NordenBladet — Tule kuulolle webinaariin 23.11.2021 klo 9:00-11:30!Uuden eläinten hyvinvointilain valmistelu on edennyt lausuntovaiheeseen. Maa- ja metsätalousministeriö esittelee lakiluonnosta tiistaina 23. marraskuuta webinaarissa, jonka ministeriö järjestää yhteistyössä eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen kanssa. Asiantuntijat ja järjestöt kommentoivat lakiluonnosta tilaisuudessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta 14 alueelliselle hankkeelle, joissa tarjotaan asiantuntijatukea kunnille ilmastotoimien toteuttamiseen ja siihen liittyvän rahoituksen hakemiseen. Rahaa jaetaan reilun miljoonan verran eli yhteensä 1 050 000 euroa.”Alueellisen ilmastotyön pullonkauloja voi selvittää parhaiten siellä, missä ollaan lähellä sekä ongelmaa että sen ratkaisua. Kuntien ilmastotyötä on tärkeää vauhdittaa, sillä kunnilla on käytössään monia ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tärkeitä keinoja, kuten kaavoitus, liikenneratkaisut ja julkiset hankinnat”, muistuttaa erityisasiantuntija Miia Berger ympäristöministeriöstä.Tavoitteena on, että kuntien edustajat ymmärtävät, minkälaiset ilmastotoimet ovat juuri heidän kunnassaan vaikuttavimpia ja taloudellisesti kannattavimpia. Maakunnallisten hankkeiden edellytetään tekevän aktiivista yhteistyötä keskenään ja monistavan hyviä käytäntöjä, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä. Avustusta saaneet hankkeet käynnistyvät aikaisintaan 1.1.2022 ja päättyvät viimeistään 31.5.2023, mutta muutoin hankkeiden ajoittuminen on vapaa. Hankkeiden minimikesto on 12 kuukautta.”Hankkeen myötä ilmastotyön resurssit kasvavat merkittävästi. Rahoituksen avulla voimme palkata ilmastoasiantuntijan Etelä-Pohjanmaan kuntien avuksi ja näin saada vauhtia ilmastotyöhön jokaisessa kunnassa. Kuntien resurssit ilmastotyöhön ovat usein pienet, joten avustus on merkittävä lisä nykytilanteeseen”, kertoo suunnittelupäällikkö Mari Pohjola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto esittelee Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteet Rovaniemen Arctic Spirit -konferenssin yhteydessä 16. marraskuuta. Ministeri tapaa Rovaniemellä myös Saamelaiskäräjien edustajia sekä luennoi Lapin yliopistolla.Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuuden ensimmäinen virkamieskomitean kokous järjestettiin Rovaniemellä 15. marraskuuta. Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana Suomen tavoitteina on muun muassa Barentsin alueen biodiversiteetin vahvistaminen vieraslajeja torjumalla, liikenteen sähköistämisen tukeminen, nuorten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen ja vapaan liikkuvuuden tukeminen sekä liikenneyhteyksien parantaminen.Arctic Spirit -konferenssin järjestää Rovaniemen kaupunki ja Lapin yliopiston Arktinen keskus yhteistyössä ulkoministeriön ja Ulkopoliittisen instituutin kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on päättänyt hankkia Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä ehdotuksen energiaverotuksen tiekarttavaihtoehdoista. Niissä selvitetään energiaverotuksen toimivuutta eri kehityspoluissa. Samalla arvioidaan, miten veropohja turvataan päästövähennysten ja teknologiamuutosten yhteydessä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla elinkeinoelämän toimintaedellytykset huomioiden.”Suomessa on jo nyt edistyksellinen energiaverojärjestelmä. Olemme myös kehittäneet sitä tällä vaalikaudella siten, että energiaverotus tukee ympäristöystävällisiä investointeja. Tätä kehityssuuntaa täytyy jatkaa, jotta luomme ennekoitavan näkymän sekä yrityksille että kotitalouksille”, toteaa valtiovarainministeri Annika Saarikko.     Tiekartta luo ennakoitavan näkymän energiaverotuksen kehittymisestä energiasektorin teknologista kehitystä ja teollisuuden sähköistymistä kuvaavissa skenaarioissa. Siinä arvioidaan nykyisen energiaverotuksen toimivuutta eri kehityspoluissa suhteessa päästökauppaan ja muihin ohjauskeinoihin. Samalla arvioidaan kehityspolkuja kilpailukyvyn, sosiaalisen ja alueellisen oikeudenmukaisuuden sekä ekologisen kestävyyden kannalta ja kuvaillaan kehittämisehdotusten toteuttamiskelpoisuutta kansainvälisestä näkökulmasta. Tarkastelut kohdennetaan sähköön sekä lämmitykseen, teollisuuden ja työkoneiden polttoainekäyttöön. Tiekarttaehdotuksen laadinnassa huomioidaan keskeinen EU-sääntely ja sen mahdolliset muutokset. Selvitystyön on tarkoitus valmistua helmikuun 2022 loppuun mennessä.Energiaverotuksen tiekartan on tarkoitus tukea yhdessä päästökaupan kanssa hallituksen 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.Energiaverotuksen tiekartan valmistelun ohjausryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön vero-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare. Ohjausryhmässä on edustettuina valtiovarainministeriön lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö. Ohjausryhmän työhön voi osallistua myös muita ulkopuolisia asiantuntijoita. Ohjausryhmän sihteereinä toimivat Göran Koreneff ja Juha Forsström Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtaosa venäläisistä, 68 %, suhtautuu Suomeen joko myönteisesti tai erittäin myönteisesti, ulkoministeriön Venäjällä toteuttamasta maakuvatutkimuksesta selviää. Venäläisten myönteinen suhtautuminen Suomeen on viimeisten viiden vuoden ajan säilynyt liki muuttumattomana huolimatta Venäjän ja länsimaiden kiristyneistä suhteista tai koronapandemian matkustusrajoituksista. Kyselytutkimuksesta selvisi myös mm. se, että tunnetuimpia suomalaisia Venäjällä ovat Ville Haapasalo, Mannerheim ja Mika Häkkinen.Ulkoministeriö on toteuttanut Venäjällä maakuvatutkimuksen kahden vuoden välein vuodesta 2017 alkaen. Kyselyllä selvitetään mm. venäläisten suhtautumista Suomeen, mielikuvia ja kiinnostuksen kohteita Suomesta ja Suomen tunnettuutta Venäjällä. Tänä vuonna toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 68 % kyselyyn vastanneista venäläisistä kertoo suhtautuvansa Suomeen myönteisesti. Suomeen myönteisesti suhtautuvien osuus laski edelliseen tutkimukseen verrattuna kolmella prosenttiyksiköllä. Suomeen kielteisesti suhtautuvia oli tänä vuonna 5 %, eli prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2019, mutta neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017. Moskovassa Suomeen myönteisesti suhtautuvien osuus on 79 %. Luoteis-Venäjällä, Pietarissa ja sitä ympäröivällä Leningradin alueella, Karjalan tasavallassa ja Murmanskissa myönteisesti Suomeen suhtautuu keskimäärin 89 % asukkaista. Näistä alueista kaikista myönteisin suhtautuminen oli Murmanskissa, jossa 94 % kertoi suhtautuvansa Suomeen myönteisesti. Suomen ja Venäjän välisiä suhteita pidetään normaaleina ja rauhallisinaValtaosa, eli 65 % venäläisistä, luonnehtii Suomen ja Venäjän välisiä suhteita hyviksi. Maiden suhteita kuvailevista vaihtoehdoista valittiin useimmin vastausvaihtoehto ”normaalit ja rauhalliset”. Viileiksi tai kireiksi suhteita kuvaili 16 % vastanneista. Suhteita vihamielisiksi luonnehtineiden osuus jäi alle puoleen prosenttiin. Kysymyksen vastausjakaumassa ei ollut juurikaan tapahtunut muutoksia kuluneiden viiden vuoden aikana. Yli puolet venäläisistä luonnehtii Suomea neutraaliksi tai sotilaallisiin liittoumiin kuulumattomaksi valtioksi. Vastanneista 11 % arvioi Suomen olevan Naton läheinen kumppani ja 7 % vastanneista uskoo Suomen olevan Naton jäsen. Suomea neutraaliksi valtioksi kuvailleiden osuus kasvoi 11 prosenttiyksikköä vuoden 2017 tuloksiin verrattuna. Vajaa kolmannes (29 %) vastaajista arvioi, että Suomen ja Venäjän välisiä suhteita eniten heikentävä tekijä olisi Suomen liittyminen Natoon. 22 % vastanneista puolestaan arvioi, että suhteita heikentäisivät eniten EU:n uudet Venäjä-vastaiset pakotteet. Venäläisten silmissä Suomi on houkutteleva matkakohde ja menestynyt valtio Suomen maakuva rakentuu venäläisten silmissä pääosin kahden kokonaisuuden kautta; Suomen houkuttelevuus matkakohteena ja Suomen menestys valtiona. Kysyttäessä sitä, mitkä asiat tulevat Suomesta ensimmäisenä mieleen, vastauksissa mainittiin useimmin luonto, korkea elintaso, kehittynyt yhteiskunta, sauna, matkailu, pohjoisuus, kalastus ja metsästys sekä jääkiekko. Reilu viidennes ei osannut kysyttäessä mainita Suomesta mitään erityistä. Kuluneiden viiden vuoden aikana näin vastanneiden osuus on kasvanut (10 % > 22 %). Luoteis-Venäjän alueella Suomi tunnetaan selkeästi paremmin. Siellä keskimäärin vain 5 % ei osannut vastata tähän kysymykseen.Myös ne asiat, jotka venäläisiä Suomessa eniten kiinnostavat, liittyvät pääosin Suomen houkuttelevuuteen matkailukohteena. Venäläisiä kiinnostavat Suomessa eniten luonto, matkailu (ja ostosmatkailu), kulttuuri- ja taide, historia ja perinteet, nähtävyydet, suomalaiset tuotteet ja suomalaiset ihmiset. Kiinnostus suomalaista luontoa kohtaan on kasvanut kuluneiden vuosien aikana 14 prosenttiyksikköä (29 % > 43 %). Myös kiinnostus suomalaista kulttuuria ja taidetta kohtaan on ollut kasvussa. Venäläisten mielikuvat suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteistä ovat voittopuolisesti myönteisiä. Suomea kuvaillaan yleisimmin korkean elämänlaadun vapaaksi, demokraattiseksi ja nykyaikaiseksi hyvinvointivaltioksi. Monivalintakysymyksessä nämä vastausvaihtoehdot valitsi 17–29 % kyselyyn vastanneista. Negatiivisista piirteistä mainittiin sulkeutuneisuus ja nationalismi (9 % ja 5 %). Venäläisten myönteinen suhtautuminen Suomeen ilmenee myös kysymyksessä, jossa tiedusteltiin halukkuutta muuttaa Suomeen, mikäli sellaiseen tarjoutuisi mahdollisuus. Vastaajista 18 % kertoi halukkuudestaan muuttaa Suomeen. Muuttohalukkuus on viiden vuoden aikana kasvanut (12 % > 18 %). Lapsikiistauutisointia havaittu yhä vähemmän – sotien muistot eivät vaikuta suhtautumiseen SuomeenYhä harvempi venäläinen kertoo nähneensä venäläismediassa Suomeen liittynyttä lapsikiistauutisointia. Kyselyyn vastanneista 69 % kertoi, ettei ollut koskaan nähnyt Suomeen liittyviä lapsikiistauutisia. Viisi vuotta sitten vastaava luku oli 55 %. Kyselyssä selviteltiin myös sitä, kuinka hyvin venäläiset tuntevat talvisodan. Vastanneista 49 % kertoi tietävänsä talvisodasta paljon tai jonkin verran. 23 % sanoi kuullensa siitä, muttei tuntevansa sitä sen tarkemmin ja 28 % sanoi, ettei tiedä talvisodasta mitään. Kysymyksen vastausjakauma on viiden vuoden ajan ollut lähes muuttumaton. Tänä aikana on kuitenkin jonkin verran kasvanut niiden osuus, joiden mielestä talvisodan pääasiallisena syynä olivat Neuvostoliiton puolustukselliset intressit ja rajan siirtäminen kauemmaksi Leningradista. Reilu neljännes (27 %) uskoo talvisodan johtuneen Suomen Neuvostoliittoon kohdistamasta sotilaallisesta uhasta ja sen poliittisen johdon vihamielisestä suhtautumisesta Neuvostoliittoon. Joka kymmenes vastaaja mainitsi talvisodan syyksi Stalinin valloituspolitiikan. Kyselyyn vastanneista valtaosa (81 %) sanoo, että Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytyjen sotien muistot eivät vaikuta mitenkään heidän suhtautumiseensa Suomeen. Näin ajattelevien osuus on viiden vuoden aikana kasvanut selvästi (65 % > 81 %). Talvisotaa pitää oikeudenmukaisena 35 % ja epäoikeudenmukaisena 41 % vastanneista. Talvisotaa epäoikeudenmukaisena pitävien osuus on viiden vuoden aikana kasvanut 12 prosenttiyksiköllä (29 % > 41 %).  Nokia ja Ville Haapasalo tunnetaan Venäjällä edelleen hyvin – korkealaatuisuus ja kestävyys liitetään suomalaistuotteisiinKyselyssä selviteltiin myös sitä, mistä lähteistä venäläiset saavat Suomeen liittyvää tietoa. Yleisimpiä Suomeen liittyvän tiedon lähteitä ovat joukkotiedotusvälineet (televisio, radio ja sanoma- ja aikakauslehdet). Noin puolet vastanneista kertoi saavansa tietoa näistä lähteistä. 44 % vastaajista kertoi saavansa tietoa internetistä ja sosiaalisesta mediasta. Vastanneista 39 % mainitsi Suomi-tiedon lähteekseen kouluopetuksen, kirjallisuuden ja elokuvat. Viisi prosenttia vastanneista mainitsi saavansa tietoa Suomessa asuvilta tutuiltaan. Luoteis-Venäjällä näkyy rajan läheisyys ja ihmisten liikkuvuus. Luoteis-Venäjällä keskimäärin 35 % ja Pietarissa 44 % sanoo, että tiedot Suomesta perustuvat omiin matkoihin Suomeen. Huomattava osa Luoteis-Venäjän asukkaiden Suomi-tietoudesta tulee henkilökohtaisista suhteista. Kymmenesosa heistä kertoo saavansa Suomea koskevan tietonsa Suomessa asuvilta sukulaisiltaan. Luku oli korkein Karjalan tasavallassa, 20 %. Merkittävä osa tiedosta tulee myös muilta Suomessa asuvilta tai asuneilta venäläisiltä tutuilta. Luoteis-Venäjällä luku on keskimäärin 26 % ja Karjalan tasavallassa 43 %.Tunnetuimpia suomalaisia yrityksiä tai brändejä Venäjällä ovat Nokia, Tikkurila, Viola, Valio, Nokian Renkaat, Stockmann, Fazer, Honka ja Reima. Nokian tuntee edelleen 67 % venäläisistä, vaikka yritys ei enää vuosiin ole ollut näkyvästi läsnä Venäjän kuluttajamarkkinoilla. Suomalaisten tuotteiden yleisimmiksi ominaisuuksiksi venäläiset mainitsivat useimmin korkean laadun, luotettavuuden ja kestävyyden, modernin muotoilun sekä hyvän hinta-laatusuhteen. Luoteis-Venäjällä ekologisuus oli yksi yleisimmin suomalaistuotteisiin liitetyistä mielikuvista (29 %).  Tunnetuimpia suomalaisia Venäjällä ovat Ville Haapasalo, Mannerheim ja Mika Häkkinen. Haapasalon tunnisti joka neljäs kyselyyn vastanneista. Muita tunnettuja suomalaisia ovat Kimi Räikkönen, Jean Sibelius ja Ville Valo. Suomalaisia nykypoliitikkoja venäläiset tuntevat sen sijaan huonommin. Sanna Marinin, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen tunnisti vain pari prosenttia ja Sauli Niinistön vain yksi prosentti vastanneista. TaustatietoaValtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin kesäkuussa 2021 ja siihen haastateltiin yhteensä 1 619 täysi-ikäistä henkilöä eri puolilta Venäjää. Kyselytutkimuksen tulosten virhemarginaali on 3,4 %. Tutkimuksen toteutti tutkimuslaitos Levada Center. Tutkimus toteutettiin erikseen myös Luoteis-Venäjällä syyskuussa 2021. Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 1 000 henkilöä Pietarista ja sitä ympäröivältä Leningradin alueelta, sekä 400 henkilöä Karjalan tasavallasta ja 400 Murmanskin alueelta. Kyselytutkimuksen toteuttamisesta vastasi tutkimusyhtiö Levada Center.Lisätietoa:Koko Venäjän tulokset:
Suomen Moskovan-suurlähetystön lehdistöneuvos Taneli Dobrowolski, puh. +7 910 411 2022Pietarin ja Luoteis-Venäjän tulokset:
Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistö- ja kulttuurivirkamies Anna Kotaviita, puh. +7 921 742 6733Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuivat 15. marraskuuta Brysselissä. He hyväksyivät neuvoston päätelmät EU:n uudesta metsästrategiasta 2030 sekä keskustelivat maataloustuotteiden markkinatilanteesta. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät EU:n uudesta metsästrategiasta 2030. Suomi on tyytyväinen neuvoston päätelmien sisältöön, sillä päätelmät heijastavat hyvin Suomelle tärkeitä näkökulmia.”Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätösvaltaan. Metsiin liittyvien tavoitteiden tulee olla tasapainoisia, ja edistää ilmaston ja biodiversiteetin lisäksi myös taloudellisia ja sosiaalisia näkökulmia. On tärkeää, että investointimahdollisuudet kestävään metsäpohjaiseen tuotantoon ja teollisuuteen säilyvät ja vahvistuvat EU:ssa. Metsät ja puupohjaiset tuotteet ovat ratkaisevassa osassa, kun siirrymme fossiilitaloudesta kohti biotalouspohjaista yhteiskuntaa”, ministeri Jari Leppä toteaa. Komissio antoi neuvostolle tilannekatsauksen maatalousmarkkinoiden tilanteeseen. Ministeri Leppä esitti puheenvuorossaan huolensa tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, rehun ja energian, hintojen noususta hälyttävän korkeiksi. Se vie maatalouden kannattavuudelta pohjaa. Useiden maiden mukaan markkinatilanne on erityisen huono sianlihasektorilla. Komissio lupasi seurata tilannetta tarkkaan ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin markkinoiden tasapainottamiseksi.Lisäksi neuvosto keskusteli muissa asioissa EU:n suurpetopolitiikasta Slovakian aloitteen pohjalta. Keskustelussa nostettiin esille, että EU:n alueella useat suurpetopopulaatiot ovat vahvistuneet ja kokouksessa korostettiin EU-yhteistyön parantamista mm. suurpedoista aiheutuvien konfliktien ja vahinkojen hallinnassa. Myös tietojen ja kokemusten vaihto kannanarviomenetelmien kehittämisessä nousivat esille. Suomi tuki Slovakian aloitetta.Komissio esitteli myös 12. marraskuuta julkaistun EU-tason valmiussuunnitelman elintarvikehuollon ja elintarviketurvan varmistamiseksi.Komissio informoi myös jäsenmaita marras-joulukuun vaihteessa Genevessä järjestettävän Maailman kauppajärjestön (WTO) kahdennentoista ministerikokouksen (MC12) valmisteluista. Ministerikokouksen tuloksia koskevia päätöksiä valmistellaan kauppapolitiikkakomiteassa. Maataloutta koskevilta neuvotteluilta ei odoteta merkittäviä tuloksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt jatkaa ravitsemisliikkeiden toimintaa rajoittavan asetuksen voimassaoloa 31.12.2021 saakka. Lisäksi ravitsemisliikkeiden rajoitukset otetaan käyttöön Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakunnassa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä.Asetuksen muutos tulee voimaan maanantaina 15.11.2021. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset tulevat uusilla alueilla voimaan keskiviikkona 17.11.2021.Hallitus linjasi viime viikolla, että epidemian alueellisista vaihekuvauksista luovutaan. Aiempien epidemian vaihekriteerien tilalle on valmisteltu nykyiseen tautitilanteeseen paremmin soveltuvat epidemian leviämisalueiden epidemiologiset tunnusmerkit. THL julkaisee epidemian leviämisalueiden tunnusmerkit täyttävien alueiden tiedot verkkosivuillaan 15. marraskuuta alkaen.STM tiedote: STM on antanut alueille ohjauskirjeen hybridistrategian toimintasuunnitelman täysimääräisestä käyttöönotostaLeviämisalueiden rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Kanta-Hämeen maakunnassa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 17.11. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Vaihtoehtona ravitsemistoiminnan erityisille rajoituksille toimija voi edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä.Rajoitukset ravitsemisliikkeille muualla maassa 17.11. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 15.11.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti 15.11.2021 pyöreän pöydän tilaisuuden. Foorumissa kuultiin sidosryhmien näkemyksiä tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelukanavien kehittämisestä ja vedystä käyttövoimana. Keskustelussa paneuduttiin myös valmisteilla olevan EU sääntelyn edellyttämiin jakeluinfrastruktuurin kehittämisen vaatimuksiin. Jakelu- ja latausinfrastruktuuri on ratkaisevassa roolissa, jotta vähäpäästöisten vaihtoehtoisten polttoaineiden käytöstä tulee valtavirtaa.Keinot tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on koottu fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, josta hallitus teki periaatepäätöksen toukokuussa 2021. Tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja pudottaa päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on 95 prosenttia.Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on kunnianhimoiset tavoitteet, kuten 700 000 sähkökäyttöistä ja 130 000 kaasukäyttöistä henkilöautoa vuonna 2030.– Olemme siirtymävaiheessa fossiilittomaan liikenteeseen. Jotta muutos on mahdollinen, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelukanavien määrän ja sijainnin on vastattava ajoneuvojen määrän kehitykseen, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Vedyn liikennekäyttö ei Suomessa ole markkinaehtoisesti edennyt. Euroopan autovalmistajat panostavat kuitenkin vahvasti vetyyn. Markkinoille odotetaan vuosina 2021-2025 useampia vetyä käyttäviä kuorma-automalleja.– Vety on erittäin kiinnostava tulevaisuuden käyttövoima, vaikka kokemusta vedyn liikennekäytöstä on toistaiseksi vähän. Suomessa on paljon potentiaalia kehittyä vetytalouden edelläkävijäksi, ministeri Harakka arvioi.EU edistää vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelukanaviaEuroopan komissio haluaa kehittää EU:n laajuista vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria, mikä tukee fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteita. Komissio ehdotti 15.7.2021 julkaistussa EU:n ilmastopaketissa eli 55-valmiuspaketissa entistä kunnianhimoisempaa sitovaa sääntelyä, jota sovellettaisiin suoraan jäsenmaissa. Asetusehdotus vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista koskee kaikkia liikennemuotoja (Proposal for a Regulation on the deployment of alternative fuels infrastructure eli ns. AFIR-ehdotus).Vaatimukset ovat tiukentumassa merkittävästi EU:n uuden jakeluinfra-asetuksen myötä. Uuden ehdotuksen mukaan TEN-T-ydinverkon varrella olisi esimerkiksi oltava vuoteen 2025 mennessä vähintään 60 kilometrin välein sähkölatausasema niin henkilöautoille kuin raskaillekin ajoneuvoille. Lisäksi komissio esittää, että vetyasemia tulisi rakentaa 150 kilometrin välein TEN-T-ydinverkolla ja kattavalla verkolla 2030 loppuun mennessä.– AFIR-asetus tulee edellyttämään tulevina vuosina merkittäviä panostuksia latausinfran kehittämiseen. On ollut ilo huomata, miten monet toimijat Suomessa ovat viime aikoina ryhtyneet aktiivisesti rakentamaan sähköautojen latausinfrastruktuuria. Osana fossiilittoman liikenteen tiekarttaa valtio tukee jakelu- ja latausinfrastruktuurin rakentamista, ministeri Harakka jatkaa.Valtioneuvosto kannattaa sitä, että EU:ssa asetetaan yhteiset kunnianhimoiset tavoitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurille. On tärkeää, että sähköautoiluun on mahdollisuus kaikkialla asuinpaikasta tai matkareitistä riippumatta. Raskaan liikenteen osalta voidaan tarvita kansallisia joustoja harvaan asutuilla alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä ja liikennöinti vähäistä. Vetyasemia koskeviin vaatimuksiin suhtaudutaan varauksella, sillä liikennevedylle ei Suomessa ole vielä kysyntää. EU:n ilmastopaketin käsittely on syksyllä 2021 käynnistynyt neuvoston työryhmissä.Pyöreän pöydän keskusteluun oli kutsuttu edustajia seuraavilta tahoilta: Ensto Group, Gasum, Kempower, Kesko, Liikennevirta, Neste, Recharge Finland, SOK-yhtymä ja Woikoski sekä Autotuojat ja teollisuus ry, Climate Leadership Coalition, LUT-kauppakorkeakoulu, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja työ- ja elinkeinoministeriö.Mitä seuraavaksi?Kolmivaiheisen fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpano on käynnissä. Tiekartan kolmannessa eli viimeisessä vaiheessa arvioidaan, tarvitaanko kansallisia lisätoimia tiekartassa päätettyjen toimien ja EU-aloitteiden lisäksi. Syksyn 2021 budjettiriihen päätösten mukaisesti koko taakanjakosektorin lisätoimia koskevat päätökset tehdään keväällä 2022. AFIR-asetuksen käsittely jatkuu EU neuvoston työryhmässä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi tunnetaan vedestä ja vesialan teknisestä osaamisesta. Tuoreen evaluoinnin mukaan Suomen tulisi päättää, millaiseksi toimijaksi se haluaa vesidiplomatian osalta. Tutkimusten mukaan konfliktiympäristössä asuvien lasten todennäköisyys menehtyä saastuneesta vedestä aiheutuneisiin komplikaatioihin on 20 kertaa suurempi kuin riski menehtyä itse aseellisen konfliktin uhrina. Kuva: Liisa TakalaSuomen vesialan kansainvälisen strategian tavoitteena on vesiturvallinen maailma vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kuhunkin tarkoitukseen sopivaa vettä olisi saatavilla aina, kaikkialla ja kaikille maailmassa. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta Suomella on oppeja, joista ammentaa.Yksi strategian kolmesta kokonaisuudesta keskittyy rauhan ja veden kysymyksiin. Teema on mitä merkittävin: vesi on ollut taustalla vähintään puolessa 1990-luvun jälkeisistä konflikteista, vaikka vesivaroja rauhansopimuksissa harvoin mainitaankaan.Vankka osaaminen…Lokakuun lopussa julkistettu evaluointi tarkastelee sitä, miten Suomi on veteen liittyviä jännitteitä ratkaisevassa ja ennaltaehkäisevässä vesidiplomatiassa onnistunut – ja mitä voitaisiin jatkossa tehdä paremmin. Ulkoministeriön teettämän riippumattoman arvioinnin kohteena olivat erityisesti Suomen työ YK:n Euroopan talouskomissiossa UNECEssa, rajavesiyhteistyö Venäjän kanssa sekä Suomen tuki Mekongin ja Niilin rajavesikysymyksille.Yleisarvio on hyvin myönteinen: Suomi saa kiitosta pitkäjänteisestä tuesta vesivarojen osallistavalle hallinnalle ja käytölle sekä vesialan kansainvälisen yhteistyön kehittämiselle. Maamme erityisenä vahvuutena evaluointi pitää motivoitunutta ja osaavaa toimijaverkostoa. Suomen rajavesisopimus Venäjän kanssa on arvioitu maailman parhaaksi. Evaluoinnin mukaan Suomi on jatkuvasti osoittanut kykynsä vastata vedestä johtuviin jännitteisiin sekä soveltaa näyttöön perustuvaa diplomatiaa ja teknistä tukea.…myös muiden tietoonSuomella on siis kyky, tahto ja toimijat – mitä puuttuu? Arviointiryhmän vetäjän Rens de Manin mukaan kansainväliset toimijat eivät tunne tarpeeksi Suomen osaamista. Siksi Suomen on laadittava selkeä suunnitelma siitä, miten se voi tulla vesidiplomatian johtavaksi toimijaksi. Strategian toteuttamisen tueksi tarvitaan poikkihallinnollinen organisaatio, joka tuo yhteen eri toimijoiden parhaan osaamisen.”Konfliktien ehkäisemisessä tulee tuntea toimintaympäristö läpikotaisin. Tämä taas edellyttää, että tutkimuslaitoksilla, kansalaisjärjestöillä, yrityksillä ja Suomen edustustoilla on selkeät roolit, kannustimet ja mahdollisuudet toimia vesidiplomatiatyössä tarvittavan tiedon hankkijoina ja välittäjinä. Tiedonhankinta on myöhäistä siinä vaiheessa, kun konflikti on jo puhjennut”, de Man sanoo.Viestintä, valmistautuminen ja vesidiplomatiaverkoston saumaton yhteistyö ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta Suomi tunnistetaan uskottavaksi kumppaniksi, jonka puoleen voidaan tarpeen vaatiessa kääntyä.Lue lisääEvaluointiraportti ja julkistustilaisuuden tallenne

Lähde: Valtioneuvosto.fi