NordenBladet — Slovenian EU-puheenjohtajakauden epäviralliset energia- ja liikenneministerikokoukset järjestetään 22.-23.9.2021 Kranjissa. Energiaministerien kokouksessa Suomea edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä ja liikenneministerien tapaamisessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Energiaministerit keskustelevat 55-valmiuspakettiin sisältyvistä EU:n energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian osuutta koskevien tavoitteiden kiristämisestä. Liikenneministerien aiheena on valmiuspakettiin sisältyvä asetusehdotus, joka koskee vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin käyttöönottoa. Liikenne- ja energiaministerien yhteiskokouksen aiheena on sähköinen liikenne.Energiaministerit keskustelevat Slovenian valmisteleman tausta-asiakirjan pohjalta komission heinäkuussa antamaan 55-valmiuspakettiin kuuluvista ehdotuksista uusiutuvan energian direktiivin (REDII) ja energiatehokkuusdirektiivin (EED) uudistamiseksi. Komissio on esittänyt muun muassa direktiiveissä käsiteltävien energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian osuutta koskevien tavoitteiden kiristämistä, jotta vuodelle 2030 asetettu vähintään 55 %:n päästövähennystavoite voidaan saavuttaa. Slovenia pyytää jäsenvaltioita huomiota siitä, miten tavoitteisiin pääseminen voitaisiin varmistaa. – On tärkeää varmistaa, että uudistuva sääntely tukee eikä jarruta kustannustehokkaita päästövähennyksiä. Tarvitaan ennakoitavissa olevaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta. Teollisuus ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Myös kansalaisten on koettava muutokset oikeudenmukaisina, ministeri Mika Lintilä painottaa. Liikenne- ja energiaministerit keskustelevat yhdessä sähköisen liikenteen edistämisestäEnergia- ja liikenneministerit keskustelevat yhteisessä osuudessa sähköisestä liikenteestä ja siihen liittyvistä haasteista, esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurista ja kansallisten energiamarkkinoiden toimivuudesta. Komission heinäkuussa esittelemän 55-valmiuspaketin aloitteilla edistetään liikenteen sähköistymistä ja sen kautta päästövähennyksiä.Liikenneministerit käyvät erikseen keskustelua ilmastopakettiin sisältyvästä asetusehdotuksesta, joka koskee vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin käyttöönottoa. – Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen on keskeistä liikenteen päästöjen vähentämisessä. Sähköautot yleistyvät nopeasti ja tätä positiivista kehitystä voidaan tukea sillä, että latausjärjestelmät ovat yhteen toimivia ja käyttäjäystävällisiä. Olennaista on myös, että vaihtoehtoisten käyttövoimien tarjonta on riittävää, toteaa ministeri Timo Harakka.Suomi pitää tärkeänä, että 55-valmiuspaketista käytävien neuvottelujen lopputuloksena kokonaisuudessaan saavutetaan vuodelle 2020 asetettu 55% ilmastotavoite, joka voidaan myös ylittää. On tärkeää, että neuvottelut etenevät ripeästi, jotta toimeenpanolle jää riittävästi aikaa. Valmiuspaketti myös ohjaa siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta. Siirtymä tulee toteuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, joka huomioi luontokadon ehkäisyyn, digitalisaatioon sekä siirtymän oikeudenmukaisuuteen liittyvät näkökohdat.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä eli koronapassista. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi koronatodistusta koskevat säännökset tartuntatautilakiin.Hallituksen esitykseen sisältyisi säännökset myös koronatodistukseen liittyvien henkilötietojen käsittelystä ja viranomaisvalvonnasta. Nämä väliaikaiset säännökset olisivat voimassa tämän vuoden loppuun asti.Tartuntatautilain muutos EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Koronapassi vaihtoehtona toimintaan muutoin kohdistuville rajoituksilleKoronapassina toimisi EU:n koronatodistus, jonka saa Omakannasta (todistus koronarokotuksista, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta). Tarvittaessa todistus on mahdollista saada paperisena versiona terveydenhuollosta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vaihtoehtona valtioneuvoston, aluehallintoviranomaisten ja kuntien asettamille koronarajoituksille rajoitusten kohteina olevat toimijat, kuten elinkeinonharjoittajat, voisivat edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä. Koronapassi olisi vaihtoehtoisena toimena käytössä vain silloin, kun kyseistä tilaisuutta tai tilaa koskevia rajoituksia olisi voimassa. Tällaisia rajoituksia voisivat olla esimerkiksi aukioloaikoja tai yleisömääriä koskevat rajoitukset. Koronapassi ei olisi kuitenkaan vaihtoehto rajoituksille silloin, jos viranomainen on sulkenut tilan tai kieltänyt yleisötilaisuuden kokonaan koronatilanteen vuoksi.Koronapassia voitaisiin edellyttää muun muassa ravintoloissa ja yökerhoissa sekä yleisötilaisuuksissa, kuntosaleilla ja muissa urheiluun tai liikuntaan käytettävissä sisäliikuntatiloissa, uimahalleissa ja kylpylöissä, tanssipaikoissa ja ryhmäharrastustoimintaan käytettävissä tiloissa, huvi- ja teemapuistoissa, eläintarhojen sisätiloissa, sisäleikkipuistoissa ja sisäleikkipaikoissa sekä museoissa, näyttelytiloissa ja muissa vastaavissa kulttuuritiloissa.Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että koronapassia voitaisiin edellyttää 12-vuotiailta ja sitä vanhemmilta, mutta lasten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi 12–17-vuotiaiden testaaminen koronatodistuksen saamista varten olisi turvattava julkisessa terveydenhuollossa, jos lapsi ei olisi saanut koronarokotteita.Tällä hetkellä Suomessa koronarokotteen voivat saada 12-vuotiaat ja tätä vanhemmat.Koronapassi luettaisiin mobiilisovelluksellaHallituksen esityksessä ehdotetaan, että tapahtuman järjestäjä voisi lukea koronapassin mobiililaitteella, johon on ladattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyväksymä Koronatodistuksen lukija -sovellus. Sen saisi maksutta sovelluskaupasta. Koronatodistuksen lukija ei keräisi tai tallentaisi todistusten tietoja.Tavoitteena edistää yhteiskunnan terveysturvallista avaamistaKoronapassin käyttöönoton tavoitteena on estää koronatartuntojen leviämistä kokoontumisissa ja siten osaltaan edistää yhteiskunnan terveysturvallista avaamista. Koronapassin avulla voisi järjestää laajemmin erilaisia tilaisuuksia, vaikka toimintaan muutoin kohdistuisi rajoituksia. Koronapassia käyttämällä asiakkaat ja osallistujat pääsisivät erilaisiin tiloihin terveysturvallisesti.Tänään annettuun hallituksen esitykseen sisältyy myös esitys tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevien maahantulosäännösten jatkamiseksi.Lisätietoahallitusneuvos Kirsi Ruuhonen, STM, [email protected] (koronapassia koskeva lainsäädäntö)
lakimies Maija Neva, STM, [email protected] (maahantuloa koskeva lainsäädäntö)
hallitusneuvos Joni Hiitola, OKM, [email protected] (koronapassi: kulttuuri ja liikunta)
hallitusneuvos Liisa Huhtala, TEM, [email protected] (koronapassi)
tietoarkkitehti Mika Pihlajamäki, THL, [email protected] (Koronatodistuksen lukija -sovellus)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevien maahantulosäännösten jatkamiseksi. Säännöksillä pyritään suojelemaan väestön terveyttää ehkäisemällä ulkomaista alkuperää olevien koronavirustartuntojen leviämistä Suomeen. Hallituksen esityksen mukaisia terveysturvallisuustoimia on käytössä useissa EU-maissa.Suomeen saapuvilta (vuonna 2005 tai sitä aiemmin syntyneiltä) henkilöiltä edellytettäisiin edelleen joko todistusta kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudista, saadusta hyväksyttävästä koronavirusrokotussarjasta tai ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta koronavirustestistä. Heidän, joilla on todistus ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta luotettavasta koronavirustestistä tai ensimmäisestä koronavirusrokoteannoksesta, tulisi käydä toisessa testissä 72–120 tunnin kuluessa maahantulosta. Vaihtoehtoisesti henkilön tulisi käydä koronavirustestissä Suomeen saavuttuaan ja toisessa testissä 72-120 tunnin kuluessa. Velvollisuus esittää todistus ja osallistua testiin ei koskisi henkilöitä, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden aikana ennen Suomeen saapumistaan oleskelleet vain sellaisessa maassa tai sellaisella alueella, jossa koronavirustaudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta erityistä epidemian leviämisen riskiä. Näistä maista ja alueista säädetään valtioneuvoston asetuksella.Esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi tartuntatautilakiin pysyvästi virka-apua täydentävää sääntelyä. Säännökseen lisättäisiin Tulli virka-apuviranomaiseksi. Muutos mahdollistaisi sen, että Tulli voisi antaa virka-apua terveystodistusten tarkastamisessa. Vastaavat tartuntatautilain säännökset ovat voimassa 15. lokakuuta 2021 asti ja nyt ehdotetuilla säännöksillä jatkettaisiin niiden voimassaoloa. Laki tulisi voimaan 16. lokakuuta 2021 ja lain väliaikaiset säännökset olisivat voimassa 31. joulukuuta 2021 saakka.Tänään annettuun hallituksen esitykseen sisältyy myös esitys EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä eli koronapassista. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhteiskuntatieteiden maisteri Satu Mäki-Lassila ja valtiotieteiden kandidaatti Miikka Pynnönen ovat aloittaneet puolustusministeri Antti Kaikkosen erityisavustajina 20.9.2021.

Satu Mäki-Lassilan vastuulla ovat kotimaan asiat sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan seuranta keskustan ministeriryhmälle. Mäki-Lassila siirtyy ministeri Kaikkosen avustajaksi eduskunnan puhemiehen erityisavustajan tehtävästä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa useiden ministerien erityisavustajana tällä ja aiemmilla hallituskausilla sekä virkamiehenä opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Miikka Pynnönen siirtyy ministeri Kaikkosen avustajaksi keskustan eduskuntaryhmän viestintäasiantuntijan tehtävästä. Hän avustaa ministeri Kaikkosta viestinnässä ja mediasuhteissa.

Puolustusministerin erityisavustajana jatkaa myös valtiotieteiden maisteri Janne Torvinen, jonka vastuulla ovat puolustuspoliittiset kysymykset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia. Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että lain tavoitteiden puuttuminen esitysluonnoksesta vaikeuttaa vaikutusten arviointia.Hallituksen esitysluonnoksia arvioidessaan lainsäädännön arviointineuvosto tukeutuu hallituksen esitysten laatimisohjeisiin ja säädösehdotusten vaikutusarviointiohjeeseen ja edellyttää ohjeiden noudattamista.Lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia. Lakia muutettaisiin siten, että opetushallitukselle annettaisiin toimivalta määrätä tutkinnon perusteissa siitä, miltä osin Suomessa käytettävistä tutkinnon perusteista voidaan poiketa tilauskoulutuksessa tai Euroopan ulkopuolella järjestettävässä tutkintokoulutuksessa. Lakiesityksestä puuttuu lain tavoitteita kuvaava osio. Kun lain tavoitetta ei kuvata, on epäselvää, miksi sääntelyä tehdään ja mihin esityksellä halutaan vaikuttaa.  Lain tavoitteiden puuttuminen esitysluonnoksesta vaikeuttaa vaikutusten arviointia. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa ei ilmaista riittävän selkeästi ja täsmällisesti nykytilaa, esitettyjen muutosten perusteita ja niiden vaikutuksia. Lakiehdotuksessa tulisi myös esittää tarkempia arvioita vaikutuksista erilaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjiin, tilaajiin ja opiskelijoihin. Arviointineuvosto on antanut lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta.Hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriön oli tarkoitus järjestää Ilmastoruokaohjelma todeksi -webinaari torstaina 23.9.2021 klo 9-11.30.Tilaisuudessa olisimme julkaisseet lopullisen ilmastoruokaohjelman ja kertoneet ilmastotyöstä, jota eri organisaatiot ja ihmiset ympäri Suomea jo tekevät.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministeri Skinnari vierailee Lissabonissa 21.–24.9.2021. Vierailun tavoitteena on lujittaa Suomen ja Portugalin välisiä kaupallisia suhteita. Portugali tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille esimerkiksi bio- ja kiertotalouden, energia-, ilmasto- ja digisiirtymän aloilla.Ministeri Skinnari tapaa vierailullaan mm. talouden ja digitaalisen siirtymän ministerin Pedro Siza Vieiran, ympäristö- ja ilmastoministeri João Pedro Matos Fernandesin, tiede-, teknologia- ja korkeakouluministeri Manuel Heitorin ja ulkomaankaupasta vastaavan valtiosihteerin Eurico Brilhante Diasin. Keskusteluissa käsitellään Portugalin elpymissuunnitelman keskeisiin prioriteettialueisiin, kuten bio- ja kiertotalouteen, energia-, ilmasto- ja digisiirtymään liittyviä yhteistyömahdollisuuksia sekä ajankohtaisia kauppapolitiikkaan ja kehityspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä.
Ohjelmaan sisältyvät myös tapaamiset Portugalin elinkeinoelämän sekä Portugalissa toimivien suomalaisyritysten edustajien kanssa. 
Vierailun yhteydessä julkaistaan suomalaisen Demola Global Oy:n kattava yhteistyöhanke Portugalin valtion ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa tulevaisuuden innovaatiotyötä ja vahvistaa vuorovaikutusta korkeakoulusektorin ja elinkeinoelämän välillä. Käynnistysvaiheessa (2021–2023) hankkeeseen osallistuu lähes tuhat korkeakouluopettajaa, noin 600 portugalilaista yritystä ja noin 5 000 opiskelijaa 14 eri ammattikorkeakoulusta Portugalista.  ”On tärkeää, että pääsemme elpymissuunnitelman toimeenpanon alkuvaiheessa laajasti esittelemään suomalaista osaamista Portugalissa. Suomella ja yrityksillämme on paljon tarjottavaa erityisesti resilienssin vahvistamisessa sekä ilmasto- ja digitaalisessa siirtymässä. Nämä teemat ovat sekä Suomen että Portugalin elpymissuunnitelmien ytimessä,” sanoo ministeri Skinnari.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Team Finland -verkoston ydintoimijat ulkoministeriö, Business Finland, Finnvera ja ELY-keskukset järjestävät TF Talks -webinaarisarjan syksyn 2021 aikana.Sarjan aloittaa ulkoministeriön ”Euroopan elpymisen mahdollisuudet” -webinaari tiistaina 28.9. kello 9-11.15.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hiilidioksidia sitovat ja varastoivat metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maa-alasta. Metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa onkin keskeinen. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa osana Hiilestä kiinni -kokonaisuutta lukuisia hankkeita, joilla metsätuhoja pyritään ehkäisemään ja metsien hiilinieluja vahvistamaan.Suomen tavoite hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen kehittymiseen voidaan merkittävästi vaikuttaa niillä ratkaisuilla, joita metsien hoidossa ja käytössä tehdään.  – Terveet ja hyväkasvuiset metsät sitovat tehokkaimmin hiilidioksidia ilmakehästä. Metsätuhojen ehkäisy hidastaa osaltaan myös hiilen vapautumista takaisin ilmakehään, neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen Luonnonvaraosaston Metsä- ja bioenergiayksiköstä avaa metsätuhojen torjunnan merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa.Suomessa metsätuhoja aiheuttavat esimerkiksi tuuli, lumi, metsäpalot, taudit, hyönteiset ja sorkkaeläimet. Torniaisen mukaan kaikki keskeisimmät metsätuhojen aiheuttajat hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Huomattavimpia haasteita ovat jo meille vakiintuneiden tuhonaiheuttajien, kuten kirjanpainajan, voimakas lisääntyminen sekä havununnan kaltaisten mahdollisten uusien tuhonaiheuttajien ilmaantuminen.– Toistaiseksi Suomessa metsien tila on edelleen hyvä. Ennusteiden mukaan lisääntyvä kesäaikainen kuivuus ja sulan maan aikana tapahtuvat myrskyt kuitenkin luovat suotuisat olosuhteet seurannaistuhojen leviämiseen, Torniainen kertoo.– Tuhojen ehkäisyn ohella on luotava edellytykset ja toimintamallit metsien pitkäaikaisen vastustuskyvyn vahvistamiseksi, kuten sekametsien osuuden lisääminen sekä kuusettumisen vähentäminen erityisesti eteläisessä Suomessa, hän jatkaa.Hiilestä kiinni -hankkeissa tutkitaan kattavasti metsätuhojen aiheuttajia
Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa rahoitetaan tällä hetkellä yli 70 tutkimus-, kehittämis-, tieto- ja innovaatio -hanketta. Lisäksi lokakuussa käynnistyvät uudet rahoitushaut.Uuden tiedon tuottamisen lisäksi Hiilestä kiinni -hankkeiden yhteisenä tavoitteena on tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä uusien ilmastokestävien toimintatapojen käyttöönotossa.Ilmastokestävää metsätaloutta pyritään hankkeissa edistämään niin, että ilmastovaikutusten lisäksi otetaan huomioon myös monimuotoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen. Toimilla edistetään kestävyyttä kokonaisvaltaisesti sosiaalisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Metsätuhojen ehkäisemiseen liittyvät Hiilestä kiinni -hankkeet käsittelevät aihetta monipuolisesti. Hankkeissa pyritään muiden muassa muodostamaan kokonaisvaltainen käsitys metsätuhojen laajuudesta ja kustannuksista, tutkitaan sorkkaeläinten aiheuttamien tuhojen vaikutusta metsien terveyteen ja kasvuun ja kartoitetaan lumituhoja laserkeilauksen avulla.Lisäksi monissa hankkeissa tavoitteena on tuottaa eri toimijoiden käytännön työtä auttavia palveluita esimerkiksi metsäpalojen, tuulituhojen ja juurikäävän aiheuttamien tuhojen ennakointiin ja paikantamiseen.– Meillä on varsin kattava joukko hankkeita, joissa pureudutaan käytännössä lähes kaikkiin keskeisiin metsien tuhonaiheuttajiin. Hankkeissa vahvistetaan tietopohjaa, kehitetään uusia menetelmiä ja työkaluja metsänomistajien, metsäalan toimijoiden ja viranomaisten käyttöön. Metsätuhojen ehkäisy ja niiden tehokas torjunta ovat koko alan yhteinen haaste, Torniainen tiivistää.Metsätuhot olivat esillä viime viikolla järjestetyssä Hiilestä kiinni -hankkeen aamukahviwebinaarissa, jossa kahdeksan hankkeen edustajat kertoivat tekemästään tutkimuksesta ja kehittämistyöstä. Voit tutustua tilaisuudessa pidettyihin esityksiin tästä linkistä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuuleminen Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen jatkon YVA-selostuksesta on alkanut. Kuulemisaika on 20.9.-18.11.2021. Kuuleminen toteutetaan muun muassa verkossa Lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Yleisölle suunnattu kuulemistilaisuus järjestetään Loviisassa torstaina 7.10.Fortum [Power and Heat Oy] toimitti 6.9.2021 työ- ja elinkeinoministeriöön ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus) jossa on selvitetty Loviisan ydinvoimalaitoksen mahdollisen käytön jatkamisen ja vaihtoehtoisesti käytöstä poiston sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksia. Fortumin YVA-prosessissa tarkasteltavat päävaihtoehdot ovat molempien Loviisan molempien laitosyksiköiden käytön jatkaminen noin vuoteen 2050 saakka tai ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto nykyisten lupajaksojen päättymisen jälkeen. Loviisa 1 -laitosyksikön nykyinen käyttölupa päättyy vuoden 2027 lopussa ja Loviisa 2 -yksikön vuoden 2030 lopussa.YVA-selostuksessa on arvioitu mm. hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen sekä ympäristöön, vesistöön, pohjavesiin, kalatalouteen, luontokohteisiin, maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Lisäksi on arvioitu sen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja aluetalouteen.Useita vaihtoehtoja antaa lausuntoja ja mielipiteitä YVA-selostuksestaFortumin arviointiselostus on nähtävillä osoitteessa: www.tem.fi/loviisan-yva-selostus TEM pyytää siitä lausuntoja viranomaisilta ja yhteisöiltä 20.9.-18.11.2021. Kuuleminen toteutetaan verkossa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi