NordenBladet — Syksyn 2021 kuntatalousohjelman yhteydessä julkistetun kuntakohtaisen painelaskelman valtionosuustiedoissa on ilmennyt virhe, joka on nyt korjattu valtiovarainministeriön verkkosivuilla julkistettuun painelaskelmaan. Korjaus koskee kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vuosina 2023–2025.Korjauksen vuoksi peruspalvelujen valtionosuuksien yhteismäärä on vuodesta 2023 lähtien noin 340 miljoonaa euroa suurempi kuin aiemmin julkistetuissa laskelmissa. Kuntakohtainen vaikutus on kaikille kunnille yhtä suuri eli valtionosuus kasvaa noin 62 euroa asukasta kohden vuodesta 2023 lähtien.Korjauksella ei ole vaikutusta ministeriön verkkosivuillakin julkistettuun sote-uudistuksen siirtolaskelmaan, joka on tehty vuoden 2022 tasossa ja päivitetty viimeksi toukokuussa 2021. Korjaus ei myöskään vaikuta vuoden 2022 valtionosuuksien määräytymiseen ja maksatuksiin. Korjaus on siis informatiivinen ja tarkoitettu huomioitavaksi kuntien lähivuosien taloussuunnittelussa. Korjauksesta huolimatta kuntakohtaiseen painelaskelmaan on suhtauduttava erityisen varauksellisesti muun muassa koronaepidemian vaikutusten epävarmuuden takia sekä siksi, että sote-uudistuksen siirtolaskelma on edelleen alustava. Sekä kuntakohtainen painelaskelma että sote-uudistuksen siirtolaskelma päivitetään seuraavan kerran keväällä 2022. Sote-uudistuksen siirtolaskelma tehdään ja määritetään lopullisesti vuosien 2021–2022 tilinpäätöstietojen perusteella vuoden 2023 loppukesästä vuoden 2022 tilinpäätösten valmistuttua. Painelaskelmat päivitetään puolestaan aiempaan tapaan kaksi kertaa vuodessa kuntatalousohjelman julkistuksen yhteydessä keväisin ja syksyisin.
NordenBladet — Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi valtioneuvosto on koonnut periaatepäätökseen fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Osana tiekarttaan liittyviä vaikutusten arviointia on arvioitu myös sitä, millaisia kustannuksia tieliikenteen polttoaineen hinnannoususta aiheutuisi eri toimialoille.Selvityksen mukaan polttoaineiden hinnannousun seurauksena yritysten tuotantokustannukset nousisivat vuoteen 2025 mennessä, mutta nousu vaihtelisi toimialoittain ja alueittain.Useimmille toimijoille polttoaineen hinnannoususta tulevat kustannusten muutokset olisivat melko maltillisia, ja niiden merkitys riippuisi talouden suhdanteista. Vuonna 2025 hintojen nousun kustannusvaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin liikenteen ja kemianteollisuuden toimialoille, joissa liikenteen polttoaineiden käytön osuus on suuri. Toimialarakenteen seurauksena kustannusten lisäys olisi suurinta suuralueittain tarkasteltuna Etelä-Suomessa sekä Helsingissä ja Uudellamaalla.Tutkimuksessa käytettiin hintaskenaarioita, joiden vertailukohtana oli perusura, jossa muun muassa öljyn maailmanmarkkinahinnat ja biopolttoaineiden jakeluvelvoite ovat erilaiset kuin nykytilanteessa.Polttoaineen hintojen muutoksen seurauksena yritysten tuotantokustannukset nousevat kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa vuoteen 2025 mennessä keskimäärin noin 0,08 prosenttia verrattuna perusuran mukaiseen tilanteeseen ja vuoteen 2030 mennessä nousu on keskimäärin 0,07–0,38 prosenttia. Toimialoittain tarkasteltuna kustannusten nousu on suurinta tieliikenteen tavara- ja henkilökuljetuspalveluissa, missä kustannukset nousisivat hintaskenaariosta riippuen 0,7–4,0 prosenttia verrattuna perusuran mukaiseen tilanteeseen.Hinnannousua kotimarkkinoilla, mahdollisia vaikutuksia kilpailukykyynLiikenteen polttoaineiden hinnannoususta johtuva kustannusten nousu olisi selvityksen mukaan maltillista verrattuna yritysten keskimääräiseen kustannusten nousuun. Yritysten mahdollisuudet siirtää kustannusten nousu hintoihin kuitenkin vaihtelee toimialoittain ja maantieteellisin alueittain. Siihen vaikuttavat esimerkiksi kilpailutilanne ja markkina-asema.Kotimaan markkinoilla tuotantokustannusten lisäys voidaan pääosin siirtää välituotteiden ja lopputuotteiden hintoihin, koska polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa kaikkiin toimialoihin. Lopulta polttoaineiden hinnannousu näkyy esimerkiksi elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja asuntojen hinnoissa.Vientiteollisuudessa kustannusten siirtäminen täysimääräisesti tai edes osittain tuotteiden myyntihintoihin riippuu kansainvälisestä markkinatilanteesta ja on pääsääntöisesti vaikeaa. Polttoaineiden hinnannousu heikentää yritysten kilpailukykyä, jos muissa maissa ei tapahdu vastaavia hinnannousuja. Viennin osuus on merkittävä esimerkiksi metsäteollisuudessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa, metalliteollisuudessa ja muussa teollisuudessa.Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaisi joukkoliikenteessä dieselkäyttöisten linja-autojen liikennöintikustannuksiin ja vaikuttaisi osin myös lippujen hintoihin. Linja-autojen päästöjen odotetaan kuitenkin vähenevän merkittävästi EU-sääntelyn kiristäessä kaluston päästöstandardeja. Erityisesti kaupunkiliikenteen odotetaan sähköistyvän, mutta pitkän matkan liikenteessä dieselkäyttöinen kalusto säilyy liikenteessä myös tulevaisuudessa.Tarkastelussa sovellettu malli ei ota huomioon talouden ja yritysten sopeutumista kustannusten nousuun. Mikäli yritykset muuttaisivat toimintaansa kustannusnousun vaikutuksesta, olisivat kokonaisvaikutukset selvityksen tuloksia pienemmät.Kompensaatioissa mahdollista hyödyntää osin jo käytössä olevia keinojaSelvityksessä tarkasteltiin myös mahdollisia kompensaatiokeinoja. Jos polttoaineiden hinnannoususta aiheutuvia lisäkustannuksia päätettäisiin kompensoida, voitaisiin tukien kohdentamiseen käyttää mahdollisten muiden ratkaisujen rinnalla myös nykyisen kaltaisia tukimuotoja. Näitä ovat esimerkiksi kuorma-autojen käyttövoimaveron pienentäminen EU:n sallimalle minimitasolle ja alueellinen kuljetustuki.Kompensaation perusteltavissa olevaan suuruuteen vaikuttaa olennaisesti se, missä määrin hinnannousu johtuu valtion toimista ja kuinka kuljetuskustannukset kokonaisuutena kehittyvät kilpailijoihin verrattuna.Selvityksen toteutti Ramboll Finland Oy. Selvityksen ohjausryhmässä edustettuina olivat liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen ja alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen vierailevat 18.10.2021 Tukholmassa. Ohjelmassa ovat muun muassa tapaaminen Ruotsin työmarkkinaministeri Eva Nordmarkin kanssa ja vierailu Samhall-yhtiössä. Suomi on ottanut Samhallista mallia perustettaessa uutta valtionyhtiötä, joka edistää vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten työllistymistä.Samhall on Ruotsin valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka tarjoaa työpaikkoja osatyökykyisille henkilöille, jotka eivät itse kykene löytämään töitä avoimilta työmarkkinoilta. Samhall-yhtiöstä saatuja hyviä kokemuksia on hyödynnetty Suomessa, kun on valmisteltu uuden erityistehtäväyhtiön perustamista.”Ruotsin Samhall-yhtiö on ollut toimiva konsepti, johon myös minä ja me hallituksessa uskomme”, työministeri Haatainen sanoo.”Suomeen perustettava uusi valtionyhtiö on ennen kaikkein työkalu kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten työllistämiseen, eli sen ryhmän, joka on aiemmin jäänyt sivuun ja näkymättömäksi”, Haatainen jatkaa.Hallitus antaa 21.10.2021 eduskunnalle esityksen uudesta erityistehtäväyhtiöstä. Yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2022 aikana.Osatyökykyisten työllistymisen lisäksi työministerin vierailulla onesillä muun muassa maahanmuuttajien työmarkkinoille asettuminen. Vierailuun sisältyy myös tutustuminen Ruotsin valtiolliseen sovitteluinstituuttiin (Medlingsinstitutet).
NordenBladet — Suomeen saapuvilta vuonna 2005 tai sitä aiemmin syntyneiltä henkilöiltä edellytetään edelleen joko todistusta kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudista, saadusta hyväksyttävästä koronavirusrokotussarjasta tai ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta koronavirustestistä.Valtioneuvoston asetuksella voidaan vapauttaa matalan riskin maista saapuvat tartuntatautilain rajaterveysturvallisuustoimista. Velvollisuus esittää todistus ja osallistua testiin ei koske henkilöä, joka on viimeisen 14 vuorokauden aikana ennen Suomeen saapumistaan oleskellut vain sellaisessa maassa tai sellaisella alueella, jossa koronavirustaudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta suhteessa Suomen ja sen eri alueiden koronavirustilanteeseen erityistä epidemian leviämisen riskiä. Asetuksessa määritelty koronavirustaudin ilmaantuvuusluku perustuu kokonaisarvioon, jossa on otettu huomioon maan eri alueiden erot. Asetus tulee voimaan 16. syyskuuta 2021.Asetuksen mukaan todistusta tai koronavirustestiä ei edellytetä henkilöltä, joka on viimeisen 14 vuorokauden aikana ennen Suomeen saapumistaan oleskellut vain Bhutanissa, Hongkongissa, lndonesiassa, Intiassa, Japanissa, Kiinassa, Kuwaitissa, Macaossa, Saudi-Arabiassa, Taiwanissa, Uudessa-Seelannissa, Vatikaanissa tai Norjan Etelä-Varangin, Kaarasjoen, Omasvuonon, Raisin tai Tenon kunnassa.Valtioneuvoston nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy 15.10. ja uusi asetus on voimassa 31. joulukuuta 2021 saakka.
NordenBladet — EU:n digitaalinen koronatodistus otetaan kansallisesti käyttöön. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että koronapassi voidaan ottaa Suomessa käyttöön tilanteissa ja tiloissa, joihin kohdistuu rajoituksia. Lisäksi jatketaan tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevia säännöksiä, jotka ehkäisevät ulkomaista alkuperää olevien koronavirustartuntojen leviämistä Suomeen.Tasavallan presidentti on vahvistanut koronatodistusta ja maahantuloa koskevan tartuntatautilain muutoksen perjantaina 15.10.2021 ja lakimuutos tulee voimaan 16.10.2021.Koronapassi on vaihtoehtoisena toimena käytössä vain silloin, kun kyseistä tilaisuutta tai tilaa koskevia rajoituksia on voimassa. Tällaisia rajoituksia voivat olla esimerkiksi aukioloaikoja tai yleisömääriä koskevat rajoitukset. Koronapassi ei kuitenkaan ole vaihtoehto rajoituksille silloin, jos viranomainen on kieltänyt yleisötilaisuuden tai sulkenut tilan kokonaan koronatilanteen vuoksi.Koronapassia voidaan edellyttää ravintoloissa ja yökerhoissa sekä yleisötilaisuuksissa, kuntosaleilla ja muissa urheiluun tai liikuntaan käytettävissä sisäliikuntatiloissa, uimahalleissa ja kylpylöissä, tanssipaikoissa ja ryhmäharrastustoimintaan käytettävissä tiloissa, huvi- ja teemapuistoissa, eläintarhojen sisätiloissa, sisäleikkipuistoissa ja sisäleikkipaikoissa sekä museoissa, näyttelytiloissa ja muissa vastaavissa kulttuuritiloissa.Koronapassia voidaan edellyttää 16-vuotiailta ja sitä vanhemmilta, mutta 16–17-vuotiaiden testaaminen koronatodistuksen saamista varten olisi turvattava maksutta julkisessa terveydenhuollossa, jos henkilö ei ole saanut koronarokotteita.Nykyisten koronarajoitusten mukaisesti koronapassia voitaisiin tällä hetkellä edellyttää ravintoloissa niillä alueilla, joilla on koronarajoituksia eli pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Koronapassi on mahdollista ottaa käyttöön laajemmin, jos rajoituksia joudutaan asettamaan myös muille alueille.Koronapassi luetaan mobiilisovelluksellaTapahtuman järjestäjä lukee koronapassin mobiililaitteella, johon on ladattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyväksymä Koronatodistuksen lukija -sovellus. Sen saa maksutta sovelluskaupasta. Koronatodistuksen lukija ei kerää tai tallenna todistusten tietoja.Koronapassi käyttöön -tilaisuus sidosryhmille 15.10.Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kelan ja Aluehallintovirastojen kanssa Koronapassi käyttöön -tilaisuuden sidosryhmille perjantaina 15.10. Tilaisuus oli tarkoitettu sidosryhmille kuten julkisille ja yksityisille toiminnanharjoittajille ja tapahtumien järjestäjille eli niille, jotka voisivat ottaa koronapassin toiminnassaan käyttöön. Maahantulosäännösten voimassaoloa jatketaanTartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevilla maahantulosäännöksillä pyritään suojelemaan väestön terveyttää ehkäisemällä ulkomaista alkuperää olevien koronavirustartuntojen leviämistä Suomeen. Samankaltaisia terveysturvallisuustoimia on käytössä useissa EU-maissa. Suomeen saapuvilta vuonna 2005 tai sitä aiemmin syntyneiltä henkilöiltä edellytetään edelleen joko todistusta kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudista, saadusta hyväksyttävästä koronavirusrokotussarjasta tai ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta koronavirustestistä. Heidän, joilla on todistus ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta luotettavasta koronavirustestistä tai ensimmäisestä koronavirusrokoteannoksesta, tulee käydä toisessa testissä 72–120 tunnin kuluessa maahantulosta. Vaihtoehtoisesti henkilön tulee käydä koronavirustestissä Suomeen saavuttuaan ja toisessa testissä 72-120 tunnin kuluessa. Velvollisuus esittää todistus ja osallistua testiin ei koske henkilöitä, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden aikana ennen Suomeen saapumistaan oleskelleet vain sellaisessa maassa tai sellaisella alueella, jossa koronavirustaudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta erityistä epidemian leviämisen riskiä. Näistä maista ja alueista säädetään valtioneuvoston asetuksella.Tartuntatautilakiin lisätään myös pysyvästi virka-apua täydentävää sääntelyä. Säännökseen lisätään Tulli virka-apuviranomaiseksi. Muutos mahdollistaa sen, että Tulli voi antaa virka-apua terveystodistusten tarkastamisessa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut valtionavustushaun kunnille ja sairaanhoitopiireille koronasta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi. Ensimmäinen avustushaku on auki 15.10.–12.11.2021. Toinen avustushaku toteutetaan ensi vuonna. Hakumateriaalit on julkaistu verkkosivuilla:Vuoden 2021 valtionavustushautSTM järjestää torstaina 28.10. klo 12.30-14 kunnille webinaarin, jossa käydään läpi avustusten hakemista. Hakuinfo: Valtionavustukset kuntien koronakustannuksiinHakua koskevia kysymyksiä ja vastauksia kootaan ja päivitetään säännöllisesti verkkosivuille. Usein kysyttyä koronakorvauksista kunnille
NordenBladet — Kiinnostaisiko työskentely Euroopan petostentorjuntavirastossa (OLAF)? Virasto hakee palvelukseensa tutkijoita ja asiantuntijoita monipuolisiin tehtäviin. Hakuaika on parhaillaan käynnissä ja päättyy 9. marraskuuta.Euroopan komissio hakee digitaalisen forensiikan sekä operatiivisen ja strategisen analyysin asiantuntijoita. Lisäksi haussa on petoksentorjuntatutkijoita sekä petoksentorjunnan asiantuntijoita seuraavilla aloilla: EU:n menot ja korruptiontorjunta, tulli ja kauppa, tupakkatuotteet sekä tuoteväärennökset. Palvelukseen otetut tutkijat ja asiantuntijat työskentelevät pääasiassa Euroopan petostentorjuntavirastossa (OLAF). Palkkaus tehtävissä vaihtelee palkkaluokasta AD7, eli n. 6500 euron nettopalkasta palkkaluokkaan AD9, eli n. 9000 euron nettopalkkaan.Digitaalisen forensiikan asiantuntijoiden keskeisiin tehtäviin kuuluu digitaalisen rikostutkinnan valmistelu yhdessä tapausten tutkijoiden kanssa, rikostutkinnan kannalta merkityksellisen datan tutkiminen ja määrittäminen, merkityksellisten digitaalisten välineiden talteenotto, datan perusanalysointi sekä raporttien tuottaminen. Operatiivisen ja strategisen analyysin asiantuntijoiden tehtäviin kuuluu puolestaan esimerkiksi operatiivisten analyysien toimittaminen OLAFin tutkimuksia varten, datan ja tiedon etsiminen ja analysointi, tiedustelu- ja analyysimenetelmien kehittäminen sekä tietojen strateginen analysointi näyttöön perustuvan petosten torjunnan ja ennaltaehkäisyn edistämiseksi. EU:n menoihin ja korruptiontorjuntaan keskittyvien petoksentorjuntatutkijoiden tehtäviä ovat esimerkiksi tutkimukset, jotka liittyvät EU:n tuloihin ja menoihin, korruption torjuntaan ja EU:n henkilöstön vakaviin väärinkäytöksiin. Asiantuntijat sen sijaan suorittavat muun muassa menoja, tuloja ja korruption torjuntaa koskevia tutkimuksia sekä operatiivisia toimia ja antavat niihin liittyvää korkean tason asiantuntijatukea. Tulliin ja kauppaan, tupakkatuotteisiin ja tuoteväärennöksiin keskittyvien petoksentorjuntatutkijoiden keskeisenä tehtävänä on suorittaa tutkimuksia, jotka liittyvät tulliin ja kauppaan sekä tupakkaan ja väärennettyihin tuotteisiin. Asiantuntijoiden tehtäviin kuuluu samoihin teemoihin liittyviä tutkimuksia ja operatiivisia toimia sekä niihin liittyvä asiantuntijatuki.Suomen EU-edustusto järjestää valintakilpailusta webinaarin perjantaina 22. lokakuuta klo 15-16.
NordenBladet — EU:n ulkoministerit kokoontuvat Luxemburgissa maanantaina 18.10. Kokouksen pääaiheita ovat EU:n itäinen kumppanuus, Etiopia, Persianlahti sekä Nicaragua. Ajankohtaisina aiheina esillä ovat muun muassa Afganistan, ilmastodiplomatia, Tunisia ja Länsi-Balkan.Ulkoasiainneuvostossa keskustellaan joulukuussa järjestettävästä itäisen kumppanuuden huippukokouksesta, jonka on määrä hyväksyä itäisen kumppanuuden prioriteetit tuleville vuosille. Suomi pitää huippukokouksen onnistumista tärkeänä ja korostaa, että työohjelmassa tulisi painottaa kattavan talous- ja investointiohjelman ohella oikeusvaltiokehitystä, korruption vastaista toimintaa, hyvää hallintoa, perusoikeuksia ja yhteistä arvopohjaa sekä näihin liittyvää ehdollisuutta. Lisäksi kokouksessa keskustellaan Etiopian ajankohtaisesta tilanteesta ja kartoitetaan, millä keinoin EU voi edistää tulitaukoa ja vuoropuhelua kriisin osapuolten välillä. Ulkoasiainneuvosto käy myös keskustelun Persianlahden tilanteesta. Suomen intressinä on Persianlahden alueellinen vakaus ja dialogin vahvistaminen. Nicaraguan marraskuisten presidentinvaalien toteutukseen kohdistuu huolia, joten EU:n ulkoministerit keskustelevat kokouksessa unionin lähestymistavasta maan tulevaan hallintoon sekä keinoista demokraattisen opposition tukemiseksi. Kokouksessa on määrä hyväksyä päätelmät Bosnia-Hertsegovinasta ja siellä käynnissä olevasta EU:n operaatio Altheasta. Lisätietoa: Ulkoministerin diplomaattiavustaja Laila Clyne, p. +358 295 350 492 Eurooppakirjeenvaihtaja Matti Nissinen p. +358 295 351 780
NordenBladet — Kansainvälistä maisemapäivää vietetään keskiviikkona 20.10.2021. Päivän taustalla oleva Euroopan neuvoston maisemayleissopimus kannustaa kaikkia osallistumaan maisemien tarkasteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Maisemapäivän kunniaksi järjestetäänkin kampanjoita, kilpailuita ja ohjattuja maisemakävelyjä, jotka tarjoavat monia mahdollisuuksia tutustua maisemiin uusista näkökulmista.Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriöValokuvaa maisemia ja osallistu kilpailuunYmpäristöministeriö järjestää kansainvälisen maisemapäivän kunniaksi valokuvakilpailun, jonka teemana on ”Maisemapäivä 2021”.”Valokuvaaminen on erinomainen tapa havainnoida maisemia. Kuvatessa tulee ehkä helpommin katsottua tuttuakin maisemaa uudesta näkökulmasta ja arvostavasti. Tuomaristo haluaa myös kannustaa etsimään luovia ja monipuolisia lähestymistapoja aiheeseen”, kuvakisan tuomariston puheenjohtajana toimiva ympäristöneuvos Tapio Heikkilä kertoo.Osallistu kilpailuun kuvaamalla maisemia 14.10.-20.10.2021 välisenä aikana ja lähettämällä kilpailukuvasi viimeistään 24.10.2021Kilpailun säännötTuomaristo arvioi kuvat ja voittaja palkitaan 500 € lahjakortilla Rajala Pro Shopiin. Ansioituneita kuvia palkitaan kirjapalkinnoin. Valokuvakilpailun kuvasatoa asetetaan näytteille ympäristöministeriön aulan ikkunoihin ja mahdollisesti sen järjestämiin tilaisuuksiin sekä kilpailun verkkosivuille.Osallistu maisemakävelylleKansainvälistä maisemapäivää juhlistetaan myös Maa- ja kotitalousnaisten järjestämin maisemakävelyin. Kävelyjä järjestetään eri puolilla Suomea 16.10. ja 20.10.2021, kävelyjen ohjaajina toimivat Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat. Pohjois-Pohjanmaalle sijoittuva kävely järjestetään virtuaalisesti, eli siihen voit osallistua mistäpäin Suomea tahansa, kunhan ilmoittaudut mukaan 18.10. mennessä!Tarkastele maisemia monipuolisten tehtävien avullaUusia näkökulmia ja syvyyttä maisemien tarkasteluun tuomaan on julkaistu opas, josta löytyy tietoa ja monipuolisia tehtäviä. Opas on suunnattu etenkin opettajille oppilaiden kanssa käytettäväksi, mutta eri tasoisten tehtävien joukosta löytyy aikuisillekin sopivia vinkkejä kokeiltavaksi vaikkapa maisemapäivän kunniaksi. Mitäpä jos havainnoisitkin maisemaa näköaistin sijaan kuulo-, haju-, tunto-, tai makuaistin avulla? Tai jos tarkastelisit maisemaa pohtien, millä kaikilla tavoilla ihmisen toiminta näkyy siinä?Arvioi maisemiaJos edellä mainittu maisemaan tutustuminen eri aistein kuulosti kiinnostavalta, niin kannattaa tutustua myös m.Envirate.net-palveluun. Mobiililaitteen web-selaimella käytettävän palvelun avulla voit tallentaa aistinvaraisen ympäristökokemuksesi, valokuvan ja sijainnin kartalle paikasta, jossa juuri sillä hetkellä olet.Palvelussa pääset tarkastelemaan myös muiden käyttäjien kuvia ja arvioita eri paikoista. Aikavälillä 6.9.-20.10.2021 arviointeja tehneistä palkitaan sekä eniten arviointeja tehnyt että kaikkien arvioijien joukosta arvottava henkilö kirjapalkinnoin.Osallistu valokuvakampanjaan InstagramissaKansainväliseen maisemapäivään on valmistauduttu jo etukäteen Instagramissa syyskuussa alkaneella arjen maisemia juhlistavalla #arkimaisema-valokuvakampanjalla. Käy katsomassa kuvia, osallistu myös itse ja innosta muitakin havainnoimaan arjen maisemia. Liity myös seuraamaan kampanjatiliä @arkimaisema.Maisemapäivän taustalla Euroopan neuvoston maisemayleissopimusKansainvälistä maisemapäivää vietetään Euroopan neuvoston aloitteesta vuosittain kaikissa Euroopan neuvoston maisemayleissopimukseen kuuluvissa maissa. Maisemayleissopimuksen tavoitteena on suunnitella, hoitaa ja suojella maisemia. Siihen kuuluvat sekä erityisen arvokkaiksi tunnistetut että arkiset maisemat, niin maaseudulla kuin kaupungeissa.Kansainvälistä maisemapäivää vietetään tänä vuonna viidettä kertaa. Maisemapäivän järjestävät ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Mukana yhteistyössä ovat Suomen Kotiseutuliitto, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Museovirasto ja Viherympäristöliitto. Maisemapäivä on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.
