NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea euroryhmän ministereiden kokouksessa maanantaina 4. lokakuuta sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa tiistaina 5. lokakuuta. Molemmat kokoukset järjestetään Luxemburgissa.Euroryhmän asialistalla on talouskehitys muun muassa energian hintojen näkökulmasta. Lisäksi euroryhmä keskustelee siitä, miten hyvin jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmat noudattavat suosituksia euroalueen talouspolitiikasta.Euroryhmän aiheet (päivitetään kokouksen jälkeen)Ilmastorahoitus esillä neuvostossaNeuvosto hyväksyy päätelmät ilmastorahoituksesta kehittyvien maiden tukemiseksi. Päätelmät muodostavat EU:n neuvottelumandaatin rahoitusasioissa YK:n ilmastokokoukseen, joka järjestetään Glasgow’ssa Skotlannissa 31.10.–12.11.Päätelmäehdotuksen mukaan EU sitoutuu kiihdyttämään omia toimiaan. Unioni on valmis käymään rakentavaa keskustelua yhteisen ilmastorahoitustavoitteen korottamisesta vuoden 2025 jälkeen. Suomi voi hyväksyä päätelmät.Valtiovarainministerit saavat tilannekatsauksen elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpanosta. Neuvosto on tähän mennessä hyväksynyt 18 jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman. Tässä kokouksessa ministerit keskustelevat Maltan suunnitelmasta. Suomi voi hyväksyä Maltan suunnitelman. Neuvoston aiheet (EU:n neuvoston sivut, päivitetään kokouksen jälkeen)
Glasgow’n ilmastokokous (ympäristöministeriö)
Elpymis- ja palautumistukiväline

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on 1.10. lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen kansalaisuuslain muuttamisesta. Muutosten tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää lakia. Kansalaisuuden saamista tai menettämistä ei ole tarkoitus helpottaa eikä vaikeuttaa.Muutosehdotusten pohjana on vuonna 2020 tehty esiselvitys ja siitä saatu lausuntopalaute. Tarkoitus on parantaa säännösten toimivuutta niin, että ne ovat selkeämmät sekä säännösten kohteen että niiden soveltajan kannalta.Lapsen kansalaisuuden saamista ja lain määritelmiä päivitettäisiinKansalaisuuslaissa olevia lapsen ja kansalaisuudettoman määritelmiä ajantasaistettaisiin siten, että ne vastaisivat Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa olevia määritelmiä. Alle 18-vuotias katsottaisiin siten aina lapseksi, eikä siihen vaikuttaisi alaikäisenä avioituminen. Kansalaisuudettomia ei enää jaoteltaisi tahtomattaan ja tahdostaan kansalaisuudettomiin.Lapsen kansalaisuuden saamista uudistettaisiin niin, että lapsi saisi syntyessään Suomen kansalaisuuden suomalaiselta vanhemmaltaan aina suoraan lain nojalla. Myös Suomen kansalaisen adoptoima lapsi saisi kansalaisuuden aina suoraan lain nojalla. Nykyisin lapsen kansalaisuuden saaminen vaatii joissakin tilanteissa ilmoitusta Maahanmuuttovirastolle. Muutos selkeyttäisi tilannetta ja sujuvoittaisi osaltaan myös työtä Maahanmuuttovirastossa.Täsmennyksiä kansalaisuuden hakemiseenLähtökohtana kansalaisuuden saamiselle on, että hakija asuu Suomessa. Vaadittavan asumisajan laskentaa selkeytettäisiin muun muassa siten, että asumisaikana sallittavista ulkomaanmatkoista säädettäisiin nykyistä yksinkertaisemmin. Kaikkiaan ulkomailla voisi oleskella saman verran kuin nykyisin. Kansalaisuutta hakevan olisi kuitenkin helpompi itse arvioida, milloin asumisaikaedellytys täyttyy.Kielitaidon osoittamista koskevia säännöksiä täsmennettäisiin niin, että myös Ahvenanmaalla suoritetut ammatilliset tutkinnot otettaisiin huomioon. Myös auktorisoiduilla suomen tai ruotsin kääntäjillä sekä rekisteröidyillä oikeustulkeilla katsottaisiin olevan tarvittava kielitaito.Lisäksi lakiin tehtäisiin teknisluonteisempia muutoksia, jotka johtuvat muun muassa yleislainsäädännön muutoksista.On tärkeää aika ajoin arvioida lainsäädännön toimivuutta ja suhdetta yleislainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitykseen. Näin varmistetaan sääntelyn ajantasaisuus ja laatu sekä ehkäistään tulkintaongelmia.Lausuntokierros päättyy 12.11. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 1. lokakuuta oli esillä EU:n ilmastopakettia toimeen panevia, niin kutsuttuun 55-valmiuspakettiin sisältyviä lainsäädäntöehdotuksia, sekä seuraavalla viikolla kokoontuvien neuvostojen asiat.EU-ministerivaliokunta jatkoi 55-valmuspaketin käsittelyä linjaamalla Suomen kannan seuraaviin Euroopan komission antamiin lainsäädäntöehdotuksiin:

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluehallintovirastot ovat asettaneet aluevaalilautakunnat ensimmäisiin aluevaaleihin.Aluevaalilautakunnat huolehtivat aluevaalien ehdokasasettelun viranomaistehtävistä sekä kunnissa laskettavien äänimäärien yhdistämisestä hyvinvointialueen vaalitulokseksi ja vaalituloksen vahvistamisesta.Kullakin hyvinvointialueella on yksi aluevaalilautakunta. Kuhunkin aluevaalilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä ja vähintään viisi varajäsentä.Oikeusministeriö kouluttaa aluevaalilautakunnat tehtäviinsä.Aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022.Ohjeita aluevaalilautakunnille vaalit.fi-sivustolla:Oikeusministeriön muistio. Aluevaalilautakunnan työn aloitus PDFKirje hyvinvointialueiden väliaikaisille valmistelutoimielimille. Aluevaalit 2022: Aluevaalilautakunnan työn hallinnollinen tukeminen PDFLisätietoa aluevaaleista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa elokuussa 2021 voimaan tulleen oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanoa vuosina 2021-2024. Seuranta kohdistuu seitsemään laajaan aihekokonaisuuteen. Seuranta perustuu hallituksen esityksessä kuvattuihin seurantatarpeisiin sekä lain hyväksymisen yhteydessä eduskunnan kirjaamiin 22 lausumaan. Seurantasuunnitelma julkaistiin 1.10.Oppivelvollisten koulutukseen hakeutumista ja pääsyä koulutukseen seurataan vuosittain ottaen huomioon keskeiset hakeutumiseen liittyvät ajankohdat, kuten yhteishaun aikataulut. Seurannan tavoitteena on varmistaa, että kaikki oppivelvolliset hakeutuvat perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja myös saavat opiskelupaikan. Osana seurantaa kehitetään rekistereitä ja raportointipalveluja, jotta pystytään seuraamaan systemaattisesti kaikkien oppivelvollisten hakeutumista ja koulutukseen pääsyä.Opinto-ohjauksen osalta seurataan ja arvioidaan erityisesti uudistuksen yhteydessä käyttöön otettujen uusien tai vahvistettujen opinto-ohjauksen muotojen laatua, määrää ja resursointia sekä opinto-ohjauksen kohdentumista ja riittävyyttä. Lisäksi seuranta kohdistuu opinto-ohjaajien koulutukseen, koulutusmääriin ja osaamistarpeisiin sekä muun opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamistarpeisiin.Opetuksen osalta seurannan keskiössä ovat opetuksen ja ohjauksen laatu ja koulutuksen tuottama osaaminen. Erityishuomiota kiinnitetään pätevien osaajien saamiseen molemmilla kansalliskielillä.Erityisen tuen ja siihen liittyvien tukipalvelujen seurannan tavoitteena on varmistaa, että myös vammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat nuoret saavat opiskelupaikan ja tarvitsemansa tukipalvelut. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös muihin tukea tarvitseviin opiskelijoihin ja heidän mahdollisuuksiinsa saada tarvitsemaansa palvelua, esimerkiksi tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta.Opiskelijoiden hyvinvointia ja uudistuksen mahdollisia vaikutuksia hyvinvointiin seurataan hyödyntäen kouluterveyskyselyä, opiskelijapalautteita (Arvo-opiskelijapalaute, Amisbarometri ja Lukiolaisbarometri) sekä Kansallisen Koulutuksen Arviointikeskuksen (Karvi) opinto-ohjauksen arviointia 2022–2024, johon sisällytetään hyvinvointiin liittyviä teemoja.Hallitusohjelman mukaan oppivelvollisuustehtävään liittyvien erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuusuudistukseen liittyvät kustannukset. Seurannan tavoitteena on varmistaa, että kirjaus toteutuu. Kustannustiedonkeruisiin perustuvan määrällisen seurannan lisäksi tehdään erillinen selvitys, miten koulutuksen järjestäjät käytännössä huolehtivat siitä, että opiskelijat saavat tarvitsemansa oppimateriaalit ja työvälineet käyttöönsä (2022–2023).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö teettää esiselvityksen alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta ja sen eri toteuttamisvaihtoehdoista. Esiselvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Norjassa käytössä olevan alueellisen opintolainahyvitysmallin tai vastaavan mallin eri toteuttamisvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.Opetus- ja kulttuuriministeriössä aloitettiin kesäkuussa 2021 alueellisen opintolainahyvityksen kokeilua koskevan hankkeen valmistelu. Kokeilun tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen harvaan asutulla maaseudulla. Osana hankkeen valmistelua laaditaan esiselvitys, joka on tilattu suoritetun tarjouskilpailun perusteella Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatialta.Esiselvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Norjassa käytössä olevan alueellisen opintolainahyvitysmallin tai vastaavan mallin pohjalta tehtävän kokeilun lähtökohtien ja vaihtoehtojen täsmentämiseksi, arvioida millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia talouteen, työvoiman liikkuvuuteen ja koulutukseen mahdollisella alueellisella opintolainahyvityksellä voisi olla Suomessa sekä miten kokeilun kohderyhmän ja alueellisen hyvityksen ehdot voitaisiin määritellä.Esiselvityksen tulee valmistua vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on, että esiselvityksen perusteella voidaan vuoden 2022 alkupuolella arvioida edellytykset käynnistää kokeilulainsäädännön valmistelu.Aiheeseen liittyvääValtioneuvoston asettama harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä (HAMA) (1.11.2017–30.9.2019) on tehnyt ratkaisuehdotuksia harvaan asuttujen alueiden ongelmiin työryhmän loppuraportissa.Yhtenä ratkaisuna HAMA-työryhmä on esittänyt Norjassa käytössä olevaa alueellista opintolainahyvitysmallia, jonka mukaan harvaan asutun maaseudun alueelle töihin muuttavat saavat opintolainaansa anteeksi 2 600 euron arvosta vuosittain. Lainan korot pitää maksaa itse. Riittävän kauan asumalla laina pyyhkiytyy kokonaan pois. Hyvityksen saamisen edellytyksenä on asuminen ja riittävä työskentely tai siihen rinnastettavan toiminnan harjoittaminen tietyn kunnan alueella.HAMA-työryhmän tilaaman Norjan mallin mukaisia aluekehittämistoimenpiteitä koskevan perustuslaillisen ennakkoarvioinnin mukaan toimenpide-ehdotusten yksityiskohtainen valtiosääntöoikeudellinen arvio on mahdollista vasta sitten, kun toimenpide-ehdotusten toteutuminen etenisi säädösvalmistelun asteelle ja kun toimenpide-ehdotuksista on käytettävissä riittävästi vaikutusarvioita ja muuta tutkimustietoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on 30.9.2021 tehnyt päätöksen Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Päätös tehtiin Savonlinnan kaupungin hakemuksesta. Kansallisen kaupunkipuiston ytimenä on Olavinlinna ja se käsittää yhteensä noin 7700 hehtaarin kokoisen alueen.”Suomen 11. kansallinen kaupunkipuisto sopii linna- ja norppasaaristokaupunkiin. Harvalla Suomen kaupungilla on Savonlinnan kaltaiset luonnon- ja kulttuuriperinnön puitteet. Kansallinen kaupunkipuisto tuo uuden välineen korostaa näitä vahvuuksia ja hyödyntää niitä kestävästi muun muassa matkailun kehittämisessä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Olavinlinna muodostaa puiston ytimen kaupungin keskustassa, josta puisto levittäytyy läheisten puutalokortteleiden, Riihisaaren ja Kyrönsalmen kautta saimaannorpan keskeisille elinalueille etelään Pihlajavedelle ja pohjoiseen Pienelle Haukivedelle aina Linnansaaren kansallispuiston eteläkärkeen asti. Savonlinnan kansallinen kaupunkipuisto säilyttää kulttuuri- ja luonnonperinnöltään edustavan alueen, jossa kohtaavat rikas luonto, kauniit järvi- ja kulttuurimaisemat sekä ihmisen vuosisatojen kuluessa muovaama rakennettu kaupunki arvorakennuksineen, puistoineen ja lähivirkistysalueineen. Savonlinnan kansallinen kaupunkipuisto käsittää alueita ja rakennuksia kaupunginosissa Keskusta (1, 2), Heikinpohja (3), Talvisalo (4), Vääräsaari (5), Kalkkuinniemi (6), Kyrönniemi (7), Venäjänniemi (8), Inkerinkylä (9), Pääskylahti (10), Miekkoniemi (11), Hernemäki (13), Laitaatsilta (14), Kellarpelto (15), Pihlajaniemi (16), Nojanmaa (17) ja Nojanmaanlahti (23) sekä saaria ja vesialueita Pieneltä Haukivedeltä, Haapavedeltä ja Pihlajavedeltä. Kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen kuuluvat alueet on osoitettu Savonlinnan kaupungin hakemuksen liitteenä olevilla kartoilla.Kansallisesta kaupunkipuistosta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen on lainsäädännön kaupungeille tarjoama mahdollisuus edistää kestävää kaupunkisuunnittelua säilyttämällä luonnon- ja kulttuuriperinnön erityisiä arvoja laajoina, eheinä kokonaisuuksina samalla kun kaupunkirakenne tehostuu toisaalla.Päätösaineisto nähtävilläHallintolain (434/2003) 62 §:n mukaan tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivuilla. Ilmoitus on julkaistu tänään 1.10.2021. Päätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 30 päivän ajan päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa tarkemmin esitetyllä tavalla. Päätös liiteaineistoineen on nähtävillä ympäristöministeriön verkkosivuilla osoitteessa ym.fi/savonlinna 1.10.-9.11.2021 välisenä aikana. Päätösaineistoon voi tutustua kyseisenä ajankohtana myös Savonlinnassa kaupungintalon (Olavinkatu 27), Punkaharjun (Kauppatie 20), Kerimäen (Kerimäentie 6) ja Savonrannan (Kangastie 3) palvelupisteiden asiakaspäätteillä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ministerit kiertävät syksyn ja talven aikana eri puolilla maata kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.Kiertue järjestetään osana Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Yksi osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia on kaikille avoin verkkofoorumi. Siellä jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan. Keskustelua kannustetaan käymään esimerkiksi koulutuksesta, arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta ja terveydestä.  Tule tapaamaan opetusministeri Li Anderssonia ja keskustelemaan koulutuksen kehittämisestä Euroopassa maanantaina 18.10.2021 klo 10.30 – 12.00 paikkana Manillan tehdas, Itäinen Rantakatu 64 b, Turku.Turun tilaisuuden teemana on, miten eurooppalainen koulutus saadaan maailman parhaaksi. Muina keskustelun aiheina ovat mm. koulutuksen tasa-arvo sekä jatkuva oppiminen. Keskustelutilaisuuden järjestävät opetus- ja kulttuuriministeriö ja Eurooppalainen Suomi ry.
Ministeri Anderssonin lisäksi kommenttipuheenvuoron pitää dosentti Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.Keskustelutilaisuus on kaikille avoin ja yleisöllä on mahdollisuus esittää ministereille kysymyksiä ja kommentteja. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu klo 10.00-10.30.Jollet pääse paikan päälle, tilaisuutta on mahdollisuus seurata myös verkossa.Paikkoja salissa on 150 hengelle. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan!

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntoutuksen tutkimuksen ja kehittämisen foorumi (KunFo) aloitti toimintansa huhtikuussa 2021. Foorumin työn ensimmäisessä vaiheessa on pidetty tärkeänä saada yhteinen näkemys kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen nykytilasta sekä tulevista tarpeista. Foorumin työskentely on jakautunut kolmeen alatyöryhmään, joissa työstetään parhaillaan raportteja. Raportit muodostavat pohjan laajemmalle keskustelulle kuntoutuksen koulutuksesta ja tutkimuksesta.Osaamis- ja työelämätarpeita kartoittava työryhmä tarkastelee lääketieteellinen johtaja Mika Pekkosen ja yliopettaja Johanna Holvikiven johdolla tietoa väestön kuntoutustarpeista sekä kuntoutuksen työvoimatarpeesta ja henkilöstön saatavuudesta 2020-luvulla. Ryhmä pohtii sote-uudistuksen vaikutuksia kuntoutuksen osaamis- ja työelämätarpeisiin sekä tulevaisuuden kuntoutuksen trendejä. Koulutuksen työryhmää luotsaavat lehtori Pirjo Vuoskoski ja yliopettaja Ira Jeglinsky-Kankainen. Työryhmässä kuvataan pääpiirteissään kuntoutuksen koulutuksia Suomessa, arvioidaan kuntoutuksen koulutuksen ja opetuksen vahvuuksia ja heikkouksia, sekä tarkastellaan kuntoutuksen koulutusta Suomessa suhteessa kansainvälisiin kehityssuuntiin. Kuntoutuksen koulutuksen nykytilasta on valmistunut erillinen nykytilan katsaus, jonka laati opiskelija Jenni Sillantaka Pirjo Vuoskosken ohjauksessa.Tutkimuksen työryhmässä kuvataan vastaavasti pääpiirteissään kuntoutuksen tutkimuksen nykytila Suomessa, tarkastellaan kansainvälisen tutkimusyhteistyön ja julkaisemisen tilaa Suomessa sekä arvioidaan kuntoutuksen tutkimuksen vahvuuksia ja heikkouksia. Tutkimuksen työryhmän vastuuhenkilöinä toimivat professorit Susanna Melkas ja Mikhail Saltychevin. Työryhmien tekemiä raportteja käsitellään ensin KunFossa sisäisesti, ja ne tullaan altistamaan laajemmalle yleisölle kommentoitavaksi alkuvuodesta 2022. Vuoden 2022 alussa aletaan työstää koulutuksen suunnitelmaa ja tutkimusstrategiaa. Tällöin myös työryhmien rakennetta on tarkoitus muuttaa.Foorumi perustuu Kuntoutuskomitean työhön ja OKM:n kehittämistarpeisiinKuntoutuksen uudistamiskomitea (2017) totesi työnsä päätteeksi julkaistussa raportissaan, että kuntoutuksen tutkimus on hajanaista ja verkostoyhteistyö tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa toteuttavien toimijoiden välillä on sirpalemaista. Kuntoutuksella ei ollut valtakunnallista strategista tutkimus- ja kehittämisohjelmaa. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmassa vuosille 2020–2022 yhdeksi kuntoutuksen uudistamisen tavoitteeksi asetettiin kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen foorumin perustaminen opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Kuntoutuksen osaamistarpeisiin suuntautuu useita ammatillisia tutkintoja ja korkeakoulututkintoja, joista osa tuottaa laaja-alaista osaamista ja osa erikoistunutta osaamista. Kuntoutusosaamista voi sisältyä myös muihin sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan tarvitaan valtakunnallisesti jaettu yhteinen tilannekuva kuntoutuksen ammatti- ja tehtäväkuvista, kuntoutusosaamisen tarpeista ja nykyisten koulutusten ja opintopolkujen toimivuudesta. Tilannekuvan pohjalta kuntoutuksen osaamista tuottavista tutkinnoista ja muusta koulutuksesta muodostuvan kokonaisuuden toimintaa voidaan arvioida ja kehittää.Kehittämisfoorumi tuottaa suunnitelman kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi vuosille 2024–2030. Suunnitelmaan sisältyy selvitys työelämän kehittämistarpeista, ehdotukset perustutkintokoulutuksen ja sitä täydentävän koulutuksen rakenteen kehittämisestä sekä ehdotuksen kuntoutuksen tutkimusstrategiaksi.Foorumin työtä ohjaa ja johtaa ohjausryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajien (tutkimusprofessori Anna-Liisa Salminen, professori Marketta Rajavaara ja professori Olavi Airaksinen) ja asiantuntijasihteerin (erityisasiantuntija Mari Haverinen) lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetushallituksen edustajat. Foorumin jäseniksi on nimetty henkilöitä, jotka edustavat kattavasti koko koulutus- ja tutkimusjärjestelmää sekä sidosryhmiä. Jäseniä on yhteensä 31.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt reilut 14 miljoonaa euroa korona-avustuksina taide- ja kulttuurialan yhteisöille. Tavoitteena on varmistaa toiminnan edellytykset ja varmistaa, että toiminta voi jatkua myös koronaepidemian hellitettyä. Korona-tukipaketista myönnetyt avustukset suunnattiin taide- ja kulttuurialan ammatillisille yhteisöille, joiden toiminta vaikeutui tai estyi keväällä 2021 koronarajoitusten tai -suositusten takia. – Kulttuuriala on ollut koronan pahimpia kärsijöitä. Näillä avustuksilla edesautetaan, että alan toimijat selviävät kriisin yli ja kulttuuriala luo jatkossakin elinvoimaa ja työpaikkoja eri puolilla Suomea, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoo. Avustuksia myönnettiin elokuva- ja audiovisuaalisen kulttuurin, kirjallisuuden, kuvataiteen, lastenkulttuurin, mediataiteen, musiikin, näyttämötaiteen, sirkustaiteen, tanssitaiteen, valokuvataiteen, muun taiteen ja kulttuurin yhteisöille sekä taiteen opetukseen yhteensä noin 14 287 000 euroa.Lista myönnetyistä korona-avustuksista

Lähde: Valtioneuvosto.fi