NordenBladet — Valtioneuvosto korostaa kannassaan kustannustehokkuutta päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Suomelle esitetty päästövähennysvelvoite on kunnianhimoinen, mutta tiukka tavoite tukee samalla omaa tavoitettamme olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.EU-komissio ehdottaa, että taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitetta kiristettäisiin koko EU:ssa 10 prosenttiyksiköllä eli nykyisestä 30 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Komissio ehdottaa Suomen velvoitteeksi 50 prosenttia, kun se nyt on 39 prosenttia. Uusi velvoite tarkoittaa, että päästövähennyksiä tulee taakanjakosektorilla löytää tähän asti suunniteltua enemmän ja nopeammin.Ehdotuksen mukaan velvoitteet vaihtelevat eri jäsenvaltioilla 10 prosentista 50 prosenttiin. Velvoite perustuisi bruttokansantuote per capita -malliin, kuten nykyisinkin.Joustojen rooli korostuu, kun velvoite kiristyyValtioneuvosto pitää hyvänä, että päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästövähennysvelvoitteita koskevan taakanjakoasetuksen soveltamisala säilyisi pääpiirteissään nykyisenä. Valtioneuvoston mukaan on hyvä, että tieliikenne ja rakennusten lämmitys säilyvät edelleen taakanjaon piirissä vuoteen 2030 asti.Valtioneuvosto korostaa kannassaan kustannustehokkuutta velvoitteen saavuttamisessa. Komissio esittää kaikkien nykyisinkin käytössä olevien eri sektoreiden välisten ja sisäisten joustokeinojen säilyttämistä ja myös yhtä uutta joustoa. Valtioneuvosto pitää joustojen roolia tärkeänä etenkin nyt, kun velvoite kiristyy.Taakanjakoasetus on yksi 55-valmiuspaketin lainsäädäntöehdotuksistaEuroopan komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksensa 55-valmiuspaketiksi, jolla pannaan toimeen EU:n tavoite vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että 55-valmiuspaketin kunnianhimon taso kokonaisuudessaan varmistetaan ja 55 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan tai ylitetään.Taakanjakoasetus on yksi paketin lainsäädäntöehdotuksista. Asetusta sovelletaan päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, eli muun muassa liikenteen, maatalouden ja rakentamisen päästöihin. Yhteensä EU:n taakanjakosektori vastaa 60 prosentista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Voimassa oleva taakanjakoasetus sisältää jäsenmaille määritetyt määrälliset, prosentteina ilmaistut ja sitovat päästövähennysvelvoitteet vuosille 2021–2030. Kansalliset päästövähennysvelvoitteet määritellään pääosin suhteellisesti perustuen asukasta kohden laskettuun bruttokansantuotekriteeriin. Lisäksi asetus sisältää muun muassa säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja säännöt jäsenvaltioiden käytettävissä olevista erilaisista joustokeinoista.Valtioneuvoston kanta on kuvattu eduskunnalle toimitetussa U-kirjeessä. U-kirje laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on asettanut tekijänoikeusneuvoston toimikaudelle 15.10.2021–14.10.2024. Neuvoston pääasiallisena tehtävänä on antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta.Neuvostossa ovat edustettuina keskeiset tekijänoikeuslaissa säädettyjen oikeuksien haltijat sekä suojakohteiden käyttäjät. Ns. puolueettomia jäseniä ovat neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muista jäsenistä. Heiltä edellytetään oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamista ja perehtyneisyyttä tekijänoikeuteen.Tekijänoikeusneuvoston jäsenet kaudella 2021–2024Puheenjohtaja (suluissa varajäsen): 
Oikeustieteen tohtori Ulla-Maija Mylly / (Oikeustieteen tohtori Anette Alén-Savikko)
 
Varapuheenjohtaja:
Oikeustieteen tohtori Juli Mansnérus /  (Oikeustieteen tohtori Juha Vesala)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille myönnettävän koulutuksellisen tasa-arvon määrärahan vakiinnuttamista pysyväksi osaksi valtionavustusjärjestelmää. Työ on osa Oikeus oppia -hanketta. Esitys luovutettiin opetusministeri Li Anderssonille torstaina 30.9.Tasa-arvorahalla voidaan vahvistaa koulutuksen yhdenvertaisuutta suuntaamalla resursseja erityisesti sellaisille alueille, joilla sosioekonomiset tekijät voivat altistaa heikommille oppimistuloksille.  – Tasa-arvoraha on täsmäratkaisu oppimisen eriarvoistumiseen, joka on Suomen tämän hetken suurin koulutusta koskeva ongelma. Ei riitä, että osalla lapsista ja nuorista menee koulussa hyvin. Tämän kokoisella maalla ei ole varaa hukata yhdenkään ihmisen osaamista. Tasa-arvorahan avulla voidaan vahvistaa oppimisen tuen suuntautumista juuri sinne, missä lisäpanostuksia tarvitaan, opetusministeri Li Andersson sanoo.Avustuksella voidaan tukea varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa toimia, joilla edistetään lasten kehitystä ja oppimista, laadukkaita oppimistuloksia, koulutuksellista tasa-arvoa ja hyvinvointia sekä vähennetään ja ennaltaehkäistään sosioekonomista eriarvoistumista.Tasa-arvorahoitusta voitaisiin myöntää valtion erityisavustuksena valtionavustuksen hakukriteerit täyttävälle varhaiskasvatuksen järjestäjälle sekä esi- ja perusopetuksen järjestäjälle. Työryhmä katsoo, että myönteisen erityiskohtelun resurssien on tärkeää kohdentua varhaiskasvatuksen toimipaikka- ja koulukohtaisten kriteerien perusteella, eikä esimerkiksi koko kuntaa koskevien indikaattorien perusteella tai postinumeroalueen perusteella.Avustus myönnettäisiin jatkossakin opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille. Järjestäjä ohjaisi avustuksen kullekin toimipisteelle sisäisellä budjetoinnilla.Työryhmä esittää, että avustuksen myöntämisessä käytettävistä kriteereistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tämä toisi ennustettavuutta ja pysyvyyttä rahoitukseen sekä vahvistaisi paikallisen tason mahdollisuuksia toteuttaa pitkäjänteisiä toimia koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Osana uudistusta avustusprosessia ehdotetaan tarkastettavaksi uudelleen, jotta tällä hetkellä melko raskas hakuprosessi sekä myöhemmin avustuksen käytöstä tehtävä selvitysprosessi kevenisi hakijan sekä myöntäjän näkökulmasta. Lisävalmistelua tarvitaan erityisesti Tilastokeskuksen tilastoaineiston käytettävyyttä koskien. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää työryhmän työn ja lausuntomenettelyn pohjalta lainvalmistelun syksyllä 2021.Oikeus oppia –ohjelma on perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tasa-arvon kehittämisohjelma. Ohjelman kokonaisrahoitus hallituskauden aikana on 313 miljoonaa euroa.hallitusneuvos Kirsi Lamberg, puh. 02953 30397ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 02953 30258

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen johtajaksi Kirsi Heinivirran. Johtajan viisivuotinen virkakausi alkaa 11. lokakuuta 2021.Heinivirta on toiminut pitkään opetus- ja kulttuuriministeriössä ja sitä ennen Opetushallituksessa. Nykyisessä virassaan suunnittelupäällikkönä hänen tehtävänään on ollut jatkuvan oppimisen uudistuksen valmistelu- ja koordinaatio, toimialan maahanmuuttaja-asioiden kehittäminen ja koordinaatio sekä Opetushallituksen tulosohjaus. Heinivirta on vastannut jatkuvaan oppimiseen liittyvien uudistusten valmistelusta ja täytäntöönpanosta parlamentaarisen ryhmän pääsihteerinä. Heinivirran ansiona pidetään myös kokemusta strategisten uudistuksen toimeenpanosta ja hallinnollisista muutoksista.Syksyllä toimintansa aloittava Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus tukee ja sovittaa uudella tavalla yhteen oppimisen ja työllisyyden palveluja. Keskus tuo jatkuvuutta palvelujen kehittämiseen ja tiedon hyödyntämiseen sekä tukee osaamis- ja työllisyyspalvelujen tuottajia ja verkostoja. Palvelukeskuksen perustamiseen liittyvät lait tulivat voimaan 1.9.2021. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Palvelukeskuksen johtajan virkaa haki 34 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut uuden huoltovarmuuden yhteistyöryhmän tukemaan ministeriötä huoltovarmuuden kehittämis- ja varautumistoimien yhteensovittamisessa valtioneuvostotasolla. Sen toimikausi on 1.10.2021–30.9.2024.Yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin ylijohtaja Antti Neimala ja varapuheenjohtajaksi teollisuusneuvos Eeva Vahtera työ- ja elinkeinoministeriöstä. Huoltovarmuustoimintaan liittyen on tehty useita selvityksiä Covid-19-pandemian aikana. Huoltovarmuuden yhteistyöryhmän asettamisella vastataan osittain myös selvityksissä esitettyihin suosituksiin ja kehittämisehdotuksiin.Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa arvioinut ryhmä esitti keväällä 2021 suosituksen valtioneuvoston eri toimijoiden yhteistyön kehittämisestä. Arvion vastaanottanut työ- ja elinkeinoministeriö totesi tuolloin, että suosituksen toteutus tehostaisi entisestään valtioneuvoston yhteistä varautumista, huoltovarmuuden kehittämistä ja varautumistoimien yhteensovittamista. Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain mukaan huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumistoimien yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriöt kehittävät huoltovarmuutta omalla toimialallaan. Uusi poikkihallinnollisen huoltovarmuuden yhteistyöryhmä tukee tätä koordinaatiotehtävää.Yhteistyöryhmän tehtäviä ovat muun muassa valtioneuvostotason tiedonkulun edistäminen huoltovarmuusasioissa ja huoltovarmuuskysymysten koordinointi, valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepäätöksen välitarkasteluun ja uudistamiseen osallistuminen, sekä huoltovarmuuden lainsäädännön kehittämistarpeiden kartoittaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Neimalan ja Vahteran lisäksi ryhmän muut jäsenet ovat valmiuspäällikkö Antti Ellonen (LVM), neuvotteleva virkamies Riitta Ukkonen (MMM), johtava asiantuntija Niina Puolusmäki (OM), hallitusneuvos Juho-Antti Jantunen (OKM), yksikönpäällikkö Tarja Jaakkola (PLM), neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa (SM), neuvotteleva virkamies Merja Rapeli (STM), valmiuspäällikkö Timo Saastamoinen (VM), ylitarkastaja Jyrki Pohjolainen (TEM), valmiuspäällikkö Sampo Kemppainen (VNK), apulaisosastopäällikkö Leena Gardemeister (UM) ja hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi (YM). Jokaisella jäsenellä on varajäsen omasta organisaatiostaan.Ryhmän asiantuntijajäseninä toimivat hallintojohtaja Rain Mutka Huoltovarmuuskeskuksesta, yksikön päällikkö Miikka Salonen Kyberturvallisuuskeskuksesta, johtaja Pietari Pentinsaari Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista ja pääsihteeri Petri Toivonen Turvallisuuskomitean sihteeristöstä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman käytäntöön saattamista kuvaava loppuraportti on nyt julkaistu. Raportin mukaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tiivistettävä ja laadullisen arvioinnin työkaluja kehitettävä.Sisäministeriön johdolla muodostettiin vuoden 2019 aikana pelastustoimialan yhteinen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelma, jossa määritellään toiminnalle kansallisia vaikuttavuustavoitteita. Näiden tavoitteiden kautta pelastustoimessa päästään käsiksi yhteiskunnan ja ihmisten turvallisuuden kannalta keskeisiin ilmiöihin.Toimintaohjelman käytäntöön saattamiseksi käynnistettiin perusteellinen prosessi. Kuluvan vuoden aikana on selvitetty ennakkokyselyllä onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijoiden ja johdon näkemyksiä siitä, kuinka realistisina toimintaohjelman vaikuttavuustavoitteet kussakin alan organisaatiossa näyttäytyvät.Nyt julkaistu raportti on yhteenveto prosessista. Raportissa muodostetaan kyselytulosten perusteella valtakunnallinen tilannekatsaus pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn nykytilanteesta suhteessa vaikuttavuustavoitteisiin, käsitellään vaikuttavuustavoitteiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä kootaan yhteen prosessin aikana käydyissä työpajoissa esitetyt toimenpideideat kaikkien hyödynnettäväksi.Yhteistyö, johtamiskulttuuri ja vaikuttavuuden arviointi avainasemassaTyöpajoissa pelastustoimen henkilöstö nosti tärkeimmäksi kehitettäväksi vaikuttavuustavoitteeksi yhteistyön. Raportin johtopäätöksissä todetaan, että muiden toimijoiden kanssa tehtävän työn lisäksi organisaatioiden sisäinen yhteistyö on avainasemassa vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisen kannalta. Onnettomuuksien ehkäisyn tekijöiden ja operatiivisen puolen yhteistyötä on tiivistettävä ja kaikki potentiaalinen synergia valjastettava käyttöön.Huomionarvoista on myös, että pelastustoimen organisaatioiden välillä on merkittäviä eroja johtamiskulttuurissa sekä yleisessä ilmapiirissä. Nämä heijastuvat usein ulospäin annettavan palvelun laatuun, yhteistyön lähtökohtiin sekä muihin vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisen edellytyksiin.Prosessin aikana kävi ilmi, että pelastusalalla on tarve perusteellisemmalle toiminnan laadulliselle arvioinnille sekä pitkän aikavälin vaikuttavuuden arvioinnille. Mittaristoa tulee kehittää numeerisen seurannan rinnalla vahvasti myös laadullisemman tarkastelun näkökulmasta. Esimerkiksi tyytyväisyysmittausten työkaluja on otettava monipuolisemmin käyttöön.Henkilöstön asenne tarjoaa hyvän kasvualustan kehitykselleEdellä mainittujen kokonaisuuksien kehittämiselle on pelastustoimessa hyvät puitteet. Työpajoissa kävi selvästi ilmi, että pelastusalan henkilöstöllä on avoin asenne ja paljon eteenpäin katsovia hyviä ajatuksia, joita kannattaa hyödyntää onnettomuuksien ehkäisyn palveluita kehitettäessä ja vaikuttavuustavoitteiden käytäntöön saattamisessa.Raportissa kiteytetään, että organisaatioiden on luotava edellytykset ideoiden kuulemiselle, jalostamiselle, seurannalle ja toteuttamiselle. Kokeilukulttuuria vahvistamalla uudet ideat saadaan luontevammin käyttöön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 4.10. työkokoukseen.Työkokouksessa tavoitteena on keskustella sosiaaliturvan arvoista sekä selkeyttää sosiaaliturvan ongelmien taustalla olevia periaatteellisia valintakysymyksiä ja niihin liittyviä keskeisiä käsitteitä. Keskustelun perustana ovat komitean kannanottojen luonnoksen työstämisessä esiin nousseet kysymykset ja kommentit. Puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksi (30.8.2021 päivitetty versio)Valtiotieteiden tohtori Markku Lehto pitää työkokouksessa alustuksen hyvinvointiyhteiskunnan arvoista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää webinaarin työikäisten kuntoutuksesta, sen muuttuvista toimintakäytännöistä ja kuinka tämä huomioidaan meneillään olevissa hankkeissa. Tule kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta. Tilaisuus on osa kuntoutuksen uudistamista ja avoin kaikille, eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Tervetuloa!Ohjelma
12.00 – 12.05     Tervetuloa linjoille 
12.05 – 12.30     Työllisyyspalveluiden uudistukset, erityisasiantuntijat Jenni Wessman ja Patrik Tötterman, TEM
12.30 – 12.40     Kuntoutus tukee hallituksen työllisyystavoitteita, ministeri Hanna Sarkkinen
12.40 – 12.50     Miten Työkykyohjelman toimenpiteet etenevät STM:n näkökulmasta,  hankepäällikkö Ritva Partinen, STM
12.50 – 13.10     Kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä ja moniammatillisista tiimeistä Työkykyohjelmassa, projektipäällikkö Minna Viinamäki, Työkykyä Satakuntaan -hanke   
13.10 – 13.30     Mielekkäästi töihin – IPS-kehittämishankkeen tuloksia ja tulevaa, projektipäällikkö Helka Raivio, THL
13.30 – 13.50     Nostoja chatistaLiity webinaariin tästä linkistä 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistuu etänä Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta tehdyn yleissopimuksen korkean tason ministerikokoukseen 1.10.2021. Ministerikokouksessa on tarkoitus hyväksyä uusi merkittävä aavan meren suojelualue, jolla pyritään suojelemaan alueella ruokailevia merilintupopulaatioita. Myös Suomessa pesii useita lintulajeja, joille alue on elintärkeä pysähdyspaikka niiden muuttomatkan aikana.Merilintuja suojeleva Pohjois-Atlantin virran ja Evlanov Seamountin merisuojelualue on kooltaan hieman Ranskan valtiota kookkaampi. Suojelualue sijaitsee niin kutsulla aavalla merellä, joka ei alueena kuulu minkään valtion lainkäyttövaltaan. Toistaiseksi tällaisia aavan meren alueita on suojeltu globaalisti äärimmäisen vähän.  Suomi on yksi Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta tehdyn yleissopimuksen (OSPAR) 15:stä valtiojäsenestä, minkä lisäksi sopimuksen osapuolena on EU. ”Suomelle tärkeää on merisuojelualueiden kattavuuden parantaminen siten, että EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden mukaisesti 30 prosenttia merten pinta-alasta olisi suojeltu vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomi pitää kokouksessa esillä arktisia asioita”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Kokouksessa on tarkoitus julkaista myös ministerien julkilausuma. Suomi pyrkii siihen, että julkilausumaan saadaan mukaan OSPAR:n arktisen yhteistyön tiivistämistä koskeva kirjaus. Suomen arktisen strategian tavoitteena on kattavan merisuojelualueverkoston perustaminen pohjoiselle Jäämerelle. Toistaiseksi OSPAR on ainoa kansainvälinen sopimuselin, jolla on toimivalta perustaa merisuojelualue tälle alueelle. Ministerien julkilausuman toivotaan parantavan edellytyksiä Jäämeren suojelualueverkoston perustamiseksi. OSPAR tekee sekä suosituksia että oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Uusi suojelualue on tarkoitus perustaa oikeudellisesti sitovalla päätöksellä. OSPAR:n maantieteellinen alue ulottuu etelässä Gibraltarin salmelta pohjoisessa keskiselle Jäämerelle, ja OSPAR:n sopimuspinta-alasta noin 40 prosenttia on arktisia alueita.Pohjois-Atlantin virran ja Evlanov Seamountin merisuojelualue (NACES MPA) kartalla

Lähde: Valtioneuvosto.fi