NordenBladet — Kuuleminen Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen jatkon YVA-selostuksesta on alkanut. Kuulemisaika on 20.9.-18.11.2021. Kuuleminen toteutetaan muun muassa verkossa Lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Yleisölle suunnattu kuulemistilaisuus järjestetään Loviisassa torstaina 7.10.Fortum [Power and Heat Oy] toimitti 6.9.2021 työ- ja elinkeinoministeriöön ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus) jossa on selvitetty Loviisan ydinvoimalaitoksen mahdollisen käytön jatkamisen ja vaihtoehtoisesti käytöstä poiston sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksia. Fortumin YVA-prosessissa tarkasteltavat päävaihtoehdot ovat molempien Loviisan molempien laitosyksiköiden käytön jatkaminen noin vuoteen 2050 saakka tai ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto nykyisten lupajaksojen päättymisen jälkeen. Loviisa 1 -laitosyksikön nykyinen käyttölupa päättyy vuoden 2027 lopussa ja Loviisa 2 -yksikön vuoden 2030 lopussa.YVA-selostuksessa on arvioitu mm. hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen sekä ympäristöön, vesistöön, pohjavesiin, kalatalouteen, luontokohteisiin, maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Lisäksi on arvioitu sen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja aluetalouteen.Useita vaihtoehtoja antaa lausuntoja ja mielipiteitä YVA-selostuksestaFortumin arviointiselostus on nähtävillä osoitteessa: www.tem.fi/loviisan-yva-selostus TEM pyytää siitä lausuntoja viranomaisilta ja yhteisöiltä 20.9.-18.11.2021. Kuuleminen toteutetaan verkossa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa.
NordenBladet — Julkisen hallinnon API-periaatteiden tarkoituksena on edistää julkisen hallinnon tietojen ja toimintojen tarjoamista sekä hyödyntämistä lähtökohtaisesti ohjelmointirajapintojen avulla. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta kirjallisesti Lausuntopalvelu.fi-palvelussa 15.10.2021 mennessä.API-periaatteet muodostavat yhteiset toimintaohjeet ja suositukset julkisen hallinnon ohjelmistorajapintakehitykselle ja digitalisaation edistämiselle. Periaatteiden tukimateriaalit tarjoavat käytännönläheisempiä neuvoja ja esimerkkejä periaatteiden käyttöönoton tueksi. Julkisen hallinnon API-periaatteista on aikaisemmin puhuttu linjauksina, mutta väärinkäsitysten välttämiseksi nimi on muutettu API-periaatteiksi.API-periaatteet on valmisteltu avoimesti eri sidosryhmiä ja asiantuntijoita osallistaen. Julkisen hallinnon API-periaatteiden valmistelu alkoi syyskuussa 2020, ja loppuvuonna järjestettiin kaksi avointa tilaisuutta, jossa periaatteiden valmistelua edistettiin. Alustavat periaatteet valmistuivat vuoden 2020 lopussa.Alustavat API-periaatteet ja tavoitteet olivat avoimesti sidosryhmien kommentoitavissa tammikuussa 2021 ja tarkennetut periaatteet huhtikuussa 2021. Niitä käsiteltiin myös muun muassa hankkeen kaikille avoimessa verkkotilaisuudessa helmikuussa ja toukokuussa 2021 sekä Helsinki & North API-daysissa maaliskuussa 2021. Huhtikuussa 2021 toteutettiin pilotointeja yhdessä eri valtion virastojen ja laitosten kanssa.Helmikuussa 2021 asetettiin työryhmä suunnittelemaan API-periaatteiden ylläpitoa ja jatkokehitystä.API-periaatteiden toimeenpanoa tukevien tukimateriaalien ja esimerkkien valmistelu käynnistyi toukokuussa 2021. Työssä on hyödynnetty DigiFinlandin Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen yhdessä teettämää tilannekuva-analyysia.API-periaatteet lausuntopalvelu.fi-palvelussa
NordenBladet — Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuodessa 48 700 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin elokuussa 90 100. Kaikkiaan avoinna oli 155 300 työpaikkaa, mikä on 56 700 enemmän kuin vuosi sitten.Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli elokuun lopussa yhteensä 281 000 työtöntä työnhakijaa. Se on 48 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 48 400 enemmän kuin kaksi vuotta sitten elokuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 41 500:lla.Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 150 500 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna elokuun lopussa 35 700 henkilöä, mikä on 42 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 24 600 henkilöä, mikä on 36 400 vähemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Heinäkuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 7 800:lla.Pitkäaikaistyöttömiä oli 111 800Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 111 800, mikä on 32 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita, työttömiä työnhakijoita oli 105 200 eli 10 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 9 200 vähemmän kuin edellisen vuoden elokuussa eli yhteensä 32 800. Nuorten työttömyyksistä 58,6 prosenttia päättyi tammi-elokuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 4,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin elokuun aikana 90 100 eli 34 500 enemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Kaikkiaan elokuussa oli avoinna 155 300 työpaikkaa, mikä on 56 700 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli elokuun lopussa 105 900 henkilöä, mikä on 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 6,5 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli elokuussa 104 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 73,4 prosenttia, mikä on 3,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden elokuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 179 000, mikä oli 33 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 6,5 prosenttia eli 1,4 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.html Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html
NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen uutena erityisavustajana on aloittanut 20.9. Jirka Hakala.Hakala on aikaisemmin toiminut puolustusministeri Antti Kaikkosen erityisavustajana, josta hän siirtyi uuteen tehtäväänsä. Muina ministeri Kurvisen erityisavustajina jatkavat Eeva Kärkkäinen ja Antti Varis.Hakala vastaa erityisesti tiede- ja korkeakoulupolitiikkaan liittyvistä asioista.Kärkkäinen vastaa kirkollisasioista, kulttuuripolitiikasta sekä viestinnästä ja Varis liikuntapolitiikasta sekä nuoriso- ja opintotukiasioista.Yhteystiedot:Erityisavustaja Jirka Hakala, puh. 0295 140 005, [email protected]
NordenBladet — Lakiesityksen tavoitteena on säätää opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin tehtävissä olevan henkilöstön sekä oppilaiden ja opiskelijoiden välisestä sitovasta mitoituksesta. Sitovalla kuraattori- ja psykologipalveluiden henkilöstömitoituksella turvattaisiin oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen nykyistä tasa-arvoisempi saatavuus ja laatu.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksen tulee olla selkeä, tiivis ja johdonmukainen, jotta hallituksen esitys voisi palvella päätöksentekoa. Esitysluonnoksen vaikutusten arviointien yhteydessä on kuvattu myös laajasti nykytilaa ja tavoitteita. Arviointineuvosto katsoo, että vaikutusten arviointeja tulisi tiivistää ja tarkentaa.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa kuvataan kuraattori- ja psykologipalveluiden merkitystä lasten ja nuorten edulle, mutta ehdotetun muutoksen vaikutukset lapsiin, nuoriin ja perheisiin jäävät epäselviksi. Esitysluonnoksessa ei ole myöskään arvioitu riittävästi psykologien saatavuuden haasteiden vaikutusta henkilöstömitoituksen noudattamiseen.Arviointineuvosto on antanut lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta.Hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Tutkimuksen perusteella kaiken kaikkiaan 840 000 Suomessa asuvaa kopioi musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia yksityiseen käyttöön. Kopioijien määrä on vuosi vuodelta laskenut. Yksityisen kopioinnin kokonaismäärä 15–79-vuotiaiden keskuudessa on vuositasolla tutkimuksen mukaan noin 226–257 miljoonaa musiikki- ja videotiedostoja.Suomessa arvioidaan kopioivan vuoden aikana kaiken kaikkiaan 226–257 miljoonaa tiedostoa laillisia yksityisiä kopioita. Vuoden 2020 tutkimuksessa vastaava arvio yksityisen kopioinnin määrästä oli 258–276 miljoonaa tiedostoa. Vuosina 2013–2017 yksityisen kopioinnin kokonaismäärä aleni 725 miljoonasta n. 260 miljoonaan kopioon ja on sen jälkeen (2017-2021) ollut 257–297 miljoonan kopion välillä.Arvio yksityisen kopioinnin videotiedostojen määrästä on vuonna 2021 alhaisempi kuin vuoden 2020 tutkimuksessa, mutta musiikkitiedostoja on kopioitu vuonna 2021 hieman edellisvuotta enemmän. Yksityisen kopioinnin arvioitu kokonaismäärä (musiikki- ja videotiedostot) on alhaisempi kuin vuonna 2020.Musiikkia tallennetaan eniten matkapuhelimeen ja tietokoneeseen. Videomateriaalin käytetyin tallennusalusta on digiboksi. Musiikkia tallennetaan eniten suoratoisto/ streaming-palveluista (offline-tallennus), internetissä ilmaiseksi tallennettavissa olevista tiedoista (esim. artistien omat internet-sivut) sekä alkuperäisiltä CD-levyiltä. Näistä vain alkuperäisiltä CD-levyiltä tallennettu musiikki on mukana tutkimuksen yksityisen kopioinnin luvuissa. Videotallennukset ovat useimmin TV-ohjelmien tallennuksia.Musiikkia kopioineista yli puolet olisi hankkinut kopioidun aineiston jotenkin muuten, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Yli kolmannes musiikkia kopioineista olisi käyttänyt musiikin hankintaan maksullista lähdettä. Maksullinen suoratoistopalvelu on mainittu lähteeksi useammin kuin vuoden 2020 tutkimuksessa. Videotiedostoja kopioineista alle kolmannes olisi hankkinut kopioidun videoaineiston jotenkin muuten, jos kopiointi-mahdollisuutta ei olisi ollut. Osuus on alhaisempi kuin vuoden 2020 tutkimuksessa. Maksullista lähdettä olisi käyttänyt vajaa viidennes.Kolme neljästä Suomessa asuvasta on tulostanut, tallentanut, valokopioinut tai skannannut graafista aineistoa yksityiseen käyttöön viimeisen vuoden aikana. Käytetyimmät kopiointitavat ovat tulostus ja tallennus, joissa on tehty eniten tallennuksia myös kappalemäärittäin (sivumäärät) tarkasteltuna. Valokopioitu tai skannattu aineisto on useimmiten viranomaislomake tai lasku/tiliote, tulostettu tai tallennettu aineisto puolestaan viranomaislomake, valokuva, ruokaohje/resepti, oppimateriaali tai artikkeli. Tulostetun tai tallennetun graafisen aineiston julkaisija on ollut useimmin yksityinen henkilö (nettisivut tai blogi), jokin yritys tai julkishallinto.Graafisen aineiston osalta arvio yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluvasta sivumäärästä on 415–489 miljoonaa sivua. Arvioinnin pohjana on käytetty Kopioston aineistolajiluokitusta. tiliote, tulostettu aineisto puolestaan valokuva, viranomaislomake, ruokaohje/resepti tai oppimateriaali. Tulostetun tai tallennetun graafisen aineiston julkaisija on ollut useimmin yksityinen henkilö (nettisivut tai blogi), jokin yritys tai julkishallinto. Arvio yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluvasta sivumäärästä on 535–613 miljoonaa sivua (pohjautuu Kopioston aineistolajiluokitukseen).Tutkimuksen tärkein tavoite oli selvittää musiikki- ja videoaineiston osalta yksityisen kopioinnin kokonaismäärää Suomessa. Vastaavaa tietoa kerättiin edellisen kerran 2020 Taloustutkimuksen toimesta.Yksityinen kopiointi 2021 -tutkimuksen päätulokset
NordenBladet — Valtioneuvosto ottaa vaiheittain käyttöön yhteisen sähköpostiosoitteen. Loppuvuoden 2021 aikana kaikki ministeriöiden sähköpostiosoitteet muuttuvat gov.fi-päätteisiksi. Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ottavat päätteen käyttöön 20. syyskuuta alkaen.Näiden ministeriöiden henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat jatkossa pääsääntöisesti muotoa [email protected] Vanhoihin osoitteisiin lähetetyt viestit tulevat perille vielä kahden vuoden ajan.Ministeriöiden yleiset sähköpostiosoitteet muuttuvat myöhemmin vuoden 2021 aikana. Tämä koskee esimerkiksi kirjaamoiden osoitteita. Muutos ei vaikuta ministeriöiden verkkosivujen osoitteisiin, jotka säilyvät ennallaan.Myös oikeuskanslerinvirasto ottaa käyttöön gov.fi-sähköpostipäätteen 20. syyskuuta alkaen. Viraston yleiset sähköpostiosoitteet muuttuvat myöhemmin.Gov.fi käyttöön kaikissa ministeriöissäGov.fi-pääte on jo otettu käyttöön suuressa osassa ministeriöitä. Päätettä käyttävät nyt liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö. Ulkoasiainhallinnon gov.fi-käyttöönoton aikataulu vahvistetaan myöhemmin.Korkeaa varautumista ja turvallisuutta vaativissa tehtävissä työskentelevien sähköpostiosoitteiden päätteeksi tulee govsec.fi. 5. lokakuuta alkaen sisäministeriössä koko henkilöstön sähköpostiosoitteet muuttuvat muotoon [email protected]Yhteisellä sähköpostiosoitteella halutaan lisätä valtioneuvoston yhtenäisyyttä ja helpottaa kansalaisten mahdollisuutta ottaa yhteyttä valtioneuvostoon. Muutos tehdään osana normaalia sähköpostijärjestelmän ajantasaistamista. Uudistuksen yhteydessä parannetaan myös koko valtioneuvoston sähköpostiliikenteen tietoturvallisuutta ja kykyä havaita mahdollisia tietoturvapoikkeamia.Gov.fi-pääte valittiin, koska se on helposti tunnistettava ja sama malli on käytössä muissa maissa. Yhtenäinen osoitteisto sujuvoittaa myös henkilöstön liikkuvuutta eri ministeriöiden välillä.
NordenBladet — EU:n yleisten asioiden neuvoston kokouksen aiheina Brysselissä tiistaina 21. syyskuuta ovat lokakuun Eurooppa-neuvoston asialista, tilannekatsaukset koronatoimista sekä EU:n ja Britannian suhteesta, Euroopan komission strateginen ennakointiraportti sekä suunnitelmat vuoden 2022 työohjelmaksi, Slovenian puheenjohtajuusohjelma sekä Euroopan tulevaisuuskonferenssin eteneminen. Suomea kokouksessa edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Puheenjohtajavaltio Slovenia esittelee kokouksessa puheenjohtajakautensa prioriteetit:EU:n kriisinkestävyys (resilienssi), elpyminen ja strateginen autonomiaEuroopan tulevaisuuskonferenssieurooppalainen elämäntapa ja oikeusvaltioperiaateuskottava ja turvallinen EU.Neuvosto aloittaa lokakuun Eurooppa-neuvoston (21.–22.10.2021) valmistelun keskustelemalla kokouksen asialistasta. Eurooppa-neuvoston aiheita ovat koronapandemia, digitalisaatio ja ulkosuhteet.Neuvosto saa myös tilannekatsaukset EU:n ja Britannian suhteista sekä koronatoimien koordinoinnista unionissa.”Saamme kokouksessa komission varapuheenjohtaja Šefčovičin tilannekatsauksen EU:n ja Britannian suhteista. Keskeiset huomiot liittynevät Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan täytäntöön. Suomi antaa luonnollisesti tukensa komission maltilliselle ja rakentavalle lähestymistavalle. Koronatoimissa rokotukset ovat edenneet, mutta työ rokotekattavuuden nostamiseksi jatkuu sekä EU:n sisällä että globaalilla tasolla. Meidän on myös jatkettava keskustelua kriisin opetuksista, jotta EU olisi jatkossa paremmin varautunut”, eurooppaministeri Tuppurainen sanoo.Komissio esittelee yleisten asioiden neuvostolle vuoden 2021 strategisen ennakointiraporttinsa, jonka teemana on avoin strateginen autonomia, sekä suunnitelmiaan vuoden 2022 työohjelmakseen.”Suomi pitää tärkeänä, että sisämarkkina- ja teollisuuspolitiikan painotusten kesken vallitsee tasapaino. Tuemme eurooppalaisen huoltovarmuuden kehittämistä sekä EU:n strategisten riippuvuuksien vähentämistä ja parempaa hallintaa. Se ei kuitenkaan saa olla kiertoilmaus protektionismille. Unionin strategisen autonomian ja kilpailukyvyn on perustuttava sen omien vahvuuksien kehittämiselle sekä reilulle kilpailulle ja maailmantalouteen osallistumiselle”, ministeri Tuppurainen toteaa.Yleisten asioiden neuvosto saa kokouksessaan myös
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa kriisitilanteita koskevan valtionhallinnon kansalaisviestinnän uudistamistarpeita.Toimikautensa aikana työryhmä valmistelee ehdotukset uudistetuksi valtionhallinnon kriisiviestinnän prosessiksi, eli sellaisiksi ohjeistuksiksi ja teknisiksi ratkaisuiksi, joilla kansalaiset ja sidosryhmät saisivat häiriötilanteiden aikana helposti tietoa ja toimintaohjeita yhdestä osoitteesta sekä ohjeita arjen varautumisen tueksi. Työryhmä hyödyntää työssään havaintoja ja kokemuksia viime aikaisista laajamittaisista kriiseistä, kuten käynnissä olevasta koronapandemiasta ja Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta. Työssä huomioidaan myös viranomaisten varautumisen ja valmiuden kehittämistyö sekä informaatioympäristössä nousevat uhat, kuten informaatiovaikuttamisen tunnistaminen ja siihen vastaaminen.Työryhmän puheenjohtajana toimii johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen valtioneuvoston kansliasta. Työryhmässä on edustus ministeriöistä, virastoista ja aluehallintoviranomaisista. Työryhmä kuulee työnsä aikana eri laajasti hallinnonalojen virastoja ja sidosryhmiä. ”Työryhmän tavoitteena on häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestinnän sujuvoittaminen valtionhallinnossa. Vakavassa ja pitkäkestoisessa kriisissä väestön tiedontarve kasvaa voimakkaasti. Kun tilanteeseen liittyy lukuisia viranomaisia, jotka ohjeistavat kansalaisia ja sidosryhmiään oman toimialansa tiedoilla, tieto pirstoutuu ja kokonaiskuvan saaminen hankaloituu. Tällöin myös ristiriitaisen tiedon ja disinformaation riskit korostuvat. Siksi kansalaisviestinnän kehittäminen on erityisen tärkeää”, puheenjohtaja Jussi Toivanen summaa.Työryhmän toiminta alkaa syyskuussa 2021 ja kestää toukokuun 2022 loppuun saakka.
NordenBladet — Globaalin yhteistyön merkkitapahtumana tunnettu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen korkean tason viikko alkaa 20. syyskuuta. Suomelle yleiskokousviikko tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa yhteistyösuhteita ja tuoda esiin ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tärkeitä teemoja. YK:n yleiskokouksen korkean tason viikko on globaalin yhteistyön merkkitapahtuma. Suomen ohjelmassa korostuvat koronapandemia, ihmisoikeudet ja ilmastokysymykset. Kuva: Evan Schneider/YKYK:n yleiskokous kokoontuu 76. kertaa. Yleiskokous on YK:n kuudesta pääelimestä ainut, jossa kaikilla jäsenmailla on tasa-arvoinen edustus: yksi maa, yksi ääni. Tämän vuoden yleiskokouksessa teemana on resilienssi ja kestävä jälleenrakentaminen koronapandemian jälkeen, planeetan tarpeisiin vastaaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja YK:n uudistaminen.Yleiskokouksen korkean tason viikko alkaa maanantaina 20. syyskuuta. Korkean tason viikko kokoaa New Yorkiin vuosittain maailman valtioiden johtoa sekä kansainvälisiä organisaatioita. Varsinaisen yleiskokouksen rinnalla järjestetään myös muita tilaisuuksia ja tapaamisia. Tänä vuonna korkean tason viikko järjestetään hybridimuotoisena pandemiatilanteesta johtuen. Lue lisää yleiskokouksesta YK:n yleiskokouksen virallisilta sivuilta (englanniksi).Korkean tason viikko tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa yhteistyösuhteitaSuomen YK-toiminnan lähtökohtina ovat kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustaminen ja monenvälisen yhteistyön vahvistaminen. YK:n yleiskokouksen korkean tason viikko tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden vahvistaa yhteistyösuhteita valtioiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Suomen yleiskokoustavoitteissa korostuu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohja: ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa.Ajankohtaisina teemoina Suomen valtuuskunnan ohjelmassa korostuvat koronapandemia ja terveysturvallisuus, ilmastokysymykset, ihmisoikeuksien edistäminen, sekä Etiopian ja Afganistanin tilanteet. Lisäksi asialistalla on muun muassa Suomen ehdokkuus YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022–2024 sekä YK:n vahvistaminen.Suomen valtuuskuntaa yleiskokouksessa johtaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu New Yorkissa ministeritason tilaisuuksiin sekä tapaa paikan päällä kahdenvälisesti ministerikollegoja ja YK:n edustajia. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari edustaa Suomea viikon aikana useissa korkean tason virtuaalitilaisuuksissa.Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää Suomen puheenvuoron yleiskokouksessa tiistaina 21.9. noin kello 23.15 Suomen aikaa. Useita korkean tason viikon julkisia puheenvuoroja lähetetään suorana lähetyksenä YK:n netti-TV:stä.Twitterissä yleiskokoustunnelmia voi seurata tunnisteilla #UNGA76 ja #UNGA, erityisesti Suomen osallistumista tunnisteella #FIUNGA76.LisätietoaTiedote 17.9.: Ministeri Haavisto matkustaa New Yorkiin YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolle, ministeri Skinnari edustaa Suomea korkean tason virtuaalitilaisuuksissaSuomi ja YK Suomen pysyvän YK-edustuston sivuillaSuomen ihmisoikeusneuvostokampanja (englanniksi)
YK:n yleiskokouksen korkean tason viikko on globaalin yhteistyön merkkitapahtuma. Suomen ohjelmassa korostuvat koronapandemia, ihmisoikeudet ja ilmastokysymykset. Kuva: Evan Schneider/YK