NordenBladet — Valtioneuvosto ottaa vaiheittain käyttöön yhteisen sähköpostiosoitteen. Loppuvuoden 2021 aikana kaikki ministeriöiden sähköpostiosoitteet muuttuvat gov.fi-päätteisiksi. Liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö ottavat päätteen käyttöön 6. syyskuuta alkaen.Näiden ministeriöiden henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat jatkossa pääsääntöisesti muotoa [email protected] Vanhoihin osoitteisiin lähetetyt viestit tulevat perille vielä kahden vuoden ajan.Ministeriöiden yleiset sähköpostiosoitteet muuttuvat myöhemmin vuoden 2021 aikana. Tämä koskee esimerkiksi kirjaamoiden osoitteita. Muutos ei vaikuta ministeriöiden verkkosivujen osoitteisiin, jotka säilyvät ennallaan.Gov.fi käyttöön kaikissa ministeriöissä loppuvuoden aikanaMyös kaikki muut ministeriöt ottavat käyttöön gov.fi-päätteen. Oikeusministeriö ja valtioneuvoston kanslia ovat jo siirtyneet uuteen päätteeseen. Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ottavat päätteen käyttöön 20. syyskuuta alkaen ja ulkoasiainhallinto marraskuussa.Korkeaa varautumista ja turvallisuutta vaativissa tehtävissä työskentelevien sähköpostiosoitteiden päätteeksi tulee govsec.fi. 4. lokakuuta alkaen sisäministeriössä koko henkilöstön sähköpostiosoitteet muuttuvat muotoon [email protected] Aikatauluihin voi tulla muutoksia.Yhteisellä sähköpostiosoitteella halutaan lisätä valtioneuvoston yhtenäisyyttä ja helpottaa kansalaisten mahdollisuutta ottaa yhteyttä valtioneuvostoon. Muutos tehdään osana normaalia sähköpostijärjestelmän ajantasaistamista. Uudistuksen yhteydessä parannetaan myös koko valtioneuvoston sähköpostiliikenteen tietoturvallisuutta ja kykyä havaita mahdollisia tietoturvapoikkeamia.Gov.fi-pääte valittiin, koska se on helposti tunnistettava ja sama malli on käytössä muissa maissa. Yhtenäinen osoitteisto sujuvoittaa myös henkilöstön liikkuvuutta eri ministeriöiden välillä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetusministeri Li Andersson on myöntänyt lähes 40 miljoonaa euroa koronaepidemian vaikutusten tasoittamiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Avustus on tarkoitettu lasten ja oppilaiden kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen.Avustusta myönnettiin 278 varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen järjestäjälle. Avustuksen erityisenä tavoitteena on varmistaa heikommassa asemassa olevien, erityisen ja tehostetun tuen piirissä olevien, vieraskielisten ja maahanmuuttotaustaisten lasten ja oppilaiden oppimista ja kehitystä. Lisäksi tuetaan niitä lapsia ja nuoria, joiden syrjäytymisen riskiä koronaepidemian pitkittyminen on lisännyt ja ehkäistään koulupoissaoloja ja koulupudokkuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Fortum [Power and Heat Oy] toimitti 6.9.2021 työ- ja elinkeinoministeriöön ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus) jossa on selvitetty Loviisan ydinvoimalaitoksen mahdollisen käytön jatkamisen ja vaihtoehtoisesti käytöstä poiston sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksia.Hankkeen yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö antoi YVA-ohjelmasta lausuntonsa marraskuussa 2020. Siinä yhtiön suunnitelmat ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi todettiin riittäviksi, kunhan ministeriön lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon.Lausunnossaan TEM pyysi tarkennuksia muun muassa laitoksen ikääntymisen hallinnasta, ilmastonmuutoksen ja, jäähdytysvesien huomioon ottamisesta arvioinnissa, onnettomuuksien seurauksien ja niiden ehkäisemisen kuvaamisesta sekä ydinjätehuoltoon liittyvistä arvioinnista.Fortumin YVA-selostuksessa on arvioitu myös hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen sekä ympäristöön, vesistöön, pohjavesiin, kalatalouteen, luontokohteisiin, maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Lisäksi on arvioitu hankkeen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja aluetalouteen.Fortumin YVA-prosessissa tarkasteltavat päävaihtoehdot ovat molempien Loviisan molempien laitosyksiköiden käytön jatkaminen noin vuoteen 2050 saakka tai ydinvoimalaitoksen käytöstä poisto nykyisten lupajaksojen (2027 ja 2030) päättymisen jälkeen.Fortumin arviointiselostus on nähtävillä osoitteessa: www.tem.fi/loviisan-yva-selostus TEM tulee pyytämään siitä lausuntoja viranomaisilta ja yhteisöiltä, sekä järjestää kuulemisen kansalaisille ja yhteisöille. Kuulemisaika on 20.9.-18.11.2021. Kuuleminen toteutetaan verkossa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa. Yleisölle suunnattu kuulemistilaisuus järjestetään Loviisassa 7.10.2021 kello 18-21. Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä annetaan tammikuussa 2022. Aikanaan YVA-selostus liitetään laitoksen jatkoa koskevaan käyttö- tai käytöstäpoiston lupahakemukseen.Hankkeen YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii TEM ja kansainvälisen kuulemisen osalta ympäristöministeriö (YM).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Satakunnassa otetaan käyttöön kiihtymisvaiheen rajoitukset ja Rovaniemen kaupungissa perustason rajoitukset.Asetus tulee voimaan maanantaina 6.9.2021.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa seuraavissa maakunnissa 6.9. alkaen: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Kymenlaakso, Uusimaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa.Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sekä sisä- että ulkotiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Asiakkaita ohjeistetaan sisätiloissa istumaan istumapaikoillaan. Liikkeen on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten sisätiloissa sallitaan kulkeminen liikkeeseen saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai wc- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Käytännössä esimerkiksi tanssiminen ja karaokelavalla esiintyminen eivät ole sallittuja.Kiihtymisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa seuraavissa maakunnissa 6.9. alkaen: Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo ja Satakunta.Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Perustason rajoitukset ravitsemisliikkeille Ahvenanmaan ja Lapin maakunnissa 6.9. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen luopua tilojen käytön edellytyksenä olevan lähikontaktin määritelmästä ja ilmaantuvuusrajasta tartuntatautilaissa.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevaa 58 d §:ää. Pykälä koskee asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi. Pykälästä poistettaisiin lähikontaktin tarkka määritelmä sekä soveltamisen kriteerinä oleva ilmaantuvuusluku. Poistettavaksi ehdotetulla lähikontaktin määritelmä tarkoitetaan nykyisen säädöksen mukaan ihmisten oleskelua sisätiloissa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli 15 minuutin ajan tai fyysistä kontaktia toisiinsa. Jatkossa lähikontaktin määrittelisi aluehallintovirasto tai kunta päätöksessään tilannekohtaisesti. Tartuntatautilain tilojen käytön edellytyksiä koskevat säännökset ovat voimassa tämän vuoden loppuun asti.Ehdotus ei muuttaisi viranomaisten oikeutta ja velvollisuutta tehdä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi päätöksiä tilanteen niin edellyttäessä. Esityksen mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin tai aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan päätökset tilojen käytön edellytyksistä, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todetaan merkittäviä tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt selvityksen sosiaalisen luototuksen valtakunnallisen käyttöönoton edellytyksistä. Tulevaisuudessa hyvinvointialueet voisivat järjestää sosiaalista luototusta osana sosiaalihuollon palveluja. Luototuksen järjestäminen on ollut kunnille vapaaehtoista. Vuonna 2019 sosiaalinen luototus oli aktiivisessa käytössä 30 kunnassa. Valtaosa suurista kaupungeista on ottanut luototuksen käyttöönsä, joten sitä tarjoavien kuntien väestöpohja kattaa noin puolet maan väestöstä (2,8 miljoonaa henkilöä).Hallitusohjelman kirjauksen mukaan sosiaalisen luototuksen valtakunnallistaminen selvitetään, ja selvityksen pohjalta se otetaan käyttöön koko maassa vaalikauden aikana.Selvityksen mukaan sosiaalinen luototus olisi perusteltua keskittää hyvinvointialueilla omaan erilliseen yksikköönsä. Samalla korostetaan verkostomaista työskentelyä sosiaalihuollon sisällä ja kumppanien kanssa. Lisäksi olisi tärkeää huolehtia palvelun riittävästä resursoinnista, kehittämisestä ja vaikutusten arvioinnista. Oikeaan tilanteeseen myönnetty luotto vahvistaa luotonsaajan ja hänen lähipiirinsä selviytymiskykyä ja sen seurauksena vähentää tarvetta hakea toimeentulotukea ja muita sosiaalihuollon palveluja.  Selvityksessä todetaan, että sosiaalinen luototus on alikäytetty palvelu, joka kehittyy, kun se otetaan käyttöön kaikkia kuntia velvoittavasti. Sosiaalisen luototuksen valtakunnallisen käyttöönoton selvittämistä jatketaan ministeriössä. Selvitystä varten tehtiin kysely sosiaalista luototusta käyttävien kuntien ja suunniteltujen hyvinvointialueiden edustajille sekä valikoiduille sosiaalisen luototuksen asiantuntija- ja kehittäjätahoille. Selvityksen laati YTM sosiaalityöntekijä Olli-Pekka Niskanen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — ELY-keskukset maksoivat viime vuonna yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Valkoposkihanhien aiheuttamien viljelysvahinkojen osuus avustuksista oli 3,4 miljoonaa euroa. Avustusten ennätysmäärän taustalla on viime vuoden kevään vakavat valkoposkihanhivahingot.Ympäristöministeriö ja Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset tiedottavatELY-keskukset maksoivat viime vuonna yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Valkoposkihanhien aiheuttamien viljelysvahinkojen osuus avustuksista oli 3,4 miljoonaa euroa. Avustusten ennätysmäärän taustalla on viime vuoden kevään vakavat valkoposkihanhivahingot.Muita viime vuonna korvattuja vahinkoja olivat maakotkan aiheuttamat porotalousvahingot, joita korvattiin lähes 1 miljoona euroa sekä kalasääsken kalanviljelylaitoksilla aiheuttamat vahingot, joita korvattiin lähes 40 000 euroa.Hanhivahingot keskittyvät itäiseen SuomeenValkoposkihanhet pysähtyivät viime vuoden keväänä itäisen Suomen pelloille useiksi viikoiksi aiheuttaen alueella poikkeuksellisen laajat viljelysvahingot. Vahingot keskittyivät vuonna 2020 erityisesti Pohjois-Karjalan (noin 60 %) ja Kaakkois-Suomen (noin 23 %) alueille.Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten toimialueilla oli mahdollisuus hakea avustuksia keväällä tapahtuneista vahingoista. Pohjois-Karjalassa hakemuksia tuli 101. Vahinkopinta-ala näissä oli yhteensä 2350 hehtaaria ja hyväksyttävin korvausten kokonaissumma oli noin 813 000 euroa. Kaakkois-Suomessa hakemuksia tuli keväällä 38 kappaletta vahinkopinta-alaltaan 1040 hehtaaria. Hyväksyttävien korvausten kokonaissumma Kaakkois-Suomessa oli noin 165 000 euroa.Valkoposkihanhityöryhmän esityksiä toimeenpannaanYmpäristöministeriössä on käynnissä useita hankkeita, joilla toteutetaan valkoposkihanhityöryhmän esityksiä. Hallituksen esitys rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta pyritään antamaan vuoden 2021 aikana. Ympäristöministeriö rahoittama Luonnonvarakeskuksen Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä -hanke puolestaan selvittää lintupeltojen toimivuutta vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen viljelijöiden kanssa.ELY-keskusten korvausmenettelyyn liittyviä viranomaisten tehtäviä on vahvistettu palkkaamalla Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen rauhoitettujen lajien koordinaattori. Lisäksi poikkeamislupien käsittelyä on kehitetty muun muassa vahvistamalla viranomaisresursseja sekä kannustamalla yhteispoikkeusten hakemiseen karkotustarkoituksessa.  Avustuksia rauhoitettujen eläinten vuonna 2021 aiheuttamiin vahinkoihin haettava tämän vuoden aikanaAvustushakemukset luonnonsuojelulailla rauhoitettujen eläinten vuonna 2021 aiheuttamista vahingoista on jätettävä viimeistään 31.12.2021 mennessä. Jos kuluvana vuonna syntynyt vahinko on todettavissa ja arvioitavissa vasta vuoden 2022 keväänä, avustushakemuksen voi jättää toukokuun 2022 loppuun mennessä. ELY-keskuksen hyväksymän riippumattoman asiantuntijan on aina todennettava ja arvioitava viljelys-, eläin- ja rakennusvahingot paikan päällä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpano alkoi alueilla väliaikaishallinnon asettamisella. Aikataulu on ollut tiukka, sillä kuntien ja muiden toimijoiden oli sovittava alueensa toimielinten kokoonpanosta elokuun loppuun mennessä.Hyvinvointialueiden väliaikaiset valmistelutoimielimet on nyt asetettu kaikilla hyvinvointialueilla, vahvistaa kuntaministeri Sirpa Paatero. ”On erinomaista, että alueilla on saatu hyvässä yhteistyössä valmistelu käyntiin. Tarvitsemme uudistuksen toimeenpanoon kuntia, kuntayhtymiä, erityishuoltopiirejä, pelastuslaitoksia ja muita alueen toimijoita. Aikaa ei ole hukattavaksi, joten toimiva yhteistyö alueella on ensiarvoisen tärkeää, jotta uudistus saadaan turvallisesti maaliin vuoden 2023 alkuun mennessä” ministeri Paatero toteaa. Valtio rahoittaa hyvinvointialueille niiden toiminnan ja hallinnon käynnistymisestä aiheutuvia kustannuksia valtionavustuksina. Maksatukset alueille ovat jo toteutuneet sitä mukaa, kun järjestäytyminen alueilla on edennyt. Osalla alueista toiminta käynnistyi heti heinäkuun alussa valmistelutoimielimen työjärjestyksen hyväksymisellä ja ensimmäisillä rekrytoinneilla, osalla alueista vauhtiin on päästy toden teolla elokuun lopulla. Rekrytointien odotetaan etenevän syksyn kuluessa kaikilla alueilla. Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa toimeenpanosta, kunnes aluevaltuustot aloittavat maaliskuussa 2022. Toimielin johtaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä. Väliaikaisen valmistelutoimielimen on esimerkiksi käynnistettävä hyvinvointialueen toiminta ja hallinto sekä hyväksyttävä talousarvio. Se valmistelee esimerkiksi ehdotukset hyvinvointialueen hallintosäännöstä, johtamisjärjestelmästä sekä tuotanto- ja yhteistyörakenteista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metsät tuottavat suomalaisille hyvinvointia monin eri tavoin – ekologisten ja taloudellisten vaikutusten lisäksi myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Kansallisen metsästrategian (KMS) 2025 tavoitteena on sovittaa nämä eri näkökulmat yhteen ja turvata metsien tuottama hyvinvointi myös tulevaisuudessa.Metsiin liittyvässä sosiaalisessa näkökulmassa painottuvat muun muassa jokamiehenoikeudet, metsien virkistyskäyttö, osaaminen ja koulutus sekä työhön, terveyteen ja toimeentuloon liittyvät kysymykset. Kulttuuriseen näkökulmaan liittyvät puolestaan metsien käyttöön liittyvät tavat, käytännöt ja arvot sekä niiden siirtäminen tuleville sukupolville.Maa- ja metsätalousministeriön 1.9.2021 järjestämässä webinaarissa esiteltiin Kansallista metsästrategiaa toteuttavia sosiaalisia ja kulttuurisia hankkeita. Webinaarissa esiteltyjen hankkeiden teemoina olivat metsäkulttuurinen kestävyys, luonnon virkistyskäyttö, metsänomistajien neuvonta, metsäalan koulutus sekä nuorten osallisuus metsästrategiassa.Keskiössä erityisesti nuoretTavoitteena on, että metsiin liittyvä kulttuurinen jatkumo ei katkea ja että metsäosaaminen sekä metsien käyttöön liittyvät tavat, käytännöt ja suhteet siirtyvät seuraaville sukupolville kuhunkin aikaan sopivassa muodossa. On tärkeää, että metsiin ja niiden hoitoon liittyvä osaaminen siirtyy sukupolvelta toiselle, mutta vähintään yhtä tärkeää on arvioida ja täydentää aiempaa osaamista muun muassa tutkimuksen tuottaman uuden tiedon avulla. Myös arvot ja asenteet muuttuvat ajan kuluessa.Toukokuussa 2021 kokoontuneessa nuorten metsäneuvostossa nousivat esiin erityisesti ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset. Tavoitteena tulee nuorten mukaan olla metsätalouden muuttaminen ekologisesti kestäväksi, eikä radikaalejakaan ratkaisuja pidä pelätä.Kaikki kestävyys on kuitenkin arvokasta, eikä mitään sen osa-aluetta saa nuortenkaan mielestä unohtaa. Metsien virkistyskäytön säilyminen on tärkeää, ja sosiaalisessa kestävyydessä on huomioitava myös metsätalouden tarjoamien työpaikkojen ja elinkeinojen säilyminen. Vastuullinen ja kestävä metsätalous on kaiken kaikkiaan keskeinen ratkaisu tulevaisuuden pulmiin ja sitä on tärkeätä ylläpitää ja kehittää.Nuorten ääntä metsäasioissa kuullaan taas syksyn mittaan ainakin kahdessa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) valmisteluun liittyvässä keskustelussa: syyskuussa Maaseutuparlamentin nuorten paneelissa ja marraskuussa nuorten MISU-tapaamisessa.Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) 1.9.2021 järjestämä tilaisuus oli viimeinen osa kolmen webinaarin sarjaa, jossa esitellään Kansallista metsästrategiaa toteuttavia hankkeita. Sarjan ensimmäinen tilaisuus järjestettiin marraskuussa 2020 kestävyysteemalla ja toinen tilaisuus maaliskuussa 2021 teemalla metsien ilmastokestävyyden vahvistaminen.Webinaariesitykset:Metsäkulttuurinen kestävyys, Leena PaaskoskiLuonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi LVVI, Marjo NeuvonenMetsäkeskuksen neuvonta metsänomistajille, Marjo MaidellMetsäalan koulutuksen laatumittarit sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, Eila LautanenNuorten osallisuus kansallisessa metsästrategiassa, Sampo Juhajoki ja Outi Ahola
 Videotallenne tilaisuudesta (tekstittämätön, katsottavissa 15.9.2021 asti)
Uutiskoosteet aiemmista KMS-webinaareista:Kooste marraskuun 2020 webinaarista: MMM-uutinen 19.11.2020Kooste maaliskuun 2021 webinaarista: MMM-uutinen 1.4.2021Lisää Kansallisesta metsästrategiasta:Kansallinen metsästrategia 2025 (mmm.fi)Luettelo kaikista käynnissä olevista KMS-hankkeista (mmm.fi)neuvotteleva virkamies Satu Rantala, p. 029 516 2045, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko on kutsunut EU- ja kansainvälisten asioiden erityisavustajakseen oikeustieteen lisensiaatti Petra Schulze Steinenin. Schulze Steinen aloitti tehtävässään syyskuun alussa.Schulze Steinen on toiminut useissa eri tehtävissä Euroopan keskuspankissa sekä johtanut Luxemburgin keskuspankkiin sijoitettua Eurojärjestelmän keskuspankkien yhteishankintatoimistoa. Tätä ennen Schulze Steinen on hoitanut EU-oikeudellisia asioita asianajajana yksityisellä sektorilla sekä Suomessa että ulkomailla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi