NordenBladet — Hallitus on päättänyt käynnistää oikeudenhoidon selonteon valmistelun. Tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille kokonaisvaltainen ja ajantasainen tieto suomalaisen oikeudenhoidon tilasta. Oikeusministeriö valmistelee selonteon.Selonteon tarpeen nosti keväällä esiin eduskunnan lakivaliokunta. Huoli oikeusvaltiosta ja oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä on ollut esillä koko vaalikauden ja hallinnonalan resursseja on myös toistuvasti lisätty puutteellisen perusrahoituksen vuoksi. Samalla on tullut selväksi, että oikeusvaltion viranomaisten resursseja on katsottava myös kokonaisuutena. Tämä toteutetaan selonteolla, ja tavoitteena on toimintaedellytysten turvaaminen yhtä vaalikautta pitkäkestoisemmalla tarkastelulla.– Kansalaisten täytyy voida luottaa siihen, että oikeusvaltiomme perusta on vakaa ja toimiva. On erinomaista, että saamme selonteon avulla kokonaiskuvan oikeudenhoidon tilasta Suomessa. Tämä on ensimmäinen oikeudenhoitoa koskeva selonteko ja se tulee toimimaan tärkeänä työkaluna tuleville hallituksille, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Selonteossa tullaan antamaan kattava ja yhteismitallinen tilannekuva oikeudenhoidon nykytilasta ja lähiajan kehityssuunnasta sekä ehdotetaan tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Oikeudenhoidon määrärahoista päätetään aina kehys- ja budjettimenettelyssä.Selonteon kohteena ovat tuomioistuinlaitos, Syyttäjälaitos, Ulosottolaitos, Rikosseuraamuslaitos ja Oikeusrekisterikeskus sekä oikeusapu- ja edunvalvonta.Selonteko annetaan eduskunnalle syksyllä 2022.
NordenBladet — Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) muodostavat opettajan kelpoisuuksien ja eri opettajankoulutusten yhteisen ytimen. Opettajankoulutusta kehitettiin ja yhtenäistettiin yliopistoissa laajassa yhteistyössä 2000-luvun alkupuoliskolla. Myös ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat vuosien ajan kehittäneet opettajankoulutusta yhteistyössä. Yleisen pedagogisen kelpoisuuden tuottavien pedagogisten opintojen on kuitenkin havaittu alkaneen eriytyä toisistaan.Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi yhteistyössä Opettajankoulutusfoorumin kanssa dosentti Riitta Jyrhämältä opettajan pedagogisia opintoja koskevan selvityksen. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tarjolla olevien opettajan pedagogisten opintojen nykytila. Selvitys liittyy Opettajankoulutusfoorumin laatiman Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanoon. Tarkoituksena on auttaa tunnistamaan opettajan pedagogisten opintojen kehittämiskohteita.– Olen ylpeä sekä erinomaisista opettajistamme että loistavasta opettajakoulutuksestamme. Tuore selvitys auttaa meitä huolehtimaan siitä, että opettajakoulutus on jatkossakin ajanmukaista ja laadukasta, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Selvityksen perusteella näyttää siltä, että opettajan pedagogiset opinnot ovat osin pirstaleisia ja että korkeakoulut tarjoavat hyvin erilaisia opettajan pedagogisia opintoja.– Yleisen opettajakelpoisuuden tuottavien pedagogisten opintojen määrä lähentelee sataa. On haastavaa puhua yhtenäisestä ja yleisestä pedagogisesta kelpoisuudesta, tiivistää selvityksen tekijä Riitta Jyrhämä.Rakenteellisesti tarkasteltuna erilaisuus ei ole aivan yhtä suurta, sillä esimerkiksi yliopistot ovat pyrkineet luomaan omille pedagogisille opinnoilleen yhteisen rakenteen, jossa kuitenkin opintojaksojen nimet ja laajuus saattavat vaihdella tavoitellun opettajakelpoisuuden mukaan.Selvityksessä nostetaan esille kysymyksiä, joiden merkitystä on laaja-alaisen opettajakelpoisuuden osalta aiheellista yhteisesti arvioida. Näitä ovat muun muassa pedagogisten opintojen kasvatustieteen tieteenala-aineksen määrä ja sisältö, opetusharjoittelun määrä ja luonne, ”kestävän” opettajankoulutuksen ja ajan ilmiöiden tasapaino koulutuksessa ja eri koulutusympäristöjen tuottamien opettajakelpoisuuksien keskinäiset erot.– Selvityksen pohjalta aloitamme Opettajankoulutusfoorumissa laajassa yhteistyössä keskustelun siitä, että mitä yleinen pedagoginen kelpoisuus edellyttää pedagogisilta opinnoilta tulevaisuudessa, toteaa Opettajankoulutusfoorumin puheenjohtaja Jari Lavonen.Opettajan pedagogiset opinnot 60 op. Laaja-alainen opettajakelpoisuus – tilannekuvaus 2021 -raportti julkistettiin perjantaina 15. lokakuuta Opettajankoulutusfoorumin syysseminaarissa.Seminaarissa asiaa lähestyttiin seuraavien kysymysten kautta ja tutkimustietoa hyödyntäen: Mikä on opettajan pedagogisten opintojen tehtävä? Kuinka pitkälle pedagogisten opintojen tulisi olla yhteneväiset ja miksi eroavaisuuksia tarvitaan? Mikä on tulevaisuuden opettajien ydinosaamista, joka tulisi huomioida opettajan pedagogisissa opinnoissa? Miten osaaminen karttuu opettajan perustutkinnon jälkeen?Opettajan pedagogiset opinnot 60 op. Laaja-alainen opettajakelpoisuus – tilannekuvaus 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:41; Riitta Jyrhämä.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti päivitetyn Suomen ilveskannan hoitosuunnitelman ja ilveksen metsästyskiintiön kaudelle 2021–2022. Hoitosuunnitelma on keskeinen osa suurpetopolitiikkaa ja kantojen hoitoa.Ilveskanta on Suomessa suotuisalla suojelutasolla ja ilves on luokiteltu lajina elinvoimaiseksi. Luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltua ilvestä voi tavata kaikkialla Suomessa. Kansalaisten suhtautuminen ilvekseen on pääosin neutraalia tai myönteistä, ja metsästäjille ilves on arvostettu riistalaji, jota metsästetään vuosittain niin sanotuin kannanhoidollisin poikkeusluvin. Tänään vahvistetun hoitosuunnitelman toimenpiteillä pyritään vastaamaan niin ilvesten elinalueilla asuvien ihmisten kuin ilveskannan suojelun tarpeisiin ottamalla huomioon sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset sekä alueelliset erityispiirteet.– Ilveskannan hoidossa tavoitteena on edelleen säilyttää ilveskannan suotuisa suojelutaso ja samalla jatkaa toimenpiteitä, jotka on todettu toimiviksi. Hoitosuunnitelman toimenpiteet kattavat esimerkiksi ilveskannan seurannan sekä tutkimuksen, ilvesten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyn ja korvaamisen ja kannanhoidolliset toimet, toteaa erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.Hoitosuunnitelma tukee myös monilajista kannanhoitoa eli kannanhoidossa huomioidaan suurpetojen ja niiden saaliseläinten välinen vuorovaikutus. Esimerkiksi Suomessa ilves käyttää monenlaista ravintoa. Ravintovalikoima vaihtelee alueittain ja läntisessä Suomessa jäniseläinten rinnalle nousevat ravintona pienet hirvieläimet. Vaikka ilves voikin tappaa paikallisesti runsaastikin pieniä hirvieläimiä, niin se ei välttämättä pysty säätelemään saalistamiensa lajien kantoja.– Tiheillä valkohäntäpeura- ja metsäkaurisalueilla näiden kantojen pienentämiseksi tarvitaan ensisijaisesti metsästäjien sitoutumista ja arvokasta työpanosta. Monilajisessa kannanhoidossa – ilves mukaan lukien – on edelleen tarvetta niin tutkimustiedolle kuin riistahallinnon hoitosuunnitelmien yhteensovittamiselle, toteaa Vesa Ruusila.Hoitosuunnitelman toimeenpanoIlveskannan hoitosuunnitelman toimeenpano kuuluu pääasiassa Suomen riistakeskukselle, Luonnonvarakeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle. Suomen riistakeskukseen valittava hoitosuunnitelmavastaava koordinoi ja seuraa hoitosuunnitelman toimeenpanoa. Edellinen vahvistettu ilveskannan hoitosuunnitelma on vuodelta 2006. Hoitosuunnitelman päivitys tehtiin Suomen riistakeskuksen johdolla ja hoitosuunnitelma sekä sen taustaosio olivat lausunnoilla vuoden vaihteessa 2017–2018. Saapuneet lausunnot (14 kpl) otettiin huomioon hoitosuunnitelman viimeistelyssä. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö järjesti sidosryhmille syyskuussa 2021 tilaisuuden, jossa käsiteltiin viimeisteltyä hoitosuunnitelmaluonnosta.Ilveksen metsästyksellä säädellään ilveskantaaIlveskannan hoitosuunnitelman kannanhoidollisiin toimiin kuuluu ilveksen kannanhoidollinen metsästys. Maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman asetuksen mukaisesti metsästyskiintiö on 320 ilvestä metsästyskaudella 2021–2022 poronhoitoalueen ulkopuolella Suomessa. Kiintiö on 13 ilvestä suurempi kuin edellisellä kaudella ja verotus on noin 15 prosenttia. Tänään voimaan tulevan asetuksen kiintiön tavoitteena on tihentymäalueiden kannan pienentäminen ja sitä kautta ilveksen sosiaalisen kestävyyden varmistaminen. Muun Suomen alueella ilveskanta ei runsaanakaan aiheuta samalla tavoin haittaa elinkeinoille kuin poronhoitoalueella.– Ilveksen metsästyksen ja kannan säätelyn tavoitteena on ylläpitää ilveksen ihmisarkuutta. Jos ilveksiä on alueellisesti tiheämmin, seuraa siitä enenevässä määrin ilvesten liikkumista sekä saalistusta pihapiireissä ja niiden tuntumassa. Metsästyksen tavoitteena on lisäksi vähentää ilveksen aiheuttamia porovahinkoja ja ilveksen metsäpeuraan kohdistamaa saalistusta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ilveskanta on ollut jo toista vuotta kasvussa. Viimeisimmän eli vuoden 2021 kanta-arvion mukaan ilveskanta oli kasvanut noin 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2020 kanta-arviossa kasvu oli 11 prosenttia. Ilveksen aiheuttamat porovahingot ovat vuosittain noin miljoona euroa. Vuonna 2020 summa oli noin 1,22 miljoonaa euroa. Poronhoitoalueelle ei aseteta omaa ilveskiintiötä. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta alueellisesta kohdentamisesta muualla Suomessa.
NordenBladet — Suomi kantaa vastuunsa osana Pariisin sopimuksen ilmastorahoituslupausta. Suomi ilmoittaa YK:n ilmastokokouksessa tuesta erityisesti kehittyvien maiden sopeutumistoimille. YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokous COP26 järjestetään Glasgow’ssa 31.10.–12.11.2021.Osana vastuullista ilmastopolitiikkaa Suomi osallistuu kehittyvien maiden ilmastotoimien tukemiseen. Ilmastorahoituksen lisäksi myös suomalaisilla innovaatioilla ja osaamisella on tässä yhteydessä tärkeä merkitys.Suomi on lisännyt kansainvälistä ilmastorahoitustaan nykyisellä hallituskaudella 80 prosenttia eli lähes kaksinkertaistanut sen edelliseen nelivuotiskauteen verrattuna. Noin kaksi kolmasosaa ilmastorahoituksesta on laina- ja pääomamuotoista sijoitusrahoitusta, jonka avulla vivutetaan lisäksi merkittävä määrä yksityistä rahoitusta. Rahoitusmallin avulla ilmastovaikutukset voidaan moninkertaistaa. Suomi palaa YK:n ilmastosopimuksen alaisen Sopeutumisrahaston (AF) rahoittajamaaksi seitsemällä miljoonalla eurolla ja jatkaa Vähiten kehittyneiden maiden rahaston (LDCF) tukemista. Lisäksi julkistetaan 30 miljoonan euron rahoituspaketti kehittyvien maiden sää- ja ennakkovaroituspalvelujen tukemiseen.Sääpalvelu- ja ennakkovaroitusjärjestelmät ovat yksi esimerkki merkittävistä tuloksista, joita Suomen rahoituksella on saatu aikaan. Arviolta 1,4 miljoonaa ihmistä vähiten kehittyneissä maissa on menettänyt henkensä erilaisissa säähän ja veteen liittyvissä luonnononnettomuuksissa vuoden 1970 jälkeen. Suomi on reagoinut näihin tarpeisiin vahvistamalla kehitysyhteistyön kumppanimaidensa kykyä vastata sään ääri-ilmiöihin. Meneillään olevien hankkeiden ansiosta lähes 300 miljoonaa henkilöä Nepalissa, Sudanissa, Vietnamissa, Kirgisiassa, Tadzhikistanissa ja Etiopiassa hyötyy parantuneista sää- ja ennakkovaroituspalveluista.Suomen tuella vahvistetaan myös ihmisten, yhteisöjen sekä pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia ottaa käyttöön puhtaan energian perusratkaisuja erityisesti maaseudulla. Energy and Partnership Programme EEP Afrikka on vuodesta 2010 lähtien investoinut 50 miljoonaa euroa 270 uusiutuvan energian alan alkuvaiheen yritykseen. Ohjelman tuella syntynyt liiketoiminta on luonut lähes 9 000 työpaikkaa – joista 3500 nuorille – ja se tuottaa vuosittain yhteensä 263 GWh energiaa kaikkiaan 900 000 kotitaloudelle. Suomi huolehtii siitä, että uusiutuvan energian ratkaisut hyödyttävät etenkin naisia ja tyttöjä.Suomi on edistänyt hiilen hinnoittelua maailmalla pitkäjänteisesti jo vuosien ajan. Hiilen hinnoittelu on yksi tärkeimpiä keinoja vähentää päästöjä maailmanlaajuisesti. Suomen rahoituksella on kehitetty hiilen hinnoittelumekanismeja seitsemässä maassa ja maailmanlaajuisesti tuettu yhteensä 28 päästökauppajärjestelmää, hiiliveroa tai päästökompensointijärjestelmää.”Suomella on valtavasti tutkimus- ja yritysosaamista monella alalla, jotka ovat ratkaisevia ilmastotoimissa. Meteorologian ja energia-alan lisäksi maaperän hiilen sidonta- ja kiertotalousalat tuottavat uusia ratkaisuja ja teknologioita myös kehitysmaiden ilmastotoimiin. Tosiasia kuitenkin on, ettei julkinen sektori yksin ilmastokysymystä ratkaise. Tarvitaan kaikkien panosta, ja keskeistä on, että myös kansalaiset voivat tukea ilmastotoimia”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Suomen valtion kehitysrahoituslaitos Finnfund on merkittävä toimija suomalaisessa vaikuttavuussijoittamisessa ja kehitysmaasijoittamisessa. Tuoreessa ilmasto- ja energialinjauksessaan Finnfund sitoutuu muun muassa tekemään miljardin euron arvosta uusia ilmastosijoituksia vuoteen 2030 mennessä sekä pitämään sijoitussalkkunsa hiilinettonegatiivisena. Tällä hetkellä noin puolet Finnfundin rahoituksesta kohdistuu ilmastotoimiin.Kansainvälisen ilmastorahoituksemme merkittävä nousu vastaa hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta ottaen huomioon osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta. Tavoitteena on tasapainoinen jakauma hillintä- ja sopeutumisrahoituksen kesken. Suomen rahoitus on osa teollisuusmaiden yhteistä lupausta tukea kehittyvien maiden ilmastotoimia vuosittain 100 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuosina 2020-2025. Kyseisellä kaudella Suomi tukee kehittyvien maiden ilmastotoimia merkittävällä rahoituspanoksella, noin 900 miljoonalla eurolla. Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen kokonaisuudesta tullaan raportoimaan eduskunnalle vuosittain ilmastovuosikertomuksen yhteydessä.Esimerkkejä ilmastorahoituksen tuloksista on ulkoministeriön meneillään olevassa #munvaikutus-kampanjassa. Lisätietoa Suomen kansainvälisestä ilmastotyöstä löytyy ulkoministeriön verkkosivuilta.
NordenBladet — Kansallinen kemikaaliohjelma asettaa tavoitteita ja suuntaviivoja kemikaaliturvallisuuden kehittämiseksi ja parantamiseksi. Kemikaaliohjelman avulla kehitetään ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua Euroopan unionin kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian tavoitteiden mukaisesti. Uusi, vuoteen 2035 ulottuva kemikaaliohjelma on jatkoa vuosien 2006-2020 kansalliselle vaarallisia kemikaaleja koskevalle ohjelmalle. Ympäristöministeriö pyytää sidosryhmiä lausumaan ohjelmaluonnoksesta 15.11. mennessä.Ohjelman toimenpiteet on jaettu viiteen teemaan1. Terveyden ja ympäristön suojelu haitallisilta kemikaaleilta Kemikaaleja on lähes kaikissa materiaaleissa ja tuotteissa, minkä vuoksi niillä on tärkeä rooli ihmisten arjessa, työpaikoilla sekä teollisuudessa. Kemikaalit ovat keskeisiä myös uusissa innovaatioissa sekä saasteettomissa ja energia- ja resurssitehokkaissa teknologioissa, materiaaleissa ja tuotteissa. Osa kemikaaleista voi kuitenkin aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Ohjelman tavoitteena on ehkäistä kemikaalien haittoja sekä yhteisvaikutuksia ennakolta rajoittamalla kemikaalien pääsyä ympäristöön sekä korvaamalla haitallisimpia kemikaaleja.2. Turvallinen kiertotalous ja kestävä kemia Kemikaalien kierto tuotteiden ja materiaalien mukana on yksi kiertotalouden haasteista. Kemikaalien aiheuttamat riskit on huomioitava uudenlaisissa käyttötarkoituksissa ja materiaaleissa. Turvallinen kiertotalous edellyttää kemikaalihallintaa elinkaaren kaikissa vaiheissa tuotteiden turvallisesta suunnittelusta aina jätteiden lajitteluun ja uusiomateriaalien tuottamiseen.3. Tietoon pohjautuva päätöksenteko Päätöksien valmistelun ja sääntelyn tueksi tarvitaan laadukasta ja monipuolista tutkimustietoa. Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutusta tutkimuksen, viranomaisten, elinkeinoelämän ja politiikan välillä sekä parantaa tietopohjaa riskinhallintaa varten.4. EU- ja kansainvälinen yhteistyö Kemikaaliturvallisuuden ja ympäristön- ja terveydensuojelun korkea taso edellyttää yhteistyötä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. EU:n kemikaalilainsäädännön tärkeimmät tavoitteet ja hyödyt ovat ympäristölle ja ekosysteemeille aiheutuvien haittojen vähentäminen sekä väestön suojelu haitallisille kemikaaleille altistumiselta. Kemikaaleihin liittyvä sääntely on tärkeää myös innovaatioiden ja kilpailun edistämisessä sekä toimivien sisämarkkinoiden varmistamisessa.5. Viestintä ja koulutus parantavat kemikaaliturvallisuutta Viestintä on tärkeässä roolissa kemikaaliturvallisuuden parantamisessa. Kun viestitään kemikaaleihin liittyvistä vaaroista ja riskeistä, annetaan samalla myös neuvoja ja toimintaohjeita riskien välttämiseksi ja vähentämiseksi. Kemikaaliohjelman tavoitteena on, että koulutus peruskouluista korkeakoulutukseen tukee kemikaalien hyötyjen ja riskien ymmärtämistä, jotta kuluttajat voisivat tehdä vastuullisia valintoja.Ohjelmaluonnosta valmisteltu laajassa yhteistyössäKansallista kemikaaliohjelmaa on valmisteltu kevään aikana työpajoissa valtioneuvoston asettaman kemikaalineuvottelukunnan, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) koolle kutsuman riskiryhmän sekä ympäristöministeriön tutkijayhteistyön pilottihankkeena kootun tiederyhmän kanssa.Ohjausryhmään on osallistunut neljä ministeriötä sekä Tukes. Ohjausryhmän sihteeristö on valmistellut luonnoksen työpajojen sekä ohjausryhmän näkemysten perusteella. Ohjelmaluonnoksesta voi antaa palautetta 15.11. asti osoitteessa lausuntopalvelu.fi. Ohjelman on määrä valmistua vuoden 2021 aikana.
NordenBladet — YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen ensimmäinen vaihe tuotti hyvät eväät luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen tähtääville jatkoneuvotteluille. Kiinan Kunmingissa isännöimän, osin virtuaalisesti järjestetyn, kokouksen tärkein anti oli yhtenäinen viesti tarvittavien toimien kunnianhimon tasosta. Julkilausumassa alleviivataan, että toimia luontokadon pysäyttämiseksi on tehtävä ripeästi ja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.”Luonto on olemassaolomme peruspilari. Kunmingissa maiden yhteinen viesti oli selvä: luonnon köyhtymisen pysäyttäminen ja ekosysteemien varjeleminen tulee olla kaiken taloudellisen toimintamme pohja”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Luontokato tunnistettiin ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavana kriisinäLuontokato merkitsee elinympäristöjen ja lajien vähenemistä ja katoamista, joka pahetessaan uhkaa monia luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita. YK:n biodiversiteettikokouksen toisessa osassa huhti-toukokuussa 2022 on määrä sopia maiden yhteisistä päämääristä, tavoitteista ja toimista, jolla globaali luontokato pysäytetään. Ensimmäisessä vaiheessa haettiin ennen muuta yhteistä linjaa valmistelujen tueksi. Linjaus saatiin Kunmingin julkilausuman muodossa, jonka kaikki 196 YK:n biodiversiteettisopimuksessa mukana olevaa maata ja EU hyväksyivät keskiviikkona. Yhdysvallat ei ole sopimuksen osapuoli.Kunmingin julistuksessa todetaan, että luontokato uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa ja hyvinvointia, yhteiskuntiamme ja kulttuureitamme. Osana deklaraatiota oli myös 17 kohdan luettelo periaatteista, joihin osapuolet sitoutuvat. Näitä ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistaminen kaikille yhteiskunnan osa-alueille ja luontoa turvaavien resurssien vahvistaminen. Julistus pohjaa vahvasti tieteellisiin arvioihin.”Julistus on juuri sellainen, jota EU ja Suomi toivoivat. Se antaa vahvan mandaatin kunnianhimoisen globaalin luontopolitiikan edistämiselle. Konferenssissa 30 prosentin suojelutavoite maalla ja merellä maailmanlaajuisesti sai paljon kannatusta. Samoin ennallistaminen. Näistä neuvottelemme lisää tammikuussa”, pääneuvottelija Marina von Weissenberg sanoo.Julistuksessa maat toteavat, että luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämiseksi tarvitaan monipuolisia keinoja. Näihin lukeutuvat mm. luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen, luonnonvarojen sekä maaperän, veden ja merien kestävä käyttö, ilmastonmuutoksen hillitseminen, haitallisten vieraslajien torjuminen, luonnon kannalta haitallisista tuista luopuminen sekä koronan jälkeisen elvytyksen suuntaaminen ilmaston ja luonnon kannalta kestäviin ratkaisuihin. ”Tärkeänä pidettiin myös sitä, että alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt ovat mukana luonnon suojelun ja kestävän käytön edistämisessä. Lisäksi korostettiin naisten, tyttöjen ja nuorten roolia tässä työssä”, pääneuvottelija Marina von Weissenberg jatkaa.Luontokadon kytkös ilmastonmuutokseen korostetusti esilläLuontokato kytkeytyy tiiviisti ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos on suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle ja luontokato nopeuttaa ilmastokriisin etenemistä. Vastaavasti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen kohtalonyhteys nousi korostetusti esille myös Kunmingissa.Kokouksessa kuultiin uusia rahoitussitoumuksia esimerkiksi EU:lta, Ranskalta, Japanilta ja isäntämaa Kiinalta. Kiina perustaa oman rahastonsa luonnon monimuotoisuudelle ja Ranska ehdotti, että 30 % maan päästökaupasta tulevista tuloista käytettäisiin luonnon monimuotoisuuteen. ”Luonnon monimuotoisuus valtavirtaistuu nyt vauhdilla kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Myös yksityinen sektori on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi ja esimerkiksi monet kansainväliset rahoituslaitokset ovat ottaneet luontokadon agendalleen,” von Weissenberg sanoo.Neuvottelut jatkuvat tammikuussa Genevessä, jossa valmistellaan päätöksiä huhti-toukokuun osapuolikokousta varten. Toukokuussa Kunmingissa pyrkimys on lyödä lukkoon konkreettiset ja numeeriset tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi.
NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 15. lokakuuta oli esillä ilmastotoimien sosiaalirahasto, unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä terveysuhkiin varautumista.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja ilmastotoimien sosiaalirahastoa koskevaan lainsäädäntöehdotukseen. Sosiaalirahastoehdotus kuulu niin kutsuttuun 55-valmiuspakettiin, joka toimeenpanee EU:n ilmastopakettia. EU-ministerivaliokunta on linjannut Suomen kannat nyt valmiuspaketin kaikkiin kahteentoista lainsäädäntöehdotukseen. Kannat tulevat julkisiksi valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen. Suomen kantoja tarkennetaan tarvittaessa neuvotteluiden edetessä.EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja koskien niin kutsutun strategisen kompassin valmistelua. Strategisen kompassin on tarkoitus määrittää EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suuntaa tulevina vuosina ja kirkastaa yhteistyön tavoitteita. Asiasta on tarkoitus sopia ensi keväänä. Kyseessä on ensimmäinen näin laaja strateginen arviointi- ja ohjausprosessi EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön alalla. Ministerivaliokunnassa käsitteli myös puolustusyhteistyön kannalta keskeisen pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) etenemistä. Marraskuun ulkoasiainneuvostossa on tarkoitus päättää uusista projekteista (ns. neljäs projektiaalto). Suomi valmistautuu osallistumaan jäsenenä Viron johtamaan kyberharjoitusympäristöjen yhdistämistä koskevaan projektiin sekä tarkkailijajäsenenä viiteen projektiin, jotka ovat:• strateginen kuljetuskyky • satelliittikuvien turvallinen jakaminen • puoliautonominen lavettiratkaisu • yhteiseurooppalaisten avaruussuorituskykyjen operoinnin varmistaminen • taktisen ilmakuljetuskoneen kehittäminenEU-ministerivaliokunta linjasi myös, että Suomi pitää perusteltuna uuden Terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamista. Suomen mielestä on hyvä, että unioni vahvistaa kykyä vastata kansanterveydellisiin hätätilanteisiin. Suomelle on tärkeää myös, että kriisitilanteisiin liittyvien toimenpiteiden yhteensopivuus varmistetaan. Suomi on korostanut koronapandemian kokemusten pohjalta, että eurooppalaista varautumista ja yhteistyötä terveyskriisien alalla on kehitettävä.Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:• ulkoasiainneuvosto (18.10.) • yleisten asioiden neuvosto (19.10.)Ulkoasianneuvoston keskeisenä aiheena on itäinen kumppanuus, ja erityisesti tulevien ulkoministeri- ja kolmasmaahuippukokousten valmistelu. Kokouksen muita aiheita ovat EU:n suhteet Persianlahden alueen maihin sekä Etiopian ja Nicaraguan tilanteet.Yleisten asioiden neuvosto valmistelee lokakuun Eurooppa-neuvostoa. Neuvosto käy myös vuosittaisen oikeusvaltiovuoropuhelun. Lisäksi puheenjohtajamaa kertoo Euroopan tulevaisuuskonferenssin etenemisestä.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on asettanut työryhmän kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelua varten. Eri hallinnonalojen edustajista muodostuvan ryhmän tehtävänä on valmistella ilmastolain mukainen sopeutumissuunnitelma vuoden 2022 loppuun mennessä.Suomi oli vuonna 2005 ensimmäinen EU-maa, joka julkaisi kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian. Nykyinen, vuoden 2022 loppuun ulottuva Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuonna 2014. Tavoitteena on, että uusi suunnitelma valmistellaan vuoden 2022 aikana ja annetaan eduskunnalle valtioneuvoston selontekona.Uusi kansallinen sopeutumissuunnitelma valmistellaan nykyisen suunnitelman toimeenpanosta saatujen kokemusten pohjalta niin, että valmistelussa huomioidaan sekä kansallisen ilmastolain että EU:n asettamat velvoitteet. Kansallinen sopeutumissuunnitelma on osa Suomen ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää, ja EU:n ilmastolaki (2021/1119) edellyttää sekin jäsenvaltioilta kattavia kansallisia sopeutumissuunnitelmia.Sopeutumissuunnitelma valmistellaan MMM:n johdolla yhteistyössä kahdeksan muun hallinnonalan (UM, SM, PLM, VM, LVM, TEM, STM, YM) kanssa. Työhön osallistuu lisäksi asiantuntijoita muun muassa Ilmatieteen laitoksesta, Luonnonvarakeskuksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta. Myös MMM:n johdolla toimiva laajapohjainen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmä osallistuu valmisteluun, ja työn kuluessa kuullaan myös laajemmin eri sidosryhmien edustajia.Vuoteen 2030 ulottuvassa suunnitelmassa määritellään varautumiseen ja sopeutumiseen liittyvät tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen liittyvät politiikkatoimet. Suunnitelma tulee sisältämään myös riski- ja haavoittuvuustarkastelun, hallinnonalakohtaiset suunnitelmat sekä mahdollisesti myös hallinnonalojen rajat ylittäviä ja alueellisia tarkasteluja. Tavoitteena on kehittää myös seurantajärjestelmä, jolla arvioidaan toimien edistymistä ja vaikuttavuutta.Lue lisää aiheesta:Valmisteluryhmän asettamispäätös 5.10.2021Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 (pdf)Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmä (mmm.fi)EU:n sopeutumisstrategia 2021 (mmm.fi)Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta yleisesti (mmm.fi)
NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tutustuvat yhdessä arvokkaan lintuveden kunnostuksiin Salminlahdella Kotkan ja Haminan rajalla perjantaina 15.10. Kunnostustöitä tuetaan vieraspetopyynnillä, joka turvaa vesilintujen pesimärauhan.Kohde on osa Helmi-ohjelmaa, joka vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta mm. soilla, lehdoissa, rannoilla ja lintuvesillä. Ohjelmassa kunnostetaan yhteensä 200 Suomen tärkeintä lintuvesikohdetta vuoteen 2030 mennessä. ”Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen on välttämätöntä uhanalaisten ranta- ja vesilintujemme suojelulle. Helmi-ohjelmalla kohennamme luontomme monimuotoisuutta ihan konkreettisesti”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.Vieraspetopyynti turvaa lintujen pesimärauhanMaailmanlaajuisesti vieraslajien on arvioitu olevan toiseksi suurin luonnon monimuotoisuuden hupenemisen syy. Minkki ja supikoira vaarantavat alkuperäisluontoamme, etenkin maassa pesivää linnustoa. Haitallisten vieraspetojen pyytäminen on paikallista, konkreettista luonnonhoitotyötä. Maassa pesivien lintujen munat ja poikaset ovat joutuneet helposti saalistuksen kohteeksi. Siksi myöhemmin syksyllä aloitetaan myös vieraspetopyynnit. Pyynnit kattavat alueen vesistön ja noin 2–3 kilometrin suojavyöhykkeen. Kokonaisuudessaan tehopyyntiä toteutetaan Salminlahdella noin 6000 hehtaarin kokoisella alueella. Supikoiria pyydetään pintapyynnillä eli osaavien koirien avulla, sekä kyttäämällä ja loukuilla. Minkkiä pyydetään pääasiassa minkkiraudoilla ja koirien avulla. ”Helmi-ohjelman vieraspetopyynnit tuovat hienosti yhteen metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöväen, jotka kaikki tekevät yhdessä töitä elinvoimaisten kosteikkojen ja vesilinnuston eteen. Odotan innolla, että pääsen tutustumaan tähän yhteistyöhön paikan päällä”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Helmi-vieraspetohankkeesta vastaa Suomen riistakeskus ja Metsähallitus. Käytännön toteutuksessa hankkeen vapaaehtoiset, ammattitaitoisesti toimivat metsästäjät ovat ratkaisevassa roolissa. Salminlahti on Suomen tärkeimpiä lintuvesikohteitaArvokkaan linnustonsa vuoksi Salminlahti liitettiin jo 1980-luvulla lintuvesien suojeluohjelmaan ja sittemmin Natura 2000 -verkostoon. Salminlahden ranta-alueita on entisaikaan laidunnettu laajalti, mikä on mahdollistanut runsaan vesi- ja rantalinnuston pesimisen ja levähtämisen alueella. Laiduntamisen loppumisen ja yleisen rehevöitymiskehityksen vuoksi avoimet rantaniityt ovat pienentyneet ja avovesiala on vähentynyt. Ruovikko on hivuttautunut vesialueella ulommas ja vallannut erityisesti rantaniittyjä. Alueen pesimälinnusto on taantunut merkittävästi. Umpeenkasvun hillitsemiseksi Salminlahtea kunnostettiin ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa. Linnusto reagoi kunnostuksiin välittömästi: vesilintujen, kahlaajien ja muiden kosteikkolintujen pesimäkannat lähtivät nousuun. Rantaniittyjen koneellista niittoa on jatkettu, mutta umpeenkasvu uhkaa etenkin vesialuetta. Helmi-ohjelman toimet käynnistyivät Salminlahdella tänä syksynä. Kunnostuksissa laajennetaan ranta-alueiden koneellista niittoa ja tuodaan laiduntavaa karjaa takaisin alueelle, niitetään vesikasvillisuutta, raivataan pajukkoa ja puustoa sekä poistetaan vieraspetoja. Toimenpiteet tähtäävät vesi- ja kosteikkolinnuston runsastumiseen ja niiden pesimämenestyksen parantamiseen alueella. Samalla autetaan muiden luontoarvojen palautumista.
