NordenBladet — Vuoden 2022 talousarvioesityksessä sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan yhteensä noin 1,566 miljardia euroa. Poliisitoimen osuus tästä on 856 miljoonaa, Rajavartiolaitoksen noin 280 miljoonaa, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 87 miljoonaa ja maahanmuuton 160 miljoonaa.Talousarvioesityksen mukaisesti sisäministeriön hallinnonalan määrärahataso laskee 10 miljoonaa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suojelupoliisin ja Maahanmuuttoviraston määrärahat vähenevät aikaisempien kehyspäätösten seurauksena, mutta muille virastoille esitetään enemmän rahaa kuin tälle vuodelle. Kokonaisuus kääntyy negatiiviseksi lähinnä vastaanoton momenteille esitettävien, yhteensä 39 miljoonan teknisluonteisten vähennysten seurauksena. Ne perustuvat turvapaikanhakijoiden määrän laskuun ja siitä aiheutuvan määrärahatarpeen pienenemiseen.Sisäministeriön hallinnonalan taloudellinen tilanne on erittäin haasteellinen. Hallinnonalan rahoitusvaje on syntynyt pitkän ajan kuluessa. Nykyinen hallitus on tehnyt useita lisäyksiä, joiden taso ei kuitenkaan riitä korjaamaan vuosien saatossa kertynyttä korjausvelkaa. On selvää, ettei tilannetta saada kuntoon kerralla ja nopeassa aikataulussa. Poliisin rahoitusta on lisätty tällä hallituskaudellaPoliisin toimintamenoihin esitetään lähes 808 miljoonaa euroa. Lisäystä vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon on noin 8,6 miljoonaa euroa.Poliisilla on vuonna 2022 hallitusohjelman ja kehyspäätöksen mukaisesti poliisien henkilötyövuosimäärän (HTV) nostoon 7 500 HTV:n tasolle 10 miljoonaa euroa käytettäväksi tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2023 tämä määräraha nousee kehyksen mukaisesti 18 miljoonaan euroon.Budjettiriihessä hallitus päätti lisätä rahoitusta poliisille HTV-määrän ylläpitoon ja ihmiskauppayksikön jatkoon yhteensä 10,6 miljoonaa. Lisäksi poliisi sai 1,2 miljoonaa euroa ja 15 henkilötyövuotta kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseksi sekä 1,05 miljoonaa euroa rikoslain 25 luvun 9 §:n muutoksesta (laiton uhkaus) aiheutuviin menoihin.Poliisin määrärahatason kasvusta huolimatta tilanne on vaikea, sillä menot ovat kasvaneet nopeammin kuin määrärahaa on lisätty. Julkisen talouden vähäisestä liikkumatilasta johtuen poliisi joutuu tekemään ensi vuonna sopeutustoimia, jotta menot saadaan vastaamaan käytettävissä olevaa rahoitusta.Poliisin määrärahat ohjataan hallitusohjelman mukaisesti siten, että voimavarat kohdennetaan poliisin operatiiviseen toimintaan. Määrärahat kohdennetaan niin, että poliisin läsnäolo ja näkyvyys turvataan etenkin alueilla, joissa on heikoin palvelutaso, kuten harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi poliisin kansallisen ihmiskaupan vastaisen erikoisryhmän ja verkoston toimintaedellytykset turvataan.Harmaan talouden torjuntaan lisärahoitustaHarmaan talouden torjuntaohjelman toimeenpanoa jatketaan. Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseen esitetään noin 1,3 miljoonaa euroa, mikä on osa EU-elpymisvälineen rahoitusta. Suojelupoliisille esitetään 40,8 miljoonaa euroa, joka on 3,7 miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2021 talousarviossa myönnetty rahoitus. Vähennys johtuu määräaikaisen tietojärjestelmärahoituksen poistumisesta.Rajaturvallisuuden määrärahoja lisätään maltillisestiRajavartiolaitoksen toimintaan esitetään 275 miljoonaa euroa sekä ilma- ja vartioalusten hankintaan 5 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti rajaturvallisuuden suorituskyvyn ja rajavartijamäärän turvaamiseen esitetään 1 miljoonan euron lisäystä, joka nostaa määrärahan 3,3 miljoonaan euroon.Lisäyksiä hätäkeskustietojärjestelmään ja hätäkeskuspäivystäjien määrän turvaamiseen
Pelastustoimelle ja hätäkeskustoiminnalle esitetään yhteensä noin 87,5 miljoonaa euroa. Tästä pelastustoimen toimintamenoihin esitetään noin 21 miljoonaa euroa ja Hätäkeskuslaitokselle noin 65 miljoonaa euroa. Erityismenoihin esitetään noin 2 miljoonaa euroa.Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaamiseen on varattu yhteensä 2 miljoonaa euroa, mikä on 0,5 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Hätäkeskustietojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen esitetään 4,2 miljoonan lisäystä, jolloin vuoden 2022 rahoitus nousee yhteensä 4,7 miljoonaan.Talousarvioesitykseen sisältyy 0,4 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden pelastustoimien ohjauksen lisäresurssitarpeisiin. Pelastustoimessa ja varautumisessa on samanaikaisesti myös muita huomattavia kehittämispaineita, kuten valtakunnallisen johtamisen ja suorituskyvyn vahvistaminen ja pelastajakoulutettavamäärän turvaaminen.Hallitus panostaa työperäisen maahanmuuton lisäämiseenMaahanmuutto-lukuun esitetään yhteensä reilut 160 miljoonaa euroa. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin esitetään 65 miljoonaa euroa. Viraston rahoitus laskee 1,7 miljoonaa vuoden 2021 talousarvion tasosta. Vähennys johtuu kertaluonteisten lisäysten poistumisesta.Hallitus on lisännyt rahoitusta työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten ruuhkan purkuun, automaatiokehitykseen, sekä ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) kehittämiseksi.Hallitus lisäsi budjettiriihessä 2 miljoonaa euroa toiminnan turvaamiseen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen, sekä miljoona euroa erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä työntekijän oleskeluluvan käsittelyn nopeuttamiseksi. EU-elpymisvälineen kautta saadaan 7,8 miljoonaa euroa, jolla toteutetaan automaatiota hyödyntävä digitaalinen infrastruktuuri osaajien maahanmuuton tueksi. Nämä kaikki lisäpanostukset ovat tärkeitä askeleita työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi, jotta kasvavaa työvoimapulaa saadaan torjuttua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää kaupparekisterin yritys- ja yhteisötietolakiin muutoksia, joiden tavoitteena on helpottaa tiedon liikkumista eri EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten välillä. Esitetyt muutokset liittyvät yritysrekistereitä koskevan digitalisointidirektiivin sekä rahanpesudirektiivin täytäntöönpanoon.Hallitus antoi 27.9.2021 eduskunnalle esityksen kaupparekisterilain ja yritys- ja yhteisötietolain muutoksista. Esitetyt muutokset vaikuttavat konkreettisesti Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) toimintaan, tarkemmin sanottuna PRH:n ylläpitämään kaupparekisteriin. Muutokset astuvat voimaan 1.8.2022. Niillä ei ole merkittävää vaikutusta yrityksiin.Digitalisointidirektiivi edellyttää, että kaikissa EU:n jäsenvaltiossa osakeyhtiön voi perustaa ja rekisteröidä mihin tahansa EU-maahan sähköisesti. Samoin osakeyhtiön sivuliikkeen voi rekisteröidä sähköisesti missä vaan EU-maassa. Sähköisesti jätetty osakeyhtiön perustamisilmoitus tulisi käsitellä viidessä arkipäivässä.Esitys helpottaa rekistereissä olevan tiedon liikkumista eri EU-maiden rekisteriviranomaisten välillä. Jos esimerkiksi osakeyhtiön vastuuhenkilöt vaihtuvat, tieto muutoksista kulkeutuu myös siihen maahan, jossa osakeyhtiön rekisteröity sivuliike toimii. Yleisesti ottaen sähköisen asioinnin edistäminen helpottaa ilmoitusten jättämistä, nopeuttaa niiden käsittelyä, laskee kustannuksia ja parantaa yritysturvallisuutta. Euroopan unionin rahanpesudirektiivin tavoitteena on estää rahoitusjärjestelmän käyttöä rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen. Suomessa PRH vastaa yritysten tosiasiallisia edunsaajia, eli useimmiten yhtiön omistajia, koskevien tietojen rekisteröimisestä ja päivittämisestä kaupparekis-teriin. Rahanpesudirektiivi edellyttää, että tosiasiallisia edustajia koskevat tiedot ovat saatavilla aiempaa helpommin jäsenmaiden välillä. Digitalisointidirektiivin täytäntöönpanolla on vaikutusta myös valtion vuoden 2022 talousarvioon. Koska direktiivi edellyttää, että pääosa osakeyhtiöiden kaupparekisteriin merkityistä tiedoista ovat käyttäjille maksuttomia, PRH:lle kompensoidaan puoli miljoonaa euroa vuonna 2022. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — ”Kestävän kasvun vauhdittaminen on tulevan vuoden talousarviomme pääasia. Se tarkoittaa kasvavia panostuksia työllisyyden hyvään hoitoon ja osaavan työvoiman saatavuuteen, sekä investointiympäristön kehittämiseen, innovaatioihin ja vähähiilisyyteen”, työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä toteavat työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarviosta.Työllisyyden kasvua tuetaan erityisesti työnhakijoiden palveluita parantamallaHallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi. Tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllistä. Työllisyyden kasvua tavoitellaan erityisesti työvoimapalveluita kehittämällä. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin ja osatyökykyisten työllistymistä edistävän yhtiön lisäksi toteutetaan lukuisia muita hallituksen aiemmin päättämiä työllisyystoimia työllisyysasteen nostamiseksi.EU:n elpymisväline tarjoaa merkittävän tuen palvelujen parantamiseen: Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon ehdotetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta 83 miljoonaa euroa. Osatyökykyisten työllistymistä edistämään ehdotetun uuden erityistehtäväyhtiön osakepääomaan ehdotetaan 10 miljoonaa euroa ja valtionavustukseen osatyökykyisten työllistymiseen  samoin 10 miljoonan euron määrärahaa.Nuorten työllisyyden edistämisessä Ohjaamot ovat tärkeässä osassa. Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen ehdotetaan 3,25 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan kunnille vastinrahoituksena.Ulkomaalaisten osaajien houkuttelu ja sujuva maahantulo tärkeääSuomalaiset yritykset tarvitsevat osaajia ulkomailta. Hallituksen budjettiriihessä vahvistama koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta kokoaa yhteen toimet, joilla Suomesta tehdään houkutteleva maa tehdä työtä ja opiskella ja maahanmuuttoprosessista saadaan helppo ja sujuva.Hallitus luo vuoden 2022 aikana kahden viikon pikakaistan työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä heidän perheenjäsenensä sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä hakemuksen lähettämisestä. Hallitus vahvistaa Maahanmuuttoviraston resursseja. Työperäisen maahanmuuton ja hakemuskäsittelyn sujuvoittamiseksi viraston sähköistä asiointia helpotetaan ja nopeutetaan automaation avulla.Työvoiman maahanmuuton edistämiseksi lisätään myös TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoja sekä digitalisaatiorahoitusta. Lisärahoituksella perustetaan Work in Finland tukirakenne tukemaan osaavan työvoiman maahanmuuttoa.Kokonaisuudessaan työllisyyden hoitoon kohdennettaviin julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin varataan 286 miljoonaa euroa, joka on lähes 10 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna.Hallituksen puoliväliriihessä sopimasta 110 miljoonan euron työllisyyskokonaisuudesta päätetään 15.2.2022 mennessä.Investointiympäristön houkuttelevuutta tuetaan muun muassa lupaprosesseja sujuvoittamallaUseilla hallituksen tekemillä päätöksillä kehitetään investointiympäristön houkuttelevuutta ja tuetaan investointien tekemistä. Lupaprosessien sujuvuutta parannetaan muun muassa lisäämällä kestävän kasvun ohjelman kautta eri lupaviranomaisten resursseja 4 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Lisäksi kasvun ja investointien tukemiseksi jatketaan kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuoden 2025 loppuun asti. TEM:n hallinnonalalla hiilineutraaliuteen pyritään mm. vähähiilisyystiekarttojen avullaBudjettiriihessä sovittiin toimista, joilla varmistetaan, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Investointeja kestäviin energiaratkaisuihin ja vähäpäästöisiin teknologioihin tuetaan. Teollisuuden päästöjen vähentäminen toteutuu pääosin toimialojen vähähiilisyystiekarttojen toimeenpanon kautta. Hallitus myös vauhdittaa polttoon perustumattomien lämmöntuotantomuotojen kuten hukka- ja ympäristölämmön hyödyntämisen ja geotermisen lämmön käyttöönottoa.Hallitus valmistelee talousarvioesitykseen liittyvää lakia energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta. Tuki kannustaa aiempaa tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon ja energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen huomioiden kustannuskilpailukyvyn.Yrityksille maksettavan tuen suuruus määräytyy muun muassa päästöoikeuden hinnan sekä toiminnanharjoittajan sähkönkulutuksen tai tuotannon määrän perusteella. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotus sisältää 87 miljoonan euron määrärahan sähköistämistukeen. EU:n elpymisvälineen kautta rahoitetaan vihreää siirtymää. Energiatuen kautta rahoitettaviin investointeihin ehdotetaan reilut 546 miljoonaa euroa, joka 386 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2021. Innovaatiorahoitus luo pohjaa kasvulleTutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 573 miljoonan euron avustusvaltuutta, jossa on lisäystä 236 miljoonaa euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden.Tutkimus- ja kehittämistoimintaa edistetään myös ottamalla käyttöön ensi vuodesta alkaen tutkimus- ja kehittämistoiminnan 150 prosentin lisävähennys. Vähennys on voimassa vuoden 2027 loppuun.Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 15 miljoonan euron valtuutta uusiin laivahankkeisiin.Ehdotus TEM:n pääluokan määrärahoiksi 3,64 miljardia euroa – määrärahojen vähennys johtuu koronatukien vähenemisestä ja kertaluonteisen pääomituksen päättymisestäTyö- ja elinkeinoministeriö ehdottaa pääluokan määrärahoiksi 3,64 miljardia euroa, joka on lähes 247 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.Pääluokan menojen tasoa vuoden 2021 talousarvioon verrattuna laskevat erityisesti kertaluonteisen Suomen Malmijalostus Oy:n pääomituksen poistuminen, Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämien koronatukien maksatusten väheneminen sekä hallitusohjelman mukaisten määräaikaisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvuun osoitetun määrärahan poistuminen talousarviosta. Toisaalta budjetissa näkyy myös EU:n elpymisvälineestä tulevat valtuuksien lähes 700 miljoonan euron lisäykset ja määrärahojen 300 miljoonan lisäpanostukset ovat todella merkittävä kasvu budjetissa. Nämä näkyvät mm. pohjoismaisen työvoimamallin toimeenpanossa, energiatuessa sekä Business Finlandin avustusvaltuuksissa. Talousarvioesitys käsiteltiin valtioneuvostossa 27. syyskuuta. Hallituksen esitys vuoden 2022 talousarvioksi on julkaistu budjetti.vm.fi-sivustolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi eduskunnalle hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2022.Talousarvioesityksessä määrärahoiksi ehdotetaan 64,8 miljardia euroa. Tuloiksi arvioidaan 57,9 miljardia euroa. Talousarvioesitys on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen. Esityksen keskeisin sisältö on tiivistetty Budjettikatsauksessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään antanut hallituksen esityksen laiksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemisestä ja korvaamisesta. Lain tavoitteena on kehittää vahinkojen ennaltaehkäisyä sekä selkeyttää korvauksen myöntämiseen, maksamiseen ja valvontaan liittyviä menettelyjä.Esityksessä säädettäisiin avustusjärjestelmästä tukemaan vahinkojen ennaltaehkäisyä. Jatkossa ELY-keskukset voisivat myöntää avustusta vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Avustusta voisivat hakea yritysten lisäksi myös luonnolliset henkilöt, yhdistykset, säätiöt, paliskunnat ja kunnat.Lisäksi korvauksista ja tuista säädettäisiin yhdessä laissa nykyisen kahden säädöksen sijaan. Korvaukset ja tuet koskevat luonnonsuojelulailla rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja sekä maakotkan porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja.Esityksessä säädettäisiin myös vahinkojen korvaamisesta valtion talousarviovaroilla tilanteissa, joissa kustannusten sietäminen olisi yksityishenkilölle tai yritykselle kohtuutonta. Korvauksia voitaisiin maksaa viljelys- ja eläinvahingoista. ELY-keskuksen hyväksymän asiantuntijan tulee todentaa vahinko, jotta se voidaan korvata.Maakotkan porotaloudelle ja sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen osalta säädettäisiin vahingoista maksettavista laskennallisista tuista, sillä näitä vahinkoja ei voida käytännössä todentaa tai arvioida.Uusi laki tulisi voimaan sen jälkeen, kun Euroopan komissio on hyväksynyt lakiehdotukseen sisältyvät tukijärjestelmät.Lausunnoissa todettiin esityksen yhteiskunnallinen merkittävyysEsityksen yhteiskunnalliset hyödyt olisivat merkittäviä, koska rauhoitettujen eläinten aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet ja lisääntynevät jatkossakin, koska valkoposkihanhia arvioidaan esiintyvän Suomessa enemmän mm. ilmastonmuutoksen takia. Lausunnonantajat näkivät esityksen tärkeänä luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja rauhoitettujen eläinten suojelun yleisen hyväksyttävyyden sekä lajiensuojelun ja tiettyjen elinkeinojen harjoittamisen yhteensovittamista kannalta. Vahinkojen ennaltaehkäisemiseen myönnettävät avustukset nähtiin nykyiseen menettelyyn nähden erityisen tärkeänä uudistuksena.Korvausten maksaminen nähdään yhtenä tärkeimpänä keinona eri toimialojen ja alueiden välisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta erityisesti alueilla, joilla vahingot ovat toistuvia. Korvausten lisäksi tarvitaan myös muita keinoja hallita vakavia rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja. Muita keinoja ovat muun muassa maaseuturahastosta rahoitettavat ympäristökorvaukset sekä luonnonsuojelulain mukaiset poikkeusluvat.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouden kasvu jatkuu nopeaa 2,9 prosentin vauhtia vuonna 2022, kun pandemiasta toipuminen etenee, ennustaa valtiovarainministeriö 27. syyskuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen. Kasvupyrähdys liittyy patoutuneen kysynnän purkautumiseen tilanteessa, jossa rokottaminen etenee ripeästi, liiketoiminnalle asetettuja rajoituksia puretaan ja kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on vahva.Talouden elpyminen jatkuu syksyllä varsinkin niillä toimialoilla, joita koronarajoitukset vielä tällä hetkellä koskevat. Sen seurauksena talouskasvu pysyy vahvana myös loppuvuonna ja jatkuu vuonna 2022. Bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 3,3 prosenttia, 2,9 prosenttia vuonna 2022 ja 1,4 prosenttia vuonna 2023.  Ennusteessa tautitilanteen mahdollisen heikentymisen ei oleteta rajoittavan talouden toipumista, vaikka yhteiskunnan avaaminen tapahtuisi hitaammin kuin kesän ennusteessa oletettiin. Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus lisää ennusteen epävarmuutta.Julkisen talouden epätasapaino pienenee tänä ja ensi vuonna, kun talous kasvaa ripeästi ja epidemian aiheuttamat menotarpeet vähenevät. Julkinen talous jää suhdanteen tasaannuttua kuitenkin edelleen alijäämäiseksi. ”Talouden kasvupyrähdys on osa yhteiskuntaa kohdanneeseen iskuun ja sen väistymiseen liittyvää talouden luonnollista kiertoa. Pidemmällä aikavälillä on oleellista tukea työllisyyttä, investointeja, tuottavuutta, kilpailukykyä ja vakaata julkista taloudenpitoa rakennepolitiikan keinoin”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.Maailmantalous jatkaa nopeaa kasvuaMaailmantalous elpyy koronaviruspandemian varjossa nopeasti finanssipoliittisen elvytyksen, patoutuneen kulutuskysynnän purkautumisen sekä rokotusten etenemisen ansiosta. Nopea kasvu euroalueella jatkuu rajoitusten keventyessä sekä palveluiden kysynnän vahvistuessa. Voimakas elvytyspolitiikka Yhdysvalloissa on johtanut yksityisen kulutuksen nopeaan kasvuun.Maailman tavarakauppa on elpynyt erittäin nopeaan kasvuun pitkälti viime vuoden matalan vertailutason ansiosta. Kauppaa kuitenkin haittaavat teollisuuden komponenttipula ja myös konttiliikenteen logistiikkaan liittyvät ongelmat, mikä on näkynyt hetkellisinä saatavuusongelmina sekä hintojen nousuna.Investoinnit kasvavat ripeästi koko ennustejaksonVuonna 2021 BKT:n kasvun arvioidaan nousevan 3,3 prosenttiin. Kasvu jatkuu keskimääräistä nopeampana ensi vuoden kesään saakka. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,9 prosenttia vuonna 2022 ja kasvun hidastuvan 1,4 prosenttiin vuonna 2023. Globaalin elvytykseen sekä koronapandemiasta toipumiseen liittyvä merkittävä kasvupyrähdys jää taakse, ja talous kohtaa ennen kriisiä havaitut kasvun rajoitteet.Yksityisissä investoinneissa tapahtuu merkittävää toipumista maailmantalouden parempien kasvunäkymien ja kotimaisten hankkeiden johdosta. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) saatava rahoitus vauhdittaa yksityisiä investointeja vuosina 2021–2023. Asuntoinvestoinnit kääntyvät hitaaseen laskuun, kun uusia asuntoja aletaan rakentaa samaan tahtiin kuin pitkällä aikavälillä on keskimäärin alettu rakentaa. Korkea säästämisaste ja kuluttajien hyvä mieliala luovat edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle. Säästämisaste pysyy kuitenkin koko ennusteperiodin ajan positiivisena, kun kulutus jää käytettävissä olevia tuloja vähäisemmäksi.Maailmantalouden vahvistuminen, elvytystoimet ja Suomen vientituotteiden kysynnän kasvu tärkeillä kauppa-alueilla kasvattavat vientiä. Tänä vuonna kasvua ajaa tavaroiden vienti. Palveluiden ulkomaankauppaan on odotettavissa nopeaa kasvua vuonna 2022, kun kriisissä voimakkaasti kärsineillä palvelualoilla, kuten matkailussa, kasvu kiihtyy rajoitusten ja epävarmuuden vähetessä. Työllisyyden kasvu on vuoden ensimmäisellä puoliskolla nopeutunut merkittävästi. Talouskasvu pitää yllä työvoiman kysyntää, johon voidaan lyhyellä aikavälillä myös vastata, koska työttömiä on edelleen runsaasti ja hallitus tekee toimia työvoimantarjonnan lisäämiseksi. Ansioiden nousun ennakoidaan kiihtyvän vuosina 2022–2023. Inflaatio on kiihtynyt alkuvuonna energian hinnan nousun seurauksena, mutta hintojen nousu on kääntynyt laaja-alaisemmaksi. Palkkojen nousu välittyy vähitellen palveluiden hintoihin, mikä kiihdyttää inflaatiota.Talouden elpyminen ei poista julkisen talouden epätasapainoaJulkisen talouden alijäämä pienenee tänä ja ensi vuonna voimakkaasti ripeän talous- ja työllisyyskasvun vuoksi. Myös koronaepidemiaan liittyvän rahankäytön ja tukitarpeiden väistyminen vahvistavat julkista taloutta ensi vuonna. Talouden väliaikainen elpyminen ei kuitenkaan poista rakenteellista julkisen talouden epätasapainoa. Suhdanteen tasoittuessa julkisen talouden rahoitusaseman vahvistuminen hidastuu ja julkinen talous jää reilusti yli 3 miljardia euroa alijäämäiseksi 2020-luvun puolivälissä. Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuoden 2020 aikana 10 prosenttiyksiköllä lähes 70 prosenttiin. Ennustejaksolla velkaantumisvauhti hidastuu selvästi ja 2020-luvun puolivälissä velkasuhde näyttää väliaikaisesti tasaantuvan runsaaseen 73 prosenttiin. Väestön ikääntymisestä aiheutuva pitkäaikaishoiva- ja terveydenhuoltomenojen kasvu uhkaa kuitenkin kääntää velkasuhteen vähitellen uudelleen kasvuun. Talouden elpyminen edelleen riippuvainen pandemiastaEnnusteen merkittävimmät riskit liittyvät edelleen koronapandemiaan ja sen hallitsemiseksi tehtyjen rajoitteiden kehitykseen. Kehittyvien maiden epäonnistuminen pandemian hoidossa heikentäisi maiden taloutta ja olisi näin merkittävä isku myös maailmantalouden kasvulle.Epidemian pitkittyminen vähentäisi yksityistä kulutusta ja erityisesti palveluiden kysyntää, mikä heikentäisi talouden toipumista. Tautitilanteen heikentyminen näkyy myös investointiympäristön epävarmuuden lisääntymisenä, mikä voi lykätä investointeja eteenpäin tai estää niiden toteutumisen.Yksityiset investoinnit nousevat ennustejaksolla lähes 20 prosenttiin suhteessa BKT:seen. Elpymis- ja palautumistukivälineestä (RFF) saatava investointien vauhditus mahdollisesti nopeuttaa yksityisiä investointeja suuremmissa määrin kuin ennusteessa on oletettu. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — – Työvoiman kohtaanto-ongelmat ja työvoiman riittävyys, mutta toisaalta erityisesti pitkäaikaisen työttömyyden jälkeinen työllistymisen vaikeus ovat nyt Suomen työvoimapolitiikan keskeiset ratkottavat haasteet, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Pylkkänen puhui TEM-analyysien ja syksyn Ammattibarometrin julkistustilaisuudessa 27.9.2021.– Työ- ja elinkeinoministeriössä analysoidaan sekä työmarkkinoiden mekanismeja että työvoimapolitiikan aktiivisten toimien tuloksellisuutta, jotta voitaisiin tehdä yhä paremmin muun muassa työllisyyttä lisäävää ja työmarkkinoiden kohtaantoa parantavaa politiikkaa. Oikeiden päätösten tekemiseen tarvitaan tutkittua tietoa, joka tulisi saada laajasti kaikkien työllisyyden edellytyksiä kehittävien tahojen yhteiseen käyttöön, totesi Pylkkänen.Tutustu TEM-analyysien ja Ammattibarometrin tuloksiin tästä tiedotteesta.TEM-analyysi: Aktiivisilta työvoimapoliittisilta toimilta työllistyminen vuonna 2019Lyhyen aikavälin työllistymisen kannalta parhaita työvoimapoliittisia palveluita ovat vuonna 2019 olleet työllistäminen starttirahalla, vuorotteluvapaasijaisuudet sekä opiskelu työttömyystuella. Vastaavasti työllistymisen kannalta heikompia ovat olleet kuntouttava työtoiminta, valmennukset, kokeilut sekä opiskelu kotoutumistuella.Edellä luetellut, henkilöiden työmarkkina-asemaa parantavat palvelut, ovat tavotteiltaan ja volyymiltaan hyvin eri tyyppisiä. Eri palveluille asetetut erilaiset tavoitteet ja työnhakijoiden valikoitumien eri palveluihin vaikuttavat olennaisesti palvelun jälkeiseen työllistymiseen. Joissakin palveluissa, kuten kuntouttavassa työtoiminnassa, nopeat työllisyysvaikutukset eivät ole keskeisenä tavoitteena. Kuntouttava työtoiminta on kuntien sosiaalipalveluun kuuluva toimenpidekokonaisuus.Aktiivipalveluista avoimille työmarkkinoille sijoittumiset ovat vuodesta 2014 lähtien olleet pienessä kasvussa. Työmarkkinatilanteen yleisen paranemisen myötä erityisesti yksityisen sektorin työllistämisen ja ammatillisen koulutuksen jälkeinen avoimille työmarkkinoille sijoittuminen on ollut jo usean vuoden ajan kasvussa. Työvoimapoliittisten aktiivipalvelujen piirissä olevien määrä on pitkään ollut noin 120 000 henkilön tasolla.Todennäköisimmin aktiivisilta työvoimapalveluilta työllistyy muita nopeammin, mitä nuorempi on ikäluokassa 25–54-vuotiaat ja mitä enemmän omaa koulutustaustaa. Naiset ovat työllistyneet miehiä paremmin erityisesti julkiselle sektorille työllistämisten jälkeen. Miehet ovat työllistyneet jonkin verran naisia paremmin valmennusten sekä kotoutumistuella tapahtuneen opiskelun jälkeenTulokset perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Tilastokeskukselta hankkimaan tuoreimpaan työssäkäyntitilastoon eri työvoimapoliittisiin palveluihin osallistuneiden työmarkkinatilanteesta kolme ja kuusi kuukautta palvelun päättymisen jälkeen.TEM-analyysi: Uusia työpaikkoja syntyi myös koronavuonna 2020Rekrytointiongelmia esiintyi yleisesti Suomessa pandemiavuonna 2020. Osa niistä muodostui lopulta työvoimapulaksi, jossa haettua työvoimaa jäi osin tai kokonaan saamatta. Keskeiset syyt työvoiman saatavuusongelmissa olivat yhä puutteet koulutuksessa ja työkokemuksessa, joista työkokemus oli uusissa työpaikoissa koulutusta tärkeämpi ongelmien syy.Työvoimapula on määrällisesti selvästi suurinta terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa ja etenkin määräaikaisiin töihin on vaikea saada osaavaa työvoimaa. Tilanne tältä osin heikkeni eniten myös juuri tällä toimialalla. Myös koulutuksen toimialalla tilanne heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna.Analyysi perustuu yli 8 300 toimipaikan vastauksiin, jotka edustavat painotettuna yli 156 000 toimipaikkaa. Ne hakivat vuonna 2020 kaikkiaan 656 000 työntekijää, mikä on 94 000 työntekijää vähemmän kuin vuonna 2019. Määräaikaisia työntekijöitä haettiin selvästi enemmän kuin vakinaisia työntekijöitä. Uusia työpaikkoja syntyi runsaat 288 000, mikä on 37 000 työpaikkaa vähemmän kuin vuonna 2019. Vähennys on suhteellisen pieni ottaen huomioon, että olosuhteet taloudessa ja työmarkkinoilla olivat koronavuonna etenkin tietyillä toimialoilla epävarmat.Uusiin työpaikkoihin haettiin eniten työvoimaa kaupan alalla, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä rakentamisessa. Uusia työpaikkoja syntyi eli rekrytointeja uusiin työpaikkoihin tehtiin puolestaan suhteellisesti eniten rakentamisessa, informaatio- ja viestintäalalla, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa ja kaivostoiminnassa. Vähiten niitä syntyi terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Uusien työpaikkojen synty on yleisintä toimialoilla, joilla ovat tyypillisiä määräaikaiset tai kausiluonteiset työsuhteet. Uusia työpaikkoja syntyy tyypillisesti yrityksissä, jotka ovat kasvuhakuisia ja joissa henkilöstömäärä vaihtelee paljon. Näissä toimipaikoissa on usein myös ulkomaista työvoimaa.TE-toimisto nousi vuonna 2020 tärkeimmäksi hakukanavaksi, kun työntekijä rekrytoitiin uuteen työpaikkaan. Toiseksi tärkein hakukanava olivat epäviralliset henkilöyhteydet. Sosiaalisen median rooli hakukanavana kasvoi edelleen vuonna 2020.Toimipaikkoihin viimeksi rekrytoitu työntekijä tuli yleisimmin vakinaiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen. Näiden työsuhteiden osuus kasvoi hieman vuoteen 2019 verrattuna, mutta jäi kuitenkin alle puoleen kaikista työsuhteista. Useampi kuin joka viides työntekijä oli rekrytoitu yli kolmen kuukauden kestoiseen määräaikaiseen työsuhteeseen.Vuonna 2020 toimipaikoista kysyttiin myös työvoimapulan vaikutuksista toiminnan kasvuun. Liki joka neljännessä toimipaikassa osaavan työvoiman saatavuusongelmat estivät toimipaikan kasvun ongelman ollen merkittävin rakennusalalla.Toimipaikat suunnittelivat palkkaavansa etenkin myyjiä, talonrakentajia, myyntiedustajia, sovellussuunnittelijoita ja -ohjelmoijia.Ammattibarometri: Työvoimapulan painopiste on yhä terveys- ja sosiaalialallaTyövoimapulaa potevien ammattien määrä on Suomessa nousemassa korona-aikaa edeltävälle tasolle. Työvoiman ylitarjonnasta kärsivien ammattien määrä vähenee loivasti ja voidaan todeta, että koronan vaikutus ylitarjonnassa on vähäinen.Työvoimapulan painopiste on edelleen terveys- ja sosiaalialan ammateissa. Siivoojat ja hitsaajat ovat nyt palanneet pula-ammattien top-15 –listalle.Ylitarjonnassa korostuvat luovan työn ammatit, kuten taide- ja kulttuurialan asiantuntijat ja kuvataiteilijat, jotka nousivat uusina ammatteina ylitarjonnan top-15 –listalle.Suurimmat kysyntä- ja tarjontavolyymit ovat sairaanhoitajien ja lähihoitajien ammateissaAmmattien työmarkkinatilanne on tasapainoisin Satakunnassa ja Lapissa. Työvoimapula-ammattien määrä on ollut kasvussa vuodentakaiseen tilanteeseen nähden erityisesti Pohjois-Savossa, Hämeessä ja Kainuussa.Tulokset käyvät ilmi syksyn Ammattibarometrista, joka perustuu työ- ja elinkeinotoimistoissa elo-syyskuun 2021 aikana tehtyyn arvioon hieman yli 200 ammatin kysynnän ja tarjonnan suhteista lähitulevaisuudessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä järjestää keskiviikkona 29. syyskuuta avoimen kansainvälisen seminaarin. Seminaarissa tarkastellaan julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen viimeisimpiä kansainvälisiä kehityskulkuja. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat käytännöt, joilla julkiset panostukset nostavat TKI-toiminnan kokonaismäärää ja kannustavat yksityistä sektoria investoimaan TKI-toimintaan.Seminaarin alustajat ovat kansainvälisesti tunnustettuja asiantuntijoita TKI-politiikan tutkimuksen saralla. Taloustieteen professori Philippe Aghion esittelee julkisten TKI-toimien perusperiaatteita ja merkitystä viimeisimmän tutkimustiedon pohjalta. OECD:n tiede-, teknologia- ja innovaatio-osaston varajohtaja Dirk Pilat syventyy parhaisiin käytäntöihin, joilla julkinen sektori voi kannustaa yksityisen sektorin TKI-investointeja. Lundin yliopiston professori Sylvia Schwaag Serger puolestaan esittelee periaatteita ja keinoja julkisen TKI-rahoituksen pitkäjänteisyyden tukemiseksi.Seminaari on osa työryhmän käynnissä olevaa työtä, jossa selvitetään keinoja pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamiseen Suomessa.”Olemme onnistuneet saamaan kansainvälisesti alan parhaimpia asiantuntijoita pohtimaan TKI-rahoituksen viimeisimpiä kehityssuuntia. Työryhmän jäsenille tämä on erinomainen tilaisuus saada ajantasaista tietoa TKI-toimien vaikuttavuudesta ja parhaista kansainvälisistä käytännöistä. On myös tärkeää, että seminaari on kaikille avoin ja ruokkii osaltaan julkista keskustelua TKI-toiminnasta,” sanoo parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Matias Mäkynen.Tilaisuus järjestetään virtuaalisesti. Alustusten jälkeen osallistujilla on mahdollisuus kysymyksiin. Parlamentaarinen työryhmä kuulee alustajia myös tilaisuuden jälkeen pidettävässä kokouksessaan.Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.  Hallitus päätti huhtikuussa 2021 parlamentaarisen työryhmän perustamisesta Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi. Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä toimii 18.6.–31.12.2021.Kullakin eduskuntaryhmällä on työryhmässä yksi jäsen ja varajäsen. Työryhmän pysyvinä asiantuntijoina toimivat valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri sekä valtiovarainministeriön, opetus- kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköt.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi emännöi YK:n syyrialaisnaisten neuvoa-antavan ryhmän (Women’s advisory board, WAB) kokousta 26.9.−1.10.2021.WAB on syyrialaisnaisten verkosto, joka neuvoo YK:n pääsihteerin Syyria-erityisedustaja Geir O. Pederseniä hänen välittäessään poliittista ratkaisua Syyrian konfliktiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2254:n mukaisesti. Verkoston jäsenillä on vaihteleva sosioekonominen, poliittinen, kulttuurinen ja maantieteellinen tausta. Neuvonannossaan erityisedustajalle WAB ottaa huomioon naisten voimaannuttamisen ja oikeudet. Verkosto vie eteenpäin syyrialaisnaisten erilaisia, poliittisiin keskusteluihin liittyviä näkemyksiä.WABin jäsenet jatkavat Suomessa sisäisiä keskusteluitaan liittyen rooliinsa erityisedustajan neuvonantajana. He vaihtavat näkemyksiä myös suomalaisten kumppaneiden kanssa koskien naisten roolia konfliktinratkaisussa sekä koulutuksen merkitystä.Suomi on tukenut WABin työtä sen alusta asti. Tuki on osa Suomen miljoonan euron rahoitusta YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin Syyria-ohjelmalle vuosina 2020−2021.Mahdolliset tiedustelut: Petra Paasilinna, lähetystöneuvos, Lähi-idän yksikkö, puh 050 478 3840. Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Espanjan ensimmäinen varapääministeri, talous- ja digitalisaatioasioiden ministeri Nadia Calviño vierailee Suomessa maanantaina 27. syyskuuta. Suomen vierailuun osallistuvat myös digitalisaatiosta ja tekoälystä vastaava valtiosihteeri Carme Artigas sekä telekommunikaatiosta ja digitaalisesta infrastruktuurista vastaava valtiosihteeri Roberto Sánchez. Varapääministeri Calviño on Suomessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan kutsumana.Ensimmäinen varapääministeri Calviño tapaa ministeri Harakan lisäksi valtiovarainministeri Annika Saarikon sekä ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnarin.Varapääministeri Calviñon ja ministeri Harakan tapaamisessa keskustellaan muun muassa datataloudesta, yhteistyöstä digitalisaatioasioissa ja kyberturvallisuudesta.Tapaamisessa varapääministeri, valtiovarainministeri Annika Saarikon kanssa keskustellaan Euroopan talouden elpymisestä sekä muista ajankohtaisista talous- ja rahoitusasioista.Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnarin kanssa keskustelun aiheina ovat maiden elpymisohjelmien tarjoamat mahdollisuudet. Espanjan elpymisohjelman pääaloja ovat muun muassa vihreä siirtymä ja digitalisaatio, joissa Suomella on paljon osaamista tarjottavanaan.Varapääministeri Calviñolla on lisäksi Business Finlandin järjestämä pyöreän pöydän keskustelu suomalaisten teknologiayritysten kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi