NordenBladet — Talouden kasvu jatkuu nopeaa 2,9 prosentin vauhtia vuonna 2022, kun pandemiasta toipuminen etenee, ennustaa valtiovarainministeriö 27. syyskuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen. Kasvupyrähdys liittyy patoutuneen kysynnän purkautumiseen tilanteessa, jossa rokottaminen etenee ripeästi, liiketoiminnalle asetettuja rajoituksia puretaan ja kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on vahva.Talouden elpyminen jatkuu syksyllä varsinkin niillä toimialoilla, joita koronarajoitukset vielä tällä hetkellä koskevat. Sen seurauksena talouskasvu pysyy vahvana myös loppuvuonna ja jatkuu vuonna 2022. Bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 3,3 prosenttia, 2,9 prosenttia vuonna 2022 ja 1,4 prosenttia vuonna 2023.  Ennusteessa tautitilanteen mahdollisen heikentymisen ei oleteta rajoittavan talouden toipumista, vaikka yhteiskunnan avaaminen tapahtuisi hitaammin kuin kesän ennusteessa oletettiin. Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus lisää ennusteen epävarmuutta.Julkisen talouden epätasapaino pienenee tänä ja ensi vuonna, kun talous kasvaa ripeästi ja epidemian aiheuttamat menotarpeet vähenevät. Julkinen talous jää suhdanteen tasaannuttua kuitenkin edelleen alijäämäiseksi. ”Talouden kasvupyrähdys on osa yhteiskuntaa kohdanneeseen iskuun ja sen väistymiseen liittyvää talouden luonnollista kiertoa. Pidemmällä aikavälillä on oleellista tukea työllisyyttä, investointeja, tuottavuutta, kilpailukykyä ja vakaata julkista taloudenpitoa rakennepolitiikan keinoin”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.Maailmantalous jatkaa nopeaa kasvuaMaailmantalous elpyy koronaviruspandemian varjossa nopeasti finanssipoliittisen elvytyksen, patoutuneen kulutuskysynnän purkautumisen sekä rokotusten etenemisen ansiosta. Nopea kasvu euroalueella jatkuu rajoitusten keventyessä sekä palveluiden kysynnän vahvistuessa. Voimakas elvytyspolitiikka Yhdysvalloissa on johtanut yksityisen kulutuksen nopeaan kasvuun.Maailman tavarakauppa on elpynyt erittäin nopeaan kasvuun pitkälti viime vuoden matalan vertailutason ansiosta. Kauppaa kuitenkin haittaavat teollisuuden komponenttipula ja myös konttiliikenteen logistiikkaan liittyvät ongelmat, mikä on näkynyt hetkellisinä saatavuusongelmina sekä hintojen nousuna.Investoinnit kasvavat ripeästi koko ennustejaksonVuonna 2021 BKT:n kasvun arvioidaan nousevan 3,3 prosenttiin. Kasvu jatkuu keskimääräistä nopeampana ensi vuoden kesään saakka. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,9 prosenttia vuonna 2022 ja kasvun hidastuvan 1,4 prosenttiin vuonna 2023. Globaalin elvytykseen sekä koronapandemiasta toipumiseen liittyvä merkittävä kasvupyrähdys jää taakse, ja talous kohtaa ennen kriisiä havaitut kasvun rajoitteet.Yksityisissä investoinneissa tapahtuu merkittävää toipumista maailmantalouden parempien kasvunäkymien ja kotimaisten hankkeiden johdosta. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) saatava rahoitus vauhdittaa yksityisiä investointeja vuosina 2021–2023. Asuntoinvestoinnit kääntyvät hitaaseen laskuun, kun uusia asuntoja aletaan rakentaa samaan tahtiin kuin pitkällä aikavälillä on keskimäärin alettu rakentaa. Korkea säästämisaste ja kuluttajien hyvä mieliala luovat edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle. Säästämisaste pysyy kuitenkin koko ennusteperiodin ajan positiivisena, kun kulutus jää käytettävissä olevia tuloja vähäisemmäksi.Maailmantalouden vahvistuminen, elvytystoimet ja Suomen vientituotteiden kysynnän kasvu tärkeillä kauppa-alueilla kasvattavat vientiä. Tänä vuonna kasvua ajaa tavaroiden vienti. Palveluiden ulkomaankauppaan on odotettavissa nopeaa kasvua vuonna 2022, kun kriisissä voimakkaasti kärsineillä palvelualoilla, kuten matkailussa, kasvu kiihtyy rajoitusten ja epävarmuuden vähetessä. Työllisyyden kasvu on vuoden ensimmäisellä puoliskolla nopeutunut merkittävästi. Talouskasvu pitää yllä työvoiman kysyntää, johon voidaan lyhyellä aikavälillä myös vastata, koska työttömiä on edelleen runsaasti ja hallitus tekee toimia työvoimantarjonnan lisäämiseksi. Ansioiden nousun ennakoidaan kiihtyvän vuosina 2022–2023. Inflaatio on kiihtynyt alkuvuonna energian hinnan nousun seurauksena, mutta hintojen nousu on kääntynyt laaja-alaisemmaksi. Palkkojen nousu välittyy vähitellen palveluiden hintoihin, mikä kiihdyttää inflaatiota.Talouden elpyminen ei poista julkisen talouden epätasapainoaJulkisen talouden alijäämä pienenee tänä ja ensi vuonna voimakkaasti ripeän talous- ja työllisyyskasvun vuoksi. Myös koronaepidemiaan liittyvän rahankäytön ja tukitarpeiden väistyminen vahvistavat julkista taloutta ensi vuonna. Talouden väliaikainen elpyminen ei kuitenkaan poista rakenteellista julkisen talouden epätasapainoa. Suhdanteen tasoittuessa julkisen talouden rahoitusaseman vahvistuminen hidastuu ja julkinen talous jää reilusti yli 3 miljardia euroa alijäämäiseksi 2020-luvun puolivälissä. Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuoden 2020 aikana 10 prosenttiyksiköllä lähes 70 prosenttiin. Ennustejaksolla velkaantumisvauhti hidastuu selvästi ja 2020-luvun puolivälissä velkasuhde näyttää väliaikaisesti tasaantuvan runsaaseen 73 prosenttiin. Väestön ikääntymisestä aiheutuva pitkäaikaishoiva- ja terveydenhuoltomenojen kasvu uhkaa kuitenkin kääntää velkasuhteen vähitellen uudelleen kasvuun. Talouden elpyminen edelleen riippuvainen pandemiastaEnnusteen merkittävimmät riskit liittyvät edelleen koronapandemiaan ja sen hallitsemiseksi tehtyjen rajoitteiden kehitykseen. Kehittyvien maiden epäonnistuminen pandemian hoidossa heikentäisi maiden taloutta ja olisi näin merkittävä isku myös maailmantalouden kasvulle.Epidemian pitkittyminen vähentäisi yksityistä kulutusta ja erityisesti palveluiden kysyntää, mikä heikentäisi talouden toipumista. Tautitilanteen heikentyminen näkyy myös investointiympäristön epävarmuuden lisääntymisenä, mikä voi lykätä investointeja eteenpäin tai estää niiden toteutumisen.Yksityiset investoinnit nousevat ennustejaksolla lähes 20 prosenttiin suhteessa BKT:seen. Elpymis- ja palautumistukivälineestä (RFF) saatava investointien vauhditus mahdollisesti nopeuttaa yksityisiä investointeja suuremmissa määrin kuin ennusteessa on oletettu. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — – Työvoiman kohtaanto-ongelmat ja työvoiman riittävyys, mutta toisaalta erityisesti pitkäaikaisen työttömyyden jälkeinen työllistymisen vaikeus ovat nyt Suomen työvoimapolitiikan keskeiset ratkottavat haasteet, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Pylkkänen puhui TEM-analyysien ja syksyn Ammattibarometrin julkistustilaisuudessa 27.9.2021.– Työ- ja elinkeinoministeriössä analysoidaan sekä työmarkkinoiden mekanismeja että työvoimapolitiikan aktiivisten toimien tuloksellisuutta, jotta voitaisiin tehdä yhä paremmin muun muassa työllisyyttä lisäävää ja työmarkkinoiden kohtaantoa parantavaa politiikkaa. Oikeiden päätösten tekemiseen tarvitaan tutkittua tietoa, joka tulisi saada laajasti kaikkien työllisyyden edellytyksiä kehittävien tahojen yhteiseen käyttöön, totesi Pylkkänen.Tutustu TEM-analyysien ja Ammattibarometrin tuloksiin tästä tiedotteesta.TEM-analyysi: Aktiivisilta työvoimapoliittisilta toimilta työllistyminen vuonna 2019Lyhyen aikavälin työllistymisen kannalta parhaita työvoimapoliittisia palveluita ovat vuonna 2019 olleet työllistäminen starttirahalla, vuorotteluvapaasijaisuudet sekä opiskelu työttömyystuella. Vastaavasti työllistymisen kannalta heikompia ovat olleet kuntouttava työtoiminta, valmennukset, kokeilut sekä opiskelu kotoutumistuella.Edellä luetellut, henkilöiden työmarkkina-asemaa parantavat palvelut, ovat tavotteiltaan ja volyymiltaan hyvin eri tyyppisiä. Eri palveluille asetetut erilaiset tavoitteet ja työnhakijoiden valikoitumien eri palveluihin vaikuttavat olennaisesti palvelun jälkeiseen työllistymiseen. Joissakin palveluissa, kuten kuntouttavassa työtoiminnassa, nopeat työllisyysvaikutukset eivät ole keskeisenä tavoitteena. Kuntouttava työtoiminta on kuntien sosiaalipalveluun kuuluva toimenpidekokonaisuus.Aktiivipalveluista avoimille työmarkkinoille sijoittumiset ovat vuodesta 2014 lähtien olleet pienessä kasvussa. Työmarkkinatilanteen yleisen paranemisen myötä erityisesti yksityisen sektorin työllistämisen ja ammatillisen koulutuksen jälkeinen avoimille työmarkkinoille sijoittuminen on ollut jo usean vuoden ajan kasvussa. Työvoimapoliittisten aktiivipalvelujen piirissä olevien määrä on pitkään ollut noin 120 000 henkilön tasolla.Todennäköisimmin aktiivisilta työvoimapalveluilta työllistyy muita nopeammin, mitä nuorempi on ikäluokassa 25–54-vuotiaat ja mitä enemmän omaa koulutustaustaa. Naiset ovat työllistyneet miehiä paremmin erityisesti julkiselle sektorille työllistämisten jälkeen. Miehet ovat työllistyneet jonkin verran naisia paremmin valmennusten sekä kotoutumistuella tapahtuneen opiskelun jälkeenTulokset perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Tilastokeskukselta hankkimaan tuoreimpaan työssäkäyntitilastoon eri työvoimapoliittisiin palveluihin osallistuneiden työmarkkinatilanteesta kolme ja kuusi kuukautta palvelun päättymisen jälkeen.TEM-analyysi: Uusia työpaikkoja syntyi myös koronavuonna 2020Rekrytointiongelmia esiintyi yleisesti Suomessa pandemiavuonna 2020. Osa niistä muodostui lopulta työvoimapulaksi, jossa haettua työvoimaa jäi osin tai kokonaan saamatta. Keskeiset syyt työvoiman saatavuusongelmissa olivat yhä puutteet koulutuksessa ja työkokemuksessa, joista työkokemus oli uusissa työpaikoissa koulutusta tärkeämpi ongelmien syy.Työvoimapula on määrällisesti selvästi suurinta terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa ja etenkin määräaikaisiin töihin on vaikea saada osaavaa työvoimaa. Tilanne tältä osin heikkeni eniten myös juuri tällä toimialalla. Myös koulutuksen toimialalla tilanne heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna.Analyysi perustuu yli 8 300 toimipaikan vastauksiin, jotka edustavat painotettuna yli 156 000 toimipaikkaa. Ne hakivat vuonna 2020 kaikkiaan 656 000 työntekijää, mikä on 94 000 työntekijää vähemmän kuin vuonna 2019. Määräaikaisia työntekijöitä haettiin selvästi enemmän kuin vakinaisia työntekijöitä. Uusia työpaikkoja syntyi runsaat 288 000, mikä on 37 000 työpaikkaa vähemmän kuin vuonna 2019. Vähennys on suhteellisen pieni ottaen huomioon, että olosuhteet taloudessa ja työmarkkinoilla olivat koronavuonna etenkin tietyillä toimialoilla epävarmat.Uusiin työpaikkoihin haettiin eniten työvoimaa kaupan alalla, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä rakentamisessa. Uusia työpaikkoja syntyi eli rekrytointeja uusiin työpaikkoihin tehtiin puolestaan suhteellisesti eniten rakentamisessa, informaatio- ja viestintäalalla, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa ja kaivostoiminnassa. Vähiten niitä syntyi terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Uusien työpaikkojen synty on yleisintä toimialoilla, joilla ovat tyypillisiä määräaikaiset tai kausiluonteiset työsuhteet. Uusia työpaikkoja syntyy tyypillisesti yrityksissä, jotka ovat kasvuhakuisia ja joissa henkilöstömäärä vaihtelee paljon. Näissä toimipaikoissa on usein myös ulkomaista työvoimaa.TE-toimisto nousi vuonna 2020 tärkeimmäksi hakukanavaksi, kun työntekijä rekrytoitiin uuteen työpaikkaan. Toiseksi tärkein hakukanava olivat epäviralliset henkilöyhteydet. Sosiaalisen median rooli hakukanavana kasvoi edelleen vuonna 2020.Toimipaikkoihin viimeksi rekrytoitu työntekijä tuli yleisimmin vakinaiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen. Näiden työsuhteiden osuus kasvoi hieman vuoteen 2019 verrattuna, mutta jäi kuitenkin alle puoleen kaikista työsuhteista. Useampi kuin joka viides työntekijä oli rekrytoitu yli kolmen kuukauden kestoiseen määräaikaiseen työsuhteeseen.Vuonna 2020 toimipaikoista kysyttiin myös työvoimapulan vaikutuksista toiminnan kasvuun. Liki joka neljännessä toimipaikassa osaavan työvoiman saatavuusongelmat estivät toimipaikan kasvun ongelman ollen merkittävin rakennusalalla.Toimipaikat suunnittelivat palkkaavansa etenkin myyjiä, talonrakentajia, myyntiedustajia, sovellussuunnittelijoita ja -ohjelmoijia.Ammattibarometri: Työvoimapulan painopiste on yhä terveys- ja sosiaalialallaTyövoimapulaa potevien ammattien määrä on Suomessa nousemassa korona-aikaa edeltävälle tasolle. Työvoiman ylitarjonnasta kärsivien ammattien määrä vähenee loivasti ja voidaan todeta, että koronan vaikutus ylitarjonnassa on vähäinen.Työvoimapulan painopiste on edelleen terveys- ja sosiaalialan ammateissa. Siivoojat ja hitsaajat ovat nyt palanneet pula-ammattien top-15 –listalle.Ylitarjonnassa korostuvat luovan työn ammatit, kuten taide- ja kulttuurialan asiantuntijat ja kuvataiteilijat, jotka nousivat uusina ammatteina ylitarjonnan top-15 –listalle.Suurimmat kysyntä- ja tarjontavolyymit ovat sairaanhoitajien ja lähihoitajien ammateissaAmmattien työmarkkinatilanne on tasapainoisin Satakunnassa ja Lapissa. Työvoimapula-ammattien määrä on ollut kasvussa vuodentakaiseen tilanteeseen nähden erityisesti Pohjois-Savossa, Hämeessä ja Kainuussa.Tulokset käyvät ilmi syksyn Ammattibarometrista, joka perustuu työ- ja elinkeinotoimistoissa elo-syyskuun 2021 aikana tehtyyn arvioon hieman yli 200 ammatin kysynnän ja tarjonnan suhteista lähitulevaisuudessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä järjestää keskiviikkona 29. syyskuuta avoimen kansainvälisen seminaarin. Seminaarissa tarkastellaan julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen viimeisimpiä kansainvälisiä kehityskulkuja. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat käytännöt, joilla julkiset panostukset nostavat TKI-toiminnan kokonaismäärää ja kannustavat yksityistä sektoria investoimaan TKI-toimintaan.Seminaarin alustajat ovat kansainvälisesti tunnustettuja asiantuntijoita TKI-politiikan tutkimuksen saralla. Taloustieteen professori Philippe Aghion esittelee julkisten TKI-toimien perusperiaatteita ja merkitystä viimeisimmän tutkimustiedon pohjalta. OECD:n tiede-, teknologia- ja innovaatio-osaston varajohtaja Dirk Pilat syventyy parhaisiin käytäntöihin, joilla julkinen sektori voi kannustaa yksityisen sektorin TKI-investointeja. Lundin yliopiston professori Sylvia Schwaag Serger puolestaan esittelee periaatteita ja keinoja julkisen TKI-rahoituksen pitkäjänteisyyden tukemiseksi.Seminaari on osa työryhmän käynnissä olevaa työtä, jossa selvitetään keinoja pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamiseen Suomessa.”Olemme onnistuneet saamaan kansainvälisesti alan parhaimpia asiantuntijoita pohtimaan TKI-rahoituksen viimeisimpiä kehityssuuntia. Työryhmän jäsenille tämä on erinomainen tilaisuus saada ajantasaista tietoa TKI-toimien vaikuttavuudesta ja parhaista kansainvälisistä käytännöistä. On myös tärkeää, että seminaari on kaikille avoin ja ruokkii osaltaan julkista keskustelua TKI-toiminnasta,” sanoo parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Matias Mäkynen.Tilaisuus järjestetään virtuaalisesti. Alustusten jälkeen osallistujilla on mahdollisuus kysymyksiin. Parlamentaarinen työryhmä kuulee alustajia myös tilaisuuden jälkeen pidettävässä kokouksessaan.Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.  Hallitus päätti huhtikuussa 2021 parlamentaarisen työryhmän perustamisesta Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi. Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä toimii 18.6.–31.12.2021.Kullakin eduskuntaryhmällä on työryhmässä yksi jäsen ja varajäsen. Työryhmän pysyvinä asiantuntijoina toimivat valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri sekä valtiovarainministeriön, opetus- kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköt.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi emännöi YK:n syyrialaisnaisten neuvoa-antavan ryhmän (Women’s advisory board, WAB) kokousta 26.9.−1.10.2021.WAB on syyrialaisnaisten verkosto, joka neuvoo YK:n pääsihteerin Syyria-erityisedustaja Geir O. Pederseniä hänen välittäessään poliittista ratkaisua Syyrian konfliktiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2254:n mukaisesti. Verkoston jäsenillä on vaihteleva sosioekonominen, poliittinen, kulttuurinen ja maantieteellinen tausta. Neuvonannossaan erityisedustajalle WAB ottaa huomioon naisten voimaannuttamisen ja oikeudet. Verkosto vie eteenpäin syyrialaisnaisten erilaisia, poliittisiin keskusteluihin liittyviä näkemyksiä.WABin jäsenet jatkavat Suomessa sisäisiä keskusteluitaan liittyen rooliinsa erityisedustajan neuvonantajana. He vaihtavat näkemyksiä myös suomalaisten kumppaneiden kanssa koskien naisten roolia konfliktinratkaisussa sekä koulutuksen merkitystä.Suomi on tukenut WABin työtä sen alusta asti. Tuki on osa Suomen miljoonan euron rahoitusta YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin Syyria-ohjelmalle vuosina 2020−2021.Mahdolliset tiedustelut: Petra Paasilinna, lähetystöneuvos, Lähi-idän yksikkö, puh 050 478 3840. Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Espanjan ensimmäinen varapääministeri, talous- ja digitalisaatioasioiden ministeri Nadia Calviño vierailee Suomessa maanantaina 27. syyskuuta. Suomen vierailuun osallistuvat myös digitalisaatiosta ja tekoälystä vastaava valtiosihteeri Carme Artigas sekä telekommunikaatiosta ja digitaalisesta infrastruktuurista vastaava valtiosihteeri Roberto Sánchez. Varapääministeri Calviño on Suomessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan kutsumana.Ensimmäinen varapääministeri Calviño tapaa ministeri Harakan lisäksi valtiovarainministeri Annika Saarikon sekä ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnarin.Varapääministeri Calviñon ja ministeri Harakan tapaamisessa keskustellaan muun muassa datataloudesta, yhteistyöstä digitalisaatioasioissa ja kyberturvallisuudesta.Tapaamisessa varapääministeri, valtiovarainministeri Annika Saarikon kanssa keskustellaan Euroopan talouden elpymisestä sekä muista ajankohtaisista talous- ja rahoitusasioista.Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnarin kanssa keskustelun aiheina ovat maiden elpymisohjelmien tarjoamat mahdollisuudet. Espanjan elpymisohjelman pääaloja ovat muun muassa vihreä siirtymä ja digitalisaatio, joissa Suomella on paljon osaamista tarjottavanaan.Varapääministeri Calviñolla on lisäksi Business Finlandin järjestämä pyöreän pöydän keskustelu suomalaisten teknologiayritysten kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen valtioneuvoston asetukseksi, jonka perusteella Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisia energiainvestointitukia voidaan myöntää vuosina 2022–2026. Lausuntoja voi antaa Lausuntopalvelu.fi-sivustolla 20.10.2021 saakka.Ohjelman mukaisilla tuilla edistetään energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeita, joilla vähennetään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja edistetään vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Tavoitteena on myös vähentää uusiutuvaan energiaan ja uuteen energiateknologiaan liittyviä teknologisia ja taloudellisia riskejä muun muassa vety- ja uuden energiateknologian hankkeissa. Asetuksen mukaan tukea voitaisiin myöntää Suomen elpymis- ja palautussuunnitelmassa määritellyille energiainfrastruktuurihankkeille, uuteen energiateknologiaan, vähähiilisen vedyn tuotantoon ja varastointiin, hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.Asetuksessa säädettäisiin muun muassa tuettavista hankkeista, hyväksymisen edellytyksistä, tukitasoista ja hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi siinä vahvistettaisiin hankkeiden valmistumiseen ja raportointiin liittyviä määräaikoja, jotka perustuvat erityisesti EU:n RRF-asetuksessa ja Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa asetettuihin määräaikoihin.Tuen myöntämisistä päättäisivät työ- ja elinkeinoministeriö sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, asetuksessa asetettujen raja-arvojen perusteella. Lisäksi Business Finland päättäisi tuen myöntämisestä Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille (Important Projects of Common European Interest) vetyhankkeille.EU:n asetus elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (RRF-asetus) annettiin 12.2.2021. Sen tarkoituksena on tukea jäsenvaltioiden elpymistä korona-kriisistä. Rahoitustukea saadakseen jäsenvaltioiden tulee esittää kansallinen elpymis- ja palautussuunnitelma. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Sillä tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suunnitelman vihreän siirtymän pilarin osa-alueiden alla on tarkoitus tukea mm. energiainfrastruktuuri-investointeja, hukkalämmön talteenottoa, uutta energiateknologiaa, teollisuuden sähköistämishankkeita sekä vetyhankkeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnon virkistyskäyttöstrategialla pyritään tekemään luonnossa virkistymisestä kansallinen menestystekijä. Yhä useamman suomalaisen toivotaan löytävän itselleen sopivia tapoja olla ja liikkua luonnossa. Strategiassa kiinnitetään erityistä huomiota lähiluonnon saavutettavuuteen, luonnossa liikkumisen kansanterveydelliseen näkökulmaan sekä yhteistyön vahvistamiseen. Lausuntoja strategialuonnoksesta pyydetään 22.10. mennessä.”Luonnon virkistyskäyttö on saamassa ensimmäistä kertaa oman kansallisen strategiansa. Strategia tulee tarpeeseen, sillä varsinkin koronapandemian aikaan yhä useampi on löytänyt luonnossa liikkumisen arvon. Myös kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda virkistyskäytön hyötyjä suomalaisten tietoon ja käyttöön. Strategia valmistellaan tänä vuonna laajapohjaisessa yhteistyössä ja se ulottuu vuoteen 2030. Luonnon virkistyskäytön strategiset tavoitteetStrategisiksi tavoitteiksi esitetään lähiluonnon saavutettavuutta sekä kansanterveyden edistämistä luonnon virkistyskäytön avulla. Tavoitteena on, että lähiluonto on Suomessa yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa. Luonnossa liikkuminen ja oleminen halutaan ottaa nykyistä vahvemmin osaksi kansanterveystyötä.Strategian avulla tähdätään luonnon virkistyskäytön yhteistyön vahvistamiseen. Tavoitteena on myös tunnistaa ja vahvistaa tiedollisia ja taloudellisia resursseja kysyntälähtöisesti. Yksi konkreettinen toimenpide on kansallisen ulkoilutietopalvelun tuottaminen, joka tarjoaisi kattavasti tietoa ulkoilumahdollisuuksista ja -palveluista sekä yhteistyötä edistävän koordinaatioelimen perustaminen. Kaikessa virkistyskäytössä vaalitaan luonnon kestävyyttä kunnioittamalla luontoa ja sen monimuotoisuutta sekä huolehtimalla luonnon kantokyvystä. Strategialuonnosta valmisteltu laajassa yhteistyössäLuonnon virkistyskäyttöstrategiaa on valmisteltu ympäristöministeriön koolle kutsumassa työryhmässä ja työpajoissa. Strategian laajapohjaisessa valmistelussa on myös hyödynnetty sidosryhmien ja kansalaisten vastauksia oikeusministeriön otakantaa.fi –palvelussa. Vastauksia kertyi yhteensä 8074. Laaja osallistaminen on ollut perusteltua, sillä luonnon virkistyskäyttö koskettaa lähes kaikkia suomalaisia.Strategiatyön ohjausryhmään on osallistunut seitsemän eri ministeriötä, Metsähallitus Luontopalvelut, ELY-keskusten ympäristövastuualue, Kuntaliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto sekä Ulkoilufoorumi, jonka 17:ä jäsenjärjestöä edustaa Suomen Latu.Strategialuonnoksesta voi antaa palautetta 22.10. asti osoitteessa lausuntopalvelu.fi. Strategian on määrä valmistua vuoden 2021 aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta on nyt lausuntokierroksella.Esityksessä ehdotetaan, että vaaleissa toimitettaisiin jatkossa laitosäänestys Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnissa ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä. Muutoksen myötä varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat äänioikeutetut voisivat äänestää laitosäänestyksessä.Kuntavaaleissa 2021 järjestettiin laitosäänestys väliaikaisen lakimuutoksen nojalla.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.1.2022, jotta se olisi voimassa tammikuussa 2022 toimitettavissa aluevaaleissa.Lausuntopyynnön vastausaika päättyy 11.10.2021.
Lausuntopalvelu.fi: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta – luonnos

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetushallitus on myöntänyt lukiokoulutuksen järjestäjille valtionavustukset, joiden tavoitteena on tasoittaa koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia lukiokoulutuksessa. Valtionavustukset on tarkoitettu opetukseen, ohjaukseen, hyvinvointiin ja tukitoimiin liittyvien lisäresurssitarpeiden rahoittamiseen vuosina 2021–2023.Avustuksia myönnettiin 211 lukiokoulutuksen järjestäjälle, yhteensä 15 miljoonaa euroa.
Valtionavustuksella tuetaan lukiokoulutuksen järjestäjiä pitkittyneen koronavirustilanteen johdosta. Avustuksilla rahoitetaan tukitoimia, joilla paikataan opiskelijoiden osaamisvajeita ja vahvistetaan heidän hyvinvointiaan. Tavoitteena on parantaa lukio-opiskelijoiden edellytyksiä jatkaa opintojaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa opetuksessa sekä tukea heitä ylioppilastutkintoon valmistautumisessa ja jatko-opintoihin siirtymisessä.– Korona on vaikuttanut vakavasti lukiolaisten mahdollisuuksiin oppia ja opiskella. Etäopetusjaksot ovat aiheuttaneet monille vakavia oppimisvajeita ja lukiolaisten hyvinvointi sekä jaksaminen ovat koetuksella. Näiden avustusten avulla tehdään arvokasta ja välttämätöntä työtä koronan aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi, sanoo opetusministeri Li Andersson.Avustusta kohdennetaan opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin erityisesti niille opiskelijoille, joilla arvioidaan olevan puutteita opetussuunnitelman perusteiden mukaisten osaamistavoitteiden saavuttamisessa.Avustusta voidaan myös käyttää lisäresurssina opiskelijoille annettavaan oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen sekä opiskelijoille annettavaan yhteisölliseen tai yksilölliseen hyvinvoinnin tukeen.Hallitus linjasi avustuksesta kolmannessa lisätalousarviossa kesäkuussa 2021.
Myönnetyt avustukset:Tiedote avustuksista (OPH)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut haettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta vastaavien hyvinvointialueiden tietojenkäsittelyn, tieto- ja viestintätekniikan eli ICT:n muutosten käynnistysvaiheen kustannuksiin rahoitusta nopeutetulla aikataululla.Haku käynnistyy 24.9.2021 ja päättyy 22.10.2021. Haun yhteydessä haettavaksi varataan enintään 23 miljoonaa euroa, josta kullekin hakijalle myönnetään enintään yhden miljoonan euron rahoitus.Avustus perustuu hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tiedonhallinnan ja tietohallinnon muutoksen rahoituksesta vuosina 2021–2026 annettuun valtioneuvoston asetukseen (820/2021).Avustus myönnetään asetuksen 3 § mukaisiin kustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä uudistuksen aikataulun kannalta. Käynnistysvaiheen kustannuksiin myönnettävä avustus kytketään osaksi 16.9.2021 avattua valtionavustusta seuraavasti:Käynnistysvaiheen kustannuksiin myönnettävä avustus on käytettävä kokonaisuudessaan ennen myöhemmin myönnettävän varsinaisen avustuksen maksatusta.Käynnistysvaiheen kustannuksiin myönnettävä avustus huomioidaan kullekin hakijalle myöhemmin myönnettävän laajemman avustuksen määrässäHakemusten käsittely toteutetaan joustavasti siten, että kullekin hakijalle valmistellaan valtionavustus- ja maksatuspäätös viipymättä riittävät tiedot sisältävän hakemuksen saapumisen jälkeen.Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti 16.9.2021 varsinaisen valtionavustushaun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamiseen liittyvän ICT-muutoksen tueksi. Haettavaksi tuli yhteensä 220 miljoonaa euroa ja avustuspäätösten tavoiteaikatauluksi asetettiin joulukuun 2021 ja tammikuun 2022 välinen aika.Haun avaamisen yhteydessä käydyssä vuoropuhelussa hyvinvointialueiden edustajat toivat esiin arvionsa ja huolensa siitä, että avustuspäätösten saaminen vuoden vaihteessa vaarantaa uudistukseen liittyvän ICT-muutoksen hallitun toimeenpanon 1.1.2023 mennessä. Jotta toimeenpano voidaan toteuttaa hallitusti, sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut alkuperäisen avustushaun lisäksi toteutettavan käynnistysvaiheen kustannuksia koskevan hakuprosessin.Ohjeet hakemuksen laatimiseen ja muu materiaaliHyvinvointialueiden käynnistämisen ICT-muutoskustannuksiin rahoitusta

Lähde: Valtioneuvosto.fi