahvistamaan Ohjaamoiden moniammatillisuutta ja saamaan lisää resursseja nuorten tukemiseksi. Tämä on koronasta johtuen entistäkin tärkeämpää, sanoo työministeri Tuula Haatainen.Valtionavustus kannustaa palkkaamaan lisää asiantuntijoita OhjaamoihinKannustinmallin periaatteena on, että kun kunta rekrytoi uuden asiantuntijan Ohjaamoon, se voi hakea valtionavustusta toisen Ohjaamo-asiantuntijan palkkaukseen. Valtionavustuksen turvin kunta pystyy näin palkkaamaan kaksi asiantuntijaa yhden asiantuntijan palkkakustannuksella.Valtionavustus rahoitetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Sitä voivat hakea kunnat, joissa sijaitsee nuorten palvelupiste Ohjaamo. Rahoitus on kokonaisuudessaan 13 miljoonaa euroa ja vuositasolla 3,25 miljoonaa euroa. Avustus on käytettävissä ajalle 1.9.2021–31.12.2024, ja kunnat voivat hakea avustusta 1.9.2021 alkaen.Valtionavustusta voi käyttää ainoastaan henkilöstökululuihin, joita seuraa joko sosiaali- ja terveyspalveluihin tai koulutussektorille kuuluvan asiantuntijuuden vahvistamisesta Ohjaamossa. Avustus myönnetään vuodeksi kerrallaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Ulkoministeri Haavisto EU:n ulkoministerikokoukseen Kranjiin sekä vierailulle Tallinnaan

NordenBladet — EU:n epävirallinen Gymnich-ulkoministerikokous järjestetään Slovenian Kranjissa 2.-3.9.2021 Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Kokouksen jälkeen ulkoministeri vierailee Tallinnassa 3.-4.9.2021.Gymnich-kokouksen aiheita ovat Afganistan, EU:n ja Kiinan väliset suhteet sekä Persianlahti. Lisäksi käydään keskustelu Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankarin kanssa.Kokouksessa ulkoministerit jatkavat keskustelua Afganistanin tilanteesta ja EU:n Afganistan-politiikasta. Suomi korostaa, että EU:n on jatkossakin pyrittävä olemaan merkittävä toimija Afganistaniin liittyvissä kysymyksissä. Afganistanin tulevan hallinnon on sitouduttava kunnioittamaan universaaleja ihmisoikeuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteitaan, kuten kansalaisten ja maassa oleskelevien oikeutta lähteä maasta sekä naisten ja tyttöjen oikeuksia.Ulkoministerit käyvät myös epävirallisen keskustelun EU-Kiina suhteiden nykytilasta ja unionin lähestymistavasta Kiinaan. Taustalla on vuonna 2019 julkistettu EU:n Kiina-tiedonanto. Suomi on johdonmukaisesti pitänyt esillä Kiinaa koskevan säännöllisen ja korkealla tasolla käytävän keskustelun tärkeyttä. Persianlahden osalta ulkoministerit keskustelevat EU:n lähestymistavasta alueeseen. Suomen näkökulmasta on tärkeää, että EU tiivistää ja vahvistaa suhteitaan ja vuoropuheluaan alueen maiden kanssa kaikilla tasoilla, mukaan lukien alueellinen yhteistyö Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) kanssa.Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankarin kanssa keskustelun aiheena on indopasifinen alue sekä EU:n ja Intian välinen yhteistyö.
Ulkoministerikokouksen jälkeen ulkoministeri Haavisto matkustaa Tallinnaan. Tallinnassa Haavisto osallistuu vuotuiseen turvallisuuspolitiikan alan Lennart Meri -konferenssiin sekä tapaa Viron presidentti Kersti Kaljulaidin ja ulkoministeri Eva-Maria Liimetsin.
Viron kanssa keskustellaan kahdenvälisistä aiheista, koronavirustilanteesta ja pandemian jälkeisistä elpymistoimista, alueellisesta tilanteesta sekä ajankohtaisista kansainvälisistä aiheista, kuten Afganistanista ja Valko-Venäjästä. ”On aina hyvä päästä vaihtamaan näkemyksiä läheisen naapurimme Viron kanssa”, Haavisto toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi