NordenBladet — Hallitus esittää vuoden 2022 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan noin miljardi euroa. Kokonaismäärärahan taso on sama kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Lisärahoitusta varattiin muun muassa todistelun taltiointijärjestelmän kehittämiseen, laittoman uhkauksen syyteoikeuden muutoksesta aiheutuviin kuluihin ja suomalaisten talousosaamisen vahvistamiseen.Oikeusministeriön hallinnonalan vuotuisella noin miljardin euron budjetilla hoidetaan suuri osa suomalaisen oikeusvaltion toiminnoista, joita ovat muun muassa koko tuomioistuinlaitoksen toiminta (300 miljoonaa euroa), kattava oikeusapu- ja edunvalvontatoimistojen toiminta (83 miljoonaa euroa), laadukas syyttäjätoiminta (55 miljoonaa euroa), tehokas ulosottotoiminta (107 miljoonaa euroa) sekä vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano (238 miljoonaa euroa).Oikeudenkäyntien suullisen todistelun tallenteiden vastaanottamista varten budjetissa varatiin videotallennusjärjestelmään 3,74 miljoonan rahoitus vuodelle 2022. Tällä toimeenpannaan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan näytön vastaanottaminen oikeudenkäynneissä keskitetään käräjäoikeuksiin, missä todistelu taltioidaan hovioikeuskäsittelyä varten.Laittomasta uhkauksesta tulee 1.10.2021 alkaen virallisen syytteen alainen rikos, kun uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Tästä johtuen syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille kohdennettiin yhteensä 677 000 euron lisämääräraha, jolla varaudutaan tapausmäärien kasvuun. Muutoksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti turvata resurssit ja osaaminen muun muassa viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä uhkaavan järjestelmällisen häirinnän, uhkailun ja maalittamisen torjunnassa ja selvittämisessä.  
Tuomioistuimille osoitettiin 1 miljoonan lisärahoitus, jotta kasvavia käsittelyaikoja saadaan lyhennettyä tuomioistuinkäsittelyssä ja rikosvastuun toteutuminen turvattua paremmin.Vahvempaa talousosaamista ja parempaa vankilaturvallisuuttaSuomalaisten talousosaamisen vahvistamiseen kohdennettiin budjetissa 1 miljoona euroa. Talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen perustetaan uusi talousosaamisen edistämisen toiminto, jolla halutaan edistää ihmisten ymmärrystä talousosaamisen merkityksestä ja kestävää toimintaa omassa taloudessa. 
– Talousosaamisen paraneminen ei ainoastaan auta yksilöitä tekemään hyviä taloudellisia päätöksiä, vaan tuottaa hyvinvointia kaikille kansantalouden sektoreille, ministeri Henriksson painottaa.Rikosseuraamuslaitokselle varattiin 2 miljoonan lisärahoitus, jonka avulla vähennetään vanginvartijoiden yksintyöskentelyä sekä panostetaan siihen, että naisvankien erityistarpeet voidaan huomioida nykyistä paremmin.Muita talousarviossa huomioituja asiakokonaisuuksiaEU:n tietosuoja-asetus (GDPR) on tuonut tietosuojavaltuutetun toimistolle ennakoitua enemmän ilmoituksia tietoturvaloukkauksista. Niiden käsittelyyn ja tietosuojasertifiointityöhön sekä EU:n tietojärjestelmiä koskevista lakihankkeista tietosuojavaltuutetulle aiheutuviin kuluihin osoitettiin talousarviossa määrärahoja yhteensä 296 000 euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kilpailukykyneuvostossa keskusteluaiheina on EU:n 55-valmiuspaketti, eli ilmastopaketti, teollisuuden näkökulmasta, paremman sääntelyn rooli EU:n kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden toiminnan kehittämisessä sekä eurooppalaisen tutkimusalueen hallinnon uudistaminen. EU:n kilpailukykyneuvosto kokoontuu Brysselissä 28.–29.9.2021. Sisämarkkinoista ja teollisuuspolitiikasta vastaavat kilpailukykyministerit tapaavat 29.9. Suomea kokouksessa edustavat työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä.EU:n 55-valmiuspaketti luo uusia liiketoimintamahdollisuuksiaMinisterien keskustelussa on keväällä 2021 päivitetyn Euroopan uuden teollisuusstrategian toteuttaminen, vihreän siirtymän nopeuttaminen ja komission heinäkuussa antama 55-valmiuspaketti teollisuuden näkökulmasta. 55-valmiuspaketin tavoitteena on varmistaa, että EU saavuttaa ilmastotavoitteensa vuonna 2030, jolloin EU:n kasvihuonepäästöjen tulee olla 55 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.”Eurooppalaisella teollisuudella on keskeinen rooli EU:n ilmastopaketin toteuttamisessa ja uusien energiaratkaisujen käyttöönotossa. EU-sääntelyn tulee kaikin tavoin tukea ja edistää innovaatioita ja digitalisia ratkaisuja, joiden avulla teollisuus voi parhaiten hyödyntää vihreän siirtymän tarjoamia mahdollisuuksia”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo. Siirtymä ilmastoneutraaliin ja kiertotalouteen perustuvaan toimintamalliin luo liiketoimintamahdollisuuksia ja avaa markkinoita korkealaatuisille kierrätysmateriaaleille, puhtaalle teknologialle ja innovaatioille. Myös kestävät biotalousratkaisut ovat osa EU:n strategisia työkaluja. Ilmastotavoitteiden täytyy olla kunnianhimoisia, mutta samalla pitää huomioida kattavasti toimenpiteiden vaikutukset kilpailukykyyn. Investoinnit teollisuutta uudistavaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin ovatkin edellytys Euroopan teollisuuden ja yritysten kilpailukyvylle ja siirtymälle kohti ilmastoneutraalia taloutta. Suomi korostaa, että valmiuspakettiin liittyvien neuvottelujen on edettävä ripeästi, jotta ilmastotoimien toteutukselle jää riittävästi aikaa.Hyvä sääntely mahdollistaa sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnanMinisterien agendalla on myös keskustelu paremmasta sääntelystä. Paremmalla sääntelyllä edesautetaan talouden elpymistä ja uutta kasvua. Hallitusohjelmassa ja EU-selonteossa on useita EU-lainvalmistelun ja lainsäädännön laadun kehittämistä koskevia kirjauksia.”EU:n sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn perusta on hyvin toimivassa sääntely-ympäristössä. EU-sääntelyn on oltava selkeää, tehokasta ja vaikuttavaa”, työministeri Haatainen sanoo.Päätöksenteon tulee perustua riittävän kattaviin vaikutusarviointeihin. Suomi tukee komission tavoitteita vaikutusarvioinnin kehittämiseksi. Pk-yritysten toimintaedellytysten turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi välttämällä hallinnollisen taakan lisäämistä. Hyvin valmistellut ja selkeät EU-säädökset tukevat myös tehokasta kansallista täytäntöönpanoa, mikä edistää kansalaisten ja yritysten oikeuksien toteutumista.Suomi kannattaa EU:n kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön strategiatyötäTutkimuksesta ja innovaatioista vastaavat ministerit kokoontuvat tiistaina 28.9. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilän sijaisena Suomen EU-edustuston Coreper I -lähettiläs Tuuli-Maaria Aalto.Kilpailukykyneuvoston kokouksessa hyväksytään neuvoston päätelmät kansainvälisestä tutkimus- ja innovaatioyhteistyöstä. Suomi pitää EU:n kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön strategiatyötä tervetulleena. Lisäksi ministerit keskustelevat eurooppalaisen tutkimusalueen hallinnon kehittämisestä ja toimeenpanosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Syksyn 2021 kuntatalousohjelma on laadittu vuoden 2022 valtion talousarvioesityksen yhteydessä. Kuntatalouden arvioidaan heikentyvän vuonna 2022.Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet kuntataloudessa hyvin poikkeukselliset. Vuoden 2019 ennätyksellisen heikosta tilanteesta kuntatalous päätyi vuonna 2020 talousluvuilla mitattuna varsin hyvään tilanteeseen. Hyvään tulokseen vaikutti erityisesti valtion kunnille osoittama tuki, joka ylitti selvästi koronaepidemiasta kunnille aiheutuneet taloudelliset menetykset. Koronatilanne vaikuttaa kuntien toimintaan ja talouteen vielä tänä vuonna. Myös valtion tukitoimet jatkuvat, tosin merkittävästi viime vuotta pienempinä.Koronatilanteen vähitellen helpottaessa kunnat ovat historiallisen suuren muutoksen edessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden vastuulle. Muutoksella on suuria vaikutuksia kuntien tehtäviin ja talouteen. Lisäksi kunnat osallistuvat uudistuksen toimeenpanon valmisteluun.Kuntatalouden arvioidaan heikkenevän vuonna 2022 Vuosi 2022 näyttää kuntataloudessa jälleen vaikealta, kun menot kasvavat tuloja nopeammin. Koronavirustilanteesta aiheutuvien talousvaikutusten arvioidaan vähitellen poistuvan, mutta myös valtion tukitoimet, kuten yhteisöveron korotettu jako-osuus ja valtionosuuslisäykset, loppuvat. Koronatilanteesta saattaa aiheutua terveydenhuollossa jonkin verran lisäkustannuksia myös ensi vuonna. Kuntatalouden suurin ongelma on ollut jo pitkään tulo- ja menokehityksen rakenteellinen epäsuhta. Sote-uudistuksen myötä kuntien menopaineet helpottuvat, kun väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Toisaalta väestön ikärakenteen muutos ja keskipitkän aikavälin ennustettu hidas talouskasvu näkyvät jatkossakin myös kunnissa verotulojen verkkaisena kasvuna.Sote-uudistuksen jälkeen vuonna 2023 kuntatalouden arvioidaan vahvistuvan kertaluonteisesti verokertymien ajoituksellisten tekijöiden takia. Vuosina 2024–2025 kuntatalouden kehitysnäkymät heikkenevät jälleen, ja toiminnan ja investointien rahavirta on noin 750 miljoonaa euroa negatiivinen. On kuitenkin syytä huomata, että sote-uudistukseen liittyvät laskelmat ovat vielä alustavia, ja ne päivitetään julkisen talouden suunnitelman 2023–2026 valmistelun yhteydessä keväällä 2022. Kuntien valtionavut alenevat vuonna 2022 koronatukitoimien poistuessa Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin osoitetaan vuonna 2022 lähes 300 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuksien tasoa korottavat kevään kehysriihessä päätetty 246 miljoonan euron erilliskorotus, indeksikorotus sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden laajennuksiin osoitettava täysi valtionrahoitus.Valtion talousarvioesitykseen sisältyvät toimenpiteet heikentävät kuntataloutta vuonna 2022 noin 1,2 miljardia euroa verrattuna vuoteen 2021. Muutosta selittää kuitenkin merkittäviltä osin koronaepidemiaan liittyvien kertaluonteisten tukien poistuminen (830 milj. euroa) sekä vuoden 2022 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen neutralisointi (564 milj. euroa). Kuntien uusia ja laajenevia tehtäviä vuonna 2022 ovat muun muassa varhaiskasvatuksen kolmiportainen tuki, oppilas- ja opiskelijahuollon sitovat henkilöstömitoitukset ja lastensuojelun henkilöstömitoituksen tiukentaminen. Uusiin ja laajeneviin tehtäviin osoitetaan 100 prosentin valtionosuusrahoitus.Hallitusohjelman mukaisista kuntien tehtävien ja velvoitteiden laajennuksista suurin osa on toteutettu jo aikaisempina vuosina. Näistä aiheutuvat kustannukset ja valtionosuuslisäykset nousevat kuitenkin vuosittain. Osa tehtävälisäyksistä ja kustannuksista siirtyy kuitenkin hyvinvointialueille niiden aloittaessa vuonna 2023. Mikä on kuntatalousohjelma?Kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntataloutta koskevaa arviointia. Ohjelman tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa ja kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä talousarvioesityksen mukaisilla toimenpiteillä. Kuntatalousohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja hallituksen kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden tarkastelussa. Kuntatalousohjelma valmistellaan valtiovarainministeriön nimeämässä sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Uusi laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain. Hallitusohjelman mukaisesti lakiuudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Lausuntoja voi antaa 7.12.2021 asti.”Nyt vahvistetaan hiilineutraalin Suomen kivijalkaa. Uusi laki määrittää seuraavat vuosikymmenet miten Suomessa rakennetaan ja miten alueidemme käyttöä suunnitellaan. Kasvihuonekaasupäästöistä kolmannes aiheutuu rakennetusta ympäristöstä, eli sieltä on löydettävissä vähintään yhtä iso lohko ilmastoratkaisua. Varmistamme nyt, että kaavoitusta ja rakentamista ohjaava laki vastaa yhteiskuntamme nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Lakiehdotus on mittava myös muodoltaan: siinä on lähes 400 pykäläluonnosta. Sisällöllisen uudistuksen lisäksi varmistetaan myös lain selkeys ja yhteneväisyys.Tavoitteina hiilineutraalius, luonnon monimuotoisuus, rakentamisen sujuvoittaminen, laatu ja digitalisaatioEhdotuksen mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen olisi jatkossa huomioitava kaikessa kaavoituksessa, rakentamisessa ja rakennusten ylläpidossa. Kaavoituksella olisi esimerkiksi vahvistettava yhdyskuntarakenteen eheyttä erityisesti kaupunkiseuduilla ja ohjattava rakentamista jo olemassa olevan infran ja palveluiden pariin. Kaavoituksen olisi myös luotava edellytyksiä vähähiiliselle liikenteelle ja vähähiilisille ja uusiutuville energiamuodoille. Luonnon monimuotoisuuden, kulttuuriympäristöjen sekä maailmanperinnön turvaaminen sisältyisivät kaikkien kaavojen vaatimuksiin.Rakentamisen laatua parannettaisiin ehkäisemällä ongelmia jo ennalta. Uutta olisi esimerkiksi, että vastuun rakennushankkeesta kantaisi päävastuullinen toteuttaja, ja rakennushankkeisiin säädettäisiin viiden vuoden vastuuaika. Hankkeiden osapuolet olisivat velvoitettuja yhteistyöhön laadun varmistamiseksi. Myös rakennusvalvontojen osaaminen pyritään saamaan tehokkaammin kaikkien kuntien käyttöön.Ehdotus ohjaisi rakentamista vähähiiliseksi ja toisi kiertotalouden periaatteet osaksi rakentamisen ketjua. Rakennukset olisi suunniteltava pitkäikäisiksi, monikäyttöisiksi sekä helpommin korjattaviksi. Rakennus- ja purkumateriaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään vähentäisi luonnonvarojen kulutusta ja kehittäisi materiaalien jälkimarkkinoita.Rakentaminen ja kaavoitus tuotaisiin digiaikaan, kun kaavat ja rakentamisluvat laadittaisiin jatkossa sähköiseen ja valtakunnallisesti yhteentoimivaan muotoon. Rakentamista sujuvoitetaan ja rakentamisluvan tarvetta vähennetään siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliöisen varaston tai pihasaunan voisi rakentaa ilman lupaa, kunhan muut rakentamisen säädökset ja määräykset täyttyvät.Eri kaavatasojen rooleja kirkastettaisiin. Lakitekstissä ei luoda uusia kaavatasoja, mutta käyttöön otettaisiin kaupunkiseutusuunnitelma, jolla edistettäisiin yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja kestävyyttä Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla, joilla kunnat nykyäänkin suunnittelevat alueidensa käyttöä yhdessä. Ehdotus parantaisi myös ainoan alkuperäiskansamme asemaa, kun lakiin kirjattaisiin velvoite ottaa kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioon saamelaisten oikeudet ylläpitää ja kehittää oma kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan.Uudistusta valmisteltu reilut neljä vuotta sidosryhmien kanssaYmpäristöministeriö on luotsannut maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta vuodesta 2017. Valmisteluun on ottanut aktiivisesti osaa yli 250 henkilöä. Virkamiehistä ja sidosryhmien edustajista kootun työryhmän, eduskuntapuolueiden edustajista kootun parlamentaarisen seurantaryhmän sekä seurantaministeriryhmän lisäksi uudistuksesta on keskusteltu säännöllisesti sidosryhmäfoorumissa, jossa on edustettuina noin 100 keskeistä tahoa yhteiskunnan eri aloilta.”Reilut neljä vuotta kestänyt yhteinen urakkamme on saavuttanut tärkeän välietapin, kun pykäläluonnokset ovat kymmenen viikkoa lausunnoilla. Kiitän kaikkia, jotka ovat antaneet panoksensa uuteen lakiin jo tähän mennessä. Toivomme nyt runsaslukuisia lausuntoja ehdotukseemme”, kiittää ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.Uudistuksen taustaksi on tehty laaja nykylain arviointi sekä useita selvityksiä ja tutkimuksia.Lausuntoja voi antaa Lausuntopalvelun kautta 7.12.2021 asti.Lausuntopalvelu.fi: LausuntomateriaalitMrluudistus.fi: Kysymyksiä ja vastauksia maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan. Lakiesityksessä säädetään tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA-koulutuksen) rahoittamisesta, yhtenäistetään eri toimijoiden rahoituksen taso ja varmistetaan TUVA-koulutuksen järjestämisen riittävä rahoitustaso. Valtioneuvosto antoi maanantaina asiaa koskevan esityksen.Tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen yhdistetään 1.8.2022 lukien voimassa olevan lainsäädännön mukaiset nivelvaiheen koulutukset, joita ovat perusopetuksen lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi esityksensä vuoden 2022 talousarvioksi eduskunnalle 27. syyskuuta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan osuus talousarvioesityksestä on 7,41 mrd. euroa. Ensi vuoden budjetissa jatketaan panostuksia koulutuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen ja tieteen ja tutkimuksen rahoitusta turvataan. Kulttuurialan jälleenrakentamiseen koronapandemian jälkeen kohdistetaan myös varoja.Työtä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen laatu- ja tasa-arvotyön vahvistamiseksi jatketaan vuonna 2022. Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan ehdotetaan 80 miljoonaa euroa ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan 60 miljoonaa euroa. Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaan ehdotetaan kohdistettavan 10 miljoonaa euroa vuonna 2022. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja toisella asteella jatketaan. Palveluihin kohdennettavaa rahoitusta ehdotetaan nostettavaksi 20 miljoonaan euroon vuonna 2022. ‒ Jatkamme määrätietoista työtä sen eteen, että jokaisen suomalaisen oma lähikoulu kuuluu myös jatkossa maailman parhaimpien koulujen joukkoon. Meille on myös prioriteetti varmistaa, että lapset ja nuoret saavat koulussa kaiken tarvitsemansa tuen ajoissa, opetusministeri Li Andersson sanoo.Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa jatketaan 65 miljoonalla eurolla. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen ehdotetaan 70 miljoonan euron lisärahoitusta. Kaikille koulutusasteille tehdään lisäksi täysimääräiset indeksitarkastukset. ‒ Laadukas toisen asteen koulutus on välttämätöntä nyky-yhteiskunnassa pärjäämiseksi. Oppivelvollisuuden laajentaminen parantaa nuorten tukiverkkoja ja velvoittaa yhteiskuntaa kulkemaan nuoren rinnalla läpi toisen asteen, ministeri Li Andersson sanoo.Tieteen ja tutkimuksen rahoitustaso turvataan, osaavan työvoiman maahantuloa helpotetaanTieteen ja tutkimuksen rahoituksen taso turvataan myös vuonna 2022. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus vuonna 2022 on 390,5 miljoonaa euroa, johon sisältyy budjettiriihessä päätetty 40 miljoonan euron lisävaltuus vuodelle 2022 sekä kestävän kasvun ohjelman mukainen 40,5 miljoonan euron lisäys valtuuteen. Valtuuden taso vuodelle 2023 linjataan kehysriihessä keväällä 2022. Korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ehdotetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta 15 miljoonaa euroa. Sitran lahjoitukseen perustuen yliopistoja pääomitetaan 67 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Pääomittaminen toteutetaan yliopistojen varainhankinnan perusteella.Nuorten työllisyyden edellytyksiä parannettaisiin korottamalla opintotuen tulorajoja määräaikaisesti vuodeksi 2022. ‒ Talous kasvaa nyt vauhdilla ja moni yritys kärsii osaajapulasta. Opintotuen tulorajojen korottaminen on yksi pikalääke tilanteeseen. Suomi pärjää vaan sillä, että meillä on osaavia ihmisiä, jotka tutkivat ja luovat uutta. On tärkeää, että hallitus päätti turvata korkeakoulutuksen ja tieteen rahoituksen ensi vuodelle, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen toteaa.Rahapelituottojen toiminnan tuottojen kompensaatioksi edunsaajille ehdotetaan vuonna 2022 yhteensä 330 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kompensaatio vuonna 2022 on 174 miljoonaa euroa. Hallitus on käynnistänyt parlamentaarisen valmistelutyön rahapelitoiminnan järjestämisestä vuodesta 2024 lukien. Selvitystyö valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä ja päätökset on tarkoitus tehdä kehysriihessä keväällä 2022.Kulttuurille ja luoville aloille tukeaKulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen ehdotetaan 14 miljoonaa euroa kestävän kasvun ohjelman mukaisesti. Luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomittamiseen osoitettaisiin osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 7,5 miljoonaa euroa ensi vuonna. Pääomitukseen varatun rahoituksen loppuosa ratkaistaan tulevissa talousarvioprosesseissa.Yksityisen kopioinnin hyvitykseen ehdotetaan suunnattavan 11 miljoonaa euroa, jonka avulla turvataan Kopioston ja AVEKin tuki kulttuurille ja luoville aloille. Näyttelypalkkio malli saa jatkorahoituksen. Hallitus myös sitoutuu korvaamaan Suomen Kansallisteatterin peruskorjaus- ja perusparannushankkeen valituksista aiheutuneet kohtuulliset lisäkustannukset ensi vuoden aikana.‒ Kulttuuriala luo työpaikkoja ja elinvoimaa kaikkialla Suomessa. On tärkeää, että saamme koronan jälkeen alan jälleenrakennukseen vauhtia elvytyspaketista sekä uudesta rahastosta. Myös kulttuurin tekijöiden toimeentulo on olennainen kysymys. Tässä suhteessa sekä yksityisen kopioinnin hyvityksen tason turvaaminen että näyttelypalkkiomallin jatkorahoitus ovat erittäin myönteisiä päätöksiä, ministeri Kurvinen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää talousarvioesityksen yhteydessä muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen, kotitalousvähennyksen enimmäismäärään sekä tupakkaveroon.Muutoksia tuloverotukseenHallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Tarkistus perustuu ansiotasoindeksin 3,0 prosentin nousuun.Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja. Muutoksen arvioidaan vähentävän ansiotuloveroja noin 520 miljoonalla eurolla.Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2022Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nouseeKunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 630 eurosta 3 740 euroon. Perusvähennys tulee täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 3 740 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 7 800 euron ja eläketuloa saavalla noin 12 200 euron vuosituloilla. Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin 24 400 euron vuosituloille, palkkatulon saajalla noin 31 000 euron ja eläketulon saajalla noin 25 600 euron vuosituloille.Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaanTyötulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 840 eurosta 1 930 euroon. Vähennyksen poistumaprosenttia korotetaan 1,89 prosentista 1,96 prosenttiin puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 132 200 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä. Vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan 12,7 prosenttista 13 prosenttiin.Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan. Muutos koskee kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä vuosina 2022 ja 2023. Vastaava korotus koskee myös öljylämmityksestä luopumista väliaikaisesti vuosina 2022–2027. Muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien töiden osalta kotitalousvähennys säilyy ennallaan.Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 30 prosenttiin. Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla rakennuskohtainen öljylämmitysjärjestelmä poistetaan ja tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä. Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta muutoksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 43 miljoonaa euroa vuodessa. Öljylämmityksestä luopumisen osalta muutoksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 8 miljoonaa euroa vuodessa.Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan määräaikaisestiTyösuhdeauton verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa, jos auton WLTP-menetelmällä mitatut ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt ovat vähintään 1 ja enintään 100 grammaa kilometriä kohden.Tavoitteena on lisätä ajon aikana vähäpäästöisten autojen osuutta työsuhdeautokannassa. Määräaikainen verotuki on voimassa vuosien 2022–2025 verotuksessa. Tuki koskee autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuonna 2021 tai sen jälkeen.Muutoksen arvioidaan vähentävän verotuloja neljässä vuodessa yhteensä noin 43 miljoonalla eurolla. Vuonna 2022 muutos vähentää verotuloja noin 7 miljoonalla eurolla. Yhteismetsäosuuden hankintavelan korko vähennyskelpoiseksiTulonhankkimiskäytössä olevan yhteisetuuden osuuden hankintaan kohdistuvan velan korot säädetään tuloverolaissa vähennyskelpoisiksi korkomenoiksi. Muutos kohdistuu käytännössä yhteismetsäosuuksien hankintaan kohdistuvan velan korkoihin.Muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä fiskaalisia vaikutuksia.Metsävähennystä rajoitetaan metsärahastojen osaltaMetsävähennystä muutetaan siten, että jatkossa yhteismetsillä on metsävähennysoikeus verovuonna 2022 tai sen jälkeen hankittujen metsien perusteella vain, jos sen osakaskunnan osuuksista verovuoden päättyessä vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden tai kuolinpesien omistuksessa. Muutoksella ei arvioida olevan vaikutuksia verotuloihin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen talousarvioesityksessä ensi vuodelle esitetään puolustushallinnon määrärahoiksi 5,1 miljardia euroa. Tämä on 223 miljoonaa euroa (5 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Pääosin lisäys aiheutuu monitoimihävittäjähankinnan arvonlisäveromenoista. Sotilaallisen maanpuolustuksen menoista ilman arvolisäveromenoja käytetään 2,7 miljardia euroa materiaalihankintoihin, joukkojen varustamiseen ja materiaalin kunnossapitoon. Summaan sisältyvät myös HX- ja Laivue-hankkeisiin varatut rahat.
– Ensi vuoden puolustusmenoissa korostuvat puolustuskykymme kannalta keskeiset hankinnat, jotka ovat olleet pitkään tiedossa, toteaa puolustusministeri Antti Kaikkonen.
– Myös hallitusohjelmaan kirjattu Puolustusvoimien henkilö- ja tehtävämäärän kasvattaminen etenee. Puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista.

Talousarvioesityksessä Puolustusvoimien toimintamenot pysyvät lähes ennallaan. Puolustusvoimien henkilö- ja tehtävämäärän lisäämiseen kohdennetaan asteittain hallitusohjelman mukaisesti seitsemän miljoonaa euroa. Vuoden 2022 talousarviossa lisäys on kuusi miljoonaa euroa. Lisäksi sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään noin 64 miljoonaa euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan määrärahoiksi vuodeksi 2022 esitetään noin 15,9 miljardia euroa. Se on noin 1,9 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lasku johtuu pääosin kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronakorvauksista.Perhevapaita ja perhe-eläkettä uudistetaan, sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään sekä toimeenpannaan EU-elvytysohjelmaa. Lisäksi työttömyysturvaa uudistetaan, kun käyttöön otetaan Pohjoismainen työvoimapalvelumalli.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 32 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 28 prosenttia sekä työttömyysturvaan 16 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 14 prosenttia, kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon osuus 3 prosenttia sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen avustusten osuus 2 prosenttia. Seitsemän päivän hoitotakuu eteneeHallitus päätti budjettiriihessä, että hoitotakuuta perusterveydenhuollossa tiukennetaan niin, että jatkossa kiireettömissä tapauksissa hoitoon pääsee seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista nykyisen kolmen kuukauden sijaan.Hoitotakuun toteutusta varten vuodelle 2023 tehdään 50 miljoonan euron kehysvaraus julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvän rahoituksen lisäksi. Rahoitus kokonaisuudessaan ratkaistaan vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Hallituksen hoitotakuuta koskevan esityksen antamisen ajankohta linjataan lokakuun 2021 loppuun mennessä.Uusi lainsäädäntö nopeammasta hoitoon pääsystä tulee voimaan tämän hallituskauden aikana.Koronaan liittyviä välittömiä kustannuksia korvataanJulkisen talouden suunnitelman mukaisesti kaikki koronaan liittyvät välittömät kustannukset kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021–2023. Tällaiset koronastrategian mukaiset kustannukset korvataan edelleen täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja koronastrategian toimeenpano sitä edellyttävät.Pohjoismainen työvoimapalvelumalli käyttöön 2022Työttömyysturvaan esitetään 2,6 miljardia euroa. Se on 0,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 talousarviossa. Vähennys johtuu työttömien ja lomautettujen määrän arvioidusta laskusta.
Työttömyysturvassa on huomioitu Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto 1.5.2022 alkaen. Mallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja saisi työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Samalla työttömyysturvaseuraamuksia kohtuullistettaisiin ja porrastettaisiin, minkä arvioidaan lisäävän työttömyysturvamenoja.Työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Jos työnhakija jättäisi työnhakuvelvoitteen uudelleen täyttämättä, hänelle asetettaisiin viisi työttömyysetuuden maksupäivää kestävä korvaukseton määräaika. Jos tämä toistuisi, hänelle asetettaisiin 10 päivää kestävä korvaukseton määräaika. Mallin arvioidaan lisäävän valtion osuutta työttömyysturvan menoista 16,7 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja vuodesta 2023 lähtien 25,0 miljoonalla eurolla.Korkeakoulututkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen esitetään 1,15 miljoonaa euroa. Perhevapaauudistus parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoaPerhevapaauudistuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja 1,0 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja vuodesta 2024 alkaen noin 9,0 miljoonalla eurolla.Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Uudistuksen tavoitteena on parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoa ja erilaisten perhemuotojen ja erilaisissa perheissä elävien lasten ja vanhempien yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Vanhempainpäivärahoja maksettaisiin saman lapsen perusteella yhteensä 360 arkipäivältä eli noin 14,5 kuukauden ajalta nykyisen vajaan 13 kuukauden sijaan. Raskaana olevalle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä, mutta halutessaan he voisivat luovuttaa toisen vanhemman tai puolison käytettäväksi enintään 63 vanhempainpäivärahapäivää. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta.Perhe-eläkettä uudistetaanPerhe-eläkeuudistuksen on arvioitu lisäävän valtion menoja 0,3 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja noin 1,0 miljoonaa euroa kehyskauden lopussa. Perhe-eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2022 alussa. Uudistuksessa lapsen eläkeoikeutta esitetään jatkettavaksi kahdella vuodella, jolloin oikeus lapseneläkkeeseen päättyisi, kun lapsi täyttää 20 vuotta. Lesken eläkeoikeutta esitetään rajattavaksi 10 vuoteen tai vähintään siihen asti, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Leskeneläkettä esitetään maksettavaksi myös edunjättäjän kanssa yhteistaloudessa asuville avopuolisoille, joilla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi.Eläkkeiden rahoitukseen esitetään kokonaisuudessaan 5,0 miljardin euron määrärahoja. Se on 1,2 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Vähennys aiheutuu tarvearvion muutoksista.Perustoimeentulotukeen ja sairausvakuutuksiin lisää rahoitustaPerhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin esitetään 4,5 miljardia euroa. Se on 10,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäys johtuu pääasiassa tarvearvioiden muutoksista ja Kelan toimintakulujen lisäyksistä.Kelan toiminnan kuluihin esitetään yhteensä 490,5 miljoonaa euroa. Se on 9,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi etuus- ja asiointipalvelun kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys korkea-asteen ja lähihoitajakoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisestä nostaa yleisen asumistuen kustannuksia 24,2 miljoonalla eurolla.Sairausvakuutuksen rahoitukseen esitetään 2,1 miljardin euron määrärahoja. Se on noin 40,0 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Väliaikaisia säädösmuutoksia, jotka ovat mahdollistaneet koronatutkimuksen ja -rokotteen korvaamisen sairausvakuutuksesta, ehdotetaan jatkettavan 30.6.2022 saakka. Tämän arvioidaan lisäävän sairausvakuutuksen kustannuksia yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Valtion osuus kustannuksista on noin 4 miljoonaa euroa.Sairauspäivärahakauden työkyvyn arviointia kehitetään kuntoutuskomitean ehdotusten pohjalta. Ehdotuksessa lisättäisiin sairauspäivärahakauden tarkistuspisteitä, joissa arvioidaan kuntoutustarve, jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuudet. Ehdotuksen arvioidaan lisäävän valtion sairausvakuutuksen menoja voimaantulovuonna 0,25 miljoonaa euroa ja vuositasolla 0,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien valtionosuusmenojen arvioidaan lisääntyvän 1 miljoona euroa lisääntyneiden lääkärilausuntojen johdosta.Nuorten työllisyyden edistämiseksi sotilasavustuksessa huomioidaan suojaosa, jonka mukaisesti vain osa palveluksessa olevan asevelvollisen palkka- ja yrittäjäntuloista otettaisiin sotilasavustusta määrättäessä huomioon. Ehdotus lisää valtion menoja noin 0,2 miljoonaa euroa.Sosiaali- ja terveyspalveluja parannetaanKuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon STM:n pääluokkaan esitetään 542,0 miljoonaa euroa. Se on noin 1,5 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Vähennys aiheutuu vuoden 2021 talousarvion 1,6 miljardin euron kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronakorvauksista.Turvakotien toimintaan esitetään 24,6 miljoonaa euroa. Henkilöiden, jotka eivät ulkomaalaislain mukaan ole vastaanottopalvelujen piirissä, kiireellisiin sosiaalipalveluihin on varattu 1,5 miljoonaa euroa.Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan valtio myöntää 33,0 miljoonan euron valtionavustuksen FinnHEMS Oy:lle. Summa on 5,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021 ja johtuu helikopteriasemien määrän lisäämisestä kuudesta kahdeksaan.Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon valtio osoittaa rahoitusta 65,8 miljoonaa euroa.Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminenSosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen esitetään 132,8 miljoonaa euroa, joka on 4,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäyksestä 3,0 miljoonaa euroa aiheutuu toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollosta -hankkeesta. Määrärahasta 20,0 miljoonaa euroa suuntautuu lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen. Päihteitä käyttävien äitien palveluihin on varattu 3,0 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeet kohdentuvat muun muassa: 1) peruspalveluiden saatavuuden turvaamiseen muun muassa hoito- ja palveluvelkaa purkamalla sekä sovittamalla yhteen asiakkaan polkua sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden välillä, 2) ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseen kehittämällä omaishoitoa ja kotihoitoa sekä laatimalla poikkihallinnollinen ikäohjelma, 3) kansallisen, poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian valmisteluun. EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdennettavan yhteensä 134 milj. euroa STM:n pääluokkaan, josta 125 milj. euroa kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen sekä työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin toimiin 9 milj. euroa.Terveysalan kasvustrategiaa tuetaanSosiaali- ja terveysalan kasvustrategian toteutukseen esitetään 1,5 miljoonan euron määrärahaa. Kasvustrategiassa tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien toiminnan kehittämistä. Osaamiskeskittymillä tarkoitetaan kansallista syöpäkeskusta, neurokeskusta, biopankkeja ja valmisteilla olevia genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminenTerveyden ja toimintakyvyn edistämiseen esitetään yhteensä 37,8 miljoonan euron määrärahaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa ja Kanta-palveluja kehitetäänSosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittämiseen esitetään yhteensä 36,6 miljoonaa euroa. Se on 6,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Summalla jatketaan muun muassa Kanta-palvelujen kehittämistä ja tietotuotannon uudistamista.
Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun esitetään 4,0 miljoonan euron määrärahaa.Muu tutkimus ja koulutusTerveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen ja valtion korvaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen esitetään yhteensä 121 miljoonaa euroa. Tutkimukseen esitetään 25,0 miljoonaa euroa ja erikoistumiskoulutukseen 96,0 miljoonaa euroa. Veteraaneille, asevelvollisille ja lähiomaisille tukeaVeteraanien tukemiseen esitetään 192,7 miljoonaa euroa. Se on 48,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin. Määrärahoista suuntautuu 43,6 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin, 20,0 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ja 7,7 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 118,2 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin.
Sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen 2,1 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,1 miljoonaa euroa.Välitä viljelijästä -hankkeelle jatkoaHallitusohjelman mukaisesti maatalousyrittäjien jaksamista tukevaa Välitä viljelijästä -hanketta jatketaan hallituskauden loppuun ja lisäksi arvioidaan toimintamallin jatkuvuus.Avustukset yhteisöille ja säätiöilleAvustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen esitetään 332,7 miljoonan euron määrärahaa. Määräraha on 29,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Se johtuu Veikkaus Oy:n tuottoarvion laskusta. Määrärahassa on huomioitu arpajaisveron alentamisen vaikutuksena 34,4 miljoonaa euroa, taseen jakamattomien voittovarojen purkuna 50,0 miljoonaa euroa ja niin sanottuna, budjettirahoitteisena kompensaationa 58,5 miljoonaa euroa.Virastot, laitoksetSosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintaan esitetään 188 miljoonaa euroa. Tietoturvan ja tietosuojan parantamiseen yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla esitetään yhteensä 0,14 miljoonan euron määrärahalisäystä Valviralle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaiselle esitetään 2,2 miljoonan euron määrärahaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sairastuessaan henkilölle maksetaan sairauspäivärahaa 300 sairauspäivän ajalta. Näiden 300 päivän aikana joko työterveydestä vastaava toimija tai Kela on sairastuneeseen yhteydessä 30, 60 ja 90 sairauspäivän kohdalla. Hallitus esittää nyt uusia tarkistuspisteitä 150 ja 230 päivän kohdalle. Tavoitteena on selvitys- ja arviointikeinoja lisäämällä vähentää pitkittyneitä sairauspäivärahakausia tukemalla työhön paluuta ja kuntoutustarpeen tunnistamista. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä.Nykyiseen sairauspäivärahajärjestelmään liittyvän 30–60–90 -säännön tavoitteena on tukea työkyvyn arviointi- ja seurantaprosessia ja varhaisia toimia työkyvyttömyysjaksoilla. Kuntoutuksen uudistamiskomitea totesi loppuraportissaan, että nykyinen 30–60–90 -malli on koettu hyödylliseksi, mutta siinä on kehittämiskohteita. Komitea totesi, että uusia tarkistuspisteitä tarvitaan 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän kohdalla.Esityksen tavoitteena on täydentää työkyvyn arviointiprosessia työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Lisäksi tavoitteena on täydentää kuntoutustarpeen arviointiprosessia. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työnantajan on ilmoitettava työterveyshuollolle työntekijän sairauspoissaolon kestettyä 30 päivää. Kelan on selvitettävä vakuutetun kuntoutustarve viimeistään, kun sairauspäiväraha- ja osasairauspäivärahapäivien lukumäärä ylittää 60 päivää. Työterveyshuollon tehtävänä on laatia lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista, ja työntekijän on toimitettava kyseinen lausunto Kelalle 90 sairauspäivärahapäivään mennessä. Sairausvakuutuslakia muutettaisiin siten, että työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuus selvitettäisiin jatkossa tarvittaessa 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän kohdalla. Säännöstä sovellettaisiin kaikkiin työntekijän asemassa oleviin vakuutettuihin. Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi Kelan velvollisuudesta arvioida samojen tarkistuspisteiden kohdalla tarvittaessa vakuutetun kuntoutustarve. Säännöksillä pyrittäisiin tukemaan työntekijän mahdollisuuksia palata työelämään sekä saada tarpeellisia työkyvyn ja työssä jatkamisen tukitoimia. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesta lausunnon toimittamatta jättämisestä ei seuraisi henkilölle uhkaa sairauspäivärahan katkeamisesta uusilla tarkistuspisteillä.Hallitusohjelman mukaisesti kuntoutusjärjestelmää uudistetaan kuntoutuskomitean esitysten pohjalta ja kuntoutusta kehittämisen lähtökohtana on kuntoutuskomitean työ. Hallituksen esitys on lisäksi yksi Marinin hallituksen 17.12.2020 päättämistä yli 55-vuotiaiden työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä.Esitys liittyy vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.Laki tulisi voimaan 1.1.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi