Mainos:



Avustusoperaatio Afganistan oli yhteinen suurponnistus

NordenBladet — Afganistanin pelastus-ja evakuointioperaatio oli monella tapaa ainutkertainen ja historiallinen. Suomi evakuoi kolmen viikon aikana yli 400 henkilöä turvaan. Tämän teki mahdolliseksi paitsi yhteistyö niin kotimaan kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa myös ulkoministeriön eri osastojen välillä. Kabulin kentällä toimiva avustusryhmä oli avainasemassa, mutta operaation toteuttamiseen tarvittiin kymmenien eri ihmisten työpanos niin ulkoministeriössä Helsingissä kuin monessa ulkomaan edustustossa.Kuva Kabulin kentokentän läheisyydesta. Suomen avustustiimin jäsen taluttaa kahta afgaanilasta (kasvot tunnistamattomaksi muokatut) . Kuvassa myös Suomen suojausjoukon jäseniä sekä taustalla paljon paikallisia ihmisiä. Kuva: ulkoministeriöSuunnittelusta suoraan operaatiovaiheeseenAsemamaasta palkatun henkilökunnan evakuointia alettiin suunnitella ulkoministeriössä alkukeväästä. Vaikka asiaa oli vuosien varrella mietitty, tilanne oli uusi. “Suomi ei ole minun tietääkseni ainakaan lähihistoriassa ollut tilanteessa, jossa paikalta palkattu henkilökunta olisi evakuoitu”, Afganistan-tiiminvetäjä Matti Keppo sanoo.Kysymykset alussa olivat perustavanlaatuisia ja vaikeita. Minkälainen uhka heihin kohdistuisi? Minkälaisia oikeudellisia keinoja olisi käytössä? Keitä evakuointi voisi koskea?Kesän aikana Afganistanin tilanne heikkeni kiihtyvällä vauhdilla. Valmistelu vietiin loppuun rinta rinnan operatiivisen suunnittelun kanssa. “Samaan aikaan kun valtioneuvoston esitystä työstettiin, mietittiin logistiikkaa ja matkustusasiakirjoja, sekä tietysti seurattiin huolissaan Talibanin etenemistä”.Lentokenttäoperaation aikana Keppo vastasi paikalliskoordinoinnista. Hänen tiiminsä viesti asemamaasta palkattujen kanssa yrittäen saada heidät sisään Kabulin kentälle ja edelleen lentokoneilla Suomeen.Kuvassa suomalainen suojausjoukon jäsen auttaa pientä afgaanityttöä muurin yli suojaan. Taustalla väkijoukkoa ja kaaosta Kabulin kentän läheisyydessä. Kuva: ulkoministeriöSuurlähetystön evakuointi – hallitusti aikaa vastaanAfganistanissa evakuointipäätöksen laukaisijana toimi ääriliike Talibanin nopea sotilaallinen eteneminen kohti Kabulia, minne se lopulta saapui ja julisti maahan islamilaisen emiraatin. Evakuointipäätöksen valmistuminen käynnisti suurlähetystön evakuointiprosessin, johon lukeutuu joukko ennalta määriteltyjä ja harjoiteltuja toimenpiteitä evakuointi- ja valmiussuunnitelman pohjalta.Kabulin kaltaisessa korkeauhkaisessa toimintaympäristössä mahdollisiin nopeasti muuttuviin tilanteisiin on varauduttu. Evakuoitumista nopeuttavia ja helpottavia järjestelyitä on tehty ennakkoon, ja edustuston lähetetty henkilöstö on ollut jatkuvassa valmiudessa reagoimaan erikoistilanteisiin.Käytännössä Kabulin edustustonkin evakuointiprosessissa toimittiin aikaa vastaan, mutta hallitusti. Normaalien evakuointitoimien ohella viimeiset päivät Kabulissa olivat erityisen tärkeitä Suomen evakuointilistalla olevien afganistanilaisten ja konsuliasiakkaiden evakuoinnin valmistelemiseksi. Valtioneuvoston päätöksen perusteella Suomeen evakuoitavia tavattiin sekä kasvotusten että puhelimitse, ja heidän evakuoimistaan valmisteltiin muun muassa tilapäisiä matkustusasiakirjoja tekemällä sekä evakuointilentoa ja logistiikkaa valmistelemalla.Monet asiat kuitenkin muuttuivat matkan varrella tilanteen eläessä. Alkuperäinen suunnitelma oli evakuoida suomalainen henkilökunta ja edustuston paikalta palkattu afganistanilainen henkilökunta samalla koneella Suomeen. Turvallisuustilanteen heiketessä paikalta palkattua henkilöstöä ei kuitenkaan aluksi ollut mahdollista saada mukaan lentokentälle. Lopulta Suomen alkuperäiset evakuointikoneet eivät päässeet laskeutumaan kentälle, sillä lentokentän sisäpuolen ja kiitoradan turvallisuutta ei kyetty turvaamaan. Tilanne oli sama kaikille länsimaille.Lentokenttä kuitenkin saatiin pian rauhoitettua siinä määrin, että Suomi pääsi onnistuneesti jatkamaan Suomen kansalaisten ja afganistanilaisten evakuointeja ulkoministeriön tiimin voimin sekä myöhemmin puolustusvoimien suojausjoukkojen tukemana.”Olisin halunnut palata Kabuliin avustamaan evakuoinneissa. Toisaalta paikallistuntemuksestani oli hyötyä myös Suomesta käsin toimivassa ulkoministeriön evakuointitiimissä, joka tuki operaation toteuttamista Kabulissa. Olin mukana ohjeistamassa ja kontaktoimassa evakuoitavia sekä koordinoin Kabulin kentälle pääsyä ja matkustusjärjestelyjä. Lisäksi myös evakuointiin liittyvät viestintätehtävät ovat työllistäneet ajoittain”, kertoo edustuston päällikön sijainen Nelli Mikkola. Ulkoministeriössä evakuointioperaatioon osallistuivat: Kabulin kenttätiimi (erityislähettiläs ja tiimi = 5 henkilöä)Amerikan ja Aasian osasto (koordinaatio, operaation johto ministeriössä)Konsuliasioiden osasto (yhteydenottoihin vastaaminen, konsuliavustettavat, lennot, perheenyhdistämisasiat)Päivystyskeskus (yhteydenottojen vastaanottaminen)Konsulikomennuskunta (avustaminen lentokentillä, matkustusasiakirjat)Edustustot maailmalla (lentojärjestelyissä avustaminen, evakuoitujen auttaminen kuljetusten välillä)Oikeuspalvelu & Poliittinen osasto (lainsäädännöllinen selvitystyö, eduskunnan/valtioneuvoston/tasavallan presidentin päätösten valmistelu ja esittely)Viestintäosasto (mediatiedustelujen koordinointi ja niihin vastaaminen, tiedotustilaisuudet ja tilanteista viestiminen) Avustustiimi Kabulin kentän kaaoksessaKabulin lentokentälle lähettiin kaksi ulkoministeriön virkamiestä hoitamaan evakuointia sen jälkeen kun Taleban oli vallannut Kabulin. Kaoottinen tilanne lentokentällä selvisi pian ja ulkoministeriö pyysi suojausapua puolustusvoimilta. Myös ulkoministeriön avustustiimi Kabulissa sai kolme lisähenkilöä vahvistukseksi. Tasavallan presidentti päätti puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentälle 20. elokuuta.”Tilanne Kabulin lentoasemalla ja sen porteilla oli kaoottinen, mutta työn tavoite oli varsin selvä. Suojausosaston saapuminen paikalle oli ratkaisevaa, se antoi työllemme mahdollisuuden onnistumiseen. Olosuhteet muuttuivat jossain määrin koko ajan, ja työtä piti jatkuvasti yhdessä suunnitella ja toteuttaa, ja siinä onnistuimme olosuhteet huomioiden varsin hyvin. Selvää on, että ilman suojausosaston panostusta emme olisi pystyneet avustamaan lähellekään niin suurta joukkoa, kuin missä lopulta onnistuimme. Yhteistyö suomalaisten sotilaiden kanssa oli saumatonta, ja yhteinen tavoite – saada mahdollisimman moni Suomeen tuleva pelastettua – piti koneiston käynnissä ympäri vuorokauden”, kertoo edustuston päällikön sijainen Antti Putkonen, joka hyppäsi mukaan evakuointioperaatioon Wienin edustustosta. Hän lähti matkaan samana päivänä saatuaan puhelun ministeriöstä.Antti Putkonen toimi Kabulin lentoasemalla osana UM:n viisihenkistä ryhmää, ja vastasi yhdessä erityisedustaja Jussi Tannerin kanssa tehdyistä viranomaispäätöksistä. Erityisesti hän vastasi evakuoitavien asiakirjatarkistuksista ja tarvittaessa viranomaispäätöksestä, heidän tietojensa kirjaamisesta matkustajalistoille, matkustusasiakirjojen laadinnasta ja lentoihin liittyvästä koordinaatiosta. Yhteistyötä eri asioiden ja ratkaistavien ongelmien osalta tehtiin aina sen maan sotilasryhmän kanssa, jonka koettiin pystyvän edessä oleva asia parhaiten ratkaisemaan.Tanner ja Putkonen pyrkivät varmistumaan kaikkien maahantulo-oikeudesta Suomeen. Kuitenkin pelastustehtävä oli vahvasti ensisijainen ja sen myötä eteen tuli tilanteita, joissa jouduttiin humanitaarisin perustein tekemään nopeita ratkaisuja ja päätöksiä. Abbey Gaten kaaoksessa, monimetrisen ojan yli, oli hyvin vaikeaa pystyä etukäteen aukottomasti selvittämään avustettavien henkilöllisyys.Kabulin kentän kaaosta. Kuvassa suomalaisia sotilaita ja avustustiimin jäseniä ja afganistanilaisia. Kuva: ulkoministeriö”Osa oli saattanut pyrkiä kentän puolelle turvaan useiden päivien ajan ihmismassojen keskellä, varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Monelle oli hyvin tunteikasta, kun lopulta he saivat katsekontaktin suomalaisiin virkamiehiin ja sotilaisiin, ja varmistuksen jälkeen sitten pääsivät Abbey Gaten kaaoksesta, jopa hengenvaarasta, kentän sisäpuolelle. Viimeinen vaihe itse pelastustyössä oli ihmisten ohjaaminen ja lopulta nostaminen porttialueen viemäriojasta ylös turvaan. Se oli monelle hyvin tunteikas hetki, ja siinä onnistuminen oli tärkeää myös meille vastaanottajille. Se osoitti konkreettisesti, että työmenetelmämme toimi ja saimme ohjattua ihmisiä turvaan.”Ihmisiä kävelemässä koneeseen KAbulin kentällä. Kuva: ulkoministeriöOperaatiota johdettiin Helsingistä käsinMinisteriössä Amerikan ja Aasian osastolla oli evakuointioperaation koordinaatiovastuu. Eteläisen Aasian yksikön päällikkö Veikko Kiljunen johti operaatiota Helsingistä käsin. Myöhään iltaisin Kiljusen vetämät tilannekatsauskokoukset kokosivat seitsemisenkymmentä virkamiestä eri ministeriöistä ja organisaatioista yhteen Skype-kokouksiin. Tilannekatsauksissa käytiin läpi päivän tapahtumat ja operaation seuraavat askeleet. Kabulin kenttätiimi oli mukana ja päivitti tilannetta kentältä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi


Tags assigned to this article:
SuomitiedotteetuutisetValtioneuvosto

Mainos:




High quality & nature friendly luxury cosmetics from Scandinavia - ElishevaShoshana.com

error:
Copyright © NordenBladet 2008-2021 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory