NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen valtioneuvoston asetukseksi, jonka perusteella Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisia energiainvestointitukia voidaan myöntää vuosina 2022–2026. Lausuntoja voi antaa Lausuntopalvelu.fi-sivustolla 20.10.2021 saakka.Ohjelman mukaisilla tuilla edistetään energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeita, joilla vähennetään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja edistetään vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Tavoitteena on myös vähentää uusiutuvaan energiaan ja uuteen energiateknologiaan liittyviä teknologisia ja taloudellisia riskejä muun muassa vety- ja uuden energiateknologian hankkeissa. Asetuksen mukaan tukea voitaisiin myöntää Suomen elpymis- ja palautussuunnitelmassa määritellyille energiainfrastruktuurihankkeille, uuteen energiateknologiaan, vähähiilisen vedyn tuotantoon ja varastointiin, hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.Asetuksessa säädettäisiin muun muassa tuettavista hankkeista, hyväksymisen edellytyksistä, tukitasoista ja hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi siinä vahvistettaisiin hankkeiden valmistumiseen ja raportointiin liittyviä määräaikoja, jotka perustuvat erityisesti EU:n RRF-asetuksessa ja Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa asetettuihin määräaikoihin.Tuen myöntämisistä päättäisivät työ- ja elinkeinoministeriö sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, asetuksessa asetettujen raja-arvojen perusteella. Lisäksi Business Finland päättäisi tuen myöntämisestä Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille (Important Projects of Common European Interest) vetyhankkeille.EU:n asetus elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (RRF-asetus) annettiin 12.2.2021. Sen tarkoituksena on tukea jäsenvaltioiden elpymistä korona-kriisistä. Rahoitustukea saadakseen jäsenvaltioiden tulee esittää kansallinen elpymis- ja palautussuunnitelma. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Sillä tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suunnitelman vihreän siirtymän pilarin osa-alueiden alla on tarkoitus tukea mm. energiainfrastruktuuri-investointeja, hukkalämmön talteenottoa, uutta energiateknologiaa, teollisuuden sähköistämishankkeita sekä vetyhankkeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnon virkistyskäyttöstrategialla pyritään tekemään luonnossa virkistymisestä kansallinen menestystekijä. Yhä useamman suomalaisen toivotaan löytävän itselleen sopivia tapoja olla ja liikkua luonnossa. Strategiassa kiinnitetään erityistä huomiota lähiluonnon saavutettavuuteen, luonnossa liikkumisen kansanterveydelliseen näkökulmaan sekä yhteistyön vahvistamiseen. Lausuntoja strategialuonnoksesta pyydetään 22.10. mennessä.”Luonnon virkistyskäyttö on saamassa ensimmäistä kertaa oman kansallisen strategiansa. Strategia tulee tarpeeseen, sillä varsinkin koronapandemian aikaan yhä useampi on löytänyt luonnossa liikkumisen arvon. Myös kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda virkistyskäytön hyötyjä suomalaisten tietoon ja käyttöön. Strategia valmistellaan tänä vuonna laajapohjaisessa yhteistyössä ja se ulottuu vuoteen 2030. Luonnon virkistyskäytön strategiset tavoitteetStrategisiksi tavoitteiksi esitetään lähiluonnon saavutettavuutta sekä kansanterveyden edistämistä luonnon virkistyskäytön avulla. Tavoitteena on, että lähiluonto on Suomessa yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa. Luonnossa liikkuminen ja oleminen halutaan ottaa nykyistä vahvemmin osaksi kansanterveystyötä.Strategian avulla tähdätään luonnon virkistyskäytön yhteistyön vahvistamiseen. Tavoitteena on myös tunnistaa ja vahvistaa tiedollisia ja taloudellisia resursseja kysyntälähtöisesti. Yksi konkreettinen toimenpide on kansallisen ulkoilutietopalvelun tuottaminen, joka tarjoaisi kattavasti tietoa ulkoilumahdollisuuksista ja -palveluista sekä yhteistyötä edistävän koordinaatioelimen perustaminen. Kaikessa virkistyskäytössä vaalitaan luonnon kestävyyttä kunnioittamalla luontoa ja sen monimuotoisuutta sekä huolehtimalla luonnon kantokyvystä. Strategialuonnosta valmisteltu laajassa yhteistyössäLuonnon virkistyskäyttöstrategiaa on valmisteltu ympäristöministeriön koolle kutsumassa työryhmässä ja työpajoissa. Strategian laajapohjaisessa valmistelussa on myös hyödynnetty sidosryhmien ja kansalaisten vastauksia oikeusministeriön otakantaa.fi –palvelussa. Vastauksia kertyi yhteensä 8074. Laaja osallistaminen on ollut perusteltua, sillä luonnon virkistyskäyttö koskettaa lähes kaikkia suomalaisia.Strategiatyön ohjausryhmään on osallistunut seitsemän eri ministeriötä, Metsähallitus Luontopalvelut, ELY-keskusten ympäristövastuualue, Kuntaliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto sekä Ulkoilufoorumi, jonka 17:ä jäsenjärjestöä edustaa Suomen Latu.Strategialuonnoksesta voi antaa palautetta 22.10. asti osoitteessa lausuntopalvelu.fi. Strategian on määrä valmistua vuoden 2021 aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta on nyt lausuntokierroksella.Esityksessä ehdotetaan, että vaaleissa toimitettaisiin jatkossa laitosäänestys Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnissa ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä. Muutoksen myötä varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat äänioikeutetut voisivat äänestää laitosäänestyksessä.Kuntavaaleissa 2021 järjestettiin laitosäänestys väliaikaisen lakimuutoksen nojalla.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.1.2022, jotta se olisi voimassa tammikuussa 2022 toimitettavissa aluevaaleissa.Lausuntopyynnön vastausaika päättyy 11.10.2021.
Lausuntopalvelu.fi: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta – luonnos

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetushallitus on myöntänyt lukiokoulutuksen järjestäjille valtionavustukset, joiden tavoitteena on tasoittaa koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia lukiokoulutuksessa. Valtionavustukset on tarkoitettu opetukseen, ohjaukseen, hyvinvointiin ja tukitoimiin liittyvien lisäresurssitarpeiden rahoittamiseen vuosina 2021–2023.Avustuksia myönnettiin 211 lukiokoulutuksen järjestäjälle, yhteensä 15 miljoonaa euroa.
Valtionavustuksella tuetaan lukiokoulutuksen järjestäjiä pitkittyneen koronavirustilanteen johdosta. Avustuksilla rahoitetaan tukitoimia, joilla paikataan opiskelijoiden osaamisvajeita ja vahvistetaan heidän hyvinvointiaan. Tavoitteena on parantaa lukio-opiskelijoiden edellytyksiä jatkaa opintojaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa opetuksessa sekä tukea heitä ylioppilastutkintoon valmistautumisessa ja jatko-opintoihin siirtymisessä.– Korona on vaikuttanut vakavasti lukiolaisten mahdollisuuksiin oppia ja opiskella. Etäopetusjaksot ovat aiheuttaneet monille vakavia oppimisvajeita ja lukiolaisten hyvinvointi sekä jaksaminen ovat koetuksella. Näiden avustusten avulla tehdään arvokasta ja välttämätöntä työtä koronan aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi, sanoo opetusministeri Li Andersson.Avustusta kohdennetaan opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin erityisesti niille opiskelijoille, joilla arvioidaan olevan puutteita opetussuunnitelman perusteiden mukaisten osaamistavoitteiden saavuttamisessa.Avustusta voidaan myös käyttää lisäresurssina opiskelijoille annettavaan oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen sekä opiskelijoille annettavaan yhteisölliseen tai yksilölliseen hyvinvoinnin tukeen.Hallitus linjasi avustuksesta kolmannessa lisätalousarviossa kesäkuussa 2021.
Myönnetyt avustukset:Tiedote avustuksista (OPH)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut haettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta vastaavien hyvinvointialueiden tietojenkäsittelyn, tieto- ja viestintätekniikan eli ICT:n muutosten käynnistysvaiheen kustannuksiin rahoitusta nopeutetulla aikataululla.Haku käynnistyy 24.9.2021 ja päättyy 22.10.2021. Haun yhteydessä haettavaksi varataan enintään 23 miljoonaa euroa, josta kullekin hakijalle myönnetään enintään yhden miljoonan euron rahoitus.Avustus perustuu hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tiedonhallinnan ja tietohallinnon muutoksen rahoituksesta vuosina 2021–2026 annettuun valtioneuvoston asetukseen (820/2021).Avustus myönnetään asetuksen 3 § mukaisiin kustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä uudistuksen aikataulun kannalta. Käynnistysvaiheen kustannuksiin myönnettävä avustus kytketään osaksi 16.9.2021 avattua valtionavustusta seuraavasti:Käynnistysvaiheen kustannuksiin myönnettävä avustus on käytettävä kokonaisuudessaan ennen myöhemmin myönnettävän varsinaisen avustuksen maksatusta.Käynnistysvaiheen kustannuksiin myönnettävä avustus huomioidaan kullekin hakijalle myöhemmin myönnettävän laajemman avustuksen määrässäHakemusten käsittely toteutetaan joustavasti siten, että kullekin hakijalle valmistellaan valtionavustus- ja maksatuspäätös viipymättä riittävät tiedot sisältävän hakemuksen saapumisen jälkeen.Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti 16.9.2021 varsinaisen valtionavustushaun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamiseen liittyvän ICT-muutoksen tueksi. Haettavaksi tuli yhteensä 220 miljoonaa euroa ja avustuspäätösten tavoiteaikatauluksi asetettiin joulukuun 2021 ja tammikuun 2022 välinen aika.Haun avaamisen yhteydessä käydyssä vuoropuhelussa hyvinvointialueiden edustajat toivat esiin arvionsa ja huolensa siitä, että avustuspäätösten saaminen vuoden vaihteessa vaarantaa uudistukseen liittyvän ICT-muutoksen hallitun toimeenpanon 1.1.2023 mennessä. Jotta toimeenpano voidaan toteuttaa hallitusti, sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut alkuperäisen avustushaun lisäksi toteutettavan käynnistysvaiheen kustannuksia koskevan hakuprosessin.Ohjeet hakemuksen laatimiseen ja muu materiaaliHyvinvointialueiden käynnistämisen ICT-muutoskustannuksiin rahoitusta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat tarkastelleet valtakunnallisen etätyösuosituksen voimassaolon perusteita. Ministeriöt esittävät, että etätyösuositus päättyy 15. lokakuuta. Ministeriöt arvioivat, että siihen mennessä rokotuskattavuus olisi lähellä valtioneuvoston asettamaa tavoitetta. Tämä mahdollistaisi siirtymisen etä- ja läsnätyön yhdistämiseen terveysturvallisesti.  Epidemiatilanne ja rokotuskattavuus ovat parantuneet koko maassa. Tällä hetkellä rokotuskattavuus ei kuitenkaan vielä ole työikäisen väestön osalta hallituksen uudistetun hybridistrategian mukaisella vähintään 80 prosentin tasolla. Lisäksi tartuntoja todetaan edelleen paljon.   Paluu työpaikoille voidaan aloittaa jo aiemmin, jos se on riskien arvioinnin ja alueellisen epidemiatilanteen perusteella mahdollista. Vastuu terveysturvallisesta työnteosta on työpaikoilla   Etätyösuosituksen jatkaminen lokakuun puoleen väliin antaa työpaikolle mahdollisuuden joustavaan siirtymiseen lisääntyvään etä- ja läsnätyön yhdistämiseen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kansallisella tasolla etä- ja läsnätyön yhdistämiseen liittyviä näkökulmia pohditaan Työterveyslaitoksen, ministeriöiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Nämä näkökulmat tuodaan esiin muun muassa ohjeistuksissa työpaikoille. Valmistelutyön tulokset auttavat työpaikkoja siirtymään kohti uutta arkea. Vastuu terveysturvallisesta työnteosta siirtyy vahvemmin työpaikoille, kun laajaa valtakunnalliseen suositukseen perustuvaa etätyötä puretaan.  Koronavirukselta suojautuminen on edelleen tarpeen huomioida, kun työpaikoilla lisätään läsnätyötä.   Valtioneuvosto arvioi tammikuussa 2021 eri torjuntatoimenpiteitä ja päätti toimintasuunnitelman laatimisesta ja sen myötä asteittaisesta valmistautumisesta yhteiskunnan avaamiseksi. Osana hybridistrategian toimintasuunnitelmaa ministeriöt saivat tehtäväksi arvioida uudelleen hallituksen antaman valtakunnallisen etätyösuosituksen perusteita ja voimassaoloa syyskuun puoliväliin mennessä. Lisäksi suositeltiin aloitettavaksi välitön kansallinen valmistelutyö siirtymisestä etätyöstä läsnä- ja etätyön yhdistämiseen. Ministeriöt hyödynsivät työssään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen arviointeja sekä epidemiologisesta kehityksestä että etätyön vaikutuksista osana koronan torjuntatoimenpiteitä.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinnista perjantaina 24. syyskuuta.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Nairobin-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Pirkka Tapiolan Eritreaan ja Somaliaan. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen hallitus on tänään vastannut eurooppalaiselle kidutuksen vastaisen komitealle. Vastauksessa selvitetään, mihin toimenpiteisiin viranomaiset ovat ryhtyneet komitean syksyn 2020 tarkastuskäynnin johdosta.Kiduksen vastainen komitea (CPT) teki määräaikaisen tarkastuskäynnin Suomeen syyskuussa 2020. Tarkastuksen kohteena oli muun muassa poliisin säilytystiloja, vankiloita, ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö, psykiatrinen sairaala ja kaksi koulukotia. CPT julkaisi toukokuussa raportin havainnoistaan ja suosituksistaan ja edellytti Suomelta vastausta syyskuun loppuun mennessä.CPT:n raportissa painottui vapautensa menettäneiden kohtelu erityisesti poliisin säilytystiloissa. Vastauksessaan CPT:lle Suomi toteaa, että suositukset ja havainnot otetaan huomioon muun muassa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lisäksi suosituksiin pyritään vastaamaan, kun ohjetta poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta parhaillaan uudistetaan Poliisihallituksessa.Vankeinhoidon osalta CPT kiinnitti raportissaan huomiota muun muassa vankien mahdollisuuksiin osallistua toimintaan ja erityisesti eristettyjen vankien ja tutkintavankien ihmiskontaktien turvaamiseen. Oikeusministeriö asetti aiemmin syyskuussa työryhmän arvioimaan vankeuslain ja tutkintavankeuslain muutostarpeita. CPT:n havainnot otetaan tässä työssä huomioon. CPT oli huolestunut myös vankien välisestä väkivallasta. Rikosseuraamuslaitos teetti alkuvuonna kaksi selvitystä vankilaturvallisuudesta ja järjestäytyneen rikollisuuden haasteisiin vastaamisesta. Vankilaturvallisuutta kehitetään näiden selvitysten jatkotoimena.Tahdosta riippumatossa psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden osalta CPT kiinnitti raportissaan huomiota potilaisiin kohdistettavien rajoitustoimenpiteiden kestoon. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi rajoitustoimenpiteitä koskevien säännösten täsmentämistarpeita mielenterveyslakia uudistettaessa osana asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta koskevaa lakihanketta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kestävän kehityksen toimikunta palkitsi vuoden parhaat kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset. Pääsihteeristö valitsi kolme merkittävää sitoumusta, jotka edistävät sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Tunnustuksen saivat Ensi- ja turvakodin liitto, Poliisiammattikorkeakoulu ja Visit Mikkeli.Sitoumus2050 -palveluun tehdyt julkiset ja vapaaehtoiset toimenpidesitoumukset ovat kestävän kehityksen toimikunnan keino edistää kestävää kehitystä koko yhteiskunnassa. Parhaat sitoumukset palkitaan vuosittain Euroopan kestävän kehityksen viikolla järjestettävässä Vuoden parhaat sitoumukset -tilaisuudessa.”Kaikissa tänään palkituissa sitoumuksissa korostuu yhteistyön merkitys. Ensi- ja turvakotien liiton sitoumukseen on liittynyt omilla sitoumuksillaan useita muita alan järjestöjä. Visit Mikkelin sitoumus edistää alueen matkailuyritysten kestäviä käytänteitä ja Poliisiammattikorkeakoulun sitoumus on osa viime vuonna palkittua Sisäministeriön kattositoumusta, joka koskee koko hallinnon alaa,” kertoo kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala valtioneuvoston kansliasta.Poliisiammattikorkeakoulun sitoumus tähtää hiilijalanjäljen pienentämiseen 50 % vuoteen 2027 mennessä sekä osaamiseen kehittämiseen, monimuotoisuuden edistämiseen ja eettisyyden vahvistamiseen. Ensi- ja turvakotien liitto sitoutuu puolestaan tukemaan entistä useampaa avuntarvitsijaa sekä vahvistamalla ekologisia toimenpiteitä liiton työssä. Visit Mikkeli puolestaan sitoutui lisäämään vastuullisuusviestintää kanavissaan ja tukemaan alueen matkailuyrityksiä Sustainable Travel -sertifikaatin saamisessa. Virtuaalisessa palkintolähetyksessä kuultiin myös Sitoumus2050-työn pioneerin, Espoon kaupungin, opit ja vinkit menestyksekkääseen kestävän kehityksen työhön. Espoossa on tehty jo yli 300 eri kokoista sitoumusta.”Espoon kaupunki on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja liittyi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Tavoitteenamme on olla houkutteleva kehittämisympäristö tulevaisuuden kestäville kaupunkiratkaisuille ja tarjota asukkaille hyvät mahdollisuudet tehdä arjessaan kestäviä valintoja ja vaikuttaa lähiympäristöönsä,” kertoo Espoon kaupungin kestävän kehityksen johtaja Helena Kyrki.Palkintotilaisuus toteutettiin yhteistyössä Motiva oy:n kanssa. Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva valittiin alkukesästä uudeksi Sitoumus2050-palvelun yhteistyökumppaniksi. Motiva vastaa jatkossa palvelun markkinoinnista, viestinnästä ja asiakaspalvelusta. Sitoumus2050-palvelussa kuka tahansa voi ottaa osaa kestävän yhteiskunnan rakentamiseen tekemällä oman kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen.Euroopan kestävän kehityksen viikko on Euroopan kestävän kehityksen verkoston vuosittainen aloite, jonka tavoitteena on tuoda koko Eurooppa yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi. YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Lauantaina 25. syyskuuta vietetä Agenda2030 -toimintaohjelman vuosipäivää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 24.9.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi