NordenBladet — Hallitus on päättänyt neuvottelussaan 6. syyskuuta toimista, joilla Suomea voidaan avata ja koronarajoituksista luopua. Hallituksen tavoitteena on, että valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan tai heillä on ollut mahdollisuus ottaa molemmat rokoteannokset. Uudistetun hybridistrategian toimeenpano alkaa asteittain jo ennen sitä.Hallituksen on tarkoitus antaa periaatepäätös uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelmasta valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 9. syyskuuta. Rajoitustoimia voidaan jo ennakoivasti ryhtyä purkamaan ennen tavoiteltavan rokotuskattavuuden saavuttamista. Koronakriisin hallinnan uudistetun hybridistrategian tavoitteena on avata yhteiskunta, edistää sen avoinna pitämistä sekä tukea epidemian jälkihoitoa, talouden kasvuedellytyksiä ja jälleenrakennusta. Tavoitteena on myös vakavien sosiaalisten ja taloudellisten seurausten välttäminen, terveydenhuollon kapasiteetin turvaaminen sekä riskiryhmien ja heikoimmassa asemassa olevien suojaaminen.Elo-syyskuun vaihteessa on arvioitu, että 12-vuotta täyttäneen väestön 80 % rokotekattavuus voidaan saavuttaa lokakuun puoleen väliin mennessä.Epidemiavaiheista luovutaan, alueille yhdenmukainen toimintamalliToimintasuunnitelmalla tuetaan aluehallintovirastojen ja kuntien päätöksenteon oikeasuhtaisuus- ja välttämättömyysarviointia, torjutaan terveydenhuollon ylikuormittumista ja epidemian hallitsematonta leviämistä sekä ohjataan työtä mahdollisimman korkean rokotekattavuuden saavuttamiseksi. Alueellisista epidemiavaiheista sekä niihin liitetyistä suosituksista luovutaan. Koronakriisin hallinnassa siirrytään kaikilla alueilla yhdenmukaiseen toimintamalliin, jossa epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein. Toimet ovat aikaisempaa rajatumpia kohteeltaan, sisällöltään, kestoltaan ja alueeltaan. Rajoitusten tulisi kohdella eri aloja mahdollisimman yhdenvertaisesti riskien suhteen. Lähtökohtaisesti yhteiskunnan eri toimintoja ei rajoiteta. Vaikka alueilla esiintyy tartuntaryppäitä, pieniriskisiä tilaisuuksia ja toimintoja ei suositella rajoitettavaksi lainkaan. Kohtuullisen riskin tilaisuuksiin ja toimintoihin suositellaan asetettavaksi kohdennettuja suosituksia. Vain suuren riskin toimintaa suositellaan kohdennetusti ja tarkkaan valikoiden rajoitettavaksi hallintopäätöksin paikallisessa erityistilanteessa. Päätöksenteossa huomioidaan edelleen lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Valmistelussa oleva koronapassi olisi tavoitteiltaan ja käyttötarkoitukseltaan osin rinnakkainen ja täydentävä riskiperusteisten rajoitusten kanssa siten, että koronapassiin vapaaehtoisesti tukeutumalla rajoitusten kohteilla olisi mahdollisuus poiketa näistä rajoituksista.Toimintasuunnitelma sisältää valtakunnallisen hätäjarrumekanismin yllättäviin ja nopeasti heikkeneviin tilanteisiin, jolloin alueelliset toimet eivät riitä tartuntojen kasvun hillintään. Tällöin viruksen torjunnassa siirryttäisiin takaisin laaja-alaisempiin valtakunnallisiin toimiin.
NordenBladet — Suomen Sikayrittäjät ry kannustaa metsästäjiä jatkamaan villisikakannan verottamista afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. Yhdistys jakoi maanantaina Lappeenrannassa tuntuvat rahapalkinnot parhaiten torjuntatyössä menestyneille metsästysseuroille. Sikayrittäjät pitää torjuntatyötä ensiarvoisen tärkeänä elinkeinon kannalta. Palkinnolla halutaan kannustaa seuroja kehittämään edelleen torjuntatyötä.Pääpalkinnon 5000 euroa sai Virolahden Metsästysseura. Sen saalismäärä tammi-elokuussa oli valtakunnan suurin. Suomen Sikayrittäjät palkitsi yhteensä yhdeksän seuraa ja villisian torjuntatyön veteraanin, Metsästäjäliiton Kymen piirin. Riistakeskuksen pitämän tilaston mukaan tammi-elokuussa Suomessa pyydettiin 764 villisikaa, missä oli lisäystä yli 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2020.ASF-näytteitä metsästäjät toimittivat ruokavirastolle heinäkuun loppuun mennessä 539 kappaletta. Koko viime vuonna näytteitä toimitettiin 937 kappaletta.Suomen Sikayrittäjät maksaa edelleen toiminta-avustusta metsästysseuroille. Avustuksen suuruus on tällä hetkellä 137 euroa per metsästetty ja Ruokavirastossa ASF-tutkittu villisika.Palkitsemistilaisuudessa mukana ollut MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio uskoi tuhannen näytteen rajan ylittyvän tänä vuonna. Vuonna 2015 näytteitä toimitettiin 171 kappaletta.Kansliapäällikkö Husu-Kallio kiitti lämpimästi Sikayrittäjiä arvostuksesta, jonka yhdistys osoittaa metsästäjäkunnalle sikaruton torjuntatyössä. ”Villisian metsästys ei todellakaan ole helppoa, vaan se vaatii suomalaista sisua ja taitoa”, hän sanoi. ”Olen kiitollinen metsästäjille ponnistuksesta, jonka ansiosta tuhannen ASF-näytteen raja rikkoutuu tänä vuonna.”Myös palkitsemistilaisuuteen Lappeenrannassa osallistunut Metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen korosti metsästyksen merkitystä villisikakannan kurissapitämisessä. Metsästäjäliiton tuoreen kannan mukaan villisikakanta tulee pitää pienenä aktiivisella metsästyksellä, vaikka moni toivoisi sen pitämistä elinvoimaisena, Karppinen sanoi. Metsästäjäliitolla on parhaillaan käynnissä villisian metsästykseen liittyvä tiedonvälitys- ja koulutushanke.Suomi on toistaiseksi välttynyt afrikkalaiselta sikarutolta, jota esiintyy Baltiassa ja Keski-Euroopassa. Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruokavirasto johtavat sikaruton vastaista työtä Suomessa. Tilanne on juuri nyt rauhallinen, eikä tautiepäilyjä ole Suomessa ollut viime aikoina. ”Tärkeää on, että villisioille ei pidetä ruokintapaikkoja kannan vahvistamiseksi”, sanoo apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä.Luonnonvarakeskus arvioi Suomessa olleen tammikuun alussa keskimäärin 3426 villisikaa. Kanta-arvion 90 prosentin todennäköisyysväli oli 2209–5727 yksilöä.
NordenBladet — Kriisi Afganistanissa on nostanut keskusteluun myös Suomen pakolaiskiintiön. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on yksi tärkeistä painopisteistä Suomen maahanmuuttopolitiikassa. Se on tehokas ja vaikuttava tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve ja muut oleskelun edellytykset selvitetään jo ennen heidän tuloaan Suomeen.On odotettavissa, että Afganistanin tilanne lisää maasta pakenevien määrää. EU linjasi elokuun lopussa, että se haluaa tukea Afganistanin lähialueiden maita, jotka vastaanottavat suojelun tarpeessa olevia. Se tapahtuu myös tarjoamalla laillisia väyliä Eurooppaan. Pakolaisten uudelleensijoittaminen eli kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on konkreettinen tapa osoittaa solidaarisuutta niitä maita kohtaan, jotka isännöivät suuria pakolaisyhteisöjä.YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että vuonna 2022 kaikkiaan 1,47 miljoonaa pakolaista on uudelleensijoittamisen tarpeessa. Euroopan komission tavoitteena on, että EU-maat pystyisivät ensi vuonna vastaanottamaan yhteensä ainakin 30 000 kiintiöpakolaista. Yhdessä komission kanssa myös Suomi pyrkii siihen, että kiintiöpakolaisten vastaanottaminen saataisiin vakiinnutettua mahdollisimman moneen jäsenvaltioon. Komissio tukee jäsenvaltioita turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta maksamalla uudelleensijoittamisen määrärahaa 10 000 euroa jokaisesta vastaanotetusta kiintiöpakolaisesta. Suomessa varoja käytetään uudelleensijoittamismenettelyn sujuvoittamiseen ja kuntien tukemiseen kuntapaikkatilanteen varmistamiseksi.Näin kiintiöpäätös vuodelle 2022 eteneeAfganistanin tilanteen vuoksi sisäministeriö on esittänyt, että ensi vuodelle pakolaiskiintiötä nostettaisiin nykyisestä 1 050:stä 2 000 kiintiöpakolaiseen. Hallitus neuvottelee pakolaiskiintiöstä tällä viikolla 7.–8.9. budjettiriihen yhteydessä. Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä linjaa myöhemmin tänä syksynä, mistä eri pakolaisryhmistä vuoden 2022 kiintiö koostuu. Sisäministeriö valmistelee ministerityöryhmälle esityksen yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Esityksen pohjana ovat UNHCR:n vuosittainen arvio pakolaisten uudelleensijoittamistarpeista maailmassa ja UNHCR:n esitys Suomelle vuoden 2022 pakolaiskiintiöksi. UNHCR on pyytänyt Suomea sisällyttämään vuoden 2022 pakolaiskiintiöön muun muassa Afganistanin kansalaisia Iranista, erityisesti naisia ja tyttöjä. Lopullisesti pakolaiskiintiöstä päättää eduskunta, joka joulukuussa vahvistaa valtion ensi vuoden talousarvion.Suomi valitsee kiintiöpakolaiset itseKansainvälisen suojelun tarpeessa oleva voi saada suojelua Suomesta saapumalla Suomeen turvapaikanhakijana tai uudelleensijoittamisohjelman kautta kiintiöpakolaisena. Turvapaikanhakijat saapuvat Suomeen omin neuvoin, ja heidän tarpeensa kansainväliselle suojelulle arvioidaan Maahanmuuttoviraston toimesta vasta Suomessa. Turvapaikkahakemuksen voi jättää vain Suomen rajojen sisäpuolella. Turvapaikanhakijat saavat pakolaisaseman Suomessa, jos heille myönnetään turvapaikka. Kiintiöpakolaiset valitaan pakolaisleireiltä UNHCR:n esityksestä. Kiintiöpakolaisilla on jo Suomeen tullessaan Suomen myöntämä oleskelulupa neljäksi vuodeksi ja pakolaisasema Suomessa. Kiintiössä valitut pakolaiset eivät asu vastaanottokeskuksissa, vaan he muuttavat suoraan kuntiin asumaan. Kuntiin ohjaamisesta vastaavat ELY-keskukset.Kiintiöpakolaisia on otettu Suomeen yli 50 vuoden ajanSuomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo vuodesta 1979 alkaen. Tuolloin Suomi otti vastaan 100 pakolaista Vietnamista.Vuodesta 2001 alkaen Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on kattanut vähintään 750 paikkaa. Vuosina 2014 ja 2015 Suomi korotti pakolaiskiintiötään syyrialaispakolaisten vastaanottamiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa on linjattu, että kiintiöpakolaisia otetaan Suomeen vuosittain vähintään 850.Korona on lisännyt pakolaisten ahdinkoa ja hidastanut uudelleensijoittamistaKoronatilanteesta huolimatta Suomen pakolaiskiintiötä on pystytty nostamaan hallitusohjelman mukaisesti. Suomi on saanut tästä kiitosta, sillä esimerkiksi muuttoliikkeeseen vaikuttavat konfliktit eivät ole koronan myötä kadonneet. Käytännössä yhä suurempi osa maailman pakolaisista on nyt entistä haavoittuvammassa asemassa, koska moni on menettänyt elinkeinonsa ja toimeentulonsa.Tavallisesti Suomeen otettavat kiintiöpakolaiset valitaan matkoilla, joille osallistuu Maahanmuuttoviraston asiantuntijoiden lisäksi myös Suojelupoliisin ja ELY-keskuksen tai kunnan työntekijöitä. Pandemian aikana kiintiöpakolaisia on valittu etäyhteyksin toteutettavien videohaastattelujen perusteella. Valintoja on voitu tehdä myös UNHCR:n asiakirjojen pohjalta.Monissa muissa maissa pandemia on kuitenkin hidastanut kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamista. Viime vuonna EU-mailla oli yhteensä noin 30 000 kiintiöpakolaispaikkaa, joista vain reilut 9 000 kyettiin täyttämään.Keitä Suomeen tuli vuonna 2020?Suomi painottaa kiintiöpakolaispolitiikassaan erityisesti haavoittuvimpien ryhmien uudelleensijoittamista. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi lapsiperheet ja yksinäiset naiset.Vuosittain kiintiöstä on varattu noin 10 % hätätapauksille eli sellaisille pakolaisille, joiden UNHCR on arvioinut olevan kiireellisen uudelleensijoittamisen tarpeessa. Syynä voi olla esimerkiksi sairaus, joka edellyttää välitöntä hoitoa. Hätätapaukset Suomi valitsee UNHCR:n asiakirjojen perusteella ilman kansalaisuus- tai aluerajauksia.Vuonna 2020 Suomeen saapui 661 kiintiöpakolaista. Heistä 510 kuului vuoden 2020 kiintiöön ja 151 vielä vuoden 2019 kiintiöön. Vastaavasti osa vuoden 2020 kiintiössä valituista on tullut Suomeen vasta tämän vuoden puolella.Valinnoissa painottuivat Suomen linjausten mukaisesti esimerkiksi vaikeassa asemassa olevat naiset, kuten lesket ja yksinhuoltajat. Viime vuonna kiintiöpakolaisten sukupuolijakaumaa kuitenkin tasapainottivat hätätapaukset sekä Libyasta evakuoidut, erityisen haavoittuvassa asemassa olleet pakolaiset, joista suurin osa oli perinteisistä pakolaiskiintiössä saapuvista ryhmistä poiketen miehiä.Tietoa maahanmuuton tilannekatsauksestaMaahanmuuton tilannekatsaus selventää maahanmuuttoa koskevia ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Tilannekatsaus ilmestyi aiemmin laajana julkaisuna 1–2 kertaa vuodessa. Nykyään katsaukset ovat teemakohtaisia, ja niitä julkaistaan muutaman kerran vuodessa verkkouutisina. Aineisto kootaan sisäministeriön maahanmuutto-osastolla.
NordenBladet — Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään osana jatkuvan oppimisen uudistusta. Työryhmä selvittää, millaisilla menettelyillä työpaikoilla ja koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistamista voidaan edistää ja tehostaa. Samalla helpotetaan osaavan työvoiman saatavuutta ja ehkäistään työttömyyttä.Osaamisen tunnistamista kehittämällä parannetaan koulutuspanostusten kohdentumista ja vaikuttavuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä tekee vuoden 2022 loppuun mennessä ehdotuksen osaamismerkkien ja muiden osaamiskuvausten kehittämisestä sekä mahdollisesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamisesta. Lisäksi työryhmä valmistelee ehdotuksen valtakunnallisista periaatteista, joita noudatettaisiin työssä ja muualla kuin koulutusjärjestelmään kuuluvassa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamisessa. Tunnistamisen periaatteita, välineitä ja malleja testaan piloteilla. Niiden ja muun kerätyn tiedon pohjalta työryhmä jättää lopulliset ehdotuksensa valtakunnallisista periaatteista vuoden 2024 lopulla.Työryhmän puheenjohtajina toimivat opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä neuvotteleva virkamies Markku Virtanen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmän jäsenet edustavat muun muassa työmarkkinajärjestöjä ja keskeisiä ministeriöitä. Valmistelu on osa EU:n elpymistukivälineellä rahoitettavaa Suomen kestävän kasvun elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.Työryhmän toimeksianto ja jäsenetTietoa jatkuvan oppimisen uudistuksesta
NordenBladet — Oikeusministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jossa tarkastellaan rankaisematta jättämistä rikoksesta, jonka tekemiseen ihmiskaupan uhri on pakotettu.Euroopan unionin ihmiskaupan torjuntaa koskeva direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kansallisilla viranomaisilla on mahdollisuus jättää ihmiskaupan uhrit syyttämättä tai seuraamuksetta osallistumisesta rikolliseen toimintaan, johon heidät on ihmiskaupparikoksen kohteina pakotettu. Tästä niin sanotusta rankaisemattomuusperiaatteesta määrätään myös Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta tehdyssä yleissopimuksessa. Nyt tilatussa selvityksessä tarkastellaan lainsäädäntömme nykytilaa, arvioidaan rankaisemattomuusperiaatteen soveltamisen käytäntöjä sekä mahdollisten haasteiden syitä ja pyydetään suosituksia viranomaiskäytäntöjen ja mahdollisesti lainsäädännön kehittämiseksi. Selvitystyön toteuttaa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ja selvitysraportti suosituksineen on pyydetty toimittamaan oikeusministeriölle 30.3.2022 mennessä. Selvityksellä toimeenpannaan valtioneuvoston 6.5.2021 hyväksymää ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa. Valtioneuvoston hyväksymän ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman tavoitteena on edistää ihmiskaupan ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista, parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa sekä ehkäistä ja vähentää ihmiskaupan kaikkia muotoja.Lue lisää ihmiskaupan vastaisesta työstä.
NordenBladet — Koronaepidemiasta johtuva poikkeustila on vaikuttanut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelujärjestelyihin ja siten oppimisen edellytyksiin ja opiskelijoiden hyvinvointiin jo puolentoista vuoden ajan. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella tuetaan korkeakouluopiskelijoiden ohjausta ja hyvinvoinnin vahvistamista sekä hidastuneiden opintojen etenemistä. Erityisavustuksen haku avautui 6. syyskuuta.Erityisavustus on suunnattu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluville korkeakouluille, opiskelijajärjestöille, ylioppilaskunnille ja opiskelijakunnille. Määrärahaa on käytettävissä avustuksiin 6 miljoonaa euroa.Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo lähtökohtaisesti yhtä hakemusta kustakin hallinnonalan korkeakoulusta. Valmistelussa on hyvä tehdä yhteistyötä korkeakoulun ja sen opiskelijakunnan tai ylioppilaskunnan välillä. Avustuksella voidaan esimerkiksi järjestää ohjausta ja tukea itseohjautuvuutta, lieventää yksinäisyyden kokemusta, kehittää tukitoimintaa tai vahvistaa yhteisöllisyyttä.Avustuksilla tuettavien erityistoimien lisäksi lähiopetuksen lisäämisellä syksyn aikana on merkittävä vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin. Mahdollisuus kasvokkain tapahtuvaan kanssakäymiseen on erittäin tärkeää opintoihin kiinnittymisen varmistamiseksi, mutta myös koko korkeakouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseksi.Hyvinvointia ja ohjausta tuettiin myös tammikuussaTammikuussa 2021 opetus- ja kulttuuriministeriö tuki korkeakouluja sekä ylioppilas- ja opiskelijakuntia niin ikään yhteensä 6 miljoonan euron erityisavustuksilla.Kyseessä oli vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion määräraha. Avustuksia haettiin tuolloin yli 16 miljoonan euron edestä. Avustuksia myönnettiin 38 hankkeeseen. Erityisavustukset on tarkoitettu koronaepidemian vuoksi toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tukea.Hakuilmoitus: Erityisavustus koronapandemian vuoksi tarvittaviin toimenpiteisiin korkeakouluopiskelijoiden oppimisvajeen tasoittamisen ja opintojen etenemisen, ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 2021Tammikuussa 2021 myönnetyt avustukset
NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta tietoaineistojen laatukriteereiksi julkiselle hallinnolle. Lausuntoja voi antaa kirjallisesti Lausuntopalvelu.fi-palvelussa 4.10. asti.Laatukriteereiden tavoitteena on lisätä tietojen käyttömahdollisuutta ja yhtenäisyyttä sekä laajentaa tiedon käyttöä yhteiskunnan ja yritysten päätöksenteossa.Tietoaineistojen laatukriteerit helpottavat julkishallinnon tiedon laadun yhtenäistä todentamista, kuvaamista ja arviointia. Niiden avulla julkishallinnon tietoa pystytään hyödyntämään laajemmin. Laatukriteerit koskevat Suomen julkisen hallinnon toimijoita tiedon tuottajina ja tiedon käyttäjinä. Tietoaineistojen laatukriteerit on järjestetty tiedonkäyttäjän näkökulmasta neljän kysymyksen alle: 1) Mitä tieto koskee? 2) Miten tieto kuvaa todellisuutta? 3) Miten hyvin tieto on kuvattu? 4) Miten tietoa voi käyttää? Kullekin kriteerille on määritelty sitä kuvaavat mittarit.Laatukriteerit on tarkoitettu joustavaksi työkaluksi; kaikki kriteerit tai varsinkaan mittarit eivät välttämättä ole merkityksellisiä kaikissa tilanteissa tai tietoaineistoissa. Lisäksi on hyvä huomata, että käyttötarkoitus määrittää sen, millaista tasoa laatukriteerin kuvaaman tiedon laadun osalta tavoitellaan.Tietoaineistojen laatukriteerit on laadittu Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen (TiHA) hankkeessa osana pääministeri Marinin hallitusohjelman tietopolitiikan tavoitteita. Laatukriteerit on luotu Tilastokeskuksen vetämässä TiHAn osahankkeessa ”Tiedon laatukehikko” kymmenen organisaation kesken. Valmistelussa on tehty laajaa sidosryhmäyhteistyötä. Valmisteluun kuului kaikille avoin laatukriteerien kommentointikierros helmikuussa 2021, sekä lisäksi pilotointia, työpajoja ja TiHA-hankkeen seminaareja kevätkaudella 2021.Laatukriteerit ja niiden mittarit viimeistellään lausuntokierroksen jälkeen vuoden 2021 loppuun mennessä. Viimeistelyssä huomioidaan myös syyskauden 2021 pilotointi sekä suoraan Tietoaineistojen laatukriteerit -verkkosivulta saatava palaute. Hyväksymismenettely päätetään myöhemmin ja toimeenpanoa valmistellaan.Kirjalliset lausunnot ehdotuksesta pyydetään toimittamaan lausuntopalvelu.fi:n kautta viimeistään 4.10.2021 kello 16:15 mennessä.Lausuntomateriaali lausuntopalvelussa Tietoaineistojen laatukriteerit -verkkosivu Lue lisää Tiedon laatukehikko -osahankkeesta Lue lisää TiHA-hankkeesta
NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero on kutsunut kokkolalaisen hallintotieteiden maisteri Tiina Isotaluksen erityisavustajakseen. Kuntaministerin esikunnassa Isotalus vastaa kuntien ja maakuntien asioista sekä mediasuhteista. Isotalus aloitti tehtävässään 6. syyskuuta.Isotalus on työskennellyt aikaisemmin muun muassa SDP:n kaupunkipoliittisena koordinaattorina ja Kalajoen kaupungin hallintosihteerinä. Lisäksi Isotalus on Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.
NordenBladet — Lainsäädännöllä ja kansallisella ohjauksella on merkittävä rooli edistettäessä sukupuolten tasa-arvoa varhaiskasvatuksessa. Tiedot käyvät ilmi Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaamasta raportista.Sukupuolten tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa puhuttaa myös Pohjoismaiden tasa-arvo- ja HLBTI-asioista vastaavia ministereitä. Ministerit kokoontuvat virtuaalikokoukseen 6. syyskuuta. Kokouksen puheenjohtajana toimii pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.Tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa on tasa-arvo- ja HLBTI-asiain ministerineuvoston pääteemoja Suomen puheenjohtajuuskaudella Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Perjantaina 3. syyskuuta julkaistussa selvityksessä on kartoitettu varhaiskasvatukseen liittyvää lainsäädäntöä, tutkimusta ja hyviä käytäntöjä Pohjoismaissa, Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa. Selvityksen ovat tehneet tutkijat Nea Alasaari ja Sara Sundell. Tämänpäiväisessä kokouksessaan ministerit keskustelevat keinoista edistää sukupuolten tasa-arvoa varhaiskasvatuksessa selvityksen pohjalta. – Sukupuolinormit, -roolit ja -stereotypiat omaksutaan jo lapsuudessa. Opimme, mitä odotuksia meihin sukupuolemme perusteella kohdistuu, mikä on hyväksyttävää ja mitä mahdollisuuksia meillä on. Nämä käsitykset vaikuttavat hyvinvointiimme ja voivat rajoittaa esimerkiksi koulutus- ja ammatinvalintojamme. Tasa-arvoista yhteiskuntaa rakennettaessa on välttämätöntä kiinnittää huomiota varhaiskasvatuksen tasa-arvotyön kehittämiseen, toteaa ministeri Blomqvist. Ministerit päättävät HLBTI-yhteistyön jatkostaSukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisten oikeuksien, kohtelun ja mahdollisuuksien edistäminen on osa pohjoismaista tasa-arvoyhteistyötä vuodesta 2020 alkaen. Tanskan ja Suomen puheenjohtajuuskausien (2020 – 2021) aikana on keskitytty erityisesti nuorten HLBTI-ihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Elokuussa 2021 julkaistiin nuorten HLBTI-ihmisten hyvinvointia käsittelevä pohjoismainen raportti. Suomen johdolla valmistellaan selvitystä HLBTI-ihmisten kokemien viharikosten ja häirinnän ehkäisemiseksi. Selvitys julkaistaan syksyn 2021 aikana. Ministerikokouksessa on tarkoitus päättää HLBTI-yhteistyön jatkamisesta erityisesti ikääntyneiden HLBTI-ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. – HLBTI-ihmisten oikeudet ovat uhattuina eri puolilla maailmaa. Tutkimusten mukaan suuri osa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista on myös Pohjoismaissa kokenut väkivaltaa, vihaa tai häirintää, ja pandemia on huonontanut tilannetta entisestään. Pohjoismainen yhteistyö HLBTI-ihmisten oikeuksien edistämiseksi on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Tähänastiset HLBTI-hankkeemme ovat keskittyneet erityisesti nuoriin, ja panostukset ikääntyneiden HLBTI-ihmisten hyvinvointiin ovat luonteva seuraava askel, sanoo Blomqvist.Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuoden 2021.
NordenBladet — Vuonna 2021 matkailijoiden kulutus pienenee 30–40 prosenttia Suomessa. Jos matkailun elpyminen alkaa marras-joulukuussa 2021, kulutus supistuu noin 30 prosenttia eli yli 5 miljardia euroa. Jos elpyminen alkaa kuitenkin vasta keväällä 2022, kulutus vähenee noin 40 prosenttia eli yli 6 miljardia euroa.Tiedot ilmenevät matkailukysynnän kehitystä kuvaavassa arviossa, joka julkaistiin Business Finlandin What’s up: Ennusteet & ennakointi –seminaarissa 6.9.2021. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut arvion yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Suomen Matkailualan liitto SMAL ry:n kanssa. Arviota on verrattu vuoden 2019 lukuihin. Arviot kulutuksen supistumiseen ovat optimistisempia kuin alkukeväällä. Myönteistä kehitystä selittää kotimaanmatkailun vilkastuminen tänä kesänä. Alan kokonaiskysynnässä ei ole kuitenkaan mahdollista päästä pandemiaa edeltäneelle tasolle ilman rajat ylittävän matkustamisen mahdollistamista.Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli ennakkotiedon mukaan 16,3 miljardia euroa vuonna 2019. Kestää ainakin vuoteen 2023 ennen kuin kysyntä palautuu vuoden 2019 lukuihin. Suomeen suuntautuva matkailu ja suomalaisten ulkomaanmatkailu elpyvät huomattavasti kotimaanmatkailua hitaammin. Myös vaihtoehtoon, jossa matkailukysyntä jää pidemmäksi aikaa aikaisempaa pienemmäksi, on varauduttava. Kansainvälisessä matkustamisessa kulutus supistuu yhä rajusti. Koronakriisi leikkaa ulkomaisten matkailijoiden kulutuksesta Suomessa tänä vuonna noin 70–80 prosenttia eli 3,8–4,3 miljardia euroa. Tämä on merkittävä osuus Suomen palveluviennistä, josta matkailu muodosti 16 prosenttia aiempina vuosina ja oli näin kolmanneksi merkittävin palveluviennin ala. Suomalaisten ulkomaanmatkailusta syntyvä kulutus Suomessa vähenee noin 76–86 prosenttia eli noin 1,7–2,0 miljardia euroa. Ulkomaanmatkailun osuus matkailun kokonaiskysynnästä oli ennen kriisiä noin 15 prosenttia, tänä vuonna enää noin 5 prosenttia. Suurin osa tästä muodostuu kotimaisten lento- ja laivaliikenteen sekä matkatoimistojen palveluista. Kotimaanmatkailusta aiheutuva kulutus pysyy arvioiden mukaan lähes vuoden 2019 tasolla. Kotimaanmatkailun osuus oli ennen kriisiä lähes 55 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä ja kasvaa tänä vuonna 82–87 prosenttiin. Alueellinen matkailutilinpito: ulkomaalainen matkailu keskittyi Uudellemaalle ja Lappiin vuonna 2019Samassa Business Finlandin tilaisuudessa julkaistiin myös alueellinen matkailutilinpito, joka kuvaa maakuntakohtaisesti matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia. Matkailun merkitys vaihtelee suuresti alueellisesti. Vuosina 2017–2019 kotimainen matkailukysyntä nousi 10,5 mrd. eurosta 11,0 mrd. euroon eli noin kahden prosentin (211 milj. euron) vuosivauhtia. Merkittävintä kasvu oli Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Vuosina 2017–2019 ulkomaalaisten Suomeen suuntautuva matkailu kasvoi noin kahdeksan prosenttia vuodessa. Ulkomaisen kysynnän kasvu kohdistui lähes yksinomaan Uudellemaalle ja Lappiin. Yli puolet (8,2 mrd. euroa) matkailun kokonaiskysynnästä kohdistui Uudellemaalle.Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2019 koko maassa 154 000 henkilöä eli 5,8 prosenttia työvoimasta. Osuus oli tätä korkeampi Ahvenanmaalla (21,4 %), Lapissa (8,4 %), Uudellamaalla (6,5 %) ja Etelä-Karjalassa (6,1 %). Uudellamaalla matkailualoilla työskenteli 60 800 työllistä eli noin 40 prosenttia matkailualojen työllisistä. Tilastokeskuksen työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantona toteuttama alueellinen matkailutilinpito –raportti sisältää vuoden 2018 tiedot sekä vuoden 2019 ennakkotiedot maakuntakohtaisesta matkailukysynnästä, matkailun aikaansaamasta arvonlisästä (bkt) ja työllisyydestä matkailutoimialoilla. Koko maata koskevat tiedot selviävät Visit Finlandin julkaisemasta kansallisesta matkailutilinpidosta.
