NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 3. syyskuuta oli esillä Euroopan komission ehdotukset EU:n ilmastolain toimeenpanemiseksi, sähköinen tunnistautuminen sekä tulevat maatalous- ja valtiovarainministerien kokoukset.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannan Euroopan komission tiedonantoon, joka esittelee komission ehdotukset EU:n ilmastolain toimeenpanemiseksi. Niin kutsuttu 55-valmiuspaketti sisältää 12 lainsäädäntöehdotusta, joiden avulla EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 verrattuna ja saavutetaan vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraalisuus EU-tasolla. Valtioneuvosto ottaa myöhemmin erikseen kantaa 55-valmiuspaketin kuhunkin lainsäädäntöehdotukseen.EU-ministerivaliokunta linjasi, että EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen on tärkeää ja että valmiuspaketin kunnianhimotason ylläpitäminen kokonaisuutena pitää varmistaa. Siirtymä tulee toteuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla huomioiden luontokadon ehkäisyyn, digitalisaatioon sekä siirtymän oikeudenmukaisuuteen liittyvät näkökohdat. Valtioneuvosto arvioi ehdotuksia kansallisen ja eurooppalaisen kokonaisedun näkökulmasta. Ilmastovaikutusten lisäksi ehdotusten tulee monipuolisesti huomioida vaikutukset muun muassa kilpailukykyyn, valtion tulokertymään ja Suomen maksuihin EU:lle. Lisäksi on tärkeää systemaattisesti arvioida päätösten vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin.EU-ministerivaliokunnassa oli esillä myös komission asetusehdotus, jolla pyritään harmonisoimaan sähköisiä tunnistautumisen tapoja unionissa. Keskeisin uudistus olisi esimerkiksi puhelimeen ladattava sovellus, jolla voisi tunnistautua sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluihin kaikissa EU-maissa. Suomi suhtautuu harmonisointiin myönteisesti, koska se vahvistaa sisämarkkinoita. Uudistusesityksen moninaisia vaikutuksia on kuitenkin vielä selvitettävä.EU-ministerivaliokunta linjasi lisäksi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin:
o Epävirallinen maatalousministerikokous (5. – 7.9.)
o Valtiovarainministerien epävirallinen videokokous (6.9.)
o Euroryhmä (10.9.) ja epävirallinen valtiovarainministerikokous (10. – 11.9.)Epävirallisen maatalousministerien kokouksen aiheena on keskustelun vahvistaminen kaupunkien ja maaseutualueiden välillä.Valtiovarainministerien epävirallinen videokokous keskustelee Irlannin ja Tšekin elpymis- ja palautumissuunnitelmista.Sloveniassa järjestettävässä epävirallisessa kokouksessa valtiovarainministerit keskustelevat rahoitusalan sääntelystä, elpymisestä ja finanssipolitiikan sopeutusnäkymistä sekä investointimahdollisuuksista. Euroryhmä keskustelee ainakin koronapandemian vaikutuksista euroalueella sekä talouden sopeuttamisesta ja yritysten rakenneuudistusten helpottamisesta pandemian jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tuoreen selvityksen mukaan vuodelle 2030 esitetty 60 prosentin päästövähennystavoite vuoden 1990 tasoon verrattuna edellyttää erityisesti sitä, että energia- ja muun teollisuuden investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin toteutuvat siihen mennessä.Suomen ilmastolakia uudistetaan. Lakiin on tarkoitus sisällyttää vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen lisäksi vastaavat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.Valtioneuvosto tilasi ilmastolain uudistuksen tueksi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä selvityksen, jossa tarkasteltiin vaihtoehtoisten päästövähennystavoitteiden vaikutuksia Suomen energia- ja kansantalouteen. Kansantaloudelliset arviot toteutti Merit Economics.Kasvihuonekaasupäästövähennysten vaikutusarvioinnit laadittiin siten, että Suomen ilmastopaneelin arvioima oikeudenmukainen hiilibudjetti 79 Mt vuosille 2020–2050 ei ylittyisi. Vuoden 2030 osalta laadittiin laskelmat, joissa Suomen tavoitteena olisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55, 60 tai 65 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990.Kaikissa tarkasteluissa vuodelle 2030 ehdotettu 60 prosentin päästövähennystavoite edellyttäisi erityisesti energiantuotannon ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen nopeaa vähentämistä. Päästövähennystavoitteen tiukennus näkyy energiasektorilla kasvavana sähkön tuontina vuosina 2025−2030.Ilmastotavoitteet vaikuttavat työllisyyteen, ostovoimaan ja hyvinvointiinLaskennalliset vaikutusarviot osoittavat, että nopeasti tiukentuvat ilmastotavoitteet vauhdittavat yhteiskunnan rakennemuutosta. Muutoksella on vaikutusta eri toimialojen työllisyyteen, kuluttajien ostovoimaan ja kokonaisvaltaisesti Suomen hyvinvoinnin kehitykseen.Tämä näkyy 55 ja 60 prosentin tapaustarkasteluissa, joissa vaikutukset kansantalouteen ovat monilta osin myönteisiä vuoteen 2030 saakka, kun lisäinvestoinnit kasvattavat kansantuotetta ja työllisyyttä. Tämän jälkeen päästövähennysten lisähinta leikkaa kotitalouksien ostovoimaa, jolloin kulutuskysyntä laskee.Selvityksen tuloksia esiteltiin ministeriöille, ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle sekä sidosryhmille huhti-kesäkuun aikana. Esitys uudeksi ilmastolaiksi lähetettiin lausuntokierrokselle 2.7.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion ydinjätehuoltorahasto (VYR) sai yli 30-vuotisen historiansa ensimmäinen päätoimisen toimitusjohtajan, kun KTM Jukka Järvinen aloitti tehtävässä syyskuun alussa. Valtioneuvosto nimitti viime viikolla myös rahaston johtokunnan kaudelle 1.9.2021–31.08.2024. Nimitykset ovat osa Valtion ydinjätehuoltorahaston uudelleenorganisointia.Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on huolehtia siitä, että yhteiskunnalla on riittävät varat ja osaaminen ydinjätehuollon hoitamiseksi kaikissa olosuhteissa. Rahasto on valtion talousarvion ulkopuolella, ja se toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Se koostuu kolmesta erillisestä rahastosta, jotka ovat Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto.Jukka Järvinen toimi ennen nykyistä tehtäväänsä muun muassa Valtion eläkerahastossa sijoituspäällikkönä ja korkosijoitusjohtajana ja sitä ennen 11 vuotta Valtiokonttorissa tutkijana ja sijoitusyksikön päällikkönä.Järvisen valinnan perusteita olivat kokemus sijoitustoiminnasta ja sen käynnistämisestä sekä VYR:n nykyisen sijoitustoiminnan hyvä tuntemus. Lisäksi hänellä on käytännön kokemusta julkisen hallinnon talousjohtamisesta ja osaamista sijoitusten ja riskien hallinnasta.Toimitusjohtajan nimityksen yhteydessä hänen sijaisekseen nimitettiin neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.Professori Eva Liljeblom jatkaa VYR:n johtokunnan puheenjohtajanaValtioneuvosto asetti 26.8.2021 Valtion ydinjätehuoltorahastolle johtokunnan toimikaudeksi 1.9.2021–31.08.2024. Johtokunnan puheenjohtajana jatkaa professori Eva Liljeblom Hankenilta.Johtokunnan jäseniksi nimitettiin varapuheenjohtajana budjettipäällikkö Sami Yläoutinen valtiovarainministeriöstä ja jäseniksi apulaisjohtaja Anu Sammallahti Valtiokonttorilta sekä talousjohtaja Mika Niemelä ja neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti työ- ja elinkeinoministeriöstä. Avolahti on uusi jäsen johtokunnassa. Hän on toiminut aiemmin oman työnsä ohella myös rahaston toimitusjohtajana.Lakimuutokset valtion ydinjätehuollon uudelleenorganisoimiseksi tulivat voimaan 1.5.2021. Muutokset tehtiin ydinenergialakiin, Finanssivalvonnasta annettuun lakiin ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettuun lakiin. Päivitetyn sääntelyn soveltaminen toteutuu vaiheittain vuosina 2021–2026. Muutokset mahdollistavat sen, että rahaston hallinnoimien varojen sijoitustoiminta voi olla aiempaa monipuolisempaa ja pitkäjänteisempää. Ne mahdollistavat myös aiempaa laajemman riskinoton. Lisäksi ydinjätehuoltovelvollisille säädettiin velvollisuus osallistua sijoitustoimintaan liittyvään riskienhallintaan. Uudelleenorganisointi tarkoitti myös sitä, että rahastolle nimitettiin uusi johtokunta ja sen ohelle ministeriön erillisellä päätöksellä nimitettävä neuvoa-antavaa sijoitusneuvottelukunta. Myös rahaston päätöksenteko uudistuu. Johtokunnalle tulee uusia sijoitustoimintaan ja riskienhallintaan liittyviä tehtäviä ja johtokunnalta siirtyy operatiivisia tehtäviä uudelle toimitusjohtajalle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja Belgian energiaministeri Tinne Van der Straten ovat allekirjoittaneet Suomen ja Belgian välisen sopimuksen EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaisista tilastollisista siirroista. Suomi ja Belgia pääsivät asiasta sopimukseen kesäkuussa, ja valtioneuvosto valtuutti ministeri Lintilän allekirjoittamaan sopimuksen Suomen puolesta. Ministeri Lintilä allekirjoitti sopimuksen 2. syyskuuta.– Suomen pitkäjänteinen panostus uusiutuvan energian lisäämiseen on ollut menestyksellistä. Olemme ylittäneet tavoitteemme. Tilastolliset siirrot ovat tässä kohtaa keino täyttää EU-tason velvoitteet kustannustehokkaasti. Neuvottelumme Belgian kanssa etenivät sujuvasti, ja lopputulos hyödyttää molempia osapuolia, toteaa ministeri Mika Lintilä.EU:n uusiutuvan energian direktiivissä Suomen kansallinen sitova kokonaistavoite on 38 prosentin uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä. Suomi ylitti tämän tavoitteen, kun uusiutuvien osuus oli vuonna 2019 noin 42 % energian loppukulutuksesta. Direktiivissä eri jäsenvaltioiden tavoitteisiin pääsemistä ja samalla EU:n yhteisen tavoitteen saavuttamista on haluttu helpottaa säätämällä niille mahdollisuudesta tilastollisina siirtoina hyödyntää toisessa jäsenmaassa saavutettuja uusiutuvan energian ylityksiä omassa tavoitteessaan.Suomi myy uusiutuvan energian ylijäämänsä Belgialle noin 18,6 miljoonalla eurollaSopimuksella Suomi siirtää Belgialle uusiutuvan energian tavoitteensa toteutunutta ylijäämää. Siirrettävä kiinteä määrä on 1376,5 GWh. Siirron kauppahinta on 18 582 750 euroa, kun tilastollisten siirtojen hinnaksi sovittiin koko myytävän määrän osalta 13,5 euroa/MWh. Belgia suorittaa tämän maksun Suomelle 30.9.2021.Suomen ja Belgian tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle tilastollisista siirroista 31.12.2021 mennessä mukaan lukien siirrettyä energian määrää ja hintaa koskevat tiedot. Komissiolle on annettu ennakkoilmoitus neuvottelujen etenemisestä 31.3.2021. Tilastollisten siirtojen valmistelun ja sopimusneuvottelut on hoitanut Suomen puolesta TEM ulkoministeriön tuella. Valtioneuvoston ohjesäännön nojalla energiapolitiikka kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan ja uusiutuvan energian direktiivin kansallinen toimeenpano on ministeriön vastuulla. TEM antoi syyskuussa 2020 eduskunnalle selvityksen e-kirjeellä (E 104/2020 vp) sopimustunnustelujen ja – neuvottelujen aloittamisesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut torstaina 2.9.2021 asetuksen, jolla muutetaan laiva-apteekista annettua sosiaali- ja terveysministeriön asetusta (589/2015). Asetus tulee voimaan 15.11.2021.Muutos koskee laiva-apteekkiasetuksen liitteitä, joissa määritellään aluksilla edellytetyt lääkkeet ja hoitotarvikkeet, vaarallisia aineita sisältävän lastin edellyttämät lääkkeet ja hoitotarvikkeet, laiva-apteekin ensihoitopakkauksen sisältö sekä pelastusveneiden ja -lauttojen lääkkeet ja hoito-tarvikkeet. Laiva-apteekin sisältö saatetaan asetuksella ajan tasalle ja nykyisiä hoitokäytäntöjä vastaavaksi. Muutoksilla varmistetaan laivaväen mahdollisuus saada aluksella tarvittaessa asianmukaista en-siapua ja sairaanhoitoa sairastumis- ja tapaturmatapauksissa.  Asetuksella pannaan Suomessa täytäntöön EU:n komission direktiivi 2019/1834, jolla muutettiin laivasairaanhoitoa koskevaa direktiiviä 92/29/EY.•    Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 
•    Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen liitteet 1 – 4

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää tekevässä Ryhti-hankkeessa lähdettiin vuonna 2021 koeponnistamaan uutta lähestymistapaa: riippuvuustarkastelua valtiohallinnon kehitysprojekteille. Haluttiin muodostaa Ryhti-hankkeen riippuvuuskartta eli lintuperspektiivin yleiskuva kehitystyöstä, joka on jo käynnissä muilla hallinnonaloilla. Tarkastelu selvitti, miten Ryhti voi hyödyntää muiden työtä ja mitä se puolestaan voi tarjota muille. Työ oli oivallinen keino uuden yhteistyön luomiselle ja sen avulla saatiin lisätietoja hankkeen vaikutuksista.Rakennetun ympäristön tiedot koskevat oikeastaan jokaista hallinnonalaa. Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan muutoksilla on luonnollisesti vaikutus rakentamislupaprosessin vaiheisiin, mutta näin on myös oikeushallinnon valitusprosesseihin, sähköautojen lataamiseen kuin sote-kiinteistötietoihin.Riippuvuustarkastelussa käytiin läpi yhdeksän hallinnonalaa* sekä hallinnonalojen virastoja. Työn aikana tunnistettiin yli 50 käynnissä olevaa hanketta, joilla on riippuvuus rakennetun ympäristön tietojen liikkumiseen. Näistä 30 hankkeella on merkittävä riippuvuus Ryhti-hankkeen toteutukseen, joten niiden kanssa tarvitaan yhteisen tahtotilan määrittelyä sekä hanketason suunnitelmien vertailemista.Lisäksi tunnistettiin, että 29 hankkeessa kehitetään Ryhdin tavoin rakennetun ympäristön tietopääomaa tai järjestelmää näiden ylläpitoon. Kahdeksassa hankkeessa puolestaan kehitetään rakennetun ympäristön lainsäädäntöä tai muuta ohjeistusta, mitä Ryhtikin tekee. Riippuvuustarkastelun sivutuotteena löytyi myös joukko tietotarpeita, joiden ratkaiseminen on erittäin tärkeää arkipäiväisten tehtävien hoidossa esimerkiksi viranomaistyössä.”Idea juontaa juurensa oikeastaan omasta historiastani ja halusta ymmärtää se klassinen iso kuva”, hanketta koordinoiva Tommi Arola Rakennustietosäätiöstä summaa ideaa. “Olen vetänyt aikaisemmin julkisella sektorilla paljon hankkeita, ja usein hankkeen alkuvaiheessa ei ole mahdollisuutta tarkastella mitä ympärillä tapahtuu. On hedelmällistä, että joku ulkopuolelta tarkastelee erilaisin silmin mihin kehitystilaan hanke aidosti asettuu. Tämä on erittäin ajankohtaista juuri nyt digikehityksen aikakaudella, jotta vältetään päällekkäisiä ratkaisuja, kytketään oikeat ihmiset keskustelemaan ja saadaan ennen kaikkea kehityseuroista kaikki irti.””Hanke oli tärkeämpi kuin etukäteen osattiin edes toivoa. Se avasi näkymäämme tarkemmin tietoihin, jotka ovat kauempana YM:n omasta piiristä ja yhteyden kollegoihin, jotka painivat samankaltaisten kysymysten parissa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Satu Taskinen kertoo. ”Lämmin kiitos osallistuneille. Saatu tieto perustuu ihmisten väliseen yhteistyöhön, jota ei olisi saatu pelkästään Hankesalkun kaltaisista julkisista tietolähteistä”, neuvotteleva virkamies Minna Perähuhta painottaa.Kartoituksen havaintoja esiteltiin mukana olleille tahoille elokuussa. ”Malli vaikuttaa hyödylliseltä ja käyttökelpoiselta myös jatkossa. Digihankkeita ei voida tehdä yhden viraston tai hallinnonalan sisällä valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen kommentoi. ”On kannustettava, että hankkeet tekevät vastaavia suppeampia tai kattavampia kartoituksia, sillä työ auttaa hahmottamaan vaikutuksia, hankkeet onnistuvat paremmin ja työaikaa voi säästyä tulevaisuudesta”, Rissanen summaa.*opetus- ja kulttuuri-, liikenne- ja viestintä-, työ- ja elinkeino-, oikeus-, maa- ja metsätalous-, puolustus-, valtiovarain-, ympäristö- sekä sisäministeriö

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää syksyllä 2021 pohjoismaisen Nord StarT -ilmastonmuutoskilpailun osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden 2021 ohjelmaa. Kilpailu järjestetään yhteistyössä LUMA-keskus Suomen StarT-ohjelman kanssa ja sen tavoitteena on osallistaa lapsia, nuoria ja aikuisia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ideoimaan yhdessä konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan.Kilpailun tarkoituksena on tuoda esille pohjoismaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten visioita ja esimerkkejä siitä, kuinka ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Viime vuosina kiinnostuneisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta ovat lisääntyneet. Kiinnostuksen lisäksi nuoriso on yhteiskunnallisesti valveutuneempaa ja aktiivisempaa kuin yli 20 vuoteen ja he kaipaavat erityisesti konkreettisia tekoja ja ratkaisukeskeistä ilmastokeskustelua.Nord StarT-kilpailuun on mahdollista osallistua projektitöillä ja käytänteillä, joissa eri ikäryhmät ja kouluasteet tekevät yhteistyötä. Koulu, luokka, kerho tai mikä tahansa muu joukko lapsia, nuoria tai aikuisia voi osallistua hyvällä oppimiskäytänteellä tai -projektilla, jossa lapset ja nuoret näyttävät miten ilmastokriisi torjutaan. Opettajat, ohjaajat, kasvattajat ovat tärkeä osa opetuskäytänteiden luomisessa.Kilpailun tarkoituksena on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä pohjoismaiden välillä sekä kehittää kestävään kehitykseen liittyvää pedagogiikkaa ja edistää opetussuunnitelmiin pohjautuvaa toimintaa. Kilpailu suunnataan koulutusjärjestelmän kaikille tasoille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.Kilpailu on jo käynnissä, ja projekteja ja käytänteitä voi ilmoittaa mukaan kilpailuun marraskuun loppuun asti. Kilpailu huipentuu pohjoismaiseen konferenssiin, jossa palkinnot jaetaan 9.2.2022. Lisätietoa kilpailusta sekä osallistumisohjeet löytyvät kilpailun verkkosivustolta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valta kuuluu kansalle r.p. on merkitty oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin. Puoluerekisterissä on lisäyksen jälkeen 22 puoluetta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön johtamassa Yksilöllistetty lääketiede -hankkeessa toimeenpannaan terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa, jonka tavoitteena on  vahvistaa kansallista tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa. Hanke perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi kehittyy tutkimus- ja innovaatioympäristönä nykyisiä tutkimuksen ja kehittämisen ekosysteemejä vahvistamalla, sekä julkisen ja yksityisen sektorin innovaatiokumppanuusmallia kehittämällä. Terveysalan TKI-toiminnan kasvustrategian tiekartan päivitys julkaistiin 1.12.2020 kolmen ministerin ja ministeriön (TEM, OKM, STM) allekirjoituksilla.Valtionavustusta haettavissa biopankkitoimintaan Yhtenä Yksilöllistetty lääketiede -hankkeen tärkeänä toimenpidealueena on pyrkimys julkisten biopankkien toiminnan yhtenäistämiseen. Tavoitteena on lisätä toiminnan avoimuutta, tehostaa biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatapoja sekä varmistaa tehokas yhteistyö eri osaamiskeskittymien, etenkin tulevaisuudessa perustettavan genomikeskuksen kanssa. Genomikeskus olisi genomitiedon käsittelyyn liittyvä asiantuntijaviranomainen, joka säilyttäisi, tulkitsisi sekä käsittelisi genomitietoa ja mahdollistaisi tiedon hyödyntämisen ihmisten terveyden hyväksi.Vuoden 2021 valtionavustushautBiopankkilainsäädännön kokonaisuudistuksen ohjausryhmä asetettu uudelle kaudelleHallituksen esitys uudeksi biopankkilaiksi on suunniteltu annettavaksi eduskunnalle vuoden 2022 aikana. STM on asettanut biopankkilainsäädännön ohjausryhmän ajalle 5.7.2021–31.12.2022. Biopankkilainsäädännön ohjausryhmän asettamispäätös 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Turvassa 2021 – Kansalaisturvallisuus Suomessa -raportin mukaan vuoden 2021 Turvassa-kyselyn tuloksia värittää koronaviruspandemian kokemukset ja sen vaikutukset ihmisten arkeen. Ihmisten turvattomuuden tunne on kasvanut hieman, ja luottamus tulevaisuuteen on jonkin verran horjunut. Tulokset viittaavat siihen, että etätyö ja koronaviruspandemia ovat vaikuttaneet ihmisten huoliin. Vastaajat olivat aikaisempaa enemmän huolissaan omassa arjessaan lähisuhdeväkivallasta sekä tapaturmista kotona tai vapaa-ajalla. Erilaisten yhteiskunnallisten uhkien todennäköisyyttä pidettiin myös korkeampana kuin aikaisemmin. Erityisesti vakavien tartuntatautiepidemioiden ja pandemioiden, pitkittyneen taloudellisen taantuman, ääriajattelusta johtuvan laajamittaisen väkivallanteon, laajamittaisen maahanmuuton aiheuttamien häiriöiden, sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien ongelmien sekä väestöryhmien välisten jännitteiden kasvua pidettiin aikaisempaa todennäköisempänä.Turvassa 2021 -raportin mukaan yhteiskunnassa näyttää kuitenkin edelleen olevan vahva yhteisöön perustuva auttamisvalmius. Suurin osa vastaajista (87 %) arvioi, että saisi läheisiltä apua kriisitilanteessa tai saisi taloudellista apua, jos sellaista tarvitsisi. Luottamus valtamediaan on kasvanutRaportin mukaan suomalaisten luottamus valtamediaan on kasvanut. Vuoden 2021 kyselyssä puolet vastaajista luotti valtamediaan, kun aiempina vuosina valtamediaan luotti noin 30 prosenttia vastaajista. Syynä kasvuun voi olla koronapandemiasta johtuva oikean tiedon tarpeellisuus uudessa ja uhkaavassa tilanteessa. Samaan aikaan kuitenkin 21 prosenttia vastaajista kertoi uutisotsikoiden herättävän heissä pelkoa. Aiempina vuosina vastaava luku oli 15-16 prosenttia.Turvassa-kyselyn vastaajien mukaan sosiaalisen median harhaanjohtavan tiedon määrä on kasvanut, vaikka kokemus sosiaalisen median roolista monipuolisemman tiedon levittäjänä on pysynyt samalla tasolla. Sisäministeriön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöltä neljättä kertaa tilaaman tutkimuksen aineiston keruusta vastasi Suomen Kyselytutkimus Oy. Turvassa-kyselyllä selvitetään väestön erilaisia turvallisuus- ja turvattomuuskokemuksia sekä luottamusta yhteiskuntaa ja muita ihmisiä kohtaan. Turvassa 2021. Kansalaisturvallisuus Suomessa -raportti on toteutettu osana sisäministeriön tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta sisäministeriön näkemystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi