NordenBladet — Suomi valmistautuu lahjoittamaan ennakkoon ostamiaan, käyttämättömäksi jääviä koronarokotteita EU-yhteistyön kautta. Syksyn aikana lahjoitetaan noin 3,6 miljoonaa koronarokotetta kehittyville maille. Rokotteiden lahjoittaminen ei hidasta rokotusten etenemistä Suomessa.Rokotteet jaetaan tasavertaista saatavuutta edistävän kansainvälisen COVAX AMC (Advanced Market Commitment) -rokoteyhteistyömekanismin kautta. Rokotteita tarjotaan matalan ja keskitulotason valtioille, joilla on ollut ongelmia niiden saatavuudessa.Valtioneuvosto päätti istunnossaan 9. syyskuuta lahjoittaa kolme miljoonaa Astra Zenecan ja 650 000 Johnson & Johnsonin rokoteannosta. Rokotteiden arvo on 10 miljoonaa euroa. Lahjoitus on sidottu rokoteannoksiin, jotka Suomella jäävät käyttämättä sen osuudesta EU:n rokotehankintojen kokonaisuudessa. Lahjoitettavat rokotteet ohjataan suoraan kansainvälisiltä lääketehtailta kohdemaihin.
NordenBladet — Afganistanin pelastus-ja evakuointioperaatio oli monella tapaa ainutkertainen ja historiallinen. Suomi evakuoi kolmen viikon aikana yli 400 henkilöä turvaan. Tämän teki mahdolliseksi paitsi yhteistyö niin kotimaan kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa myös ulkoministeriön eri osastojen välillä. Kabulin kentällä toimiva avustusryhmä oli avainasemassa, mutta operaation toteuttamiseen tarvittiin kymmenien eri ihmisten työpanos niin ulkoministeriössä Helsingissä kuin monessa ulkomaan edustustossa. Kuva: ulkoministeriöSuunnittelusta suoraan operaatiovaiheeseenAsemamaasta palkatun henkilökunnan evakuointia alettiin suunnitella ulkoministeriössä alkukeväästä. Vaikka asiaa oli vuosien varrella mietitty, tilanne oli uusi. ”Suomi ei ole minun tietääkseni ainakaan lähihistoriassa ollut tilanteessa, jossa paikalta palkattu henkilökunta olisi evakuoitu”, Afganistan-tiiminvetäjä Matti Keppo sanoo.Kysymykset alussa olivat perustavanlaatuisia ja vaikeita. Minkälainen uhka heihin kohdistuisi? Minkälaisia oikeudellisia keinoja olisi käytössä? Keitä evakuointi voisi koskea?Kesän aikana Afganistanin tilanne heikkeni kiihtyvällä vauhdilla. Valmistelu vietiin loppuun rinta rinnan operatiivisen suunnittelun kanssa. ”Samaan aikaan kun valtioneuvoston esitystä työstettiin, mietittiin logistiikkaa ja matkustusasiakirjoja, sekä tietysti seurattiin huolissaan Talibanin etenemistä”.Lentokenttäoperaation aikana Keppo vastasi paikalliskoordinoinnista. Hänen tiiminsä viesti asemamaasta palkattujen kanssa yrittäen saada heidät sisään Kabulin kentälle ja edelleen lentokoneilla Suomeen. Kuva: ulkoministeriöSuurlähetystön evakuointi – hallitusti aikaa vastaanAfganistanissa evakuointipäätöksen laukaisijana toimi ääriliike Talibanin nopea sotilaallinen eteneminen kohti Kabulia, minne se lopulta saapui ja julisti maahan islamilaisen emiraatin. Evakuointipäätöksen valmistuminen käynnisti suurlähetystön evakuointiprosessin, johon lukeutuu joukko ennalta määriteltyjä ja harjoiteltuja toimenpiteitä evakuointi- ja valmiussuunnitelman pohjalta.Kabulin kaltaisessa korkeauhkaisessa toimintaympäristössä mahdollisiin nopeasti muuttuviin tilanteisiin on varauduttu. Evakuoitumista nopeuttavia ja helpottavia järjestelyitä on tehty ennakkoon, ja edustuston lähetetty henkilöstö on ollut jatkuvassa valmiudessa reagoimaan erikoistilanteisiin.Käytännössä Kabulin edustustonkin evakuointiprosessissa toimittiin aikaa vastaan, mutta hallitusti. Normaalien evakuointitoimien ohella viimeiset päivät Kabulissa olivat erityisen tärkeitä Suomen evakuointilistalla olevien afganistanilaisten ja konsuliasiakkaiden evakuoinnin valmistelemiseksi. Valtioneuvoston päätöksen perusteella Suomeen evakuoitavia tavattiin sekä kasvotusten että puhelimitse, ja heidän evakuoimistaan valmisteltiin muun muassa tilapäisiä matkustusasiakirjoja tekemällä sekä evakuointilentoa ja logistiikkaa valmistelemalla.Monet asiat kuitenkin muuttuivat matkan varrella tilanteen eläessä. Alkuperäinen suunnitelma oli evakuoida suomalainen henkilökunta ja edustuston paikalta palkattu afganistanilainen henkilökunta samalla koneella Suomeen. Turvallisuustilanteen heiketessä paikalta palkattua henkilöstöä ei kuitenkaan aluksi ollut mahdollista saada mukaan lentokentälle. Lopulta Suomen alkuperäiset evakuointikoneet eivät päässeet laskeutumaan kentälle, sillä lentokentän sisäpuolen ja kiitoradan turvallisuutta ei kyetty turvaamaan. Tilanne oli sama kaikille länsimaille.Lentokenttä kuitenkin saatiin pian rauhoitettua siinä määrin, että Suomi pääsi onnistuneesti jatkamaan Suomen kansalaisten ja afganistanilaisten evakuointeja ulkoministeriön tiimin voimin sekä myöhemmin puolustusvoimien suojausjoukkojen tukemana.”Olisin halunnut palata Kabuliin avustamaan evakuoinneissa. Toisaalta paikallistuntemuksestani oli hyötyä myös Suomesta käsin toimivassa ulkoministeriön evakuointitiimissä, joka tuki operaation toteuttamista Kabulissa. Olin mukana ohjeistamassa ja kontaktoimassa evakuoitavia sekä koordinoin Kabulin kentälle pääsyä ja matkustusjärjestelyjä. Lisäksi myös evakuointiin liittyvät viestintätehtävät ovat työllistäneet ajoittain”, kertoo edustuston päällikön sijainen Nelli Mikkola.Ulkoministeriössä evakuointioperaatioon osallistuivat:Kabulin kenttätiimi (erityislähettiläs ja tiimi = 5 henkilöä)Amerikan ja Aasian osasto (koordinaatio, operaation johto ministeriössä)Konsuliasioiden osasto (yhteydenottoihin vastaaminen, konsuliavustettavat, lennot, perheenyhdistämisasiat)Päivystyskeskus (yhteydenottojen vastaanottaminen)Konsulikomennuskunta (avustaminen lentokentillä, matkustusasiakirjat)Edustustot maailmalla (lentojärjestelyissä avustaminen, evakuoitujen auttaminen kuljetusten välillä)Oikeuspalvelu & Poliittinen osasto (lainsäädännöllinen selvitystyö, eduskunnan/valtioneuvoston/tasavallan presidentin päätösten valmistelu ja esittely)Viestintäosasto (mediatiedustelujen koordinointi ja niihin vastaaminen, tiedotustilaisuudet ja tilanteista viestiminen)Avustustiimi Kabulin kentän kaaoksessaKabulin lentokentälle lähettiin kaksi ulkoministeriön virkamiestä hoitamaan evakuointia sen jälkeen kun Taleban oli vallannut Kabulin. Kaoottinen tilanne lentokentällä selvisi pian ja ulkoministeriö pyysi suojausapua puolustusvoimilta. Myös ulkoministeriön avustustiimi Kabulissa sai kolme lisähenkilöä vahvistukseksi. Tasavallan presidentti päätti puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentälle 20. elokuuta.”Tilanne Kabulin lentoasemalla ja sen porteilla oli kaoottinen, mutta työn tavoite oli varsin selvä. Suojausosaston saapuminen paikalle oli ratkaisevaa, se antoi työllemme mahdollisuuden onnistumiseen. Olosuhteet muuttuivat jossain määrin koko ajan, ja työtä piti jatkuvasti yhdessä suunnitella ja toteuttaa, ja siinä onnistuimme olosuhteet huomioiden varsin hyvin. Selvää on, että ilman suojausosaston panostusta emme olisi pystyneet avustamaan lähellekään niin suurta joukkoa, kuin missä lopulta onnistuimme. Yhteistyö suomalaisten sotilaiden kanssa oli saumatonta, ja yhteinen tavoite – saada mahdollisimman moni Suomeen tuleva pelastettua – piti koneiston käynnissä ympäri vuorokauden”, kertoo edustuston päällikön sijainen Antti Putkonen, joka hyppäsi mukaan evakuointioperaatioon Wienin edustustosta. Hän lähti matkaan samana päivänä saatuaan puhelun ministeriöstä.Antti Putkonen toimi Kabulin lentoasemalla osana UM:n viisihenkistä ryhmää, ja vastasi yhdessä erityisedustaja Jussi Tannerin kanssa tehdyistä viranomaispäätöksistä. Erityisesti hän vastasi evakuoitavien asiakirjatarkistuksista ja tarvittaessa viranomaispäätöksestä, heidän tietojensa kirjaamisesta matkustajalistoille, matkustusasiakirjojen laadinnasta ja lentoihin liittyvästä koordinaatiosta. Yhteistyötä eri asioiden ja ratkaistavien ongelmien osalta tehtiin aina sen maan sotilasryhmän kanssa, jonka koettiin pystyvän edessä oleva asia parhaiten ratkaisemaan.Tanner ja Putkonen pyrkivät varmistumaan kaikkien maahantulo-oikeudesta Suomeen. Kuitenkin pelastustehtävä oli vahvasti ensisijainen ja sen myötä eteen tuli tilanteita, joissa jouduttiin humanitaarisin perustein tekemään nopeita ratkaisuja ja päätöksiä. Abbey Gaten kaaoksessa, monimetrisen ojan yli, oli hyvin vaikeaa pystyä etukäteen aukottomasti selvittämään avustettavien henkilöllisyys. Kuva: ulkoministeriö”Osa oli saattanut pyrkiä kentän puolelle turvaan useiden päivien ajan ihmismassojen keskellä, varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Monelle oli hyvin tunteikasta, kun lopulta he saivat katsekontaktin suomalaisiin virkamiehiin ja sotilaisiin, ja varmistuksen jälkeen sitten pääsivät Abbey Gaten kaaoksesta, jopa hengenvaarasta, kentän sisäpuolelle. Viimeinen vaihe itse pelastustyössä oli ihmisten ohjaaminen ja lopulta nostaminen porttialueen viemäriojasta ylös turvaan. Se oli monelle hyvin tunteikas hetki, ja siinä onnistuminen oli tärkeää myös meille vastaanottajille. Se osoitti konkreettisesti, että työmenetelmämme toimi ja saimme ohjattua ihmisiä turvaan.” Kuva: ulkoministeriöOperaatiota johdettiin Helsingistä käsinMinisteriössä Amerikan ja Aasian osastolla oli evakuointioperaation koordinaatiovastuu. Eteläisen Aasian yksikön päällikkö Veikko Kiljunen johti operaatiota Helsingistä käsin. Myöhään iltaisin Kiljusen vetämät tilannekatsauskokoukset kokosivat seitsemisenkymmentä virkamiestä eri ministeriöistä ja organisaatioista yhteen Skype-kokouksiin. Tilannekatsauksissa käytiin läpi päivän tapahtumat ja operaation seuraavat askeleet. Kabulin kenttätiimi oli mukana ja päivitti tilannetta kentältä.
NordenBladet — Hallituksen tavoitteleman neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi reilun puolen miljardin euron vuosittaista kasvua tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa. Tämä käy ilmi 9. syyskuuta julkaisusta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Policy Briefistä.Suuryritysten silmissä Suomi on edelleen houkutteleva maa investointien kannalta, mutta henkilöstön osaamisen puutteet sekä syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso laskevat houkuttelevuutta. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvavat Suomessa, mutta hallituksen tavoite jää saavuttamatta.Onnistuessaan t&k-toiminta synnyttää korkeampaa arvonlisää, tuottavuutta ja usein myös korkean tulotason työpaikkoja. Innovaatioiden avulla yritykset voivat kehittää niin tuotteisiin ja palveluihin kuin tuottamiseen käytettäviin menetelmiin ominaisuuksia, joita kilpailijoilla ei ole.Maailmalla tutkimus- ja kehityspanokset ovat kasvussa, mutta Suomi uhkaa pudota kärkijoukon kyydistä. Rinteen ja Marinin hallituksen tavoittelema neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi kuuden prosenttiyksikön vuosittaista kasvua t&k-menoissa aikavälillä 2019–2030.Tutkimus- ja kehitysmenot ovat Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoitetta ei olla saavuttamassa, Policy Briefissä todetaan. Rahamääräisesti tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi julkiselta sektorilta yli 150 miljoonan ja kotimaisilta yrityksiltä noin 290 miljoonan euron vuosittaista kasvua t&k-investoinneissa. Lisäksi ulkomaisilta yrityksiltä ja muilta ulkomaisilta rahoittajilta tarvittaisiin noin 70 miljoonan euron vuosittaista kasvua, jolla rahoitettaisiin Suomessa tehtävää t&k-toimintaa.”T&k-toiminnan kasvattaminen ei ole lopullinen tavoite vaan keino, mikä koskee niin yrityksiä kuin kansantalouttakin. Yritystasolla lopullisia tavoitteita ovat tyypillisesti markkinoilla pärjääminen ja kannattavuus. Kansantalouden tasolla tavoitteisiin kuuluvat muun muassa tuottavuus, työllisyys, hyvinvoinnin kasvu ja kestävä kehitys”, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.Suomessa puutetta digiosaajien lisäksi myös muiden alojen ammattilaisistaYritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on alttiina kansainväliselle kilpailulle sijaintipaikoista. Yritysten tärkeimpiä sijaintipaikkakriteereitä ovat t&k-henkilöstön saatavuus sekä yrityksen muiden asiakkaiden ja yksiköiden läheisyys. Suomen syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso esimerkiksi Saksaan ja Yhdysvaltoihin nähden vähentävät Suomen houkuttelevuutta. Suomea pidetään kuitenkin edelleen hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyisenä maana t&k-investointien kannalta.Suuryrityksille tehdyn kyselyn perusteella t&k-työvoiman tarve on kahtiajakoinen. Toisaalta pulaa on perinteisten ammattien korkeakoulutetuista osaajista, kuten konepajatekniikan ja mekaanisen ja kemiallisen puunjalostuksen henkilöstöstä, toisaalta nimenomaan digiosaajista, kuten ohjelmistokehittäjistä ja data-analyytikoista. Lisäksi yritysten mukaan tekniikan alan osaajilla on puutteita esimerkiksi liiketoimintaosaamisessa.Tutkimuksen esittämiä politiikkasuosituksia lyhyesti:Innovaatiopolitiikan pitää olla kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä.Yrityksille suunnattuja julkisia t&k-panostuksia tulisi painottaa kasvuhakuisiin yrityksiin.Yritysten ylimääräisen t&k-verovähennyksen maksimisummaa kannattaisi nostaa ja selvittää myös verovähennyksen laajemman kohdentamisen hyödyt. Business Finlandin t&k-tukia tulisi nostaa.Pelkkä raha ei ratkaise. Samaan aikaan on pyrittävä helpottamaan muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstön saatavuusongelmia.Nopein politiikkatoimi koskien saatavuusongelmia on ulkomaalaisten t&k-työntekijöiden työlupien saannin nopeuttaminen ja helpottaminen.Lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä osaajien saatavuutta pidemmällä aikavälillä.T&k-toiminta ei itsessään ole päämäärä vaan keino laajempien yhteiskunnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.Tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Suomi tukee YK:n teollisen kehityksen järjestöä (United Nations Industrial Development Organization, UNIDO) 3,6 miljoonalla eurolla vuosina 2021-2023 kestävän metsätalouden, kaivostoiminnan ja kiertotalouden arvoketjujen kehittämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi kehittyvissä maissa. Hankekokonaisuuteen kuuluu lisäksi naisten asemaa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa UNIDOn työssä vahvistava osio. Sopimus vahvistettiin 8. syyskuuta Wienissä.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari korostaa, että Suomi on sitoutunut tukemaan kehittyvien maiden taloudellista kehitystä ympäristön kannalta kestävällä ja ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla. ”Kiertotalous on ajankohtainen ratkaisumalli tähän haasteeseen. UNIDOlle myönnetty rahoitus edistää kehittyvien maiden asteittaista siirtymää kiertotalouteen”, ministeri toteaa. Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka laati oman kiertotaloustoimintasuunnitelmansa viisi vuotta sitten. Hallitus on lisäksi asettanut tavoitteen, että Suomi on hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. ”Yhteistyö UNIDOn kanssa tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille”, ministeri kannustaa.UNIDO edistää kehittyvien maiden kestävää ja inklusiivista teollista kehitystä. Järjestö tukee sekä yksityistä että julkista sektoria kehittyvissä maissa niiden laaja-alaisen vaurastumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. UNIDO tukee lisäksi ympäristön, ilmaston ja vähähiilisen kehityksen kannalta suotuisia yhteiskunnallisia uudistuksia ja yksityisen sektorin toimia. UNIDO tekee runsaasti yhteistyötä yritysten, yritystukiorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten kanssa.
NordenBladet — UlkoministeriöSatu Santala, ulkoasiainneuvos p. 0295 351 815 – Suostumuksen antaminen ulkoministeriölle luovuttaa vastikkeetta COVID-19-rokotteita EU:n jäsenvaltiokoordinaattoreiden välityksellä rokoteallianssi Gaville COVAX AMC -mekanismiin.Kirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön sivuakkreditointi – Ulkoministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminenMatti Nissinen, lähetystöneuvos p. 0295 351 780 – Valtuuskunnan asettaminen Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 76. istuntokaudelleKimmo Sinivuori, kaupallinen neuvos p. 0295 350 061 – Valtioneuvoston asetus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta Viron kanssa tehdyn sopimuksen muuttamisesta ja irtisanomisesta tehdystä sopimuksestaOikeusministeriöPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – Helsingin hovioikeuden kolmen hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen – 1) Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 2) Hämeenlinnan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen – Tuomarinvalintalautakunnan kokoonpanon muuttaminenPuolustusministeriöEsa Pulkkinen, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 140 300 – Valtioneuvoston puolustusselontekoSinikka Vahvaselkä, hallitusneuvos p. 0295 140 431 – Amiraalin virkaan nimittäminen ja tehtävään määräämisiä PuolustusvoimissaValtiovarainministeriöSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320 – Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025 antaman selonteon johdosta (EK 21/2021 vp; VNS 3/2021 vp)Karri Safo, hallitusneuvos p. 0295 530 223 – Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiVille-Veikko Ahonen, finanssineuvos p. 0295 530 066 – Valtioneuvoston asetus hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tiedonhallinnan ja tietohallinnon muutoksen rahoituksesta vuosina 2021–2026Maarit Huotari, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 518 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osaltaJanne Häyrynen, lainsäädäntöneuvos, yksikön päällikkö p. 0295 530 346 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi ja direktiiviksi EU:n rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevan toimintasuunnitelman toteuttamiseksiSakari Lehtiö, finanssineuvos p. 0295 530 439 – Valtiontakauksen myöntäminen Finnvera Oyj:n Euro Commercial Paper -lainaohjelmalleMilla Kouri, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 056 – Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista eduskunnalle (eurooppalaiset vihreät joukkolainat)Markku Mölläri, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 281 – Valtioneuvoston asetus Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan voimaansaattamisesta ja peruskirjan eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta annetun asetuksen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471 – Virkavapauden myöntäminen liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvokselleHelinä Teittinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 017 – Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan, Qatarin valtion, Tunisian tasavallan sekä Ukrainan välisten lentoliikennesopimusten allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenTyö- ja elinkeinoministeriöTimo Meling, hallitusneuvos p. 0295 049 084 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisestaEmmi Äijälä, hallitussihteeri p. 0295 047 216 – Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 annetun lain voimaantulostaSosiaali- ja terveysministeriöTaneli Puumalainen, osastopäällikkö p. 0295 163 280 – Valtioneuvoston periaatepäätös COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamisesta annettavasta toimintasuunnitelmastaJoni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisestaYmpäristöministeriöAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206 – Ympäristöministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiPekka Virkamäki, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 073 – Hallituksen esitys eduskunnalle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kela ryhtyvät valmistelemaan teknistä toteutusta sekä toimintamallia, joiden avulla Suomessa voidaan myöntää EU:n koronarokotustodistus henkilöille, jotka on rokotettu EU:n ulkopuolisissa maissa Euroopan lääkeviraston (EMA) hyväksymillä covid-19-rokotteilla.Lisäksi selvitetään mahdollisuutta myöntää todistus myös Maailman terveysjärjestön (WHO) hätäkäyttölistalla olevista rokotevalmisteista.Suomessa oleskelevat tai asuvat, EU:n ulkopuolisissa maissa rokotetut henkilöt voivat saada EU:n rokotustodistuksen Suomesta aikaisintaan lokakuun lopulla.Suomessa rokotetut henkilöt ovat voineet saada EU:n koronarokotustodistuksen 22.6. alkaen. EU:n todistus täydestä rokotussarjasta on voitu myöntää myös henkilöille, jotka ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksensa toisessa EU-jäsenvaltiossa tai EU:n ulkopuolisessa maassa ja toisen rokotusannoksensa Suomessa.Lähtökohtaisesti koronarokotustodistuksen saa siitä maasta, missä rokotus on annettu. Mikäli henkilö on saanut rokotussarjan rokoteannokset eri EU-maissa, saa hän todistuksen täydestä rokotesarjasta siitä maasta, missä jälkimmäinen rokotuksista on annettu.Tiettyjen EU:n ulkopuolisten maiden digitaaliset koronatodistukset voidaan jo tällä hetkellä tarkastaa digitaalisesti EU-maissa. Näitä maita ovat tällä hetkellä Islanti, Liechtenstein, Norja, Pohjois-Makedonia, San Marino, Sveitsi, Turkki, Ukraina ja Vatikaani.. Maiden määrä lisääntyy sitä mukaa, kun EU ja eri EU:n ulkopuoliset maat sopivat todistusten yhteentoimivuudesta.Kukin EU-maa päättää itse millaisia koronatodistuksia se edellyttää maahan saapuvilta.LisätietoaKansalaiskysymykset Omakannan koronatodistuksistaYleinen neuvonta:Omakannan asiakaspalvelu: [email protected]
NordenBladet — Washington DC:ssä sijaitseva Suomen suurlähetystö saa joukkoonsa uudet kasvot, kun erityisasiantuntijaksi nimitetty Petri Koikkalainen tulee osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimaa Team Finland Knowledge -verkostoa.Petri Koikkalainen aloittaa edustuston Team Finland -tiimissä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen erityisasiantuntijana lokakuun ensimmäisenä päivänä. Hän on Ilkka Turusen seuraaja. Erityisasiantuntijan tehtäviin kuuluvat Yhdysvaltojen korkeakoulu-, tiede- ja innovaatiopolitiikan seuranta ja analysointi, maiden välisen korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön edistäminen sekä Suomen tunnettuuden lisääminen houkuttelevana opiskelu-, tutkimus- ja innovaatioympäristönä.Koikkalaiselle Yhdysvallat ei ole harmaata aluetta. Hän on ollut aikanaan maassa korkeakouluharjoittelijana Suomen Yhdysvaltojen suurlähetystössä ja pääasiassa kirjoittanut väitöskirjaa mutta myös luennoinut Kalifornian Berkeleyn yliopistossa. Hän kuvailee tietä tehtävään luonnolliseksi siirtymäksi:– Tämä on mahdollisuus yhdistää asioita, jotka ovat olleet osa elämän ja työuran polkua. Vaikka näitä ei välttämättä päämäärätietoisesti etsinyt, niin tässä tehtävässä ne yhdistyivät mielestäni hirmu hyvällä tavalla.Suomella ja Yhdysvalloilla vuosikymmeniä rakennettu vankka yhteistyöperustaKoikkalainen luonnehtii Pohjois-Amerikan mantereen olevan yhteistyön saralla yksi eniten mahdollisuuksia tarjoavista paikoista. Hän kertookin Suomella ja Yhdysvalloilla olevan takana vuosikymmeniä rakennettu vankka yhteistyötausta. Koikkalainen nimeää esimerkiksi pitkistä yhteistyöperinteistä Fulbright-yhteistyön. – Osa tällaista tutkimushallinnon ammattitaitoa on nähdä niitä mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Kun puhutaan tutkimusyhteistyöstä, niin siellä voi olla sellaisia kaikkien tuntemia vaikeita kohteita, mutta sitten voi olla jotakin uutta ja helpommin saavutettavaa, josta tietoa ei ole levinnyt niin paljoa, sanoo Koikkalainen.Koikkalainen sanoo toivovansa olevan roolissa, jossa voisi auttaa tai katalysoida tutkimusyhteisöjä tunnistamalla luonnollisia kumppaneita. Tällaisia voisi olla esimerkiksi yliopistojen tai tiedekuntien väliset yhteistyöt.Ilmapiirin muutos presidentti Trumpin kauden jälkeen– Uskon, että tämän voi sanoa suoraan – presidentti Trumpin kaudella Yhdysvaltojen maine kansainvälisenä toimijana kärsi. Maa irtautui useista kansainvälisistä sopimuksista ja kansainvälisen yhteistyön foorumeista, sanoo Koikkalainen.Koikkalainen miettii, onko tutkimusta siitä, kärsikö suomalainen yhteistyö näiden tapahtumien kautta. Hän kertoo, että pohjakosketusta neljän vuoden aikana ei kuitenkaan koitunut tutkimusyhteistyön osalta, vaikka moni maa oli varmasti skeptinen yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa.– Nyt on varmasti siinäkin suhteessa odotettavissa ilmapiirin muutos, että kiinnostavuus suomalaistenkin silmissä kasvaa. Tätä edesauttaisi kertoa juuri näistä yhteistyömahdollisuuksista mitä maa tarjoaa, kertoo Koikkalainen.Hän tuntee olevansa toiveikas tulevan maiden välisen yhteistyön suhteen, huomioiden myös lähtökohdat, jotka eivät ole rakennettu nollatilanteesta. Hän lisää, että on olemassa monia aloja, joista ei edes tule ajatelleeksi, kuinka vankasta ja pitkäkestoisesta yhteistyöstä on kyse sen ollessa päivittäistä ja siten rutinoitunutta.– Käsitykseni on, että suomalaiset liikkuvat monilla aloilla hyvin luontevasti omissa verkostoissa. Tämä näkyy vaikka tieteellisten julkaisujen kirjoittajalistoissa, joissa suomalaiset ottavat sujuvasti paikkansa kansainvälisessä tekijäjoukossa. Koen, että Suomi on valmiiksi osa globaalia kenttää ja Yhdysvaltojen suuntaan käytännön ruohonjuuriyhteydet ovat nytkin ihan hyvät, sanoo Koikkalainen.Työtä näköalapaikalta ja yhdestä maailman johtavista maistaKoikkalainen kertoo, että henkilökohtaisesti häntä kiehtoo kaikista eniten päästä seuraamaan tieteen kehitystä viiden vuoden aikana näköalapaikalta, jonka hän kuvailee tulevan asemamaansa olevan. Hän kertoo, että tässä tiivistyy viran toinen puoli suomalaisen tieteen näkyvyyden ja verkostoitumisen edistämisen lisäksi:– Minunhan tulee myös raportoida Suomeen, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu sekä luoda tilannekuvaa siitä, mitä tiede Yhdysvalloille ja sitä kautta maailmalla tarkoittaa sekä kertoa mikä on sen merkitys poliittisesti.Hän kertoo tieteellä olevankin suuria poliittisia ja globaaleja rooleja. Koikkalaisen mukaan tieteeseen investoidut ohjelmat esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Kiinassa ovat isompia kuin ikinä ennen. Tilannekuvan luominen tästä, miten Yhdysvallat ja maailma toimii ja miten Yhdysvaltojen ja maailman ja Euroopan tai Yhdysvaltojen ja Suomen välinen suhde toimii ja mitä kaikkea siinä liikkuu ovat Koikkalaisen mukaan viran antoisampia paloja. Moniulotteinen ymmärrys eri näkökulmista tukeekin työn tekemistä Suomenkin kannalta hedelmällisemmin. Virkaan kiteytyy halu monialaiseen kehitykseen ja erilaisiin mahdollisuuksiinKoikkalainen tarkentaa, että vaikka sanoi tutkimusyhteistyön tilanteen olevan hyvä, hän näkee, että sitä voisi olla aina lisää. Hän toivoisikin voivansa ottaa käyttöön tunnistamattomat mahdollisuudet ja asioiden volyymin tulisikin laajentua. Hän toivoo myös edesauttavansa Suomen ratkaisuja ja tuoda kotimaiseen keskusteluun tilannekuvaa siitä, mitä Pohjois-Amerikassa tapahtuu. Lisäksi Koikkalainen tavoitteellistaa asioiden edistämisen yksittäisinä hankkeina ja tehdä konkreettista yhteistyötä tutustumalla eri mahdollisuuksiin ja auttamalla parhaimmalla mahdollisella tavalla.
NordenBladet — Esitysluonnoksen tarkoituksena on äitiys- ja isyyslakien yhdistäminen teknisesti vanhemmuuslaiksi. Samalla esitysluonnoksessa ehdotetaan tehtäväksi lakien soveltamiskäytännössä ilmenneet tarpeelliset tarkistukset. Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi hedelmöityshoidoista annettua lakia ja lisäksi muita välttämättömiä muutoksia lakeihin.Esitysluonnoksen vaikutusten arviointien yhteydessä todetaan ehdotettavan sääntelyn tavoitteiksi lasten oikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen, erilaisten perhemallien tukemisen sekä viranomaisten toiminnan helpottamisen. Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksesta jää epäselväksi, mikä on esitysluonnoksen tavoite. Vaikutusten arviointi edesauttaa päätöksentekijää havaitsemaan, ovatko ehdotettavan sääntelyn tavoitteet, keinot ja vaikutukset sopusoinnussa keskenään. Tavoitteenasettelun selkeys on olennaista vaikutusten arvioinnin kannalta.Arviointineuvosto katsoo, että nykytilan kuvauksessa on tiiviisti kuvattava esitysluonnoksen kannalta merkityksellinen nykytila ja tuotava esiin, mikä vallitsevassa tilanteessa on toimivaa ja mitkä ovat ne ongelmat tai epäkohdat, jotka edellyttävät muutosta vallitsevaan tilaan. Arviointineuvosto pitää tärkeänä, että esitysluonnoksessa tuotaisiin kokoavasti esille ne muutokset ja tarkistukset, joita esitetään, ja niiden vaikutukset.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa käsitellään otsikkotasolla vaikutuksia lapsiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja tiedonhallintaan, mutta ongelmana on, että käsittely keskittyy paljolti muuhun kuin konkreettisiin olennaisiin vaikutuksiin. Esitysluonnoksen vaikutusarviojaksoja tulisi tiivistää olennaiseen. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnos ei riittävän yksityiskohtaisesti tarkastele vaikutuksia lasten oikeuksiin ja sitä, kuinka niitä voidaan parhaiten edistää.Arviointineuvosto on antanut lausunnon vanhemmuuslain ja siihen liittyvien lakien hallituksen esitysluonnoksesta.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Kuntoutuksen uudistamiseen liittyviä hankkeita käynnistyi keväällä 2021. Webinaarissa 30.9.2021 klo 12-16 kerrotaan hankkeiden etenemisestä. Webinaari on kaikille avoin.Ohjelmaklo 12.15 – 14.00 Lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet klo 12.15 – 12.45 Mitä uutta lääkinnällisessä kuntoutuksessa? Mauri Kallinen, professori, kuntoutusylilääkäri, KSSHP, projektijohtaja klo 12.45 – 13.30 Lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet -hanke, Ulla Kolomainen, projektipäällikkö klo 13.30 – 14.00 Työryhmien tilannekatsausLasten työryhmä, Jarkko Kirjavainen, lastenneurologian ylilääkäri, KYSKuulon kuntoutuksentyöryhmä, Antti Aarnisalo, dosentti, ylilääkäri, linjajohtaja, HUSNäön kuntoutuksen työryhmäTyöikäisten työryhmä Ikääntyneiden työryhmäklo 14.00 – 14.15 Taukoklo 14.15 – 15.30 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelutklo 14.15 – 14.30 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden päivitys, Anne Kanto-Ronkanen erityisasiantuntija, STM, työryhmän puheenjohtajaklo 14.30 – 14.45 Yhdenvertaisuus haasteena apuvälineiden luovutusperusteissa, Jukka Sariola, Vammaisfoorumi, Hengityslaitepotilaat ry: n puheenjohtajaklo 14.45 – 15.00 Opas- ja avustajakoirien luovutusperusteiden laatiminen ja päivitys, Maija Voutilainen, lakimies, THL, opas- ja avustajakoirat työryhmän puheenjohtajaklo 15.00 – 15.15 Toiminnalliset hermo-lihasstimulaattorit ja hybridiortoosit, Aki Vainionpää, kuntoutusylilääkäri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, työryhmän jäsenklo 15.15 – 15.50 Päivän aikana esille tulleita kysymyksiä ja kommentteja klo 15.50 – 16.00 Päivän yhteenveto, Anne Kanto-Ronkanen, erityisasiantuntija, STMWebinaarin puheenjohtajana toimii STM:n erityisasiantuntija Anne Kanto-Ronkanen.Osallistu mukaan tästä linkistä.
Kuva: ulkoministeriö
Kuva: ulkoministeriö
Kuva: ulkoministeriö
Kuva: ulkoministeriö