Nosta rahat pintaan -verkkopalvelu auttaa löytämään rahoitusta vesiensuojeluun

NordenBladet — Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja vesistökunnostusverkosto ovat päivittäneet Nosta rahat pintaan -verkkosivuston, johon on koottu tieto lukuisista kansallisista vesiensuojelun rahoituslähteistä.Vesiensuojelun rahoitus ja avustukset ovat olleet ”pieninä palasina maailmalla”, sillä vesiensuojelutoimia rahoittavat ministeriöt, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, EU-ohjelmat ja kansalliset säätiöt.Rahoituksen hakijalla on voinut olla vaikeuksia löytää pirstaleista tietoa, sillä vesiensuojelun ja -hoidon työ ulottuu laajalle. Toimia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan niin vesistöissä kuin niiden valuma-alueillakin ja ne ovat moninaisia – vesistökunnostuksia, maa- ja metsätalouden vesienhallintaa, pienvesien ja virtavesien hoitoa ja ennallistamista sekä vesistöihin kertyneiden ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä. Lisäksi luonnon monimuotoisuus ja sen suojelu kytkeytyy monin eri tavoin vesielinympäristöihin.Nosta rahat -pintaan sivuilta voi etsiä tietoa esimerkiksi hakuteemoittain tai hanketyypeittäin. Lisäksi ajankohtaiset tai pian avautuvat haut löytyvät näppärästi kalenteritoiminnon kautta. Sivustolta löytyy myös vinkkejä hyvään hankesuunnitteluun sekä hankekumppaneiden etsimiseen. Sivusto kertoo perustiedot, kuten hankehaun teemat, ajankohdan, myöntäjän ja haettavissa olevan tuen määrän sekä ohjaa hakijan lisätiedon äärelle. Tavoitteena on sujuvoittaa lähivesien hoidosta kiinnostuneiden hankesuunnittelua ja ohjata kysymykset ja hakemukset oikeisiin kanaviin. Siksi myös käyttäjäpalaute sivuston toiminnasta on tärkeää.Tälle hetkellä on avoinna 30.11. asti haut vesistökunnostuksiin, maa- ja metsätalouden vesihallinnan kehittämiseen sekä kaupunkivesien haitallisten aineiden vähentämiseen ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Avustuksia haetaan teemasta riippuen alueellisista ELY-keskuksista. Myös ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelma avaa uuden hankehaun vuoden 2021 aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Puolustusministeri Kaikkonen EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen Brysseliin

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu 15.-16.11.2021 EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen Brysselissä sekä samassa yhteydessä järjestettävään Euroopan puolustusviraston (EDA) johtokunnan kokoukseen ministerikokoonpanossa.
Ensimmäisenä kokouspäivänä ulko- ja puolustusministerit keskustelevat yhteisistunnossa strategisen kompassin (EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointi- ja ohjausasiakirja) ensimmäisestä luonnoksesta. Toisena kokouspäivänä puolustusministerien on määrä keskustella EU:n koulutusoperaatioiden tehokkuudesta ja opeista.
Ajankohtaisten asioiden alla ministerit saavat katsauksen koordinoituun merelliseen läsnäoloon (Coordinated Maritime Presences, CMP), sotilaalliseen liikkuvuuteen (Military Mobility) sekä EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) toimeenpanon etenemiseen. Lisäksi puolustusministerit keskustelevat EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa.
EDA:n johtokunnassa ministerit keskustelevat EDA:n tuesta jäsenmaiden puolustusalan innovaatiotoiminnalle, mukaan lukien murrokselliset teknologiat. Lisäksi ministerit hyväksyvät mm. perusperiaatteet yhteistyölle kolmansien maiden kanssa ja neuvottelumandaatin hallinnollisen järjestelyn luomiseksi EDA:n ja Yhdysvaltojen välille.
Lisätietoa ulkoasianneuvoston kokouksesta antaa erityisasiantuntija Ilmari Uljas, puh. +358 295 140 048 ja EDA:n johtokunnasta erityisasiantuntija Krista Salo, puh. +358 295 140 065. Viestintäyksiköstä lisätietoa antaa viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. +358 295 140 123.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi ja Brasilia sopivat kyberturvallisuuden yhteistyöstä

NordenBladet — Suomi ja Brasilia allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of Understanding, MoU) Brasiliassa 9.11.2021. Tarkoituksena on luoda puitteita maiden väliselle yhteistyölle kyberturvallisuuden alalla.”Kyberturvallisuus koskee kaikkia digitaalisten palveluiden käyttäjiä, valtioiden rajoista riippumatta. Kansainvälinen yhteistyö on tervetullutta. Se lisää yleistä kyberturvallisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia osaamisen ja palveluiden tarjoamiseksi”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Yhteisymmärryspöytäkirjassa mainittuja yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi tiedon, asiantuntemuksen ja osaamisen sekä kokemusten keskinäinen jakaminen. Muistio ei ole Suomea ja Brasiliaa velvoittava.Kyberturvallisuutta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin liikenne- ja viestintäministeriön ja Brasilian presidentinhallinnon institutionaalisen turvallisuuden viraston välillä. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari allekirjoitti pöytäkirjan liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan puolesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Arviointineuvosto: Yrityssaneerausta ja yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevasta esitysluonnoksesta ei selviä riittävästi uudistuksen vaikutusten mittaluokka

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta yrityksen saneerauksesta annetun lain ja laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyvistä laeista.Esityksellä on tarkoitus panna täytäntöön EU:n direktiivi uudelleenjärjestelystä ja maksukyvyttömyydestä. Yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin luotaisiin uusi varhainen saneerausmenettely. Nykyinen yrityssaneerausmenettely pysyisi voimassa ja sitä kutsuttaisiin jatkossa perusmuotoiseksi saneerausmenettelyksi. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksesta pääosin puuttuvat määrälliset vaikutusarvioinnit. Esitysluonnoksen vaikutusarvioissa tulisi kuvata määrällisen tiedon avulla uudistuksen mittaluokkaa, jotta lukijalle syntyisi käsitys uudistuksen merkittävyydestä.Myönteistä on, että esitysluonnoksesta käy selkeästi ilmi, mitä kansallista lisäsääntelyä ehdotetaan käytettäväksi direktiivin toimeenpanon lisäksi.Esitysluonnoksen taloudellisten vaikutusten arviota tulisi vielä täydentää keskeisen kohderyhmän hyötyjen osalta. Esitysluonnoksesta ei tule riittävästi ilmi hyöty, joka liittyy yrittäjille velkajärjestelystä aiheutuviin aika- ja kustannussäästöihin yrityssaneeraukseen verrattuna.Esitysluonnoksessa tulisi arvioida tarkemmin uudistuksen vaikutusta velkojille. Esitysluonnoksen arviota vaikutuksista yritysten lainansaantimahdollisuuksiin tulisi perustella enemmän. Myös uudistuksen vaikutuksia yrityssaneerausten ja velkajärjestelyjen väärinkäyttömahdollisuuksiin tulisi käsitellä tarkemmin.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.     

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Työryhmä esittää muutoksia tasa-arvolakiin sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän estämiseksi ja palkkatasa-arvon vahvistamiseksi

NordenBladet — Palkka-avoimuuslainsäädäntöä valmistellut työryhmä ehdottaa, että tasa-arvolaissa lisättäisiin henkilöstön, henkilöstön edustajien ja syrjintää epäilevien työntekijöiden tiedonsaantioikeuksia palkoista.Työryhmä luovutti raporttinsa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistille maanantaina 15. marraskuuta. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on estää sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ja edistää samapalkkaisuuden toteutumista. Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman työelämän tasa-arvon parantamista koskevan tavoitteen palkka-avoimuuskirjaukseen.Työryhmän esityksessä ehdotetaan muutettavaksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia, tasa-arvolakia. Työryhmä ehdottaa, että työnantajan olisi vuoden välein selvitettävä henkilöstölle muun muassa noudattamansa palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen. Myös työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoituksien olisi oltava vapaasti työntekijöiden saatavilla.  Esityksen mukaan henkilöstön edustajilla olisi oikeus saada palkkakartoitusta laadittaessa yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja palkkavertailun kattavuuden varmistamiseksi tai palkkaerojen syiden selvittämiseksi.  Palkkasyrjintäkiellon toimeenpanoa tehostettaisiin siten, että sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä olisi oikeus saada mahdollisen syrjinnän arviointia varten toisen työntekijän palkkatietoja suoraan työnantajalta. Työntekijällä olisi salassapitovelvollisuus saamiinsa tietoihin.  Työryhmän raportti toimii pohjana poliittiselle jatkokeskustelulle. Jatkotoimenpiteistä päätetään myöhemmin. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 21.8.2020 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman palkka-avoimuuskirjaukseen perustuvat muutokset tasa-arvolakiin. Työryhmä asetettiin 31.3.2021 asti. Toimikautta jatkettiin 31.8.21 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomen ja Ranskan eurooppaministerit tapaavat Helsingissä

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ja Ranskan eurooppaministeri Clément Beaune tapaavat Helsingissä tiistaina 16. marraskuuta.Ministerit keskustelevat ajankohtaisista EU-asioista kuten talouteen, EU:n strategiseen kompassiin, oikeusvaltioperiaatteeseen sekä ilmasto- energiapolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Myös tammikuussa 2022 alkava Ranskan EU-puheenjohtajuuskausi on esillä.  Ministeri Tuppurainen ja ministeri Beaune vierailevat myös Helsingin yliopistossa ja keskustelevat opiskelijoiden kanssa Euroopan Unionin tulevaisuudesta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Biotalousstrategian päivitys lausunnolla – tavoitteena arvonlisän nosto 

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja Suomen kansallisen biotalousstrategian päivityksestä. Alkuperäinen, vuoden 2014 strategia päivitetään vastaamaan toimintaympäristön muutoksia ja Marinin hallituksen ohjelmaa. Tavoitteena on laatia vuoteen 2035 ulottuva strategia, jonka kärkenä on tuottaa systemaattinen, kattava ja kokonaisvaltainen biotalouden arvonlisää kehittävä toimenpideohjelma.”Biotalous on Suomessa poikkeuksellisen merkittävä osa kansantaloutta. Biotalousstrategian uusi suunta korostaa arvonlisän nostamista. Olemme halunneet erityisesti nostaa esiin uudet biopohjaiset tuotteet esimerkiksi tekstiilialalla, lääketeollisuudessa ja jopa akkumateriaaleina. Kaiken perustana on kestävä uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntäminen”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo. Työn pohjana ovat EU:n vuonna 2018 päivittämä biotalousstrategia ja syksyllä 2019 hyväksytyt, Suomen EU-puheenjohtajakaudellaan valmistelemat biotalouspäätelmät. Suomen ensimmäinen biotalousstrategia hyväksyttiin toukokuussa 2014 osana valtioneuvoston ”Kasvun kärjet”-periaatepäätöstä. Se vastasi EU:n vuonna 2012 julkaiseman biotalousstrategian linjauksia. ”Euroopan komissio näkee Suomen EU-alueen biotalouden edelläkävijänä. Kilpailemme kuitenkin tästä roolista erityisesti Saksan ja Ruotsin kanssa. Tarvitsemme asemanne säilyttämiseen määrätietoista biotalouspolitiikkaa, jonka tärkeä osa on kansallisen biotalousstrategian päivitys”, Lintilä toteaa. 
 
Nyt tehtävä päivitys ottaa askeleen eteenpäin vuoden 2014 biotalousstrategiasta, jossa (strateginen) päämäärä oli lisätä merkittävästi biotalouden tuotannon määrää. Päivitetty strategia ei ota kantaa tuotannon määrään, vaan pyrkii siihen, että entistä korkeampaa arvonlisää kyetään luomaan biotalouden eri sektoreilla. Vuonna 2019 biotalouden luoma arvonlisä oli 27 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa 13 prosenttia kansantaloudessa syntyvästä arvonlisästä. Strategian päivitystyössä tavoitteeksi asetettiin biotalouden arvonlisän kaksinkertaistaminen vuoteen 2035 mennessä kokonaiskestävyys huomioon ottaen. 
Biotalouden arvonlisän kasvattamiseksi laaditaan ja toteutetaan mm. biotalouden vihreän siirtymän TKI-ohjelma, edistetään uusien, innovatiivisten biotuotteiden pilotointi- ja demonstraatiolaitosten sekä laatuaan ensimmäisten teollisen mittakaavan laitosten sijoittumista Suomeen. Lisäksi alueita kannustetaan laatimaan omat biotalouden toimintasuunnitelmat.
 
Lausunnolle lähteneen luonnoksen mukaan Biotalousstrategian toimenpiteet jakautuvat neljän otsikon alle: (1) Korkeampaa arvonlisää biotaloudesta, (2) Vahva osaamis- ja teknologiaperusta, (3) Kilpailukykyinen toimintaympäristö ja (4) Bioresurssien ja muiden ekosysteemien käytettävyys ja kestävyys. Strategiassa on lisäksi sektorikohtaisia toimenpiteitä. Strategian perustana on kokonaiskestävyys ja se ottaa huomioon Marinin hallituksen tavoitteet hiilineutraaliudesta 2035 ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisestä. 
 
Biotalousstrategialla on yhteistä rajapintaa usean muun valtioneuvoston strategian ja politiikkaohjelman kanssa, joissa linjataan muun muassa kansallisten metsävarojen käytöstä, kiertotaloudesta, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä teollisuuspolitiikasta. Päivitystyössä nämä biotalouden kannalta keskeiset ohjelmat ja strategiat on otettu annettuina lähtökohtina huomioon. Esimerkiksi kiertotalousohjelmassa on asetettu tavoitteeksi uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentäminen ja niiden korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla. Samalla on tunnistettu, että missään niistä ei tarkastella biotalouden arvonlisän kasvattamisen mahdollisuutta kattavasti ja kokonaisvaltaisesti. 
 
Biotalousstrategiaa on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa. Päivitystyössä on hyödynnetty alueellisia työpajoja ja sidosryhmistä koostuvaa laajapohjaista kansallista biotalouspaneelia. 
Lausuntoja pyydetään Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta viimeistään 7.12.2021. Lausunnot pyydetään antamaan lausuntopalvelu.fi-sivustolla siellä julkaistuun lausuntopyyntöön.
 
Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen ministeriöön sähköpostitse tai postitse. Lausunnon antajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät lausuntopalvelu.fi:n käyttöohjeista. Tukea palvelun käyttöön saa osoitteesta [email protected] Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan sivustolla.
 
Mikäli lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää myös sähköpostilla  kirjaamo.tem(at)gov.fi työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/13261/2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Elinkeinoministeri Lintilä Yhdysvaltoihin energia- ja biotalousteemaiselle vierailulle

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä vierailee 15.−16.11. ensimmäistä kertaa koronapandemian alkamisen jälkeen Yhdysvalloissa. Vierailun ohjelmassa on energiaan, biotalouteen ja digitalisaatioon liittyviä keskusteluja Yhdysvaltojen hallinnon ja osavaltioiden korkean tason edustajien kanssa. Lisäksi ministeri tapaa Yhdysvalloissa toimivia suomalaisyrityksiä ja pitää puheenvuoron biotalouskonferensissa.Elinkeinoministeri Mika Lintilä puhuu Yhdysvalloissa kansainvälisessä biotalouskonferenssissa puubiomassan kestävästä tuotannosta Suomessa. Puubiomassaa käytetään muun muassa uusiutuviin kemikaaleihin, biopohjaisiin tuotteisiin ja biopolttoaineisiin.”Tarvitsemme globaalia biopohjaista taloutta. Suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Yhdysvallat on meille tärkeä kumppani ja uskon, että meillä on mahdollisuuksia syventää yhteistyötä esimerkiksi biopolttoaineiden alalla”, ministeri Lintilä sanoo. Ministeri tapaa matkalla myös Yhdysvalloissa toimivia suomalaisyrityksien edustajia ja kuulee heiltä ajankohtaisia kuulumisia paikallisilta markkinoilta.Elinkeinoministeri tapaa osavaltioiden korkean tason edustajiaMinisteri vierailee Virginian osavaltiossa ja keskustelee kuvernööri Ralph Northamin kanssa muun muassa yhteistyömahdollisuuksista 6G-tutkimuksessa. Lisäksi ministeri vierailee Virginia Techin kampuksella, joka on virginialaisista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoista koostuvan Commonwealth Cyber Inititiative -verkoston kotipesä.”Pysyäksemme mukana nopeasti kehittyvän digitaalisen alan kehityksessä, pienen valtion kuten Suomen täytyy verkostoitua parhaiden kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa”, ministeri Lintilä sanoo. Ministeri Lintilä tapaa myös kongressiedustaja Paul Tonkon. Tapaamisen aiheena on Yhdysvaltojen puhtaan energian tavoitteet ja toimenpiteet. Lisäksi hän tapaa Mainen ja Michiganin osavaltioiden korkean tason edustajia. Suomella on molempien osavaltioiden kanssa biotalouden eri toimijoista koostuva työryhmä, jota Business Finland ja Suomen Washingtonin suurlähetystö koordinoivat. Yhteistyön tavoitteena on avata uusia kaupallisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista ja osavaltiokohtainen yhteistyö on tärkeässä roolissa viennin edistämisessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Ministeri Skinnari keskustelee kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista EU:ssa Eurooppa olemme me-kiertueella

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari keskustelee kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista EU:ssa 16. marraskuuta Lahden pääkirjastolla. Tilaisuudessa halutaan kuulla kansalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tilaisuus on osa Eurooppa olemme me -ministerikiertuetta.Tilaisuus järjestetään tiistaina 16. marraskuuta klo 10.30-12.00 Lahden pääkirjaston auditoriossa, Kirkkokatu 31, 15140 Lahti. Keskustelemassa ovat myös europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin kansalaisedustaja Ninni Norra. Kirjastolle voi saapua paikanpäälle tai tilaisuutta voi seurata myös etänä verkkolähetyksen kautta. Molemmissa voi myös esittää kysymyksiä ja kommentteja. Suomalaisministerit kiertävät syksyllä ja talvella Suomea kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Eurooppa olemme me -kiertue on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia.Lisätietoa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin ”Kansalaisten EU” –tilaisuudesta Lahden pääkirjastolla löydät Eurooppatiedotuksen sivuilta ja Facebook-tapahtumasta. Tilaisuutta voit seurata ja kommentoida myös suoratoiston välityksellä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Glasgow’n ilmastokokous toi uusia välineitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi

NordenBladet — Myöhään lauantaina päättynyt Glasgow’n ilmastokokous onnistui vahvistamaan sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin, mutta joissain keskeisissä kysymyksissä ratkaisuja lykättiin tuleville vuosille.Maita kehotetaan päivittämään päästövähennystavoitteensa ja pitkän tähtäimen vähähiilisyyssuunnitelmansa jo ensi vuoden aikana. Etenemistä kohti Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitetta tarkastellaan jatkossa vuosittain.”Päätös pitää 1,5 asteen tavoitteen yhä saavutettavissa. Kello tikittää, ja lähivuodet ovat kriittisiä. Siksi tarvitsemme jatkuvaa painetta ilmastotoimien parantamiseen nimenomaan 2020-luvulla, ja nyt päätetty vuosittainen tarkastelu tuo tätä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Markkinamekanismien sääntoihin jäi parannettavaaPariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden. Kompromissiratkaisu sallii kuitenkin vanhojen, Kioton pöytäkirjan aikaisten päästövähennysyksiköiden rajatun käytön Pariisin sopimuksen kaudella 2030 saakka. EU ja Suomi ajoivat vaihtoehtoa, jossa edellisen kauden yksiköitä ei olisi hyväksytty lainkaan Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseen.”Mekanismin säännöt ovat kaukana täydellisistä, mutta niillä pystytään välttämään kaksoislaskentaa. Nyt saavutettu tulos antaa mahdollisuuden valtioiden välisen markkinaehtoisten päästövähennysratkaisujen kehittämiseen, eikä toteutus jää yksin vapaaehtoisen hiilimarkkinan varaan. Paljon yksityiskohtia jäi myöhemmin neuvoteltavaksi”, neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski sanoo.Ennennäkemätön määrä rahoituslupauksia kehittyvien maiden sopeutumiseen ilmastonmuutokseenIlmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa aiempaa vahvemmin esille. Kokouksen aikana maat lupasivat ennennäkemättömän paljon rahoitusta, 356 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Kehittyvät maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta. Maat sopivat myös, että kansainvälisen markkinamekanismin kautta saatavista myyntituloista viisi prosenttia siirretään sopeutumisrahastoon.”Harmillista on, että rahoituksessa säilyy Pariisin sopimusta edeltävä palomuuri, jossa velvoitteita on vain kehittyneille maille”, EU:n rahoitusneuvottelijana toiminut Outi Honkatukia sanoo.Maat sopivat seuraavista askelista vuoden 2025 jälkeisen, julkista ja yksityistä rahoitusta koskevan ilmastorahoitustavoitteen määrittelemiseksi. Lisäksi sovittiin ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten käsittelyyn perustetun asiantuntijaverkoston (Santiago Network)  vahvistamisesta. Kehittyneitä maita kehotetaan myös rahoittamaan sen toimintaa. Tähän tullaan palaamaan tarkemmin tulevissa kokouksissa.Lisäksi globaalia sopeutumistavoitetta pyritään konkretisoimaan kaksivuotisella Glasgow-Sharm el-Sheikh-työohjelmalla. Pariisin sopimuksessa on määritelty selkeä numeerinen tavoite ainoastaan ilmastonmuutoksen hillitsemiselle.”Päästövähennyksiä on helppo mitata, mutta sopeutumisen onnistumiselle meillä ei ole mitään mittareita. Nyt aloitamme yhteisen työn sen eteen”, kertoo ministeri Mikkonen, joka neuvotteli sopeutumiskysymyksistä EU:n puolesta.Raportointisäännöt varmistavat, että maat kertovat läpinäkyvästi ja yhtenevästi toimistaan ja päästöistäänOsapuolet saavuttivat myös sovun taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy. Kehittyville maille luvataan tukea raportointivelvoitteiden täyttämisen.Jatkossa kansalliset päästövähennyssitoumukset tulisi antaa yhteismitallisesti. Vuonna 2025 annettavien sitoumusten tavoitevuoden tulisi olla kaikille sama 2035. Myös tämä helpottaa yhteisen tavoitteen saavuttamisen seurantaa ja arviointia sekä Pariisin sopimuksen viisivuotistarkasteluja.”Kun kaikki maat ja etenkin suuret taloudet raportoivat yhtäläisesti ja läpinäkyvästi päästöistään, meillä on kirkkaampi tilannekuva siitä, missä tahdissa etenemme”, Suomen ilmastopääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.Ensimmäinen YK-kirjaus hiilenpolton vähentämisestä, luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen rooli korostuiMaat sitoutuivat nopeuttamaan irtautumista hiilenpoltosta sekä luopumaan tehottomista fossiilituista. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.”Hiilenpolton vähentäminen on nyt ensimmäistä kertaa mainittu YK-tekstissä. Se on tärkeä signaali, vaikka olisimme toivoneet vahvempaa kirjausta. Pidän merkittävänä myös luonnonsuojelun ja ennallistamisen korostamista. Ilmastokriisiä ja luontokriisiä ei voi ratkaista erillään – tämä on hyvä tunnustaa myös Kunmingin suuren luontokokouksen alla”, ministeri Mikkonen toteaa.Varsinaisen kokouspäätöksen lisäksi Glasgow’ssa julkaistiin useita päästöjä vähentäviä aloitteita. Suomi liittyi mukaan mm. metsäkadon pysäyttämistä sekä liikenteen päästöjen ja metaanipäästöjen vähentämistä koskeviin aloitteisiin ja julkilausumiin. Aloitteet tukevat kansainvälistä työtä päästöjen vähentämiseksi ja kirittävät maita myös niiden omissa kansallisissa sitoumuksissa.Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi