NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on asettanut hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää valtioneuvoston kriisijohtamisen valmiuksia ja edellytyksiä erityisesti pääministerin johtamistehtävän tueksi. Hanke keskittyy valtioneuvoston kanslian ja sen toimialaan kuuluvien valtioneuvoston yhteisten toimintojen kehittämiseen.Pitkäkestoinen koronakriisi on haastanut valtioneuvoston toimintaa monin tavoin. Kriisin ensimmäisestä vaiheesta laadittiin syksyllä 2020 selvitys, joka kartoitti valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksia vuoden 2020 tammikuun alusta kesäkuun loppuun saakka. Selvityksen perusteella hallituksen käsittelyssä tunnistettiin kolme kehittämisaluetta, joiden perusteella nyt käynnistynyt hanke jakautuu. Alueet ovat 1) johtaminen ja toimivaltuudet 2) säädösvalmistelu ja resurssit ja 3) varautuminen ja valmius.Hankkeessa huomioidaan valtioneuvoston syyskuussa 2020 asettaman riippumattoman tutkintaryhmän antamat toimenpidesuositukset sekä Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivittäminen ja valmiuslain uudistaminen. Tutkintaryhmä toimi Onnettomuustutkintakeskuksen yhteydessä ja sen tehtävänä oli selvittää koronapandemiasta johtuneita toimenpiteitä ajalla 1.1.-31.7.2020 sekä antaa suosituksia siitä, miten pandemian aikaisten kokemusten perusteella voitaisiin kehittää yhteiskunnan varautumista ja turvallisuutta. Tutkintaselostus ja toimenpidesuositukset annettiin valtioneuvostolle 30. kesäkuuta 2021. Hanketta johtaa valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Ahti Kurvinen ja sen toimikausi päättyy 31. toukokuuta 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtuma järjestetään virtuaalisena ja monipaikkaisena 28.–30.9.2021. Tapahtuman päälähetys striimataan Kurikan Kampukselta Etelä-Pohjanmaalta. Maaseutuparlamentin tavoite on, että maaseutujen asiat näkyvät ja kuuluvat yleisessä keskustelussa. Tapahtumassa muotoiltavalla kansallisella maaseutupoliittisella julkilausumalla maaseutunäkökulmat nostetaan mukaan päätöksentekoon. Tule mukaan ja tutustu myös MMM:n tarjoamaan kattaukseen Maaseutuparlamentissa!Maaseutuparlamentti on Suomen suurin ideafestivaali, joka kokoaa yhteen ajankohtaisen maaseututiedon, maaseudun kehittämisen työkalut ja tulevaisuuden tekijät. Tapahtuman ytimessä on dialogi eri-ikäisten ja -taustaisten suomalaisten välillä.– Keskustelut alkoivat Ideafestivaali – keskusteluja hyvästä elämästä maaseudulla -kampanjalla jo kevättalvella. Ideafestivaalissa olemme pohtineet kysymyksiä: Mitä tarvitsemme, jotta hyvä elämä toteutuisi nyt ja kymmenen vuoden päästä? Miten luomme enemmän hyvinvointia vähemmällä nyt ja kymmenen vuoden päästä? Mikä estää meitä toteuttamasta kestävämpää arkea, työtä ja yrittäjyyttä, kertoo tapahtuman päätuottajana toimiva Antonia Husberg, maaseutupolitiikan neuvoston vt. pääsihteeri maa- ja metsätalousministeriöstä.Huikea ohjelma monipaikkaisestiKeskustelut jatkuvat vaikuttavassa Maaseutuparlamentti -tapahtumassa, joka tarjoaa mahdollisuuden lisätä ymmärrystä, oppia uutta ja verkostoitua. Monipaikkaiseen tapahtumaan voi osallistua eri paikkakunnilla joko fyysisesti tai livelähetyksiä eri kanavissa seuraamalla. Ohjelma pitää sisällään työpajoja, tietoiskuja ja keskusteluja.– Monipaikkaisessa ohjelmassa voi esimerkiksi tutustua suon rooleihin eri aikakausina Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa. Voi myös saada tietoa valokuidun eduista Kuitua kylille! -hankkeen infotilaisuudessa Kauhajoella tai osallistua Ylistarossa järjestettävään Iskua Etelä-Pohjanmaalle – Elvytystaitoa ja sydäniskureita kyliin -hankkeen infotilaisuuteen. Etätöitäkin voi tehdä Ryhälän talolla Puumalassa ja seurata sieltä yhdessä tapahtuman pääkeskusteluja, kertoo monipaikkaista ohjelmaa koordinoiva Kirsti Vuori, Leader Suupohja ry:stä.– Mahdollisuuksia on monia, ja nyt kannattaa tarttua tilaisuuteen osallistua ohjelmaan. Osallistuisin itse mielelläni esimerkiksi Savannin ruusu peltitölkistä -työpajaan Alpon Savannilla 29.9. klo 12–13.00, hän toteaa.Päälähetys suorana Kurikan KampukseltaKurikan Kampukselta lähetetään koko tapahtuman ajan livelähetystä, jonka juontavat Inari Fernández ja Christoffer Strandberg. Suorassa lähetyksessä nähdään kiinnostavia puheenvuoroja ja inspiroivia vieraita, kun mukana ovat muun muassa futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen, toimittaja Jani Halme, maa- ja metsätalousministeri ja maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtaja Jari Leppä sekä muusikko-kirjailija Simo Ralli. Suora lähetys tehdään ilman paikalla olevaa yleisöä.– Tapahtuman jokaiselle päivälle on valikoitunut monipuolinen joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia vieraita. Muun muassa lähikoulujen tulevaisuus, huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuus ja merkitys koko maan hyvinvoinnille sekä yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdokset ovat aiheina pääkeskusteluissa. Lisäksi käydään rakentavaa keskustelua kestävästä tulevaisuudesta – miten hiiliviisautta voidaan toteuttaa paikallisesti, Antonia Husberg kertoo.Runsas kattaus työpajoja ja tietoiskujaTapahtumapäivistä tiistai ja keskiviikko pitävät sisällään myös mielenkiintoista, virtuaalista työpajatyöskentelyä, jossa heittäydytään tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen.– Nyt on aika etsiä ja ideoida kestäviä ratkaisuja teemakohtaisissa työpajoissa, jotka toteutetaan laajassa yhteistyössä eri organisaatioiden voimin. Työpajojen lisäksi ohjelmistossa on eri tahojen järjestämiä ajankohtaisia tietoiskuja virtuaalisella Kumppanitorilla, kertoo tapahtuman koordinaattorina toimiva Mia Repo maa- ja metsätalousministeriöstä.– Kumppanitorilla on mukana lukuisia maaseudun toimijoita, ja alustalla voi verkostoitua, osallistua mielenkiintoisiin tietoiskuihin, tutustua eri aiheisiin ja kysyä suoraan asiantuntijoilta, hän jatkaa.Näin osallistut ja vaikutatIlmoittautumalla pääset mukaan virtuaalisiin työpajoihin, tietoiskuihin ja muotoilemaan maaseutupoliittista julkilausumaa sekä tutustumaan tarkemmin monipaikkaiseen ohjelmaan. Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautua voi lomakkeen kautta verkkosivuillamme.– Voit itse valita, mihin osioihin osallistut aikataulujesi ja kiinnostuksen kohteidesi mukaan! Livelähetystä Kurikan kampukselta pääsee seuraamaan ilman ilmoittautumista reaaliajassa maaseutuparlamentti.fi-sivuilla, kun se alkaa, Kirsti Vuori sanoo.Maaseutuparlamentissa muotoillaan ja julkistetaan kansallinen maaseutupoliittinen julkilausuma 2.0. Julkilausuma on työkalu kaikille, jotka haluavat työskennellä kohti yhteisiä päämääriä. Tapahtuman jälkeen julkilausuma on vapaasti hyödynnettävissä maaseudun vaikuttamistyössä.Tervetuloa mukaan vaikuttamaan maaseudun asioihin! Muista myös seurata ja osallistua #maapuhuu -keskusteluun sosiaalisessa mediassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on 27.9.2021 päättänyt ehdotuksesta vuoden 2022 talousarvioesitykseksi. Hallitus esittää, että ensi vuoden talousarvioon sisällytettäisiin EU:n maaseuturahaston elpymisvälinerahoituksesta noin 70 miljoonaa euroa. Varoja kohdennetaan muun muassa maatalouden investointeihin, laajakaistainvestointeihin ja luonnonmukaiseen tuotantoon. Myös joutoalueiden metsitykseen ja saimaannorpan sopimuskorvauksiin esitetään lisärahoitusta.Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) osalta talousarvioehdotuksessa painotetaan MMM:n hallinnonalan perustehtäviä kuten ruokatuotannon toimivuutta ja puhtaan veden takaamista, eläin- ja kasvitautien hallintaa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamista sekä maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä. Näiden perusasioiden merkitys on korostunut koronakriisin myötä entisestään.Tutkimukseen ja paikkatietojärjestelmään panostuksia MMM:n hallinnonalan perustavoitteena on rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää. Näiden kaikkien tueksi tarvitaan panostuksia tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimintaan.
Luonnonvarakeskuksella on tavoitteena rakentaa Ruukkiin monipuolinen turvepeltotutkimuksen tutkimusympäristö. Turvepeltojen päästövähennystutkimuksen vahvistaminen tukee hallitusohjelman tavoitteita kestävän maatalouden osalta ja siihen osoitetaan 1,1 miljoonaa euroa.Lukelle osoitetaan myös 1,0 miljoonaa euroa Minkiön ja Maaningan maatalouden tutkimusympäristöjen uudistamiseen. Uudistaminen tukee suomalaisen ruokaketjun kehittämistä ilmaston ja ympäristön kannalta entistä kestävämmäksi. Korkeatasoiset tutkimusvälineet ja -teknologia mahdollistavat monipuolisen tiedonkeruun, mikä on elintärkeää eläin- ja kasvituotannon koko elinkaaren tuotantovaikutusten tutkimukselle.MMM pitää tärkeänä myös sitä, että uuden valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän kehittämisen rahoitus turvataan tulevina vuosina ja hankkeelle esitetään jatkorahoitusta vuodelle 2022.Maankäyttösektorin ilmastotoimia edistetään – lisärahaa metsänkäsittelymenetelmien kehittämiseen ja joutoalueiden metsitykseenIlmastokestävien ja luonnon monimuotoisuutta turvaavien metsänkäsittelyn menetelmien kehittämiseen esitetään 7 miljoonaa euroa EU:n elpymisvälinerahoituksesta. Maankäyttösektorin ilmastokestävien toimenpiteiden kokonaisrahoitus on 30,9 miljoonaa euroa.Joutoalueiden metsitystukeen ehdotetaan määrärahaa 6 miljoonaa euroa ja valtuutta 8,2 miljoonaa euroa, missä on huomattava lisäys kuluvaan vuoteen verrattuna. Metsitystuella tavoitellaan metsäpinta-alan ja hiilinielujen vahvistamista. Tukea voidaan myöntää yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Tukijärjestelmä tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja maanomistajat ovat hakeneet tukea huomattavasti ennakoitua vilkkaammin.Hallituksen tavoitteena on lisätä ilmastoystävällisen rehun osuutta tukemalla muun muassa valkuaisomavaraisuutta. Ilmastoystävällisempien rehujen kehitykseen, tutkimukseen ja tarvittaviin selvityksiin osoitetaan vuoden 2022 budjetissa 0,7 miljoonaa euroa. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa jatketaan ja sille ohjataan 1,0 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Kierrätyslannoitteiden kokeilua ja käyttöönottoa edistetään kannusteiden ja neuvonnan avulla. Vesialan kasvua ja vientiä vauhditetaan EU:n elpymisvaroillaEU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavaan vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelmaan ehdotetaan 2 miljoonan euron määrärahaa. Ohjelma tukee vesialan kasvu- ja vientikokonaisuuksia, jotka perustuvat digitalisaatioon, vesialan ja muiden toimialojen välisen yhteistyön lisäämiseen, resurssitehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä kokonaisvaltaisiin vesihuollon ja vesivarojen hallinnan ratkaisuihin. Kalatalouden edistämiseen resurssejaKalatalouden edistämiseen ehdotetaan määrärahaa 2 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Lisäys aiheutuu pääasiassa kalastusharrastuksen suosion ja siitä seuranneesta kalastonhoitomaksukertymän kasvusta korona-aikana. Kalastonhoitomaksuvarat käytetään kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen, kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä omistajakorvauksiin.Saimaannorpan suojeluun panostetaanVesialueiden omistajille maksetaan korvausta saimaannorpan suojelusopimuksista, joilla omistajat sitoutuvat rajoittamaan kalastusta. Korvauksen suuruus nousee 2,5 euroon hehtaarilta. Aiempi korvaus oli 1,7 euroa hehtaarilta ja korvaustaso on pysynyt samalla tasolla vuodesta 1982. Korvaukset maksetaan sopimuksen tehneille osakaskunnille. Saimaannorppakannan vahvistamiseksi on Saimaalle tehty kalastusrajoituksia. Niiden johdosta kalastajien maksamat pyydyslupamaksut osakaskunnille ovat vähentyneet. Osakaskunnat ovat käyttäneet korvausvarat pääasiassa kalavesien hoitotyöhön.Hallinnonalan määrärahat vuodelle 2022Talousarvioesityksessä esitetään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle määrärahoja yhteensä runsaat 2,7 miljardia euroa. Määrärahat olisivat näin vähenemässä nettomääräisesti 34 miljoonalla eurolla vuoden 2021 talousarvioon verrattuna. Tulokertymäarvio vuodelle 2022 on runsaat 972 miljoonaa euroa, mikä on runsaat 14 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Väheneminen johtuu pääasiassa EU-tuloutusten pienenemisestä.Maa- ja elintarviketalouden osuus pääluokan määrärahoista on 65,9 prosenttia (1 783 miljoonaa euroa), maaseudun kehittämisen 18,2 prosenttia (491 miljoonaa euroa), luonnonvaratalouden 8,7 prosenttia (235 milj. euroa), hallinnon ja tutkimuksen 5,6 prosenttia (150 miljoonaa euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen 1,8 prosenttia (47,9 miljoonaa euroa) sekä Metsähallituksen vajaa prosentti (8,1 miljoonaa euroa).Talousarvioesityksen valmisteluaikatauluHallitus kokoontui Säätytalolle 7.–9.9.2021 neuvottelemaan vuoden 2022 talousarvioesityksestä. Hallituksen talousarvioesitys julkistetaan kokonaisuudessaan 27.9., kun se on käsitelty ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa. Tämän jälkeen esitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Talousarvioesitys on luettavissa osoitteessa budjetti.vm.fi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Turvallinen Oulu -hankkeen turvataitokasvatus voitti kansallisen rikoksentorjuntakilpailun 2021. Teemana oli alaikäisiin kohdistuvan kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen.Rikoksentorjuntaneuvoston asettama raati valitsi tämän vuoden kansallisen kilpailun voittajaksi turvataitokasvatusta edistävän kokonaisuuden Turvallinen Oulu -hankkeessa. Turvataitokasvatuksen tavoitteena on ehkäistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa niin kasvokkaisissa kuin digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa lasten sekä lasten ja aikuisten välillä. Kilpailun raati arvioi, että Turvallinen Oulu -hankkeen toimijat ovat ansiokkaasti hyödyntäneet olemassa olevaa osaamista ja hyvin perusteltuja toimintatapoja seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Turvataitokasvatukseen otetaan mukaan kaikenikäiset lapset, heidän vanhempansa ja ammattikasvattajat. Hankkeessa on tuotettu pysyviä toimintamalleja kaupungin organisaatioon ja rakenteisiin. Turvataitokasvatusmalli on lisäksi hyvin dokumentoitu ja materiaalit kaikkien saatavilla, minkä vuoksi malli voidaan helposti toteuttaa muuallakin. Hyvää oli myös arvioinnin suunnittelu ja palautteen kerääminen kehittämistyön tueksi. Rikoksentorjuntakilpailuun osallistui yhteensä viisi hyvää ja ajankohtaista hanketta. Raadin arvion mukaan myös muut kilpailuhankkeet: Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku (Harjulan Setlementti), Sua varten somessa (Loisto-setlementti), K-O-hanke (Aseman Lapset ry) ja ReDirection-projekti (Suojellaan lapsia ry) osuivat kilpailun teemaan hyvin ja niille on selkeä tarve.Voittajahanke edustaa Suomea Slovenian järjestämässä EU:n rikoksentorjuntakilpailussa joulukuussa.Turvataitokasvatusta jalkautetaan Oulun peruskouluissa ja esiopetuksessa Turvallinen Oulu -hankkeessa on luotu turvataitokasvatusmalli, jonka kautta oululaiset lapset ja nuoret saavat tästä syksystä alkaen turvataitokasvatusta esiopetuksesta perusopetuksen loppuun saakka. Ennen käyttöönottoa kokonaisuus pilotointiin vuoden 2020 aikana. Turvataitokasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja, selviytymistaitoja sekä digiturvataitoja.– Lapsen ja nuoren tulee tietää ja tuntea olevansa arvokas ja tärkeä sekä hyvän kohtelun arvoinen, jotta hän myös haluaa puolustaa itseään. Lapset ja nuoret oppivat muun muassa kolmen kohdan turvaohjeet uhkaaviin tilanteisiin: sano jämäkästi ”ei”, poistu tilanteesta ja kerro asiasta turvalliselle aikuiselle, kertoo projektijohtaja Kati Kettukivi Oulun kaupungilta. Turvataitokasvatuksen tuominen osaksi esi- ja perusopetuksen toimintaa on Kettukiven mukaan tärkeää, koska se on tehokkaaksi todettu keino estää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa, kuten digitaalisessa mediassa tapahtuvaa groomingia.
Lisätietoa rikoksentorjuntakilpailusta: erityisasiantuntija Saija Sambou, p. 0295 150 352, [email protected]Lisätietoa Turvallinen Oulu -hankkeesta ja turvataitokasvatuksesta: projektijohtaja Kati Kettukivi, p. 040 167 7049, [email protected], www.ouka.fi/turvataitokasvatus Raadin päätös kansallisen kilpailun voittajasta ja arviot hankkeista
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lapsen oikeutta tukeen varhaiskasvatuksessa vahvistetaan. Hallitus antoi maanantaina 27.9. esityksen, jossa lakiin kirjataan ensimmäistä kertaa lapsen oikeus kolmiportaiseen tukeen, tuen toteutus sekä tuen tarpeen arviointi, tuen muodot sekä tukipalvelut.Varhaiskasvatuslaissa ei tällä hetkellä säädetä annettavan tuen rakenteesta tai tuen järjestämisestä.  Eduskunta edellytti vuonna 2018 hyväksyessään varhaiskasvatuslain, että valtioneuvosto valmistelee esityksen varhaiskasvatuksessa tarjottavasta tuesta kattavana kokonaisuutena. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan varhaiskasvatukseen kehitetään kolmiportaisen tuen malli.– Varhaiskasvatus on tärkeä alkupiste lapsen oppimiselle. Vahvistamme nyt jokaisen lapsen oikeutta tukeen, jotta ongelmia lapsen taidoissa ja oppimisessa voidaan ratkaista ja helpottaa heti oppimispolun alussa. Oikea-aikainen ja riittävän vahva tuki kasvun kaikissa vaiheissa on edellytys tasa-arvoiselle ja onnelliselle yhteiskunnalle, opetusministeri Li Andersson sanoo.Tukitoimet aloitettaisiin aina heti tuen tarpeen ilmettyä. Tuki olisi aina yksilöllistä, mutta tuen intensiteetti kasvaisi siirryttäessä tehostettuun ja erityiseen tukeen. Vahvimmalla tuen tasolla tehtäisiin hallintopäätös. Ehdotettua tukea sovellettaisiin kaikkiin varhaiskasvatuslain nojalla toimiviin varhaiskasvatuksen järjestäjiin ja tuottajiin. Tuki koskisi kaikkia varhaiskasvatuslain piirissä olevia lapsia riippumatta varhaiskasvatuksen järjestämismuodosta.Kustannuksia arvioidaan syntyvän erityisestä tuesta ja tukipalveluista annettavien päätösten valmistelusta. Varhaiskasvatuksen tuesta aiheutuvat kustannukset olisivat arviolta noin 15 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2023 alkaen pysyvänä määrärahalisäyksenä. Esityksen mukaan hallinnollisista päätöksistä korvataan kunnille se osa, joka tosiasiallisesti olisi kunnille uutta velvoitetta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää vuoden 2022 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan noin miljardi euroa. Kokonaismäärärahan taso on sama kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Lisärahoitusta varattiin muun muassa todistelun taltiointijärjestelmän kehittämiseen, laittoman uhkauksen syyteoikeuden muutoksesta aiheutuviin kuluihin ja suomalaisten talousosaamisen vahvistamiseen.Oikeusministeriön hallinnonalan vuotuisella noin miljardin euron budjetilla hoidetaan suuri osa suomalaisen oikeusvaltion toiminnoista, joita ovat muun muassa koko tuomioistuinlaitoksen toiminta (300 miljoonaa euroa), kattava oikeusapu- ja edunvalvontatoimistojen toiminta (83 miljoonaa euroa), laadukas syyttäjätoiminta (55 miljoonaa euroa), tehokas ulosottotoiminta (107 miljoonaa euroa) sekä vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano (238 miljoonaa euroa).Oikeudenkäyntien suullisen todistelun tallenteiden vastaanottamista varten budjetissa varatiin videotallennusjärjestelmään 3,74 miljoonan rahoitus vuodelle 2022. Tällä toimeenpannaan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan näytön vastaanottaminen oikeudenkäynneissä keskitetään käräjäoikeuksiin, missä todistelu taltioidaan hovioikeuskäsittelyä varten.Laittomasta uhkauksesta tulee 1.10.2021 alkaen virallisen syytteen alainen rikos, kun uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Tästä johtuen syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille kohdennettiin yhteensä 677 000 euron lisämääräraha, jolla varaudutaan tapausmäärien kasvuun. Muutoksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti turvata resurssit ja osaaminen muun muassa viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä uhkaavan järjestelmällisen häirinnän, uhkailun ja maalittamisen torjunnassa ja selvittämisessä.  
Tuomioistuimille osoitettiin 1 miljoonan lisärahoitus, jotta kasvavia käsittelyaikoja saadaan lyhennettyä tuomioistuinkäsittelyssä ja rikosvastuun toteutuminen turvattua paremmin.Vahvempaa talousosaamista ja parempaa vankilaturvallisuuttaSuomalaisten talousosaamisen vahvistamiseen kohdennettiin budjetissa 1 miljoona euroa. Talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen perustetaan uusi talousosaamisen edistämisen toiminto, jolla halutaan edistää ihmisten ymmärrystä talousosaamisen merkityksestä ja kestävää toimintaa omassa taloudessa. 
– Talousosaamisen paraneminen ei ainoastaan auta yksilöitä tekemään hyviä taloudellisia päätöksiä, vaan tuottaa hyvinvointia kaikille kansantalouden sektoreille, ministeri Henriksson painottaa.Rikosseuraamuslaitokselle varattiin 2 miljoonan lisärahoitus, jonka avulla vähennetään vanginvartijoiden yksintyöskentelyä sekä panostetaan siihen, että naisvankien erityistarpeet voidaan huomioida nykyistä paremmin.Muita talousarviossa huomioituja asiakokonaisuuksiaEU:n tietosuoja-asetus (GDPR) on tuonut tietosuojavaltuutetun toimistolle ennakoitua enemmän ilmoituksia tietoturvaloukkauksista. Niiden käsittelyyn ja tietosuojasertifiointityöhön sekä EU:n tietojärjestelmiä koskevista lakihankkeista tietosuojavaltuutetulle aiheutuviin kuluihin osoitettiin talousarviossa määrärahoja yhteensä 296 000 euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kilpailukykyneuvostossa keskusteluaiheina on EU:n 55-valmiuspaketti, eli ilmastopaketti, teollisuuden näkökulmasta, paremman sääntelyn rooli EU:n kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden toiminnan kehittämisessä sekä eurooppalaisen tutkimusalueen hallinnon uudistaminen. EU:n kilpailukykyneuvosto kokoontuu Brysselissä 28.–29.9.2021. Sisämarkkinoista ja teollisuuspolitiikasta vastaavat kilpailukykyministerit tapaavat 29.9. Suomea kokouksessa edustavat työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä.EU:n 55-valmiuspaketti luo uusia liiketoimintamahdollisuuksiaMinisterien keskustelussa on keväällä 2021 päivitetyn Euroopan uuden teollisuusstrategian toteuttaminen, vihreän siirtymän nopeuttaminen ja komission heinäkuussa antama 55-valmiuspaketti teollisuuden näkökulmasta. 55-valmiuspaketin tavoitteena on varmistaa, että EU saavuttaa ilmastotavoitteensa vuonna 2030, jolloin EU:n kasvihuonepäästöjen tulee olla 55 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.”Eurooppalaisella teollisuudella on keskeinen rooli EU:n ilmastopaketin toteuttamisessa ja uusien energiaratkaisujen käyttöönotossa. EU-sääntelyn tulee kaikin tavoin tukea ja edistää innovaatioita ja digitalisia ratkaisuja, joiden avulla teollisuus voi parhaiten hyödyntää vihreän siirtymän tarjoamia mahdollisuuksia”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo. Siirtymä ilmastoneutraaliin ja kiertotalouteen perustuvaan toimintamalliin luo liiketoimintamahdollisuuksia ja avaa markkinoita korkealaatuisille kierrätysmateriaaleille, puhtaalle teknologialle ja innovaatioille. Myös kestävät biotalousratkaisut ovat osa EU:n strategisia työkaluja. Ilmastotavoitteiden täytyy olla kunnianhimoisia, mutta samalla pitää huomioida kattavasti toimenpiteiden vaikutukset kilpailukykyyn. Investoinnit teollisuutta uudistavaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin ovatkin edellytys Euroopan teollisuuden ja yritysten kilpailukyvylle ja siirtymälle kohti ilmastoneutraalia taloutta. Suomi korostaa, että valmiuspakettiin liittyvien neuvottelujen on edettävä ripeästi, jotta ilmastotoimien toteutukselle jää riittävästi aikaa.Hyvä sääntely mahdollistaa sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnanMinisterien agendalla on myös keskustelu paremmasta sääntelystä. Paremmalla sääntelyllä edesautetaan talouden elpymistä ja uutta kasvua. Hallitusohjelmassa ja EU-selonteossa on useita EU-lainvalmistelun ja lainsäädännön laadun kehittämistä koskevia kirjauksia.”EU:n sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn perusta on hyvin toimivassa sääntely-ympäristössä. EU-sääntelyn on oltava selkeää, tehokasta ja vaikuttavaa”, työministeri Haatainen sanoo.Päätöksenteon tulee perustua riittävän kattaviin vaikutusarviointeihin. Suomi tukee komission tavoitteita vaikutusarvioinnin kehittämiseksi. Pk-yritysten toimintaedellytysten turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi välttämällä hallinnollisen taakan lisäämistä. Hyvin valmistellut ja selkeät EU-säädökset tukevat myös tehokasta kansallista täytäntöönpanoa, mikä edistää kansalaisten ja yritysten oikeuksien toteutumista.Suomi kannattaa EU:n kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön strategiatyötäTutkimuksesta ja innovaatioista vastaavat ministerit kokoontuvat tiistaina 28.9. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilän sijaisena Suomen EU-edustuston Coreper I -lähettiläs Tuuli-Maaria Aalto.Kilpailukykyneuvoston kokouksessa hyväksytään neuvoston päätelmät kansainvälisestä tutkimus- ja innovaatioyhteistyöstä. Suomi pitää EU:n kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön strategiatyötä tervetulleena. Lisäksi ministerit keskustelevat eurooppalaisen tutkimusalueen hallinnon kehittämisestä ja toimeenpanosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Syksyn 2021 kuntatalousohjelma on laadittu vuoden 2022 valtion talousarvioesityksen yhteydessä. Kuntatalouden arvioidaan heikentyvän vuonna 2022.Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet kuntataloudessa hyvin poikkeukselliset. Vuoden 2019 ennätyksellisen heikosta tilanteesta kuntatalous päätyi vuonna 2020 talousluvuilla mitattuna varsin hyvään tilanteeseen. Hyvään tulokseen vaikutti erityisesti valtion kunnille osoittama tuki, joka ylitti selvästi koronaepidemiasta kunnille aiheutuneet taloudelliset menetykset. Koronatilanne vaikuttaa kuntien toimintaan ja talouteen vielä tänä vuonna. Myös valtion tukitoimet jatkuvat, tosin merkittävästi viime vuotta pienempinä.Koronatilanteen vähitellen helpottaessa kunnat ovat historiallisen suuren muutoksen edessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden vastuulle. Muutoksella on suuria vaikutuksia kuntien tehtäviin ja talouteen. Lisäksi kunnat osallistuvat uudistuksen toimeenpanon valmisteluun.Kuntatalouden arvioidaan heikkenevän vuonna 2022 Vuosi 2022 näyttää kuntataloudessa jälleen vaikealta, kun menot kasvavat tuloja nopeammin. Koronavirustilanteesta aiheutuvien talousvaikutusten arvioidaan vähitellen poistuvan, mutta myös valtion tukitoimet, kuten yhteisöveron korotettu jako-osuus ja valtionosuuslisäykset, loppuvat. Koronatilanteesta saattaa aiheutua terveydenhuollossa jonkin verran lisäkustannuksia myös ensi vuonna. Kuntatalouden suurin ongelma on ollut jo pitkään tulo- ja menokehityksen rakenteellinen epäsuhta. Sote-uudistuksen myötä kuntien menopaineet helpottuvat, kun väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Toisaalta väestön ikärakenteen muutos ja keskipitkän aikavälin ennustettu hidas talouskasvu näkyvät jatkossakin myös kunnissa verotulojen verkkaisena kasvuna.Sote-uudistuksen jälkeen vuonna 2023 kuntatalouden arvioidaan vahvistuvan kertaluonteisesti verokertymien ajoituksellisten tekijöiden takia. Vuosina 2024–2025 kuntatalouden kehitysnäkymät heikkenevät jälleen, ja toiminnan ja investointien rahavirta on noin 750 miljoonaa euroa negatiivinen. On kuitenkin syytä huomata, että sote-uudistukseen liittyvät laskelmat ovat vielä alustavia, ja ne päivitetään julkisen talouden suunnitelman 2023–2026 valmistelun yhteydessä keväällä 2022. Kuntien valtionavut alenevat vuonna 2022 koronatukitoimien poistuessa Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin osoitetaan vuonna 2022 lähes 300 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuksien tasoa korottavat kevään kehysriihessä päätetty 246 miljoonan euron erilliskorotus, indeksikorotus sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden laajennuksiin osoitettava täysi valtionrahoitus.Valtion talousarvioesitykseen sisältyvät toimenpiteet heikentävät kuntataloutta vuonna 2022 noin 1,2 miljardia euroa verrattuna vuoteen 2021. Muutosta selittää kuitenkin merkittäviltä osin koronaepidemiaan liittyvien kertaluonteisten tukien poistuminen (830 milj. euroa) sekä vuoden 2022 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen neutralisointi (564 milj. euroa). Kuntien uusia ja laajenevia tehtäviä vuonna 2022 ovat muun muassa varhaiskasvatuksen kolmiportainen tuki, oppilas- ja opiskelijahuollon sitovat henkilöstömitoitukset ja lastensuojelun henkilöstömitoituksen tiukentaminen. Uusiin ja laajeneviin tehtäviin osoitetaan 100 prosentin valtionosuusrahoitus.Hallitusohjelman mukaisista kuntien tehtävien ja velvoitteiden laajennuksista suurin osa on toteutettu jo aikaisempina vuosina. Näistä aiheutuvat kustannukset ja valtionosuuslisäykset nousevat kuitenkin vuosittain. Osa tehtävälisäyksistä ja kustannuksista siirtyy kuitenkin hyvinvointialueille niiden aloittaessa vuonna 2023. Mikä on kuntatalousohjelma?Kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntataloutta koskevaa arviointia. Ohjelman tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa ja kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä talousarvioesityksen mukaisilla toimenpiteillä. Kuntatalousohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja hallituksen kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden tarkastelussa. Kuntatalousohjelma valmistellaan valtiovarainministeriön nimeämässä sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Uusi laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain. Hallitusohjelman mukaisesti lakiuudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Lausuntoja voi antaa 7.12.2021 asti.”Nyt vahvistetaan hiilineutraalin Suomen kivijalkaa. Uusi laki määrittää seuraavat vuosikymmenet miten Suomessa rakennetaan ja miten alueidemme käyttöä suunnitellaan. Kasvihuonekaasupäästöistä kolmannes aiheutuu rakennetusta ympäristöstä, eli sieltä on löydettävissä vähintään yhtä iso lohko ilmastoratkaisua. Varmistamme nyt, että kaavoitusta ja rakentamista ohjaava laki vastaa yhteiskuntamme nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Lakiehdotus on mittava myös muodoltaan: siinä on lähes 400 pykäläluonnosta. Sisällöllisen uudistuksen lisäksi varmistetaan myös lain selkeys ja yhteneväisyys.Tavoitteina hiilineutraalius, luonnon monimuotoisuus, rakentamisen sujuvoittaminen, laatu ja digitalisaatioEhdotuksen mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen olisi jatkossa huomioitava kaikessa kaavoituksessa, rakentamisessa ja rakennusten ylläpidossa. Kaavoituksella olisi esimerkiksi vahvistettava yhdyskuntarakenteen eheyttä erityisesti kaupunkiseuduilla ja ohjattava rakentamista jo olemassa olevan infran ja palveluiden pariin. Kaavoituksen olisi myös luotava edellytyksiä vähähiiliselle liikenteelle ja vähähiilisille ja uusiutuville energiamuodoille. Luonnon monimuotoisuuden, kulttuuriympäristöjen sekä maailmanperinnön turvaaminen sisältyisivät kaikkien kaavojen vaatimuksiin.Rakentamisen laatua parannettaisiin ehkäisemällä ongelmia jo ennalta. Uutta olisi esimerkiksi, että vastuun rakennushankkeesta kantaisi päävastuullinen toteuttaja, ja rakennushankkeisiin säädettäisiin viiden vuoden vastuuaika. Hankkeiden osapuolet olisivat velvoitettuja yhteistyöhön laadun varmistamiseksi. Myös rakennusvalvontojen osaaminen pyritään saamaan tehokkaammin kaikkien kuntien käyttöön.Ehdotus ohjaisi rakentamista vähähiiliseksi ja toisi kiertotalouden periaatteet osaksi rakentamisen ketjua. Rakennukset olisi suunniteltava pitkäikäisiksi, monikäyttöisiksi sekä helpommin korjattaviksi. Rakennus- ja purkumateriaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään vähentäisi luonnonvarojen kulutusta ja kehittäisi materiaalien jälkimarkkinoita.Rakentaminen ja kaavoitus tuotaisiin digiaikaan, kun kaavat ja rakentamisluvat laadittaisiin jatkossa sähköiseen ja valtakunnallisesti yhteentoimivaan muotoon. Rakentamista sujuvoitetaan ja rakentamisluvan tarvetta vähennetään siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliöisen varaston tai pihasaunan voisi rakentaa ilman lupaa, kunhan muut rakentamisen säädökset ja määräykset täyttyvät.Eri kaavatasojen rooleja kirkastettaisiin. Lakitekstissä ei luoda uusia kaavatasoja, mutta käyttöön otettaisiin kaupunkiseutusuunnitelma, jolla edistettäisiin yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja kestävyyttä Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla, joilla kunnat nykyäänkin suunnittelevat alueidensa käyttöä yhdessä. Ehdotus parantaisi myös ainoan alkuperäiskansamme asemaa, kun lakiin kirjattaisiin velvoite ottaa kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioon saamelaisten oikeudet ylläpitää ja kehittää oma kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan.Uudistusta valmisteltu reilut neljä vuotta sidosryhmien kanssaYmpäristöministeriö on luotsannut maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta vuodesta 2017. Valmisteluun on ottanut aktiivisesti osaa yli 250 henkilöä. Virkamiehistä ja sidosryhmien edustajista kootun työryhmän, eduskuntapuolueiden edustajista kootun parlamentaarisen seurantaryhmän sekä seurantaministeriryhmän lisäksi uudistuksesta on keskusteltu säännöllisesti sidosryhmäfoorumissa, jossa on edustettuina noin 100 keskeistä tahoa yhteiskunnan eri aloilta.”Reilut neljä vuotta kestänyt yhteinen urakkamme on saavuttanut tärkeän välietapin, kun pykäläluonnokset ovat kymmenen viikkoa lausunnoilla. Kiitän kaikkia, jotka ovat antaneet panoksensa uuteen lakiin jo tähän mennessä. Toivomme nyt runsaslukuisia lausuntoja ehdotukseemme”, kiittää ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.Uudistuksen taustaksi on tehty laaja nykylain arviointi sekä useita selvityksiä ja tutkimuksia.Lausuntoja voi antaa Lausuntopalvelun kautta 7.12.2021 asti.Lausuntopalvelu.fi: LausuntomateriaalitMrluudistus.fi: Kysymyksiä ja vastauksia maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan. Lakiesityksessä säädetään tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA-koulutuksen) rahoittamisesta, yhtenäistetään eri toimijoiden rahoituksen taso ja varmistetaan TUVA-koulutuksen järjestämisen riittävä rahoitustaso. Valtioneuvosto antoi maanantaina asiaa koskevan esityksen.Tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen yhdistetään 1.8.2022 lukien voimassa olevan lainsäädännön mukaiset nivelvaiheen koulutukset, joita ovat perusopetuksen lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi