NordenBladet — Suomi on EU-komission vaatimuksesta täsmentämässä pelastuslain mukaista jälkiraivausvastuuta. Jatkossa velvollisuus koskisi tulipalojen lisäksi säteilyvaaratilanteita, öljyvahinkoja ja muita onnettomuuksia. Samalla pelastuslakia ja asetusta ulkoisista pelastussuunnitelmista muutettaisiin niin, että vaatimus ratapihojen ja satama-alueiden pelastussuunnitelmista säilyisi jatkossakin laissa.Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle pelastuslain muutosta koskevan luonnoksen hallituksen esityksestä, joka koskee erilaisten onnettomuuksien jälkiraivausta ja -vartiointia sekä vaarallisten aineiden kuljetusta hoitavia ratapihoja. Muutos koskee myös sisäministeriön asetusta ulkoisista pelastussuunnitelmista.Ratapihojen ulkoiset pelastussuunnitelmat varmistetaan lakimuutoksellaSuomessa on ratapihoja, joissa liikkuu paljon vaarallisia aineita. Esityksen mukaan pelastuslaitoksen olisi laadittava ulkoinen pelastussuunnitelma yhdessä ratapihalla toimivien yritysten kanssa onnettomuuden varalta nimetyille ratapihoille myös vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettavan lain kokonaisuudistuksen jälkeen.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300 – Strategisen tutkimuksen teema-alueet ja painopiste vuodelle 2022Arno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175 – Tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikön virkavakuutusPiia Nyström, hallitussihteeri p. 0295 161 096 – Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisestaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön sivuakkreditointiLeena Gardemeister, ulkoasiainneuvos p. 0295 350 460 – Valtuuskunnan asettaminen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ministerikokoukseen 5.-6.10.2021Kimmo Sinivuori, kaupallinen neuvos p. 0295 350 061 – Valtioneuvoston asetus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta Latvian kanssa tehdyn sopimuksen irtisanomisesta tehdystä sopimuksestaOikeusministeriöSalla Silvola, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 314 – Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksiJukka Antero Siro, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 021 – Hallituksen esitys eduskunnalle suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamiseksiPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – 1) Lapin käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Kanta-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Helsingin käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 4) Pirkanmaan käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 5) Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen – 1) Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Itä-Suomen hallinto-oikeuden kolmen hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen – 1) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 11) täyttäminenSisäministeriöHannele Taavila, poliisijohtaja p. 0295 488 568 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudestaJukka Tukia, neuvotteleva virkamies p. 0295 488 573 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiNina Routti-Hietala, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 242 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021−2027Tuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566 – Sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön lainsäädäntöneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenPuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437 – Puolustusministeriön ohjelmajohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenValtiovarainministeriöIrja Peltonen, hallinto –ja kehitysjohtaja p. 0295 530 138 – Valtiosihteerin kansliapäällikkönä virkavalaPanu Pykönen, hallitusneuvos p. 0295 530 225 – Pohjoismaisen verotieteellisen tutkimusneuvoston suomalaisten jäsenten ja heidän varajäsentensä määrääminen vuosiksi 2022 – 2024Risto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöPiritta Sirvio, hallitusneuvos p. 0295 330 238 – Valtioneuvoston asetus perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtakunnallisesta hakumenettelystäMaa- ja metsätalousministeriöMikko Peltonen, tutkimusjohtaja p. 0295 162 296 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Suomen liittymisestä kokeellisen ekosysteemitutkimuksen eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (AnaEE ERIC –konsortioon liittyminen)Timo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411 – Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014−2020 muuttaminenJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347 – Suomen esitys pohjoisen tuen ohjelman jatkosta vuodesta 2022 alkaenLiikenne- ja viestintäministeriöRisto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311 – Valtioneuvoston asetus suoraa kansainvälistä rautatieliikennettä koskevan Suomen liikenne- ja viestintäministeriön ja Venäjän liikenneministeriön välillä tehdyn sopimuksen kuormausmääräyksiä koskevaan liitteeseen tehtävistä muutoksistaMervi Karhula, liikenneneuvos p. 0295 342 976 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain sekä ratalain 24 §:n muuttamisestaLaura Sarlin, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 063 – Alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (jäljempänä MARPOL-yleissopimus) VI liitteen 2, 14 ja 18 sääntöihin ja I ja VI lisäyksiin tehtyjen muutosten hyväksyminen – Alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (jäljempänä MARPOL-yleissopimus) VI liitteen 1, 20 ja 21 sääntöihin ja painolastivesien ja sedimenttien valvonnasta ja käsittelystä vuonna 2004 tehdyn kansainvälisen yleissopimukseen (jäljempänä painolastivesiyleissopimus) tehtyjen muutosten hyväksyminenTyö- ja elinkeinoministeriöPauliina Kanerva, hallitusneuvos p. 0295 060 160 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiPekka Grönlund, teollisuusneuvos p. 0295 064 815 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) muuttamisestaJuhani Tirkkonen, teollisuusneuvos p. 0295 062 140 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston uudelleen laadituksi energiatehokkuusdirektiiviksiSari Alho, neuvotteleva virkamies p. 0295 049 007 – Suomen valtion edustaja lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälisen järjestön komiteassaTarja Virkkunen, johtava asiantuntija p. 0295 048 252 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain, kaivoslain 40 ja 58 §:n ja ydinenergialain 23 §:n muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöVesa Pekkola, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 282 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisestaLaura Terho, lakimies p. 0295 163 550 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta
NordenBladet — Suomi ja Saksa ovat allekirjoittaneet yhteistyöjulistuksen, jonka taustalla on maiden yhteinen halu tukea eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä annetun asetusehdotuksen etenemistä ja vauhdittaa siihen perustuvien yhteiseurooppalaisten ratkaisujen kehittämistä. Kuntaministeri Sirpa Paatero ja Saksan liittohallituksen edustaja digitalisointiasioissa, varaministeri Dorothee Bär allekirjoittivat yhteistyöjulistuksen keskiviikkona 22.9.2021.”Suomi ja Saksa ovat Euroopassa kehityksen eturintamassa digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisessä. Siksi on luontevaa, että teemme yhteistyötä edistääksemme eurooppalaisiin arvoihin perustuvien ja käyttäjän tietoturvan takaavien ratkaisujen käyttöönottoa koko Euroopan unionin alueella”, sanoo julkisen hallinnon digitalisaatiosta vastaava kuntaministeri Sirpa Paatero.”Yhä useammat Euroopan maat kannattavat pyrkimystämme ottaa käyttöön hajautettu käyttäjäkeskeinen identiteetti. On ilahduttavaa, että sovittuamme yhteistyöstä Espanjan kanssa heinäkuussa etenemme nyt yhteistyöhön Suomen kanssa; näin voimme näyttää koko Euroopalle, millaisia mahdollisuuksia itsehallittava identiteetti tarjoaa”, sanoo varaministeri Dorothee Bär.Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2021 ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä ja siihen liittyvästä digitaalisesta lompakkosovelluksesta. Eurooppalainen digitaalinen identiteetti ja digitaalinen lompakko muodostaisivat EU:n kansalaisille, EU:ssa asuville henkilöille sekä yrityksille välineen tunnistautumiseen ja henkilöön liittyvien tietojen osoittamiseen.Suomen ja Saksan välisen yhteistyön tarkoituksena selvittää ja edistää erityisesti itsehallittavaan identiteettiin (self-sovereign identity, SSI) pohjautuvien ratkaisujen ja niihin liittyvän lainsäädännön kehittämistä Euroopassa. Itsehallittavaan identiteettiin pohjautuvat ratkaisut, yhdessä henkilötietoja ja muuta varmennettua tietoa välittävien digitaalisten lompakkojen kanssa, antaisivat kansalaisille paremmat edellytykset hallinnoida omia henkilötietojaan ja mahdollisuuden välittää ja todentaa monenlaisia itseä koskevia tietoja ja todistuksia älypuhelimella tai muulla sähköisellä välineellä.Yhteistyössä on tarkoitus suunnitella ja konseptoida digitaalisen lompakon pilotointia rajat ylittävissä palveluissa. Konseptoinnin tuloksilla edesautettaisiin yhteisen eurooppalaisen arkkitehtuurin määrittelyä, yhteisten standardien luomista sekä parhaiden käytäntöjen jakamista. Suomi ja Saksa muodostavat yhteisen digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen työryhmän, joka koordinoi yhteistyöjulistuksessa esitettyjen tavoitteiden toteuttamista. Yhteistyö on avointa myös muille Euroopan unionin jäsenmaille. Suomen lisäksi Espanja ja Alankomaat ovat allekirjoittaneet yhteistyöjulistuksen Saksan kanssa. Suomessa digitaalista henkilöllisyystodistusta kehitetään valtiovarainministeriön johtamassa digitaalisen henkilöllisyyden hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on luoda kaikille yhteiskunnan palveluissa asioiville yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet osoittaa viranomaisen vahvistamia tietoja henkilöllisyydestään digitaalisesti. Hankkeessa mahdollistetaan suomalaisille sähköinen tunnistaminen myös muiden EU-jäsenvaltioiden palveluihin ja huomioidaan parhaillaan käynnissä oleva yhteiseurooppalainen kehitystyö.
NordenBladet — Euroopan keskuspankin neuvosto päätti rahapolitiikan strategian uudistamisesta heinäkuussa 2021. Tärkein syy strategiauudistukselle oli rahapolitiikan toimintaympäristön muuttuminen sen jälkeen, kun keskuspankin neuvosto uudisti strategiaansa edellisen kerran vuonna 2003.Mitkä ovat olleet suurimmat muutokset rahapolitiikan toimintaympäristössä viimeisten vuosien aikana? Millaisia vaikutuksia keskuspankin uudella strategialla on? Ilmastonmuutos ja Euroopan keskuspankki – miten muutos otetaan huomioon pankin toiminnassa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn tuoreessa Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjan kirjoituksessaan.
NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen järjestävät perjantaina 24.9.2021 pyöreän pöydän keskustelun, jossa etsitään ratkaisuja siihen, miten yhteiskunnassa ja työpaikoilla voitaisiin tehokkaammin vähentää seksuaalista häirintää. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuu muun muassa työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia sekä työelämän ja tasa-arvoasioiden asiantuntijoita.Kansainvälinen Me too -kampanja vuonna 2017 nosti seksuaalisen häirinnän näkyvästi julkiseen keskusteluun myös meillä. Seksuaalinen häirintä on vahvasti sukupuolittunutta: se kohdistuu useimmin nuoriin naisiin, mutta myös eri vähemmistöihin kuuluviin. Myös miehiin voi kohdistua seksuaalista häirintää.
”Seksuaalinen häirintä on laaja yhteiskunnallinen ongelma, ja tähän ilmiöön on korkea aika saada muutos. Tarvitsemme kaikki keinot käyttöön häirinnän kitkemiseksi ja asenne- ja kulttuurimuutoksen aikaansaamiseksi. Myös meidän miesten on tärkeää puuttua näkemäämme häirintään ja keskustella näistä asioista,” muistuttaa ministeri Blomqvist. Työpaikoilla tulee keskustella avoimesti seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu voi aiheuttaa vaaraa myös työntekijöiden terveydelle. Seksuaalista häirintää tapahtuu sekä työyhteisöjen sisällä että asiakaskohtaamisissa. Työnantajalla on velvollisuus tarkkailla työympäristöä jatkuvasti ja järjestelmällisesti sekä puuttua työpaikalla ilmenevään häirintään. Mitä aiemmin häirintään puututaan, sitä helpommin se on yleensä ratkaistavissa.
”Häirintää ja epäasiallista kohtelua ennaltaehkäisevät toimintatavat ja pelisäännöt tulee selkeyttää työyhteisössä niin, että ne ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Avoin ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri työ-paikoilla on avainasemassa myös seksuaalisen häirinnän torjunnassa”, toteaa ministeri Sarkkinen. Pyöreän pöydän keskustelun teemat Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti elokuussa 2021 asiantuntijatyöpajan, jossa keskusteltiin millaisia toimenpiteitä jo olemassa olevien suositusten ja ohjeiden lisäksi tarvitaan, jotta seksuaalinen häirintä saadaan ennaltaehkäistyä ja kitkettyä yhteiskunnasta ja erityisesti työelämästä. Asiantuntijatyöpajasta nousi esiin neljä teemakokonaisuutta: lainsäädäntö, tiedon tuottaminen, työelämän käytännöt sekä ja yleisen keskustelun lisääminen. Nämä teemat toimivat pyöreän pöydän keskustelun lähtökohtana.
NordenBladet — Kaivoslakia uudistetaan. Lain uudistamista tukeva työryhmä on kokoontunut 13 kertaa. Nyt kolmannen kerran järjestettävän avoimen verkkokuulemisen jälkeen lakiluonnos lähtee poliittiseen ohjaukseen ja lausuntokierrokselle. Työryhmä kokoontuu vielä ainakin marras- ja joulukuussa.Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 29.9. klo 13–15 verkossa Zoom-alustalla. Pyydämme ilmoittautumisia ja puheenvuoropyyntöjä su 26.9. mennessä. Voit ilmoittautua tilaisuuteen tästä linkistä: https://link.webropol.com/s/kaivoslainverkkokuulemistilaisuusOsallistumislinkki lähetetään sähköpostitse lähempänä tilaisuutta kaikille ennakkoon ilmoittautuneille. Keräämme puheenvuoropyyntöjä jo ennen tilaisuutta. Ilmoittautumislomakkeessa voit ilmoittaa halukkuutesi pitää puheenvuoron tilaisuudessa. Jaamme ennakkoon 15 korkeintaan 3 minuutin puheenvuoroa..Ohjelma: Alustukset: Kuulemis- ja keskustelutilaisuus käynnistyy työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundströmin avaussaunoilla ja johtava asiantuntija Eeva-Maija Puheloisen alustuksella, jossa esitellään valmistelun tilanne.Keskusteluosuus 1: Yhteensä 15 ennakkoon pyydettyä puheenvuoroa (3 min/puheenvuoro).Keskusteluosuus 2: Jäljellä olevasta ajasta riippuen 5–10 tilaisuuden aikana pyydettyä puheenvuoroa (3 min/puheenvuoro).Lopetus: Yhteenveto ja valmistelun jatkoVoit tutustua ennen tilaisuutta kaivoslain valmistelun aineistoihin osoitteessa: https://tem.fi/kaivoslakiuudistus/keskustelutilaisuudet. Tilaisuus nauhoitetaan ja siitä kirjoitetaan yhteenveto verkkosivuille.
NordenBladet — Suomi ja Venäjä jatkavat yhteistyötä rakentamisen toimialalla. Yhteistyön uudistettuna tavoitteena on löytää älykkäitä ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kaupunkien kehittämiseen ja rakennusalalle laajemminkin.Maiden välistä tietojen vaihtoa pyritään lisäämään niin asuntorakentamisessa, uudis- ja korjausrakentamisessa kuin rakennusten ja maankäytön suunnittelussa. Tarkemmiksi yhteistyöteemoiksi on tunnistettu muun muassa energianjakelu alueidenkäytön suunnittelussa ja rakennetun ympäristön digitaalisuus, rakennusten energiatehokkuus ja sisäilman laatu sekä elinkaarivaikutukset, huolto ja ylläpito. Myös säädösten ja muiden ohjaustoiminen kehittämisestä on tarkoitus jakaa tietoa entistä enemmän.Käytännössä yhteistyön toivotaan näkyvän myös uusina kumppanuuksina maiden tutkimuslaitosten välillä sekä yhteistyöhankkeina ja entistä kattavampana tietojen ja kokemusten vaihtona erityisesti kunta- ja aluetasolla. Maat pyrkivät myös edistämään vastavuoroisia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi tunnistamalla rakenteellisia ja taloudellisia esteitä ja laatimalla ehdotuksia niiden voittamiseksi.Rakentamisen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittivat Venäjän puolesta rakentamisen, asumisen ja kunnallistalouden varaministeri Maxim Jegorov ja Suomen puolesta ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.
NordenBladet — Suomi liittyy Maailman talousfoorumin kansainväliseen Global Learning -verkostoon. Opetusministeri Li Andersson osallistuu tiistaina 21.9. Maailman talousfoorumin WEF:n Kestävän kehityksen vaikutuksia käsittelevään huippukokoukseen (Sustainable Development Impact Summit). Kokouksen keskeisenä teemana on etsiä ratkaisuja eri maiden koulutusjärjestelmissä koronapandemian johdosta syntyneisiin oppimisvajeisiin.Global Learning -verkoston jäsenenä Suomi toimii mentorina ja jakaa hyviä koulutus- ja opetuskäytäntöjä muiden maiden kanssa, erityisesti oppimisvajeen tasoittamisen osalta. Pandemia on osoittanut, että nyt on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin keskittyä koulutukselliseen tasa-arvoon.Unescon, Unicefin, OECD:n ja Maailmanpankin laatimien selvitysten perusteella noin kolmasosa tutkituista 142 maasta ei ole ryhtynyt konkreettisiin toimenpiteisiin auttaakseen oppilaita ja opiskelijoita, jotka ovat jääneet opinnoissaan jälkeen pandemian takia.Suomessa oppimisvajetta on tuettu mm. koulutuksen järjestäjille kohdennetuilla valtion erityisavustuksilla perus- ja toisella asteella vuosina 2020-2021.– Suomessa on perustellusti vahva usko opetuksen ja oppimisen laadun jatkuvaan kehittämiseen. Osana tätä yhteistyöhanketta voimme jakaa asiantuntemustamme ja näkemyksiämme oppimisen kehittämiseksi maailmanlaajuisesti, ja olen tästä mahdollisuudesta erittäin iloinen, opetusministeri Li Andersson sanoo. Etäyhteyksin järjestettävään huippukokoukseen osallistuvat myös Henrietta Fore (pääjohtaja, UNICEF), Matsie Angelina Motshekga (Perusopetusministeri, Etelä-Afrikka) Mariya Gabriel (Innovaation, tieteen, kulttuurin, koulutuksen ja nuorisoasioiden komissaari, Euroopan kommissio) Tariq Al Gurg (toimitusjohtaja, Dubai Cares), sekä Börje Ekholm (toimitusjohtaja, Ericsson).Global learning network on osa Closing the Skills Gap Accelerators ja Maailman Talousfoorumin Shaping the Future of the New Economy and Society –hankkeita. Pohjoismaista Ruotsi ja Islanti ovat jo kumppaneja sukupuoli -teeman saralla (Gender Gap), kun Tanska keskittyy osaamisen -teemaan (Skills Gap).
NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen kuunteli 20.9.2021 Vantaan toisen asteen opiskelijoiden ajatuksia tulevaisuuden työelämästä. Keskustelussa nousivat esiin nuorten hyvinvointi sekä yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja tehdä töitä EU:n alueella. Tilaisuus on osa valtioneuvoston Eurooppa olemme me -ministerikiertuetta.Keskustelua varten oli kerätty tilaisuuteen osallistuvien nuorten mietteitä kyselyllä, johon vastasi 44 toisen asteen opiskelijaa. Kyselyn mukaan nuoret suhtautuvat tulevaisuuden työelämään melko luottavaisesti. Tärkeimpiä asioita heille tulevaisuuden työelämässä ovat palkka, menestyminen sekä työn ja vapaa-ajan sovittaminen yhteen.Jaksaminen opintojen aikana ja työelämässä mietityttää– Haluaisin, että työntekijöiden jaksamisesta pidettäisiin huolta, eikä ketään päästettäisi burnoutin partaalle, sanoi Sotungin lukiossa opiskeleva Anni Juulia Tuominen tulevaisuuden työelämää kuvatessaan.Jaksamisen merkitystä korosti myös työministeri Haatainen. Ministeri myös mainitsi Euroopan parlamentin aloitteen työntekijöiden oikeudesta irtautua töistä työajan ulkopuolella. Hän toivoo, että keskustelu siitä jatkuu sekä EU-tasolla että Suomessa.– Jos päässä pyörivät koko ajan työasiat ja olet aina saatavilla, niin väsyt. Tiedän sen itsekin. Pitää pystyä vetämään rajoja. Minulle tämä on ehkä helpompaa, kun en ole niin sanotusti kännykkä kädessä syntynyt kuten te, ministeri Haatainen naurahti.Jaksamisesta on tärkeää huolehtia jo ennen työelämään siirtymistä. Ministeriltä kysyttiin, miten hallitus tukee nuoria koronakriisissä ja sen jälkeen.– Hallitus kantaa erityistä huolta nuorten selviytymisestä. Vastaamme haasteeseen monin toimin, kuten antamalla TE-toimistoille ja Ohjaamoille lisää voimavaroja nuorten palvelemiseen. Ohjaamoihin voi marssia matalalla kynnyksellä oman kysymyksensä kanssa ja saada lyhytkestoista terapiaakin, jos maailma puristaa päätä, työministeri kertoi.EU:n tarjoamat mahdollisuudet kannattaa hyödyntääNuoret toivovat, että opiskelu, harjoittelu ja työnteko toisessa EU-maassa tehtäisiin mahdollisimman helpoksi. Muualla hankittu osaaminen tulisi tunnistaa, eivätkä mahdollisuudet saisi riippua nuoren tai hänen perheensä tulotasosta.Eurooppanuorten puheenjohtaja Risto Rajala viittasi keskustelussa uuteen EU-ohjelmaan, josta Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi hiljattain puheessaan. ALMA-ohjelma tarjoaisi nuorille mahdollisuuden hankkia jonkin aikaa työkokemusta toisessa jäsenvaltiossa. Se olisi siis eräänlainen työelämän Erasmus-ohjelma.– ALMA-ohjelman valmistelussa on tärkeää huomioida, että kaikenlaisista taustoista pääsee hyödyntämään EU:n tarjoamia mahdollisuuksia. Näin on tarkoitus käsittääkseni tehdäkin, Rajala sanoi.– Kannustan teitä liikkumaan ja hyödyntämään EU:n tarjoamia mahdollisuuksia. Opiskelu, harjoittelu ja työskentely ulkomailla kantavat aina hedelmää, ja siitä on hyötyä työelämässä laajemminkin, ministeri Haatainen rohkaisi.Eri polkuja unelmatyöhönAkavan opiskelijoiden edustaja Saana Ylikruuvi ja STTK:n opiskelijoiden varapuheenjohtaja Sonja Tikkanen muistuttivat omiin kokemuksiinsa pohjaten, että välillä elämä vie eri urille kuin alun perin on ajatellut. Tärkeää on opiskella sellaista alaa, joka kiinnostaa.– Osaamista tarvitaan ainakin digitalisaation ja ilmastonmuutoksen saralla, ja työtä tulee varmasti riittämään hoiva-alalla, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri vinkkasi.– Oppiminen ei myöskään ole erillinen saareke tämän päivän työelämästä, koska työelämässäkin tarvitsee uusia taitoja. Oppiminen on siis nähtävä elinikäisenä projektina, työministeri Haatainen summasi.Nuorten ajatukset viedään EU-keskusteluunTyöministerin ja Vantaan toisen asteen opiskelijoiden keskustelutilaisuus kuului valtioneuvoston Eurooppa olemme me -kiertueeseen. Ministerit kiertävät tänä syksynä ja tulevana talvena ympäri Suomea kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.Lisätietoa: työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, p. 0295 047 372 johtava asiantuntija Leila Vilhunen, TEM, p. 0295 047 120
