NordenBladet — Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajaksi haki viisi henkilöä. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi 1.3.2022 alkaen.Virkaa hakivat määräajassa:Kiukas Vertti Riivari Antti Viskari JanneLisäksi kaksi hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.Hakuaika päättyi torstaina 30.9.2021 kello 16.15. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa sellaisten määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.Patentti- ja rekisterihallitus edistää teknistä ja taloudellista kehitystä ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. Patentti- ja rekisterihallitus toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa valtionavustusta kotona asumista tukevien palvelujen kokonaisuuden kehittämiseen. Tavoitteena on luoda kullekin hyvinvointialueelle iäkkäiden kotona asumista tukevien palvelujen yhtenäinen toimintamalli.Hankkeisiin on varattu yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosille 2022–2023.Valtionavustusta myönnetään yhdelle hankekokonaisuudelle kullakin tulevalla hyvinvointialueella. Hanke on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaa. Hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa on huolehdittava kokonaisuuden yhteensovittamisesta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman muiden sisältöjen kanssa.Avustusta haetaan yhdellä alueen kuntien ja kuntayhtymien yhteisellä hakemuksella, jossa hakijana toimii yksi kunnista tai kuntayhtymistä. Hakuaika on 29.9.-29.10.2021. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee avustuspäätökset vuoden 2021 lopulla.
NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 30.9.2021 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoituksen alueellisen jaon suuntaviivoista. Tulevalla ohjelmakaudella rahoitus jakautuisi hieman aiempaa tasaisemmin eri maakuntien välillä.”Päätös turvaa Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen tason. Myös Etelä- ja Länsi-Suomessa on kuitenkin tukea tarvitsevia alueita ja päätös tasapainottaa hieman maan sisäistä rahoituksen jakaumaa”, kommentoi elinkeinoministeri Mika Lintilä nyt tehtyä päätöstä.Ministeri Lintilä nimittää lokakuussa Alueiden suunta -työryhmänAluekehityksen isossa kuvassa alueiden väliset erot ovat pienentyneet, mutta alueiden sisäiset erot kasvaneet. Myös Euroopan komissio on kiinnittänyt asiaan huomiota. Elinkeinoministeri Mika Lintilä nimittää lokakuussa Alueiden suunta -työryhmän. Työryhmän tehtävänä on määritellä tavoitteet aluekehityserojen tasaamiseksi ja rakentaa niiden pohjalta yhteisesti hyväksytyt aluekehityksen seurantavälineet ja -mittarit. Ne tukevat aluekehityksen tilannekuvan luomista. Työryhmän kokoaminen alkaa tulevien viikkojen aikana.”Tällaisen yhteisesti hyväksytyn aluekehityskuvan ja aluekehityserojen tasaamisen tavoitteiden puute on vaikeuttanut yhteisen tahtotilan löytämistä. Toivon työryhmän etsivän tähän tilanteeseen nykyistä kestävämpää ratkaisua”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo.
NordenBladet — Valtioneuvosto toimitti 30.9.2021 eduskunnalle U-kirjelmän Euroopan komission ehdotuksesta uudeksi maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsiä koskevaksi LULUCF-asetukseksi. Ehdotuksen tavoitteena on maankäyttösektorin yhdistäminen tiiviimmin EU:n ilmastopolitiikan kehykseen, laskennan yksinkertaistaminen ja raportointitaakan vähentäminen.LULUCF-asetuksen tavoitteena on ohjata jäsenmaita vahvistamaan hiilinielujaan ja vähentämään maankäyttösektorin päästöjä. Metsät ja maaperä ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkeässä roolissa, koska ne ovat tällä hetkellä ainoat vaikuttavat keinot sitoa ja varastoida hiiltä ilmakehästä.Ehdotus uudeksi LULUCF-asetukseksi sisältyy Euroopan komission heinäkuussa julkaisemaan laajaan ilmasto- ja energiapakettiin (ns. 55-valmiuspaketti). Maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista arvioitaisiin ehdotuksen mukaan vuodesta 2026 alkaen aiempaa enemmän sektorin todellisten päästöjen ja nielujen pohjalta nykyisten monimutkaisten laskentasääntöjen sijaan. Asetuksen soveltamisaikaa laajennettaisiin samalla vuosista 2021–2030 vuosiin 2021–2035.Asetuksen toimeenpano jakautuisi viisivuotiskausiinLULUCF-asetuksen toteutus on jaettu esityksessä kolmeen viisivuotiskauteen: 2021–2025, 2026–2030 ja 2031–2035.Kaudella 2021–2025 pysyttäisiin vielä nykyisen LULUCF-asetuksen mukaisessa laskentajärjestelmässä, ja Suomella olisi tällä kaudella käytettävissään viiden miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin (Mt CO2 ekv) suuruinen erillisjousto. Kaudella 2026–2030 tarkastelua yksinkertaistettaisiin, ja se pohjautuisi todellisiin raportoituihin kasvihuonekaasutietoihin.Kokonaan uutta esityksessä on jäsenmaille yhteisesti asetettava velvoite: EU-maiden tulisi sitoutua poistamaan maankäyttösektorilla ilmakehästä yhteensä -310 Mt CO2 ekv vuonna 2030. Suomen osuus tästä yhteisestä tavoitteesta olisi -17,8 Mt CO2 ekv. Esimerkiksi vuosina 2016–2018 EU-maiden yhteenlaskettu maankäyttösektorin nettonielu oli vertailun vuoksi keskimäärin noin -268 Mt CO2 ekv ja Suomen maankäyttösektorin keskimäärin -13,6 Mt CO2 ekv. Vuosien 2026–2029 tavoitepolku asetettaisiin myöhemmin.Vuodesta 2031 alkaen maankäyttösektorin päästöihin laskettaisiin mukaan myös ne maatalouden päästöt, jotka nykyisin lasketaan osaksi taakanjakosektoria. Tavoitteena olisi muodostaa uusi AFOLU-niminen kokonaisuus, jossa olisivat mukana kaikki maatalouden, metsätalouden ja muun maankäytön päästöt ja nielut. AFOLU-sektorin tulisi ehdotuksen mukaan olla hiilineutraali vuonna 2035.Ehdotuksen käsittely on jo käynnistynyt Euroopan neuvoston työryhmässä, ja maatalous- ja kalastusneuvosto käy asiasta keskustelua 11.–12.10. järjestettävässä kokouksessa. Ehdotuksen käsittely EU:n toimielimissä tulee alustavan arvion mukaan kestämään vähintään vuoden.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle 30.9.2021Lisää LULUCF-aiheesta (mmm.fi)EU on uuden ilmastolain myötä sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttamaan ilmastoneutraaliuden EU-tasolla vuoteen 2050 mennessä. EU:n ilmastopaketti (ns. 55-valmiuspaketti) sisältää 12 lainsäädäntöehdotusta, joiden avulla päästövähennystavoite pannaan toimeen. Ehdotukset koskevat mm. päästökaupan uudistamista ja laajentamista, maiden välistä taakanjakoa, maankäyttösektorin (LULUCF) roolia, autojen CO2-päästörajoja, hiilirajamekanismia, energiaverotusta, energiatehokkuutta sekä uusiutuvaa energiaa.
NordenBladet — Hallitus antoi 30.9.2021 esityksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa valtakunnallisella työ- tai virkaehtosopimuksella sopiminen nykyistä laajemmin säännöllisen työajan järjestelystä työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön. Tällaista työtä tehdään tyypillisesti pelastusalalla sekä ensihoidossa.Edellä tarkoitetulla työehtosopimuksella voitaisiin sopia sekä vuorokautisesta että viikoittaisesta säännöllisestä työajasta siten, että työvuoro voi olla 24 tunnin mittainen ja säännöllinen viikkotyöaika voi ylittää keskimäärin 40 tuntia viikossa.Rangaistusvastuuta hätätyösäännöksen rikkomisesta täsmennetäänHallitus esittää lisäksi rangaistusvastuun täsmentämistä hätätyösäännöksen rikkomisesta. Työnantaja, joka rikkoo tahallaan tai huolimattomuudestaan hätätyön teettämiselle säädettyjä rajoja, olisi tuomittava työaikarikkomuksesta sakkoon. Nykysäännöksen mukaan rangaistavaa on enimmäistyöaika- ja vähimmäislepoaikasäännösten rikkominen, joiden kautta hätätyösäännöksen rikkominen on jo nyt voinut tulla rangaistavaksi.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Vallitsevan epidemiatilanteen perusteella kiihtymis- ja leviämisvaiheen rajoituksia lievennetään ja poistetaan merkittävästi. Lisäksi Uudenmaan maakunnassa enää vain Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa sovelletaan leviämisvaiheen rajoituksia.Asetuksen muutos tulee voimaan perjantaina 1.10.2021.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa sekä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 1.10. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Aiemmin käytössä ollut ns. karaoke- ja tanssikielto sekä vaatimus omasta istumapaikasta ulkotiloissa poistuvat.Rajoitukset ravitsemisliikkeille muualla maassa, eli kiihtymis- ja perustason alueilla, 1.10. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet — Hallitus esittää kokeilua, jolla selvitetään rekrytointituen vaikutuksia yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen. Kokeilussa tutkitaan, madaltaako palkkakustannuksiin maksettava rahallinen tuki rekrytointikynnystä. Tavoitteena on edistää yritysten kasvua ja työllisyyttä. Kokeilun on tarkoitus käynnistyä 1.3.2022 ja kestää vuoden 2023 loppuun.Suomessa suurin osa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2020 keskimäärin noin 190 000 yksinyrittäjää, mikä vastasi noin 69 prosenttia yrittäjistä.”Suomessa on paljon yksinyrittäjiä, joilla on potentiaalia kasvattaa yritystoimintaa ja samalla ryhtyä työnantajaksi. Kokeilun avulla saamme tutkittua tietoa siitä, voidaanko palkkakustannuksia alentavalla rahallisella tuella kannustaa yrittäjiä palkkaamaan ensimmäinen työntekijä. Tarkoitus on saada aikaan positiivisen kasvun kierre – työtä työnhakijalle ja liiketoiminnan kasvua yrittäjälle, mikä taas johtaisi uusien työntekijöiden palkkaamiseen, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Yritykset valitaan kokeiluun satunnaisotannallaKokeilu on suunnattu yksinyrittäjille ja muille yrityksille, joissa työskentelee vain yrittäjäasemassa olevia. Kokeilun kohdejoukkona olisivat yritykset, joilla ei ole ollut ulkopuolista palkattua työvoimaa kokeilua edeltäneiden 12 kuukauden aikana ja joiden liikevaihto vuonna 2021 on vähintään 15 000 mutta enintään miljoona euroa. Kokeilussa valittaisiin kohdejoukkoon kuuluvista yrityksistä satunnaisotannalla kokeiluryhmä ja tälle verrokkiryhmä. Kokeilu toteutettaisiin vaiheistettuna siten, että ensimmäisessä vaiheessa kokeiluryhmään valittaisiin 3 500 yritystä. Jos näistä yrityksistä tukea hyödyntäisi alle 900 yritystä, valittaisiin lisäksi kokeilun toisessa vaiheessa uusi kokeilu- ja verrokkiryhmä.Rekrytointituen määrä yhdelle yritykselle olisi enintään 10 000 euroa. Tukea maksettaisiin 50 prosenttia työntekijöiden palkoista enintään 12 kuukauden ajalta ensimmäisen työntekijän työsuhteen alkamisesta, kuitenkin aikaisintaan tuen hakemisesta lukien.Tiedonsaantioikeuksien turvaamiseksi muutoksia myös muihin lakeihinJotta Kaakkois-Suomen TE-toimistolla ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksella (KEHA-keskus) on tarvittavat tiedot kokeilun toteuttamiseen, esittää hallitus väliaikaisia muutoksia myös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin, tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin sekä rikosrekisterilakiin.Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Kokeilun toteuttamiseen on varattu 13 miljoonaa euroa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut 30.9.2021 eduskunnalle esityksen metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamiseksi. Muutosten tavoitteena on metsätuhoriskien pienentäminen. Päivitetyn lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta.Ilmaston lämpeneminen koettelee metsiä muun muassa lisääntyvien hyönteis- ja sienituhoriskien kautta, ja näiden riskien hallitseminen on olennainen osa Suomen varautumista ilmastonmuutokseen. Metsätuhojen ehkäiseminen on välttämätön edellytys myös hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämiselle ja vahvistamiselle. Keskeisimmät muutettaviksi esitettävät lainkohdat koskevatkin kirjanpainaja- ja juurikääpätuhojen ehkäisemisen tehostamista sekä omavalvontavelvoitteen laajentamista uusiin toimijaryhmiin.– Suomi on toistaiseksi säästynyt vakavilta kirjanpainajatuhoilta, mutta ilmaston lämpeneminen lisää meilläkin laajamittaisten tuhojen riskiä. Lakiin esitettävät muutokset muodostavat vastuullisen kokonaisuuden, joka auttaa metsäalaa varautumaan entistä paremmin ilmastonmuutoksen haasteisiin, toteaa ministeri Jari Leppä.Korjuuvelvoitteen ajankohtaa esitetään keskisessä Suomessa aiennettavaksiSyyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana hakattu kuorellinen puutavara on metsätuholain mukaan kuljetettava pois metsästä ja tien varsilta tiettyyn päivään mennessä, jotta sen kaarnan alla kasvavat kuoriaiset eivät ehdi levitä metsiin. Korjuuvelvoitteen ajankohdan suhteen Suomi jaetaan tuhohyönteisten esiintymisen ja lämpösumman perusteella etelä–pohjoissuunnassa kolmeen alueeseen (A, B ja C), joilla sovellettavista torjuntatoimista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.Nykyisellä B-alueella eli keskisessä Suomessa on tutkimusten perusteella selkeä tarve aikaistaa kuorellisen kuusipuutavaran poiskuljetusta. Osia B-alueesta esitetään siksi siirrettäväksi eteläisen Suomen A-alueeseen, jossa määräaika kuusipuutavaran poistamiselle on jo 15. heinäkuuta 24. heinäkuuta sijaan.Pienet, alle 50 kiintokuutiometrin kokoiset mäntypinot esitetään toisaalta vapautettavaksi kokonaan poiskuljetusvelvoitteesta. Vapautusraja nousisi näin nykyisestä 20:stä 50 kiintokuutiometriin. Alle 50 kuutiometrin pinojen aiheuttama uhka lähimetsille on viimeisimpien tutkimusten perusteella vähäinen.Juurikäävän torjuntavelvoitetta laajennettaisiinJuurikäävän torjuntavelvoite eli ns. kantokäsittelyvelvoite esitetään laajennettavaksi myös muihin kuin kasvatus- ja päätehakkuisiin. Velvoite koskisi tällöin jatkossa myös ei-metsänhoidollisia havupuuhakkuita, kuten sähkölinjojen, rautateiden ja tienvarsien raivauksia. Myös mäntyvaltaisille turvemaiden metsille, joita velvoite ei ole aiemmin koskenut, esitetään nyt eteläisessä Suomessa kantokäsittelyvelvoitetta.Torjuntavelvoitteen ulkopuolelle jäisivät edelleen laissa mainitut erityistilanteet, kuten kotitarvehakkuu. Velvoite ei koskisi myöskään tutkimuskäytössä olevia metsiä eikä hakkuita, joilla on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta erityistä merkitystä.Muut esitettävät muutoksetPystykauppasopimusten sisällöissä on vaihtelua omistuksen siirtymisajankohdan suhteen, eivätkä puukauppaa harvoin tekevät metsänomistajat välttämättä tunne myyjää koskevia metsätuholain velvoitteita. Metsätuholaissa määriteltäisiin jatkossa ajankohta, jona puutavaran omistajuus vaihtuu pystykaupoissa metsätuholain 3 ja 4 §:n soveltamisen kannalta.Esityksessä ehdotetaan lisäksi ammattimaista puunvälitystoimintaa harjoittavien toimijoiden sisällyttämistä omavalvonnan piiriin sekä Metsähallituksen aseman selkeyttämistä omavalvonnan osalta. Lakiin lisättäisiin myös velvoite kirjallisen omavalvontasuunnitelman laatimiseen.Metsätuholain tavoitteena on rajoittaa muun muassa puutavaravarastoista ja myrskytuhoista muodostuvaa hyönteis- ja sienituhovaaraa kasvavalle puustolle. Laki rajoittaa esimerkiksi tuoreen havupuutavaran kesäaikaista varastointia metsässä ja sen läheisyydessä. Tuoreimmat pohjatiedot lainmuutosesityksen laatimiseen saatiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) keväällä julkistamasta metsätuholain muutostarpeita koskevasta jatkoselvityksestä.Hallituksen esitys MMM/2021/160
NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 30.9.2021 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoituksen alueellisen jaon suuntaviivoista. Tulevalla ohjelmakaudella rahoitus jakautuisi hieman aiempaa tasaisemmin eri maakuntien välillä.Ohjelmakauden 2021–2027 -rahoitus tulee kolmesta rahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (Just Transition Fund, JTF). EU:n alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on tasoittaa alueiden kehityseroja Euroopassa ja lisätä unionin talouden kasvua ja kilpailukykyä.Alueellinen jako turvaa Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen nykytasonAlueellisen jaon määrittelyllä koko ohjelmakaudelle taataan alueiden pitkäjänteinen työ elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämiselle. Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman tavoitteet liittyvät muun muassa pk-yritysten kehittämiseen, TKI-toimintaan, työllisyyteen, osaamiseen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Alueellisen jaon ratkaisussa on varmistettu, ettei mikään maakunta menetä rahoitusta nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna, kun tarkastellaan EU:n ja valtion kokonaisrahoitusta. Ratkaisussa hyödynnetään myös nykyisen ohjelmakauden jäljellä olevia valtuuksia (noin 30 miljoonaa euroa). Tämä raha kohdennetaan Itä- ja Pohjois-Suomeen.EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen alueellinen jako on Suomen kansallisessa päätösvallassa oleva asia. Harvan asutuksen erityisrahoitus kohdennetaan Itä- ja Pohjois-Suomeen.Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma hyväksytään valtioneuvostossa lokakuun aikana ja toimitetaan Euroopan komission hyväksyttäväksi. Ohjelman on tarkoitus käynnistyä marraskuun 2021 aikana.
NordenBladet — Hallitus esittää työpaikoille uutta jatkuvan vuoropuhelun käytäntöä, jolla kehitetään työnantajan ja henkilöstön suhteita pitkällä aikavälillä. Uudistetun yhteistoimintalain tavoitteena on myös parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.”Yhteistoimintalaki mielletään nykyään irtisanomislaiksi, vaikka siinä on nimensä mukaisesti kysymys yhteistoiminnasta eli yhdessä tekemisestä työpaikoilla. On siis aika tehdä uudistus, jolla parannetaan vuoropuhelua ja luottamusta työantajan ja henkilöstön välillä”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Hallitus antoi esityksen uudesta yhteistoimintalaista eduskunnalle 30.9.2021. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.Uusi yhteistoimintalaki muodostuisi kolmesta kokonaisuudesta:Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välilläNeuvottelut muutostilanteissa (muutosneuvottelut)Henkilöstön edustaja yrityksen hallinnossa (hallintoedustaja)Lakia sovellettaisiin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä hallintoedustajasta sovellettaisiin yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovellettaisi valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa.Jatkuva vuoropuhelu kehittää yritystä ja työyhteisöäUudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien olisi käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. Vuoropuhelussa voisi käsitellä muun muassa yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannettatyöpaikan sääntöjä ja käytäntöjähenkilöstön rakennetta ja osaamistarpeitatyöhyvinvointia. Työpaikat sopisivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä. Vuoropuhelua tulisi käydä pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu tulisi järjestää kaksi kertaa vuodessa. Jos puolestaan yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa, riittäisi vuoropuhelu kerran vuodessa.Osana vuoropuhelua tehtäisiin suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi.Henkilöstön edustaja saa vahvemman roolin muutosneuvotteluissaEnnen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Uudistetussa laissa prosessia kutsuttaisiin muutosneuvotteluiksi. Muutosneuvottelut säilyisivät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuisi. Lisäksi täsmennettäisiin ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.Henkilöstön hallintoedustus tarkentuuHenkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi päätöksentekoon. Henkilöstön edustajaa yrityksen hallinnossa kutsutaan uudessa laissa hallintoedustajaksi. Säännökset hallintoedustuksesta vastaisivat pitkälti nykyistä lakia, mutta siirtyisivät hallintoedustuslaista osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulisi olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.
