NordenBladet — Uudistuneeseen Your Europe -verkkopalveluun on koottu yhteen paikkaan tiedot ja neuvontapalvelut kansalaisten ja yritysten sisämarkkinaoikeuksista. Jatkossa myös pääsy monien viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin on mahdollista Your Europe -verkkopalvelun kautta.Tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin keskeinen periaate. EU-kansalaiset ja yritykset eivät kuitenkaan aina ole tietoisia oikeuksistaan EU:n sisä-markkinoilla. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat asettaneet tavoitteita kattavammasta ja käyttäjäystävällisemmästä sisämarkkinatiedosta. Vuonna 2018 EU antoi asetuksen yhteisen digitaalisen palvelu-väylän perustamisesta (Single Digital Gateway, SDG-asetus). Tavoitteena on tarjota EU-alueen kansalaisille ja yrityksille helppo pääsy viranomaisten tietoihin, sähköisiin asiointipalveluihin sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin. Tarkoituksena on lisätä, täydentää ja selkeyttää sisämarkkina-asioita koskevaa, verkossa jo olevaa tietoa ja koota ne yhteen paikkaan. Asetus kattaa hyvin laajasti erityyppisiä sisämarkkina-asioita, jotka koskevat esimerkiksi matkustamista, koulutusta, liiketoiminnan harjoittamista, työntekijöitä, veroja sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tavoitteena on, että kansalaiset ja yritykset löytävät tietoa helpommin ja pystyvät näin hyödyntämään paremmin sisämarkkinaoikeuksiaan. Tiedot ja palvelut löytyvät nyt yhdestä osoitteesta Your Europe -verkkopalvelusta.EU:n digitaalinen muutos: nykytilanne ja seuraavat vaiheetEuroopan komissio sekä kansalliset ja paikalliset viranomaiset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä päivittäessään tietojaan ja digitalisoidessaan palvelujaan. Nyt uudistettu Your Europe -palvelu tarjoaa kattavasti sekä kansallisia että EU-tason käytännön perustietoja EU:n kansalaisille ja yrityksille. Portaalista löytyvän tukipalvelun avulla käyttäjät löytävät tärkeimmät EU:n tai kansalliset palvelut henkilökohtaista neuvontaa varten. Sivustoa kehitetään saadun palautteen avulla palvelemaan käyttäjien tarpeita mahdollisimman hyvin.Vuoteen 2024 mennessä Your Europe tarjoaa:Pääsyn 21 digitaaliseen palveluun kaikissa EU-maissa: Tärkeimmät hallinnolliset prosessit eri EU-maissa tulee olla saatavilla verkossa.Rajat ylittävät digitaaliset julkiset palvelut: Käyttäjien tulisi päästä käyttämään sähköisesti toisten EU-maiden julkisia palveluita.Yhden kerran -periaate: Käyttäjien tulisi pystyä toimittamaan tietyt asiakirjat tai tiedot (esimerkiksi tutkintotodistus tai kaupparekisteriote) viranomaiselle vain kerran. Dokumentteja ei tarvitse toimittaa uudelleen toisen EU-maan viranomaiselle.
NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 6.9. jatkamaan komitean kannanottojen työstämistä. Komitea linjasi myös useita nopeampia sosiaaliturvan osauudistuksia. Lisäksi komitea keskusteli sosiaaliturvan menoista ja rahoituksesta, väestörakenteesta, jatkuvasta oppimisesta ja toimeentulotukiuudistuksesta.Sosiaaliturvakomitean työ keskittyy syksyllä 2021 kannanottoihin, joissa se linjaa sosiaaliturvauudistuksen suuntaviivoja.Komitean puheenjohtajisto esitteli 6.9. kokouksessa kannanottojen luonnoksesta version, jossa jokaisen ongelman kohdalla esitetään myös puheenjohtajiston ehdotus sen ratkaisun periaatteista. Luonnos noudattelee nykyisen lainsäädännön periaatteita. Puheenjohtajiston luonnos kannanotoista 30.8.2021Komitea jatkaa luonnoksen työstämistä 4.10., jolloin keskustelussa on erityisesti arvopohjaan liittyvät asiat.Kun komitea hyväksyy linjaukset, jaostot voivat aloittaa niiden pohjalta ratkaisuehdotusten valmistelun määriteltyihin sosiaaliturvan ongelmiin. Jatkovalmisteluun siirrettäviä asioita eli nk. nopeampia osauudistuksiaSosiaaliturvakomitealla on mandaatti ehdottaa myös sosiaaliturvan nopeampia osauudistuksia. Jatkovalmisteluun siirrettiin seuraavat asiat:• Etuuksien hakemisen yksinkertaistaminen • Etuuksien maksuajankohtien yhdenmukaistaminen • Tietosuojalainsäädäntöä koskeva selvitys • Tulokäsitteiden yhtenäistäminen, tarkastelussa mukana myös yrittäjät. • Perhekäsitteitä koskeva selvitys • Mahdollisuus hakea samalla kertaa useita etuuksia Toimeentulotukilain uudistus ja toiveet sosiaaliturvakomitealleKomitealle esiteltiin toimeentulotukilakia uudistavan työryhmän työtä. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa työryhmän esityksessä ehdotetaan toimeentulotuen kehittämistä nykytilan pohjalta.Toimeentulotukilakia uudistavalla työryhmällä on sosiaaliturvakomitealle toive. Työryhmä pitää ongelmallisena, että toimeentulotuesta on tullut perusturvaa säännönmukaisesti täydentävä tukimuoto. Huomio olisi kohdistettava niihin seikkoihin, jotka aiheuttavat toimeentulotuen muodostumista ensisijaisia etuuksia täydentäväksi etuudeksi. Työryhmä esittääkin sosiaaliturvakomitealle, että sosiaaliturvakomitean työssä ja muussa valmistelussa pyrittäisiin tekemään sellaisia uudistuksia, joiden avulla vähennetään tarvetta turvautua toimeentulotukeen. Sosiaaliturvajärjestelmän menojen ja rahoituksen kuvausSosiaaliturvakomiteaa varten on valmisteltu kuvaus nykyisen sosiaaliturvan rahoituksesta ja menoista. Siinä esitellään myös sosiaaliturvan tasoa kuvaavia teorioita.Sosiaaliturvan menot olivat vuonna 2019 yhteensä noin 72 miljardia euroa. Suurimpia eriä ovat vanhuuseläkkeet sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Työikäisten ja lapsiperheiden etuuksiin ja tukiin, joita sosiaaliturvakomitea uudistaa, käytettiin vuonna 2019 noin 17,1 miljardia euroa eli neljäsosa sosiaaliturvan kokonaismenoista.
Bruttokansantuotteeseen suhteutetut sosiaalimenot ovat Suomessa korkeammat kuin useimmissa muissa EU-maissa. Suhde ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellisen korkea muihin Pohjoismaihin tai useisiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vuosien 2007-2009 finanssikriisiä edeltävään aikaan verrattuna BKT-suhde on kasvanut Suomessa nopeammin kuin muissa EU-maissa. Tähän on osaltaan vaikuttanut ikärakenne, työllisyysaste ja bruttokansantuotteen heikko kehitys.Syksyn 2021 aikana komitealle tuotetaan tutkimustietoa sosiaaliturvan eri rahoitusmuotojen vaikutuksista.Rahoitus ja etuusmenot, Muistioluonnos Suomen väestörakenne ja sosiaaliturvaSosiaaliturvakomitealle esiteltiin Suomen väestörakennetta ja sosiaaliturvaa käsittelevä tietokooste. Koosteen sanomana on, että Suomi on väestöllisesti kuihtumisen kierteessä Uudenmaan ja Ahvenanmaan alueita lukuun ottamatta. Kierre lisää ja syventää kestävyysvajetta ja vaikeuttaa keskeisten yhteiskunnallisten toimintojen ylläpitoa ja aiempien sosiaalipoliittisten lupausten lunastamista. Heikkenevään huoltosuhteeseen liittyvät myös työvoiman saatavuushaasteet. Tietokoosteessa tarkastellaan muun muassa ilmasto- ja ympäristömuutosten aiheuttamien väestöliikkeiden, perhepolitiikan, syntyvyyden ja maahanmuuton vaikutuksia väestörakenteeseen. Tietokooste kiinnittää erityistä huomiota työllisyysasteen nostoon, jossa koulutuksen lisääminen on koosteen mukaan tärkein keino.Tietokooste on syntynyt sosiaaliturvakomitean ja Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien ohjelmien ja hankkeiden tietokumppanuuden myötä. Suomen väestörakenne ja sosiaaliturvaJatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminenSosiaaliturvakomitealle esiteltiin ensimmäisen kerran jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä koskeva ilmiöpohjainen ongelmaraportti. Raportissa osaamisen kehittämistä tarkasteltiin eritoten siitä näkökulmasta, miten sosiaaliturvaetuudet voivat tukea työuran aikaista osaamisen kehittämistä.Ongelmaraportissa on huomioitu jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen ryhmän linjaukset, jotka valmistuivat joulukuussa 2020. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen ryhmän etuuksia koskevat linjaukset ovat: 1. Kehitetään työttömien opiskelumahdollisuuksia. 2. Opintotuen kehittämisen yhteydessä arvioidaan mahdollisuuksia kehittää sitä tukemaan nykyistä paremmin jatkuvaa oppimista. 3. Etuusjärjestelmää tarkastellaan aliedustettujen ryhmien näkökulmasta.Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen, MuistioluonnosSosiaaliturvakomitean seuraavat kokoukset ja kokousaiheet:Lokakuun työkokous 4.10. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteet Toimi-hankkeesta; Sosiaaliturvan arvopohja; Periaatteiden pohjalta konkretisoidaan keskeisiä ongelmia ja niiden ratkaisutavoitteita Lokakuun kokous 11.10. Perusturvan riittävyyden arviointi; Muut sovittavat teemat; Kannanottojen työstäminen Marraskuun työkokous 8.11. Kannanottojen työstäminen; Välimietinnön rakenteen suunnittelu Marraskuun kokous 29.11. Työelämän murros; Asumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuus; Muut sovittavat teemat; Kannanottojen työstäminen; Ongelmaraporttien lopullisten versioiden hyväk-syminen Kevät 2022Välimietinnön (tiekartan) työstäminen Komitean kokoukset pidetään tammikuussa (Kannanottojen hyväksyminen), maaliskuussa ja tou-kokuussa. Komitean työkokoukset pidetään helmikuussa ja huhtikuussaKokousmateriaali:Kokouskutsu Liite 1: Edellisen kokouksen pöytäkirja, Sosiaaliturvakomitea 10.5.2021 Liite 2: Rahoitus ja etuusmenot, Muistioluonnos Liite 3: Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen, Muistioluonnos Liite 4: Puheenjohtajiston luonnos kannanotoista 30.8.2021 Liite 5: Diat, Sosiaaliturvakomitea 6.9.2021
NordenBladet — Suomi osallistuu 8. syyskuuta kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen kuulemistilaisuuteen, jossa YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022 – 2024 ehdolla olevat maat vastaavat kansalaisten, järjestöjen ja valtioiden kysymyksiin.Tilaisuuden järjestävät ihmisoikeusjärjestöt International Service for Human Rights (ISHR) ja Amnesty International. Virtuaalisesti järjestettävässä tilaisuudessa ehdokasmaat esittelevät teemansa ja tavoitteensa jäsenyydelle. Lisäksi kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja valtioiden edustajat esittävät ehdokasmaille kysymyksiä maiden ihmisoikeustilanteesta ja jäsenyyssitoumuksista.Suomea tilaisuudessa edustaa Suomen pysyvä edustaja YK:ssa, suurlähettiläs Jukka Salovaara. Osallistumalla tilaisuuteen Suomi osoittaa sitoutumisensa mahdolliseen jäsenyyteen ihmisoikeusneuvostossa, ihmisoikeuksiin ja vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan kanssa. Ilman kansalaisyhteiskunnan, tutkimuslaitosten, toimittajien ja yritysten panosta monenvälinen kansainvälinen järjestelmä ei toimisi. Suomi jatkaa näiden toimijoiden kuulemista ja osallistamista työssä ihmisoikeuksien puolustamiseksi, mikäli tulee valituksi ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024.Ilmastonmuutoksen ja digitalisaation ihmisoikeusvaikutukset Suomen kampanjan ytimessä
NordenBladet — Olen Suomen kansalainen/minulla on oleskelulupa Suomeen. Olen Afganistanissa ja haluan palata Suomeen, mitä teen?Suomen evakuointioperaatio Afganistanissa on päättynyt. Myös Suomen suurlähetystö Kabulissa on toistaiseksi suljettu, eikä konsuliapua ole mahdollista tarjota paikan päällä Afganistanissa.Konsulipalvelulain mukaan ulkoministeriö voi avustaa Suomen kansalaisia sekä Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia, mutta tällä hetkellä avustamismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Akuutissa hädässä olevat henkilöt voivat hakeutua paikallisten tai kansainvälisten organisaatioiden (mm. Punainen puolikuu, Punainen risti, UNHCR) puoleen.Ulkoministeriö seuraa Afganistanin tilannetta ja selvittää mahdollisuuksia avustamiselle. Jos olet edelleen Afganistanissa, seuraa paikallista tiedottamista ja uutisointia.Ulkoministeriö kehottaa Afganistanissa edelleen oleskelevia Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia tekemään matkustusilmoituksen. Matkustusilmoituspalvelun kautta ulkoministeriö saa yhteyden maassa oleviin, ja palvelun kautta voimme lähettää myös tietoa, jos tilanteeseen tulee muutoksia.Voitteko hakea perheenjäseneni Afganistanista Suomeen?Evakuoinnit Afganistanista ovat päättyneet.Suomen kansalaisella ja Suomessa pysyvästi asuvalla ulkomaalaisella on aina oikeus palata Suomeen. Sen sijaan ulkomaalainen perheenjäsen tarvitsee Suomeen muuttoa varten oleskeluluvan. Lisätietoa oleskeluluvasta Migrin sivuilla.On hyvä myös huomata, että kukin valtio päättää itse siitä, millä edellytyksillä maasta voi poistua, eikä ulkoministeriö voi vaikuttaa esimerkiksi maastapoistumisluvan saamiseen.Olen Suomen kansalainen, mutta olen myös Afganistanin kansalainen. Olenko oikeutettu saamaan Suomelta konsuliapua?Konsulipalvelulain mukaan ulkoministeriö voi avustaa Suomen kansalaisia sekä Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia.Jos henkilöllä on myös oleskelumaan kansalaisuus, saatetaan häntä pitää Suomen kansalaisuudesta huolimatta vain kyseisen maan kansalaisena. Tästä voi seurata, että avustaminen ei tosiasiassa ole mahdollista.Olen Afganistanissa oleskeleva Suomen kansalainen ja Suomen passini on kadonnut, mitä teen?Sekä Suomen että muiden EU-maiden edustustojen tilapäisestä sulkemisesta johtuen Suomen passin tai eurooppalaisen hätämatkustusasiakirjan, ETD:n hakeminen ei ole tällä hetkellä Afganistanissa mahdollista.Ulkoministeriö seuraa Afganistanin tilannetta ja kehottaa Afganistanissa edelleen oleskelevia Suomen kansalaisia tekemään matkustusilmoituksen. Matkustusilmoituspalvelun kautta ulkoministeriö saa yhteyden maassa oleviin, ja palvelun kautta voimme lähettää myös tietoa, jos tilanteeseen tulee muutoksia.—Koko perheeni on vaarassa ja he haluavat lähteä maasta pois. Pystynkö hakemaan heille turistiviisumia Suomeen muuttoa varten ja mistä sellaisen saa?Ulkomaalainen perheenjäsen tarvitsee ennen Suomeen muuttoa oleskeluluvan.Turistiviisumilla ei voi muuttaa Suomeen. Suomella on käytössä ainoastaan Schengen-viisumi, joka voidaan myöntää vain lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään 90 päivää kestävää vierailua varten. Viisumin myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on aikomus poistua Schengen-alueelta ennen haettavan viisumin voimassaolon päättymistä.Perheenjäseneni on paennut Iraniin, Pakistaniin tai muuhun kolmanteen maahan. Miten hän pääsee sieltä Suomeen?Ulkomaalainen perheenjäsen tarvitsee ennen Suomeen muuttoa oleskeluluvan.Mikäli Afganistanin kansalainen oleskelee laillisesti Iranissa tai muussa sellaisessa maassa, jossa Suomella on oleskelulupa-asioista hoitava edustusto, hän voi pyytää Suomen ulkoministeriöstä lupaa hoitaa oleskelulupa-asiansa kyseisessä suurlähetystössä Suomen New Delhin suurlähetystön sijaan. Tällä hetkellä Teheranin suurlähetystössä ei voida haastatella hakijoita tulkin avulla, vaan haastattelut tehdään englanniksi.Suomella ei ole edustustoa Pakistanissa, eikä oleskelulupa-asiaa voi hoitaa Pakistanissa minkään muun maan edustuston kautta.Ulkoministeriö etsii ratkaisua perheenyhdistämisen helpottamiseen esimerkiksi kiertävien konsulien avulla.Saako perheenjäsen tulla Suomeen, jos hän onnistuu pakenemaan johonkin naapurimaahan?Ulkomaalainen perheenjäsen tarvitsee ennen Suomeen muuttoa oleskeluluvan. Ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen Suomeen saapumista siinä maassa, jossa hakija laillisesti oleskelee. Oleskeluluvan saatuaan hakija voi muuttaa Suomeen.Minulla on Afganistanissa alaikäisiä sisaruksia, joilla ei ole huoltajaa/joiden asioista minä olen huolehtinut/joiden huoltaja olen. Miten saan tuotua heidät Suomeen?Perheenjäsenten tulee hakea oleskelulupaa Suomen edustuston kautta ja vasta Maahanmuuttoviraston myönnettyä oleskeluluvan voivat perheenjäsenet muuttaa Suomeen.Minulla on perheenyhdistämishakemus vireillä, mutta Suomen suurlähetystössä New Delhissä ei ole voinut asioida. Haluan, että asiani käsitellään nopeasti. Missä voin asioida? Miten voin tuoda perheenjäseneni Suomeen?Ulkoministeriö tutkii mahdollisuuksia järjestää oleskelulupahakemusten vastaanotto, tunnistaminen ja haastattelu jossakin Afganistanin naapurimaassa, johon Afganistanista pääsee laillisesti matkustamaan. Ratkaisun löydyttyä ulkoministeriö tiedottaa siitä kotisivuillaan ja kertoo miten menetellä asiointiajan saamiseksi.Miten voin anoa turvapaikkaa?Turvapaikkaa Suomesta voi hakea vain Suomen valtion alueella.https://migri.fi/turvapaikka-suomesta—Kenelle Afganistanissa oleville henkilöille Suomi voi tarjota apua?Suomen avustusoperaatio Kabulin lentokentällä on päättynyt. Pyrimme yhä avustamaan mahdollisuuksien mukaan Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia.Valtioneuvoston päätösten mukaisesti (13., 15. ja 24. elokuuta 2021) ulkoministeriö pyrkii myös avustamaan Suomen Kabulin suurlähetystön paikallisia työntekijöitä, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:Ovat olleet työsuhteessa Suomen Kabulin suurlähetystöön 1.1.2016 jälkeisenä aikana ja ovat pyytäneet Suomelta maahanottoa, TAIToimivat 13.8.2021 Suomen Kabulin suurlähetystölle turvallisuuspalveluita tarjonneessa yrityksessä. Päätös on rajattu koskemaan seuraavia tehtäviä: suurlähetystön henkilökunnan turvallisuudesta vastanneet lähisuojaryhmät ja niissä palvelleet ryhmänjohtajat, operaatiopäälliköt, hallintopäälliköt, kuljettajat sekä suoja- ja turvamiehet.Oikeuttaako työskentely Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöprojekteissa tai poliittinen tai kaupallinen yhteistyösuhde ulkoministeriön tarjoamaan apuun?Ei oikeuta. Kuinka voi auttaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät kuulu konsulipalvelulain soveltamisen tai valtioneuvoston (13., 15., 24. elokuuta) päätösten piiriin?Akuutissa hädässä suosittelemme paikallisia hakeutumaan kansainvälisten organisaatioiden (mm. Punainen puolikuu, Punainen risti, UNHCR) puoleen.Migri: Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin Afganistanin tilanteesta julkaistu
NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuivat Slovenian Brdo pri Kranjussa 5.-7. syyskuuta epäviralliseen ministerikokoukseeensa. Suomea edusti maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Minna-Mari Kaila.Maatalousministerien kokouksen aiheena oli ”Keskustelun vahvistaminen kaupunki- ja maaseutualueiden välillä”. Keskustelu liittyi komission 30.6.2021 antamaan tiedonantoon EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiosta.Keskustelussa Suomi kiitteli sitä, että maaseutualueiden kehittäminen on korkealla EU:n agendalla. Suomi piti maaseutuvisiota tervetulleena ja erittäin kannatettavana. Suomi on yksi Euroopan maaseutumaisimmista maista ja Suomessa on tehty pitkään aktiivisesti työtä maaseudun eteen. Suomi kertoi myös muutama viikko sitten valmistuneesta Suomen maaseutupoliittisesta kokonaisohjelmasta. Maatalousministerit pitivät maaseutuvisiota ja keskustelua maaseutualueiden aseman parantamisesta tervetulleena. Keskustelussa painottui, että Euroopassa on paljon erilaisia maaseutualueita, joilla on omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Maatalousministerit painottivat, että mm. maaseudun perusinfrastruktuurin, koulutukseen pääsyn ja digitaalisten yhteyksien on oltava kunnossa, jotta maaseutualueet olisivat houkuttelevia alueita asua ja yrittää. Suomi ja monet muut jäsenmaat toivat keskustelussa esiin, että maaseutu- ja kaupunkialueiden yhteiselo on tärkeää ja alueiden kehitys on toisistaan riippuvaista. Suomi näki elinvoimaiset maaseutualueet menestystekijänä, joiden kautta voidaan vastata moniin kestävyyshaasteisiin.
NordenBladet — Lakiesityksen tavoitteena on parantaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta työnantajien ja henkilöstön välillä. Uudistuksella pyritään myös lisäämään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin vaikutusketjuja, joiden seurauksena uudistuksella tavoiteltavat hyödyt syntyisivät. Keskeisimpien hyötyjen mittaluokasta tulisi esittää suuntaa-antavia määrällisiä ja laadullisia arvioita. Arviointineuvosto katsoo, että uudistuksesta yrityksille aiheutuvasta kokonaiskustannuksesta tulisi esittää suuntaa-antava arvio. Esitysluonnoksessa kuvataan aiheutuvia kustannuksia suhteutettuna yritysten liikevaihtoon, mikä on sinänsä myönteistä, mutta kuvaus ei anna käsitystä uudistuksen kokonaisvaikutuksesta. Uudistuksen viranomaisvaikutuksista, etenkin yhteistoiminta-asiamiehen toimistolle aiheutuvista vaikutuksista, tulisi myös esittää tarkempia arvioita.Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite helpottaa pitkäjänteisesti yritysten ja kansalaisten hallinnollisia velvoitteita. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisikin käsitellä uudistusta myös säädösten sujuvoittamisen näkökulmasta, koska ehdotuksella on sääntelytaakasta aiheutuvia kustannuksia yrityksille. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Fimea pyytävät palautetta kansallisen lääketietovarannon lähtökohtia tarkentavaan raporttiluonnokseen. Nyt kommenteille julkaistava raportti täydentää valmistuessaan aiemmin julkaistua lääketietovarannon selvitystä (STM2021:3). Työn tavoitteena on tarkastella lääketietovarannon toimintaedellytyksiä ja ratkaisuvaihtoehtoja jatkotoimenpiteiden linjaamista varten.Lääkehoidon tiedonhallinnan ja digitaalisten välineiden kehittäminen, kuten kansallinen lääketietovaranto, sisältyvät pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisen lääkeasioiden uudistuksen tavoitteisiin.Keskitettyyn lääketietovarantoon koottaisiin eri viranomaisen tehtäviin ja palveluihin liittyviä tietoaineistoja lääkevalmisteista- ja aineista, kasvirohdosvalmisteista sekä korvattavista perusvoiteista ja ravintovalmisteista. Nykytilassa lääkevalmisteen tiedot ovat hajallaan eri toimijoiden tietovarannoissa ja erilaisilla tavoilla käytettävissä, mikä vaikeuttaa tietojen hyödyntämistä. Toteutuessaan lääketietovaranto olisi useiden toimijoiden tietotarpeisiin vastaava tietovaranto. Tässä valmisteluvaiheessa tarkastelunäkökulma on painottunut lääkehoidon ja -logistiikan tarpeiden lisäksi erityisesti ohjauksen, valvonnan, varautumisen ja tiedolla johtamisen tarpeisiin.Lääketietovarannon toimeksiannon tavoitteena on konkretisoida lääketietovarannon kehittämisen mahdollisuuksia ja antaa keskeisille toimijoille ja sidosryhmille mahdollisuuden antaa näkemyksiään lääketietovarannon kehittämisnäkymiin ja tuoda esiin siihen liittyviä kehittämistarpeita ja mahdollisia riskejä.Kommentoitava raporttiluonnos sisältää muun muassa ehdotuksen lääketietovarantoon koottavista tietoaineistoista ja lääketietovarannon toimintamallista. Lisäksi se sisältää kuvauksen nykytilan puutteista sekä näihin liittyviä muutos- ja ratkaisuehdotuksia. Lopuksi raporttiluonnoksessa ehdotetaan mahdollista vaiheistettua lääketietovarannon kehittämispolkua.Palautteita selvitysraportin luonnokseen toivotaan 26.9.2021 mennessä. Kiitämme jo etukäteen annetusta arvokkaista näkemyksistä. Niiden avulla raportti viimeistellään julkaistavaksi. Raportti luovutetaan STM:lle lokakuun 2021 lopussa.
NordenBladet — Sanna Marinin hallitus on hyväksynyt suunnitelman hallituksen esityksistä ja valtioneuvoston selonteoista, jotka annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2021. Hallituksen on tarkoitus antaa syysistuntokaudella eduskunnalle 182 hallituksen esitystä ja yhdeksän selontekoa. Samalla hyväksyttiin alustavasti kevätistuntokauden 2022 suunnitelma.Hallituksen lainsäädäntösuunnitelma löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta osoitteesta valtioneuvosto.fi/lainsaadantosuunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa istuntokauden aikana.Lainsäädäntösuunnitelma kertoo hallituksen esityksen (HE) valmistelun tilanteen ja arvion ajankohdasta, jolloin valtioneuvosto päättää esityksen antamisesta eduskunnalle. Tarkemmat tiedot lainsäädäntösuunnitelmaan sisältyvien hallitusten esitysten valmistelusta sekä yksittäisistä hankkeista ovat saatavilla ministeriöiden ylläpitämässä valtioneuvoston hanketietopalvelussa.
NordenBladet — Kuntien harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna 82 kuntaa, ja haettu avustussumma oli yhteensä 144 miljoonaa euroa. Keskimäärin korotusta haettiin 129 euroa asukasta kohden. Korotukseen on käytettävissä enintään 30 miljoonaa euroa.Hakijakuntien väestömäärä vaihteli hieman alle 700 asukkaasta yli 80 000 asukkaaseen. 56:ssä hakijakunnassa on alle 10 000 asukasta, ja viidessä hakijakunnassa oli yli 60 000 asukasta.Kuntien hakemat summat puolestaan vaihtelevat 106 000 eurosta yhdeksään miljoonaan euroon. Vuonna 2020 avustusta haki koronaepidemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi peräti 148 kuntaa ja sitä myönnettiin 66 kunnalle yhteensä 60 miljoonaa euroa.Kuntien harkinnanvaraisesta korotuksesta päättää valtioneuvosto kuntaministeri Sirpa Paateron esityksestä. Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan lain mukaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Valtio voi asettaa avustusten myöntämiselle ja käytölle ehtoja, jotka koskevat kunnan talouden tervehdyttämistä. Korotuksen myöntäminen perustuu pääosin tilinpäätöksistä saataviin talouden tunnuslukuihin. Tämän lisäksi huomiota kiinnitetään kunnan omiin toimiin talouden tervehdyttämiseksi sekä sellaisin poikkeuksellisiin ja tilapäisiin tekijöihin vuoden 2021 aikana, jotka vaikuttavat kunnan kokonaistaloudelliseen tilanteeseen. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen kriteereissä otetaan huomioon myös koronaepidemian vaikutukset, jotka kuntien oli eriteltävä hakemuksissaan.
NordenBladet — Sisäministeriön järjestämien turvallisuuswebinaarien sarja jatkuu keskiviikkona 29. syyskuuta klo 13.00-16.30. Sarjan toisen osan aiheena on Ihmisen näköinen turvallisuus – kun ”samaa kaikille” ei enää riitä.Webinaari ”Ihmisen näköinen turvallisuus – kun ”samaa kaikille” ei enää riitä” pureutuu arjen turvallisuuden kysymyksiin ja kehittämiskohteisiin. Yksi keväällä hyväksytyn sisäisen turvallisuuden selonteon johtopäätöksistä oli, että erityisesti arjen turvallisuus on hyvin erilainen eri ihmisille. Ikä, sukupuoli, alkuperä, asuinpaikka, äidinkieli, sosioekonominen asema ja muut ominaisuutemme vaikuttavat voimakkaasti siihen, millainen turvallisuutemme ja turvallisuuden tunteemme on. Näin ollen turvallisuuden parantaminen ei onnistu tehokkaasti tarjoamalla ”samaa kaikille”.Webinaarissa pureudutaankin eri ihmisten erilaisiin turvallisuuden tarpeisiin sekä siihen, millaisilla kysymyksillä ja työkaluilla niihin voitaisiin vastata nykyistä paremmin. Webinaarissa on kaksi ohjelmakaistaa, joiden välillä osallistujat voivat valita oman mielenkiintonsa mukaiset esitykset.IlmoittautuminenWebinaarin ilmoittautuminen on avautunut. Ilmoittaudu keskiviikkoon 22.9. mennessä. https://link.webropolsurveys.com/S/F8C84CEA001D0142Sisäisen turvallisuuden webinaarisarjan avasi kesäkuussa järjestetty Arjen turvallisuus kuuluu kaikille -tilaisuus, joka käsitteli valtioneuvoston toukokuussa hyväksymää sisäisen turvallisuuden selontekoa. Syksyn myöhemmät osat pureutuvat sisäisen turvallisuuden tavoitteisiin ja kehittämiskohteisiin käytännönläheisimmin, mutta kuitenkin selontekoon ja sen johtopäätöksiin nojaten. Webinaarisarjan kaksi viimeistä osaa järjestetään lokakuussa ja joulukuussa. 27.10. webinaarin otsikkona on Sisäisen turvallisuuden palveluja kehittämässä ja 2.12. järjestettävän webinaarin Vakavat ja laajat häiriöt – askeleen edellä.Ohjelma13.00 Webinaarin avaus puheenjohtaja, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman13.15 Huono-osaisuuden kartta – mitä se meille kertoo ja miten sitä voisi hyödyntää turvallisuustyössä? asiantuntija, tutkija Sakari Kainulainen, Diak13.50 Ohjelmakaista 1 Haavoittuvien ryhmien turvallisuus – mitä tiedämme? erityisasiantuntija Heidi Lempiö ja asiantuntija Erkki Mäntymäki, sisäministeriö Kommentti: johtaja Teemu Lehti, Hätäkeskuslaitos13.50 Ohjelmakaista 2 Uusi yritysturvallisuus – yhteisöjen resilienssi osana kestävää taloutta toimitusjohtaja Ilkka Kervinen, Oy Resiliency Group Ltd14.30 Tauko14.45 Ohjelmakaista 1 Väestösuhteet ja turvallisuus – Forssan seudun väestösuhdeohjelma maahanmuuttokoordinaattori Milla Parviainen, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä14.45 Ohjelmakaista 2 Harvaan asutut alueet, monipaikkaisuus ja turvallisuus kaupunginjohtaja Tytti Määttä, Kuhmon kaupunki15.35 Huomisen rikollisuus ja häiriöt analyysipäällikkö Juha Syrjä, Poliisihallitus Kommentti: nuorten näkymiä tulevaisuuden turvallisuuteen16.15 Tilaisuuden yhteenveto ja päätössanat puheenjohtaja, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman
