NordenBladet — Vuoden 2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi osoitti, että valtiollisen juhlinnan yhteydessä osana suomalaisuutta voi käsitellä myös arkisia, pienimuotoisia ja iloisia aiheita. Tämä selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen, Owal Groupin ja Demos Helsingin toteuttamasta tutkimuksesta. Tutkimuksen kolmessa teemaraportissa arvioitiin Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia.Suomi 100 -juhlavuoden avoin hankehaku ja siihen tulleet tuhannet hanke-ehdotukset muodostivat ilmiön, joka poikkesi runsaudellaan aikaisemmista valtiollisista juhlavuosista. Toimintatapa avasi kansalaisille ja yhteiskunnan eri toimijoille mahdollisuuden juhlavuoden sisällön määrittelemiseen oman toimintansa kautta. Juhlavuoden toteutustapa kuvaa demokraattisuudessaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa vuonna 2017, ja se jättää seuraaville kansallisille juhlille ja juhlavuosille esikuvaksi laajan osallistamisen toimintamallin.Juhlavuosi mahdollisti monenlaisten suomalaisuuteen liittyvien aiheiden käsittelyn mutta vuoden aikana ei korostunut mikään erityinen suomalaista yhteiskuntaa koskeva yksittäinen teema. Monissa juhlavuoden ohjelmahankkeissa käsiteltiin esimerkiksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoja, ja yleisemmin juhlavuoden ohjelmassa pyrittiin suuntautumaan historian ja nykyhetken lisäksi tulevaisuuteen. Silti esimerkiksi erityisiä visioita Suomelle yhteiskuntana ei pyritty esittämään. Yhteiskunnallinen keskustelu jäi yksittäisten ohjelmahankkeiden ja niiden toteuttajien varaan.Tutkimuksen mukaan juhlavuodella ei ollut merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntamme monimuotoisuuteen. Kansalaiset kokivat juhlavuoden kutsuvana mutta hetkellisenä ilmiönä. Suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunne on tutkimuksen mukaan jossain määrin laantunut kolme vuotta juhlavuoden jälkeen.Suurten kansallisten kertomusten ja näyttävien sankaritekojen ohella juhlavuoden ohjelmahankkeissa muisteltiin muun muassa itsenäisyyden vuosikymmenten arkea, työtä ja paikallishistoriaa. Juhlavuoden aikana pidettiin esillä iloa arvokkuuden rinnalla, ja tämä muutos koettiin kansalaisten taholta tervetulleeksi. Pyrkimys iloiseen sävyyn vaikuttaa olleen aikaisempia juhlavuosia voimakkaampi.Tutkimuksesta selviää myös, ettei juhlavuosi muuttanut kansalaisten keskeisinä pitämiä itsenäisyyden juhlinnan tapoja tai kansallisen identiteetin tai ulkoisen maakuvamme keskeisiä aiheita. Perinteiset suomalaisuuden ja itsenäisyyden teemat pitivät pintansa. Tuntemattomalla sotilaalla, veteraaneilla ja Linnan juhlilla on edelleen keskeiset roolinsa suomalaisten itsenäisyyden juhlinnassa.Tutkimuksen mukaan juhlavuoden moninaisuudesta ei siis muodostunut tai löytynyt uusia suuria kansallisia kertomuksia. Silti juhlavuoden ohjelmassa tuli esille kansalliseen identiteettikokonaisuuteen ehdolla olevien aihepiirien ja tapojen ituja, liittyen esimerkiksi iloisuuteen, arkisuuteen ja moninaisuuteen. Juhlavuoden ohjelma ja sävy tukevat moniaineksisen suomalaisen kansallisen identiteetin rakentamista myös jatkossa.  Vuoden 2017 yhteiskunnallinen tilanne juuri koettuine pakolaiskriiseineen näkyi osaltaan siinä, että juhlavuodesta viestittiin avoimena hyvän mielen juhlana.Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia käsittelevässä kolmannessa osaraportissa käsitellään kansallista identiteettiä ja imagoa. Neljäs osaraportti kokoaa yhteen Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia tarkastelevan raporttisarjan tulokset.  Ensimmäinen, yhteistyötä ja organisoitumista käsittelevä raportti julkaistiin syyskuussa 2020. Toinen, osallisuutta ja osallistumista käsittelevä raportti julkaistiin joulukuussa 2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kolmevuotinen kausi 2022–2024 on Suomen ensimmäinen täysimittainen jäsenyys ihmisoikeusneuvostossa. Suomi jatkaa neuvostossa pitkäjänteistä työtä universaalien ihmisoikeuksien edistämiseksi.Suomi sai 180 ääntä YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa pidetyssä vaalissa 14. lokakuuta. Suomi valittiin neuvoston jäseneksi länsimaiden ja muiden maiden ryhmässä yhdessä Luxemburgin ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomi on aiemmin ollut neuvoston jäsen yhden vuoden ajan vuosina 2006–2007, kun ihmisoikeusneuvosto perustettiin.”Suomi on valmis kantamaan vastuuta ja tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sen puolesta, etteivät ihmisoikeudet jää pelkästään sanahelinäksi. Toimiva monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä ja ihmisoikeuksien toteutuminen ovat avain niin suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnille ja turvallisuudelle kuin myös globaalin rauhan ja turvallisuuden sekä kestävän kehityksen edistämiseksi”, toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto.”Suomella, ja myös itselläni, on erinomaiset kokemukset kansalaisyhteiskunnan osallistamisesta asioiden hoitoon. Tulemme tekemään läheistä yhteistyötä niin kotimaisten kuin kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuspuolustajien kanssa. On tärkeää, että valtioiden äänen lisäksi myös kansalaisyhteiskunnan, tutkijoiden ja yksityisen sektorin näkemykset ja osaaminen tulevat kuulluiksi ihmisoikeusneuvoston työssä”, jatkaa ministeri Haavisto.Genevessä kokoontuva, 47 valtiosta koostuva ihmisoikeusneuvosto on YK:n tärkein ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Sen tehtävänä on edistää ja suojella ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti, muun muassa puuttumalla vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Neuvosto on ottanut kantaa ja asettanut riippumattomia asiantuntijoita monitoroimaan useiden eri maiden tilanteita, esimerkiksi Syyrian, Myanmarin ja äskettäin myös Afganistanin osalta.Lisäksi ihmisoikeusneuvosto hyväksyy aloitteita ja antaa suosituksia ihmisoikeusteemoista. Nämä koskevat esimerkiksi naisten, lasten ja eri vähemmistöjen oikeuksia, ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä sekä ihmisoikeuspuolustajien, toimittajien ja kansalaisyhteiskunnan oikeuksia ja turvallisuutta. Neuvostojäsenyys on jatkumoa Suomen ihmisoikeusperustaiselle ulkopolitiikalle

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministerien tapaamisen aiheena on Suomen ja Kiinan välisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön kokemukset ja tulevaisuuden näkymät. Erityisesti toiveena on vauhdittaa yhteisiä hankkeita vähähiilisyyden, kiertotalouden sekä ruoan ja terveyden aloilla.Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja Kiinan tiede- ja teknologiaministeri Wang Zhigang tapaavat videoyhteyden välityksellä ensimmäistä kertaa perjantaina 15.10.2021.”Suomella on kiinnostusta vahvistaa yhteistyötä Kiinan kanssa muun muassa älykkäissä energiaratkaisuissa ja terveys- ja ruoka-alalla. Näillä aloilla meillä on erinomaista osaamista. Vihreä siirtymä tarvitsee teknologisia ratkaisuja, joiden kehittämisestä ja käyttöönotosta on tärkeää keskustella merkittävien innovaatiomaiden kanssa”, ministeri Lintilä sanoo. Suomella ja Kiinalla yhteistyömahdollisuuksia vähähiilisyydessä ja kiertotaloudessaSuomen ja Kiinan välillä on yhteistyön mahdollisuuksia muun muassa vähähiilisyyteen, kiertotalouteen ja hyvinvointiin liittyvissä teknologioissa. Kiina on ilmoittanut tavoittelevansa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä vuodesta 2030 alkaen ja hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä. Uudessa viisivuotissuunnitelmassa Kiina painottaa innovaatioiden merkitystä. Tämä on mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille ja tutkimustoimijoille. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kiinan tiede- ja teknologiaministeriön välinen yhteistyö perustuu vuodesta 1986 alkaen voimassa olleeseen valtiosopimukseen. Sopimuksen seurantakokouksia järjestetään säännöllisesti. Myös suomalaisten rahoittajaorganisaatioiden, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyösuhteet Kiinaan ovat moninaiset. Ministerit haluavat tukea tätä toimijoiden aktiivista vuorovaikutusta ja ratkaisujen etsimistä yhteisiin haasteisiin tutkimuksen ja tuotekehityksen keinoin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt torstaina 14. lokakuuta Pasi Pohjolan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtajaksi. Pohjola aloittaa tehtävässään 1.11.2021.Pohjola on työskennellyt sosiaali- ja terveysministeriössä vuodesta 2017 lähtien, ensin erityisasiantuntijana ja vuoden 2017 lopulta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosastolla ohjausyksikön johtajana ja tulosryhmän päällikkönä. Hän toimi tästä ajasta yhteensä vajaan vuoden väliaikaisena osastopäällikkönä. Aiempaa kokemusta hänellä on muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Toukokuun 2020 alusta lähtien hän on toiminut johtajan tehtävässään päätoimisesti kansliapäällikön tukena koronavirustilanteen johtamisessa. Pohjola on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori.Strategiajohtaja toimii johdon tuki -yksikön ja sen strategiaryhmän päällikkönä. Johdon tuki -yksikkö ja sen strategiaryhmä avustavat ja tukevat STM:n kansliapäällikön toimintaa valtioneuvoston strategiaprosessissa, ministeriön ja sen hallinnonalan tavoitteiden valmistelussa sekä laaja-alaisten asioiden kehittämisessä, toteutuksessa ja seurannassa.Virkaa haki 85 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön viestintäjohtajan virkaan tuli yhdeksän hakemusta. Viiden vuoden määräaikainen virka täytetään 1.1.2022 lukien.Virkaa hakivat määräajassa:Arolainen Teuvo
Kairesalo Liisa
Lintunen Jyri
Marjamäki Pipsa Lotta
Sjöholm Anne
Smirnova Anna
Välikangas JarkkoLisäksi kaksi hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.Hakuaika päättyi torstaina 14.10. kello 16.15. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa sellaisten määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.Viestintäjohtaja johtaa kansliapäällikön alaisuudessa toimivaa viestintäyksikköä, joka vastaa ministeriön sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, sidosryhmätoiminnasta ja henkilöstön viestintävalmiuksista. Yksikön vastuulle kuuluu myös hallinnonalan viestinnän kehittäminen, valtioneuvoston viestintäyhteistyö sekä mediasuhteet.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusselonteon mukaisesti Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen harjoitustoimintaan, joka tukee Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä, kehittämistä ja osoittamista. Sillä edistetään yhteistoimintakykyä keskeisten kumppanimaiden kanssa sekä vahvistetaan alueellista turvallisuutta.Puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen harjoitusyhteistyöhön vuonna 2022 on jatkumoa aiempien vuosien pitkäjänteiselle harjoitusosallistumiselle. Syventynyt yhteistyö Ruotsin, Norjan, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa vaikuttaa myös harjoitusyhteistyön sisältöön. Harjoitusyhteistyön painopiste on vaativissa esikuntien ja joukkojen kansainvälissä harjoituksissa sekä sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista kehittävissä harjoituksissa.”Kansainvälisen harjoitustoiminnan merkitys on korostunut turvallisuusympäristön muutoksen, puolustusyhteistyön syvenemisen sekä puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä. Puolustusvoimien aiempi osallistuminen vaativiin kriisinhallintaoperaatioihin ja kansainväliseen harjoitustoimintaan tuki merkittävästi Afganistanin evakuointioperaation toteutusta.”, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen.Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan tavoitteena tulevina vuosina on johtamiskyvyn, teknisen yhteensopivuuden ja operaatioiden toimeenpanokyvyn kehittäminen sekä kansallisen puolustuskyvyn osoittaminen.Puolustusvoimien vuoden 2022 hyväksytty suunnitelma sisältää 62 harjoitustapahtumaa. Lisätietoa kansainväliseen harjoitusyhteistyöstä ja esimerkkejä vuoden 2022 harjoituksista löytyy puolustusministeriön verkkosivuilta osiosta Kansainvälinen harjoitusyhteistyö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työelämän ja työmarkkinoiden asiantuntijat eri Pohjoismaista kokoontuivat Pohjoismaiden ministerineuvoston sekä työ- ja elinkeinoministeriön järjestämään tilaisuuteen keskustelemaan pohjoismaisesta palkanmuodostuksesta.Työministeri Tuula Haatainen korosti avauspuheenvuorossa, että pohjoismainen työehtosopimusneuvotteluihin perustuva palkanmuodostus on olennainen osa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Pohjoismaisen palkanmuodostusmallin menestys sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta on tunnustettu niin kansainvälisesti kuin EU:ssa.”Tutkimusten mukaan vahva sopimisen kulttuuri ja palkanmuodostus yhdessä neuvotellen tukevat yhteiskunnan menestymistä, kilpailukykyä ja vähentävät työssäkäyvien köyhyyttä”, totesi työministeri Haatainen.Konferenssissa keskusteltiin työmarkkinamallien ajankohtaisista haasteista ja kansainvälisistä tutkimuksista, jotka käsittelevät palkanmuodostusta. Työehtosopimuksiin perustuva palkanmuodostusmalli on esillä myös EU:n tasolla, kun jäsenmaat ja toimielimet keskustelevat minimipalkkoja koskevasta direktiiviluonnoksesta. ”EU:n minimipalkkaesityksen tavoitteena on turvata reilut ja tasa-arvoiset palkat EU-alueella. Samaan tähtää työehtosopimuksiin perustuva palkanmuodostusjärjestelmä, ja siksi sitä on syytä puolustaa myös EU-tasolla. Palkanmuodostuksella on laajempiakin vaikutuksia tulojen jakautumiseen yhteiskunnassa. Parhaimmillaan palkanmuodostusjärjestelmä edistää myös sukupuolten välistä palkka-tasa-arvoa”, toteaa työministeri Haatainen.Muita konferenssin puhujia olivat muun muassa sosiologian emeritusprofessori Jelle Visser Amsterdamin yliopistosta, Ruotsin sovitteluinstituutin johtaja Irene Wennemo, Teknologiateollisuuden johtaja Minna Helle ja Euroopan komission johtaja Barbara Kauffman.Suomi toimii tänä vuonna puheenjohtajamaana Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Konferenssi on osa puheenjohtajavuoden ohjelmaa, jonka tavoitteena on muuttuvassa maailmassa löytää tapoja toimia vahvemmin yhdessä pohjoismaina.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut sähköiseen lääkemääräykseen ja potilastiedon arkistoon liittyvät käyttömaksut vuosille 2022-2023.Lääkärit ja hammaslääkärit voivat edelleen tehdä lääkemääräyksiä Kelain-palvelussa ilman käyttömaksuja silloin, kun palvelua ei käytetä ansaintatarkoituksessa.Apteekeilta perittävä maksu on 0,054 euroa jokaisesta apteekin ja sen sivuapteekkien toimittamasta sähköisestä lääkemääräyksestä. Kunnallisilta terveydenhuollon palvelunantajilta perittävä maksu on 2,509 euroa vuodessa kutakin kunnan asukasta kohden. Yksityisiltä terveydenhuollon palvelunantajilta perittävä maksu on 0,489 euroa jokaisesta yksityisen terveydenhuollon palvelunantajan laatimasta sähköisestä lääkemääräyksestä. Vuosittain perittävä maksu on kuitenkin vähintään 90 euroa. Vähimmäismaksu koskee myös niitä yksityisen terveydenhuollon palvelunantajia, jotka eivät kirjoita lääkemääräyksiä lainkaanValtion terveydenhuollon toimintayksiköiden maksu on 2,509 euroa jokaista asiakasta kohden vuodessa. Kansaneläkelaitos maksaa 50 000 euroa vuodessa lääkekorvaustietojen käytöstä.Kustannukset arvioidaan etukäteenMaksuilla katetaan Digi- ja väestötietoviraston tuottamat varmennepalvelut sekä ylläpitokustannukset, joita Kelalle tulee Kanta-palveluiden hoitamisesta. Kanta-palveluihin sisältyvät sähköisen lääkemääräyksen palvelut, potilastietojen valtakunnallinen arkistointipalvelu, kansalaisen käyttöliittymä Omakanta sekä tiedonhallintapalvelu ja tahdonilmaisupalvelu.Kustannukset arvioidaan etukäteen ja maksut määräytyvät arvion perusteella. Tarkoituksena on, että jokainen käyttäjä – julkisen ja yksityisen terveydenhuollon palvelunantajat sekä apteekit – maksaa vain toteutuneesta käytöstä.Vuosien 2022-2023 kokonaiskustannukset ovat arviolta 46,8 miljoonaa euroa, josta Kelan osuus on 42,43 miljoonaa euroa ja Digi- ja väestötietoviraston 4,4 miljoonaa euroa. Kelan osuuteen sisältyy maksuvalmiutta turvaavan puskurin kerryttäminen. Tästä apteekkien osuus on 7,36 miljoonaa euroa, julkisen terveydenhuollon 27,77 miljoonaa euroa ja yksityisen terveydenhuollon 8,51 miljoonaa euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiainneuvosto (TSTK-neuvosto) kokoontuu perjantaina 15.10. Luxemburgissa. Suomea neuvoston kokouksessa edustavat työministeri Tuula Haatainen ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.Ministerit keskustelevat neuvostossa EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin tehokkaasta toimeenpanosta osana eurooppalaista ohjausjaksoa sekä yksittäisissä jäsenvaltioissa että koko unionissa. Sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteena on edistää oikeudenmukaisempia ja toimivampia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä unionissa. Kokouksen agendalla on myös EU-tason tavoitteet työllisyyteen, köyhyyden torjuntaan ja aikuiskoulutukseen liittyen. Suomi korostaa sosiaalisten oikeuksien pilarin tehokkaan toimeenpanon olevan tärkeä keino matkalla kohti oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja osallistavampaa EU:ta.Koko unionin tavoitteena on, että 20–64 -vuotiaiden työllisyystavoite olisi 78 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tähän liittyen TSTK-neuvosto hyväksyy jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, joissa linjataan keinoja työllisyyden edistämiseksi.”Toipuminen koronapandemiasta, sopeutuminen väestön ikääntymiseen ja digivihreä siirtymä eivät onnistu ilman vahvaa sosiaalista ulottuvuutta. Panostukset työllisyyteen, osaamiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen ovat EU:lle tärkeitä painopisteitä”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Työsuojelun ja -terveyden edistäminen Suomelle tärkeääNeuvostossa käydään periaatekeskustelu työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä. Suomi tukee EU:n lisätoimia työsuojelun ja työterveyden edistämiseksi.”Työsuojelua, -terveyttä ja -turvallisuutta on jatkuvasti kehitettävä. Tarvitsemme vahvaa lainsäädäntöä ja sen valvontaa. Erityistä huomiota tulee kohdistaa työelämän mielenterveyden edistämiseen. Suomi kannattaakin EU:n mielenterveysstrategian laatimista”, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sanoo.Neuvostossa keskustellaan myös Ikääntymisen vihreän kirjan seurannasta erityisesti sosiaalisen suojelun järjestelmien kannalta EU:ssa, jossa väestö ikääntyy. Kestävä hopeatalous edellyttää aktiivista ja tervettä ikääntymistä, jotta ihmiset pysyvät työelämässä mahdollisimman pitkään. Suomen hallitus on sitoutunut pyrkimään kohti ikäystävällisempää yhteiskuntaa, jossa tunnustetaan ikääntymisen sosiaaliset vaikutukset ja varautumaan niihin.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle hallituksen esityksen rajanylitystietojärjestelmää (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmää (ETIAS) koskevaksi täydentäväksi lainsäädännöksi. Esityksen tarkoituksena on tehdä molemmista järjestelmistä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annettua lakia, rajavartiolakia, ulkomaalaislakia, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä Tullissa annettua lakia, sakon täytäntöönpanosta annettua lakia ja lentoliikenteen matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden torjunnassa annettua lakia.Kokonaisuudesta käytetään nimitystä Älykkäät rajat. Nimitys viittaa automatiikkaan ja uuteen teknologiaan, jota rajatarkastuksissa otetaan käyttöön. Tämä tarkoittaa mm. rajanylityksen automatisointia, EU:n laajuista rajanylitystietojen rekisteröintiä ja sitä, että kolmansista maista eli Euroopan unionin ulkopuolelta tulevat viisumivapaat matkustajat rekisteröityvät ennakkoon internetissä. Muutokset eivät kosketa Suomen tai muiden Schengen-maiden kansalaisia.Rajanylitystietojärjestelmän tavoitteena muun muassa parantaa henkilöiden tunnistamista ulkorajoillaEES-asetuksella (Entry-Exit System) perustetaan uusi EU:n laajuinen tietojärjestelmä, jonka ensisijaisia tavoitteita on parantaa ulkorajavalvontaa, estää sääntöjenvastaista maahanmuuttoa ja helpottaa muuttovirtojen hallintaa. Tarkoituksena on rekisteröidä sähköisesti jäsenvaltioiden alueella lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten rajanylitystiedot ja laskea heidän sallitun oleskelunsa kesto. Järjestelmällä korvataan velvollisuus leimata kolmansien maiden kansalaisten passit.EES-järjestelmän tietoja saavat käsitellä raja-, viisumi- ja maahanmuuttoviranomaiset. Lisäksi poliisilla, Rajavartiolaitoksella, Tullilla ja Puolustusvoimilla on oikeus saada pääsy järjestelmään terrorismirikosten ja vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten.Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan EES-järjestelmä otetaan käyttöön toukokuussa 2022. On todennäköistä, että käyttöönotto lykkääntyy. Aikataulu on parhaillaan uudelleen arvioitavana.Matkustustieto- ja -lupajärjestelmällä selvitetään etukäteen henkilön edellytykset saapua maahanEuroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä ETIAS (European Travel Information and Authorisation System ) on viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisille tarkoitettu ennakkorekisteröitymisjärjestelmä, jonka avulla pyritään selvittämään etukäteen, onko henkilöllä edellytyksiä saapua maahan. Järjestelmällä myös tehostetaan rajatarkastuksia ja tuetaan Schengenin tietojärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Henkilöihin liittyvää turvallisuusriskiä, laittoman maahanmuuton riskiä tai suurta epidemiariskiä arvioidaan jo ennen henkilön saapumista rajanylityspaikalle.Rajavartiolaitos on Suomen kansallinen ETIAS-viranomainen. Hakemukset käsitellään pääosin automaattisesti. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin ylläpitämä ETIAS-keskusyksikkö välittää lisäselvityksiä vaativat hakemukset manuaaliseen käsittelyyn kansallisiin yksiköihin. Järjestelmän tietoja saavat käsitellä raja- ja maahanmuuttoviranomaiset. Lisäksi poliisilla, Rajavartiolaitoksella, Tullilla ja Puolustusvoimilla on oikeus saada pääsy järjestelmään terrorismirikosten ja vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten.ETIAS-järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n ulkorajoilla vuoden 2022 lopulla. On mahdollista, että käyttöönotto lykkääntyy. Aikataulu on parhaillaan uudelleen arvioitavana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi