Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy lokakuun puolivälissä – työpaikoilla voidaan alkaa valmistautua etä- ja läsnätyön yhdistämiseen

NordenBladet — Valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat tarkastelleet valtakunnallisen etätyösuosituksen voimassaolon perusteita. Ministeriöt esittävät, että etätyösuositus päättyy 15. lokakuuta. Ministeriöt arvioivat, että siihen mennessä rokotuskattavuus olisi lähellä valtioneuvoston asettamaa tavoitetta. Tämä mahdollistaisi siirtymisen etä- ja läsnätyön yhdistämiseen terveysturvallisesti.  Epidemiatilanne ja rokotuskattavuus ovat parantuneet koko maassa. Tällä hetkellä rokotuskattavuus ei kuitenkaan vielä ole työikäisen väestön osalta hallituksen uudistetun hybridistrategian mukaisella vähintään 80 prosentin tasolla. Lisäksi tartuntoja todetaan edelleen paljon.   Paluu työpaikoille voidaan aloittaa jo aiemmin, jos se on riskien arvioinnin ja alueellisen epidemiatilanteen perusteella mahdollista. Vastuu terveysturvallisesta työnteosta on työpaikoilla   Etätyösuosituksen jatkaminen lokakuun puoleen väliin antaa työpaikolle mahdollisuuden joustavaan siirtymiseen lisääntyvään etä- ja läsnätyön yhdistämiseen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kansallisella tasolla etä- ja läsnätyön yhdistämiseen liittyviä näkökulmia pohditaan Työterveyslaitoksen, ministeriöiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Nämä näkökulmat tuodaan esiin muun muassa ohjeistuksissa työpaikoille. Valmistelutyön tulokset auttavat työpaikkoja siirtymään kohti uutta arkea. Vastuu terveysturvallisesta työnteosta siirtyy vahvemmin työpaikoille, kun laajaa valtakunnalliseen suositukseen perustuvaa etätyötä puretaan.  Koronavirukselta suojautuminen on edelleen tarpeen huomioida, kun työpaikoilla lisätään läsnätyötä.   Valtioneuvosto arvioi tammikuussa 2021 eri torjuntatoimenpiteitä ja päätti toimintasuunnitelman laatimisesta ja sen myötä asteittaisesta valmistautumisesta yhteiskunnan avaamiseksi. Osana hybridistrategian toimintasuunnitelmaa ministeriöt saivat tehtäväksi arvioida uudelleen hallituksen antaman valtakunnallisen etätyösuosituksen perusteita ja voimassaoloa syyskuun puoliväliin mennessä. Lisäksi suositeltiin aloitettavaksi välitön kansallinen valmistelutyö siirtymisestä etätyöstä läsnä- ja etätyön yhdistämiseen. Ministeriöt hyödynsivät työssään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen arviointeja sekä epidemiologisesta kehityksestä että etätyön vaikutuksista osana koronan torjuntatoimenpiteitä.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Sivuakkreditointi Eritreaan ja Somaliaan

NordenBladet — Tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinnista perjantaina 24. syyskuuta.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Nairobin-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Pirkka Tapiolan Eritreaan ja Somaliaan. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi on antanut selvityksensä kidutuksen vastaiselle komitealle

NordenBladet — Suomen hallitus on tänään vastannut eurooppalaiselle kidutuksen vastaisen komitealle. Vastauksessa selvitetään, mihin toimenpiteisiin viranomaiset ovat ryhtyneet komitean syksyn 2020 tarkastuskäynnin johdosta.Kiduksen vastainen komitea (CPT) teki määräaikaisen tarkastuskäynnin Suomeen syyskuussa 2020. Tarkastuksen kohteena oli muun muassa poliisin säilytystiloja, vankiloita, ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö, psykiatrinen sairaala ja kaksi koulukotia. CPT julkaisi toukokuussa raportin havainnoistaan ja suosituksistaan ja edellytti Suomelta vastausta syyskuun loppuun mennessä.CPT:n raportissa painottui vapautensa menettäneiden kohtelu erityisesti poliisin säilytystiloissa. Vastauksessaan CPT:lle Suomi toteaa, että suositukset ja havainnot otetaan huomioon muun muassa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lisäksi suosituksiin pyritään vastaamaan, kun ohjetta poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta parhaillaan uudistetaan Poliisihallituksessa.Vankeinhoidon osalta CPT kiinnitti raportissaan huomiota muun muassa vankien mahdollisuuksiin osallistua toimintaan ja erityisesti eristettyjen vankien ja tutkintavankien ihmiskontaktien turvaamiseen. Oikeusministeriö asetti aiemmin syyskuussa työryhmän arvioimaan vankeuslain ja tutkintavankeuslain muutostarpeita. CPT:n havainnot otetaan tässä työssä huomioon. CPT oli huolestunut myös vankien välisestä väkivallasta. Rikosseuraamuslaitos teetti alkuvuonna kaksi selvitystä vankilaturvallisuudesta ja järjestäytyneen rikollisuuden haasteisiin vastaamisesta. Vankilaturvallisuutta kehitetään näiden selvitysten jatkotoimena.Tahdosta riippumatossa psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden osalta CPT kiinnitti raportissaan huomiota potilaisiin kohdistettavien rajoitustoimenpiteiden kestoon. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi rajoitustoimenpiteitä koskevien säännösten täsmentämistarpeita mielenterveyslakia uudistettaessa osana asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta koskevaa lakihanketta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Yhteistyön merkitys korostui vuoden parhaissa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksissa

NordenBladet — Kestävän kehityksen toimikunta palkitsi vuoden parhaat kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset. Pääsihteeristö valitsi kolme merkittävää sitoumusta, jotka edistävät sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Tunnustuksen saivat Ensi- ja turvakodin liitto, Poliisiammattikorkeakoulu ja Visit Mikkeli.Sitoumus2050 -palveluun tehdyt julkiset ja vapaaehtoiset toimenpidesitoumukset ovat kestävän kehityksen toimikunnan keino edistää kestävää kehitystä koko yhteiskunnassa. Parhaat sitoumukset palkitaan vuosittain Euroopan kestävän kehityksen viikolla järjestettävässä Vuoden parhaat sitoumukset -tilaisuudessa.”Kaikissa tänään palkituissa sitoumuksissa korostuu yhteistyön merkitys. Ensi- ja turvakotien liiton sitoumukseen on liittynyt omilla sitoumuksillaan useita muita alan järjestöjä. Visit Mikkelin sitoumus edistää alueen matkailuyritysten kestäviä käytänteitä ja Poliisiammattikorkeakoulun sitoumus on osa viime vuonna palkittua Sisäministeriön kattositoumusta, joka koskee koko hallinnon alaa,” kertoo kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala valtioneuvoston kansliasta.Poliisiammattikorkeakoulun sitoumus tähtää hiilijalanjäljen pienentämiseen 50 % vuoteen 2027 mennessä sekä osaamiseen kehittämiseen, monimuotoisuuden edistämiseen ja eettisyyden vahvistamiseen. Ensi- ja turvakotien liitto sitoutuu puolestaan tukemaan entistä useampaa avuntarvitsijaa sekä vahvistamalla ekologisia toimenpiteitä liiton työssä. Visit Mikkeli puolestaan sitoutui lisäämään vastuullisuusviestintää kanavissaan ja tukemaan alueen matkailuyrityksiä Sustainable Travel -sertifikaatin saamisessa. Virtuaalisessa palkintolähetyksessä kuultiin myös Sitoumus2050-työn pioneerin, Espoon kaupungin, opit ja vinkit menestyksekkääseen kestävän kehityksen työhön. Espoossa on tehty jo yli 300 eri kokoista sitoumusta.”Espoon kaupunki on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja liittyi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Tavoitteenamme on olla houkutteleva kehittämisympäristö tulevaisuuden kestäville kaupunkiratkaisuille ja tarjota asukkaille hyvät mahdollisuudet tehdä arjessaan kestäviä valintoja ja vaikuttaa lähiympäristöönsä,” kertoo Espoon kaupungin kestävän kehityksen johtaja Helena Kyrki.Palkintotilaisuus toteutettiin yhteistyössä Motiva oy:n kanssa. Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva valittiin alkukesästä uudeksi Sitoumus2050-palvelun yhteistyökumppaniksi. Motiva vastaa jatkossa palvelun markkinoinnista, viestinnästä ja asiakaspalvelusta. Sitoumus2050-palvelussa kuka tahansa voi ottaa osaa kestävän yhteiskunnan rakentamiseen tekemällä oman kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen.Euroopan kestävän kehityksen viikko on Euroopan kestävän kehityksen verkoston vuosittainen aloite, jonka tavoitteena on tuoda koko Eurooppa yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi. YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Lauantaina 25. syyskuuta vietetä Agenda2030 -toimintaohjelman vuosipäivää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Tasavallan presidentin esittelyn 24.9.2021 päätösaineisto julkaistu

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 24.9.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Kansainvälisen majakkaliiton asemaa aiotaan vahvistaa

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt säädöshankkeen, jonka tavoitteena on hyväksyä ja saattaa kansallisesti voimaan kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestön perustamisesta tehty yleissopimus.Kansainvälinen majakkaliitto (IALA, International Association of Marine Aids to Navigation and Lighthouse Authorities) päätti yleiskokouksessaan toukokuussa 2014, että sen status tulisi muuttaa viralliseksi kansainväliseksi järjestöksi. Majakkaliitto on perustellut kansainvälisen järjestön asemaa muun muassa sillä, että se vahvistaisi sen asettamien suositusten painoarvoa.Kansainvälinen majakkaliitto, joka tunnetaan Suomessa jo myös kansainvälisenä merenkulun turva-laitejärjestönä, julkaisee merenkulun turvalaitteita koskevia suosituksia, ohjeistuksia ja käsikirjoja. Niiden tavoitteena on yhtenäistää merenkulun turvalaitteita kansainvälisesti. Kansainvälinen majakkaliitto julkaisee esimerkiksi merenkulun viitoitusjärjestelmään liittyviä suosituksia ja ohjeita. Kansainvälisen järjestön status lisäisi järjestön painoarvoa. Suomi pitää tärkeänä jäsenyyttään liitossa, sillä silloin on mahdollista vaikuttaa liiton antamien suositusten ja ohjeiden valmisteluun.Sopimusteksti hyväksyttiin diplomaattikonferenssissa Kuala Lumpurissa helmikuussa 2020 ja se allekirjoitettiin Pariisissa kesäkuussa 2021. Muutos ranskalaisesta yksityisoikeudellisesta yhdistyksestä kansainväliseksi järjestöksi edellyttää valtiosopimusta, jonka valtiot ratifioivat omien kansallisten menettelyjensä mukaisesti.Kansainvälinen majakkaliitto on perustettu vuonna 1957. Suomi on ollut liiton jäsenenä vuodesta 1959 ja Väylävirasto toimii Suomen pääedustajana.Mitä seuraavaksi?Lakiluonnos kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle keväällä 2022. Yleissopimus kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestöstä tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kolmaskymmenes ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

EU-ministerivaliokunnassa EU:n ilmastopakettia

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 24. syyskuuta oli esillä EU:n ilmastopakettia toimeen panevia, niin kutsuttuun 55-valmiuspakettiin sisältyviä lainsäädäntöehdotuksia, sekä seuraavan kilpailukykyneuvoston asiat.EU-ministerivaliokunta jatkoi 55-valmuspaketin käsittelyä linjaamalla Suomen kannan kuuteen Euroopan komission antamaan lainsäädäntöehdotukseen, jotka koskevat seuraavia: 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Parempi maailma edellyttää kestävämpiä investointeja – Kestävän rahoituksen tiekartta päivitettiin

NordenBladet — Ei köyhyyttä eikä nälkää vaan kestävää talouskasvua, tasa-arvoa ja rauhaa kaikille – kaikkialla. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet kirittävät maailmaa kohti parempaa tulevaisuutta. Mukana talkoissa on myös Suomi, jonka päivitetty kestävän rahoituksen tiekartta julkaistiin 24.9.YK:n kestävän kehityksen tavoitteista käytetään lyhennettä SDG (Sustainable Development Goals). Niiden saavuttaminen 2030 mennessä edellyttää muutoksia julkisen ja yksityisen sektorin tekemiin investointeihin. Erityisen tärkeää on suunnata yksityisiä investointeja ja sijoitusrahoitusta entistä enemmän kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tähän Suomen kestävän rahoituksen tiekartta tarjoaa suuntaviivoja. MMM:n pilotin tavoite on lisätä kotimaisen kasviproteiinin tuotantoa ja kulutustaKestävän rahoituksen tiekartan toimeenpanoa edistetään neljässä pilottiekosysteemissä, joissa kehitetään mm. ilmastoälykkäitä vesiratkaisuja sekä vauhditetaan merituulivoiman rakentamista. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa pilotista, jonka parissa kehitetään kestävää kotimaista proteiinituotantoa ja jalostusta.– Pilotin tavoitteena on lisätä kotimaisen kasviproteiinin tuotantoa, kulutusta ja vientiä. Tarkastelemme koko arvoketjua ja selvitämme pullonkauloja ja niihin parhaita mahdollisia rahoitusratkaisuja. Pohdimme, miten raha saadaan kohtaamaan olemassa olevat ongelmat, kertoo neuvotteleva virkamies Hanna Mattila.  Mukana proteiinipilotissa on ihmisiä sijoitusalalta, ruoka-alalta ja yrityksistä. Tuloksena valmistellaan suositukset, jotka julkaistaan ensi vuonna. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluu usean SDG-tavoitteen edistäminen. Ministeriön toiminnan ytimessä on kuusi tavoitteita, joita ovat mm. ei nälkää, puhdas vesi, ilmastoteot sekä maanpäällinen ja vedenalainen elämä. MMM myös koordinoi alkuperäisen, nyt päivitetyn kestävän rahoituksen tiekartan tekemisestä vuonna 2018.YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ulkoministeriön sivuillaMMM:n blogi: Yksityinen pääoma ja tulosperusteiset rahoitusmallit ratkaisuiksi ympäristöhaasteisiin?              

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomen kestävän rahoituksen tiekartta tarjoaa suuntaviivoja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi

NordenBladet — YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen tällä vuosikymmenellä edellyttää merkittäviä muutoksia siihen, miten julkinen ja yksityinen sektori kohdentavat investointejaan. Tämän vuosikymmenen aikana kaikki rahoitusratkaisut on kyettävä suuntaamaan nykyistä kestävämmin, ja tähän Suomen 24.9.2021 julkaistu kestävän rahoituksen tiekartta tarjoaa suuntaviivoja.Useat kansalliset ja kansainväliset aloitteet pyrkivät tukemaan finanssialan murrosta ja edistämään rahoituksen kokonaisvaltaista suuntaamista kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. EU on osoittanut merkittävää johtajuutta ja samanaikaisesti useat maat ovat laatineet kansallisia strategioita ja ohjelmia kestävän rahoituksen systemaattiseksi edistämiseksi. Suomi on ollut aktiivinen kansainvälinen toimija kestävän rahoituksen aloitteissa, ja 24.9.2021 julkaistava tiekartta (”Finnish Roadmap for Financing a Decade of SDG Action”) tarjoaa suuntaviivoja suomalaisille toimijoille viedä käytäntöön tarvittavia muutoksia. Tiekartta on laadittu osana Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemi – hanketta. -Suomi on pärjännyt erinomaisesti kansainvälisissä kestävän kehityksen vertailuissa. Kestävän rahoitusjärjestelmän edistäminen tarjoaa meille kansantaloudellisesti kustannustehokkaan keinon vastata kestävän kehityksen haasteisiin Suomessa. Samalla myös parannamme kilpailukykyämme kansainvälisillä markkinoina ja houkuttelevuuttamme investointiympäristönä, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Onnistuminen tarvittavissa murroksissa edellyttää mm. kestävän rahoituksen osaamisen määrätietoista kehittämistä sekä julkisen sektorin koordinoituja toimia joiden avulla mobilisoidaan yksityistä rahoitusta merkittävästi nykyistä kattavammin nimenomaan YK-tavoitteiden mukaisesti. Murroksen toteuttaminen edellyttää myös kykyä tunnistaa ja raportoida investointien vaikuttavuudesta kokonaisvaltaisesti – niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ympäristöllisestä kestävyydestä. Neljä pilottia edistää tiekartan toteuttamista Tiekartta tarjoaa mahdollisuuden eri toimijoille tunnistaa oman roolinsa kestävän rahoituksen edistämisessä. Tiekartan toimeenpanoa vauhditetaan parhaillaan neljän pilottiekosysteemin avulla, joilla pyritään tunnistamaan konkreettisia keinoja vauhdittaa kestävän rahoituksen ratkaisuja. Näitä ovat mm. merituulivoiman ja kestävän proteiinituotannon skaalaaminen Suomessa sekä ilmastoälykkäiden vesiratkaisujen ja ammatillisen koulutusviennin edistäminen. Hankkeen kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjausryhmässä ovat edustettuina keskeiset ministeriöt ja Opetushallitus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Ulkoministeri Haavisto vierailee Washingtonissa

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee 24. syyskuuta Washingtonissa. Vierailun tavoitteena on lujittaa maiden kahdenvälisiä suhteita ja keskustella ajankohtaisista ulkopoliittisista teemoista keskittyen erityisesti Afganistania ja Afrikan sarvea koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin.Ministeri Haavisto tapaa vierailullaan Yhdysvaltojen hallinnon sekä kongressin edustajia ja käy keskusteluja ajatushautomoiden ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa.Suomen ja Yhdysvaltain väliset kahdenväliset suhteet ovat laaja-alaiset ja hallintojen välinen yhteistyö tiivistä. EU:n ja Yhdysvaltojen läheinen suhde on Suomelle tärkeää turvallisuuden, kaupan ja talouden näkökulmasta. Myös globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja pandemioihin vastaamisessa Suomi ja Yhdysvallat tekevät yhteistyötä.”Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kumppani niin kahdenvälisesti kuin kansainvälisesti. Tarvitsemme tiivistä transatlanttista yhteistyötä kansainvälisiin haasteisiin vastaamiseksi. Pidänkin myönteisenä, että Yhdysvaltain hallinto on tiivistänyt transatlanttista suhdetta ja sitoutunut monenväliseen yhteistyöhön”, toteaa ulkoministeri Haavisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi