NordenBladet — Suomi isännöi pohjoismaiden Nordic Mental Health Summit 2021 -huippukokouksen mielenterveydestä 18.–19.11. Helsingissä osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskautta 2021.Kokous nostaa esiin pandemian jälkeisen mielenterveyden jälleenrakennustyön Pohjolassa sekä kriisiaikoihin liittyvän itsemurhien ehkäisyn. Kokouksessa keskustellaan yhteiskunnallisista toimista, jotka edistävät mielenterveyttä, luovat henkistä kriisinsietoa ja vahvistavat pohjoismaisia hyvinvointivaltioita. Huippukokous tarjoaa tilaisuuden pohjoismaisille asiantuntijoille, päättäjille, tutkijoille, kokemusasiantuntijoille ja virkamiehille tavata mielenterveyden edistämisen parissa.Kokouksessa puheenvuorot pitävät muun muassa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ja valtiosihteeri Eila Mäkipää.Ministeri Thomas Blomqvistin mukaan jälleenrakennustyö pitää tehdä määrätietoisesti ja kokemuksia vaihtamalla. ”Panostamalla tehokkaampaan koordinointiin ja tiiviimpään tiedonvaihtoon pohjoismaisessa yhteistyössä edistämme mielenterveyttä, yhteiskunnan sietokykyä, tasa-arvoa ja kriisivalmiutta”, toteaa ministeri Blomqvist.Valtiosihteeri Eila Mäkipään mukaan Pohjoismaat voivat toimia suunnannäyttäjinä mielenterveystyössä.”Tarvitsemme toimia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla mielenterveyden edistämiseksi. Yksittäiset henkilöt, perheet, työpaikat, kunnat ja hallitukset – kaikkien panostusta tarvitaan.”MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin mukaan kokous on merkittävä mahdollisuus pohtia jälleenrakennusta koronan jälkeen. ”On tärkeää, että päättäjät, tutkijat, kokemusasiantuntijat ja virkamiehet voivat vaihtaa osaamista ja kokemuksia siitä, miten vahvistaa pohjoismaisten yhteiskuntien ja niiden asukkaiden mielenterveyttä ja selviytymistä poikkeuksellisissa olosuhteissa”, muistuttaa Aalto-Matturi. Nordic Summit 2021 järjestetään hybriditapahtumana Hotel Clarionissa Helsingissä sekä verkossa. Neljännen Pohjoismaiden mielenterveyden huippukokouksen järjestää MIELI Suomen Mielenterveys ry yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa osana Suomen puheenjohtajuuskautta Pohjoismaiden ministerineuvostossa vuonna 2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Minnesotan kuvernööri Tim Walz vierailee Suomessa 17.-19. marraskuuta. Kyseessä on kuvernöörin ensimmäinen ulkomaanvierailu koronapandemian alkamisen jälkeen.Vierailu liittyy Suomen ja Minnesotan väliseen laajaan puhtaan energian, kestävän biotalouden ja digitaalisen teknologian alan yhteistyöhön. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnari allekirjoitti Suomen ja Minnesotan välisen yhteistyöasiakirjan Yhdysvaltain-vierailunsa yhteydessä lokakuussa. Yhteistyö avaa uusia kaupallisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Se edistää myös Suomen ilmastotavoitteita ja kansainvälistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.Kuvernööri Walzin mukana matkustaa noin 60 hengen delegaatio, johon sisältyy runsaasti yhdysvaltalaisyrityksiä. Tämä kertoo kiinnostuksesta Suomea kohtaan. ”Suomi tunnetaan hyvin Minnesotassa. Meillä on paljon yhteisiä ja myös toisiaan täydentäviä vahvuuksia tutkimuksesta kansainväliseen kauppaan ja urheilusta kulttuuriin. Osavaltiotason yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on nyt Suomelle oikea tapa edetä ja saada aikaan konkreettisia tuloksia. Tulemme jatkossa tekemään suunnitelmallista yhteistyötä myös muiden valikoitujen osavaltioiden kanssa”, ministeri Skinnari toteaa. “Minnesota on erinomainen paikka harjoittaa liiketoimintaa. Tavoitteenamme on viedä tätä viestiä maailmalle ja vahvistaa kauppasuhteita kumppaniemme kanssa Euroopassa samalla kun laajennamme yritysten ja perheiden taloudellisia toimintamahdollisuuksia täällä Minnesotassa”, toteaa kuvernööri Walz. “Yhdessä yritysjohtajien kanssa eri puolilta osavaltiota kehitämme olemassa olevia suhteitamme ja kannustamme eurooppalaisia yrityksiä perustamaan liiketoimintaa tai kasvattamaan toimintojaan Minnesotassa.”Kuvernööri Walz tapaa vierailunsa aikana tasavallan presidentti Sauli Niinistön, elinkeinoministeri Mika Lintilän, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän. Minnesotalaisdelegaatio tapaa matkan aikana myös suomalaisten yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja kaupunkien edustajia. ”Suomen vahvuudet ovat puhtaan energian, kestävän biotalouden ja digitaalisten teknologioiden ratkaisuissa ja niille on kysyntää Minnesotassa. Tähän kysyntään on hyvä tarttua. Näillä osavaltiokumppanuuksilla edistämme maiden välistä yhteistyötä ja uusien innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemien syntymistä”, ministeri Lintilä sanoo. Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Yhteistyö Minnesotan kanssa on osa uudenlaista, laajempaa osavaltiotason yhteistyötä maassa. Suomi on allekirjoittanut yhteistyöasiakirjat tähän mennessä Minnesotan lisäksi Mainen, Michiganin ja Washingtonin osavaltioiden kanssa. Osavaltioyhteistyön keskiössä ovat mm. vihreä talous, digitalisaatio sekä metsäalan yhteistyö. Tavoitteena on edistää suomalaisten ja amerikkalaisten toimijoiden yhteisiä innovaatioekosysteemejä. Pidemmällä aikavälillä yhteistyön odotetaan johtavan kaupan ja investointien sekä akateemisten ja kulttuurillisten siteiden vahvistumiseen.Minnesotan kanssa solmitusta yhteistyöasiakirjasta vastaa Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö. Osavaltioyhteistyötä edistävät Yhdysvalloissa Suomen edustustot ja Business Finland.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammattikorkeakouluille viisi miljoonaa euroa harkinnanvaraisena valtionrahoituksena tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. TKI-hankehaku on pysyvä tapa vahvistaa strategista suunnittelua ja johtamista sekä tukea TKI-toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Kohdistettu haku toteutettiin tänä vuonna neljättä kertaa.Rahoituksen saajia tänä vuonna olivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Vaasan ammattikorkeakoulu yhteishakemuksella, Satakunnan ammattikorkeakoulu sekä Turun ammattikorkeakoulu.– Ammattikorkeakoulut ovat tehokkaita käytännönläheisten ratkaisujen kehittäjiä niin omilla alueillaan kuin valtakunnallisestikin. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ansaitsee arvostuksen ja tuen, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Ammattikorkeakoulut kuvasivat hakemuksissaan strategiansa mukaisen profiloitumisalueelle sijoittuvan TKI-hankesuunnitelman. Ulkopuolinen arviointipaneeli arvioi ja pisteytti hakemukset. Arvioinnissa keskityttiin suunnitelman realistisuuteen ja innovatiivisuuteen suhteessa ammattikorkeakoulun strategiaan ja vahvuusalueisiin. Ministeriö myönsi rahoitusta arvioinnissa menestyneille ja korkeakoulun profiloitumista parhaiten tukeville hakemuksille. Kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtajana toimi Bio- ja kiertotalousteeman ohjelmajohtaja Ilmari Absetz Business Finlandista.Ammattikorkeakoulujen hankkeiden toivottiin kytkeytyvän alueen ja keskeisten seutukaupunkien TKI-ympäristöihin. TKI-toimilta toivottiin lisäksi sosiaalisen, kulttuurisen, taloudellisen tai ekologisen kestävän kehityksen vaikuttavuutta joko korkeakoulun omaan tai toimialueen tai seutukaupunkien toimintaan.Kesäkuussa 2021 päättyneeseen hakuun saapui 20 hankehakemusta, joista yksi oli kahden ammattikorkeakoulun yhteinen. Rahoitusta haettiin yhteensä lähes 15 miljoonaa euroa.Rahoitetut hankkeet

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronapandemian alussa käynnistetyt Poikkeusajan dialogit jatkuivat syksyllä, kun ihmiset kokoontuivat 27. lokakuuta keskustelemaan koronakokemuksistaan viimeisen puolentoista vuoden ajalta. Keskusteluista tuli ilmi, että yhteiskunnan avautuminen tuo iloa, mutta herättää myös huolia ja pettymyksen tunteita.Eniten huolta ja pettymystä aiheuttaa yhteiskuntaan piirtyvät uudet jakolinjat erityisesti rokotekeskustelun ympärille. Moni kertoi haluavansa ymmärtää toisten ihmisten näkemyksiä ja osallistua keskusteluun, mutta eivät tienneet, miten se olisi mahdollista. Rokottamattomien syyllistäminen ja leimaaminen huonoiksi kansalaisiksi tuntuu pahalta, koska kaikki on kuitenkin pidettävä yhteiskunnassa mukana. Toisaalta moni kokee turhautumista pandemian pitkittymiseen sen vuoksi, etteivät kaikki halua ottaa rokotetta. Pitkä poikkeusaika on jättänyt jälkensäKeskustelijoita huoletti eniten ikäihmisten ja nuorten jaksaminen ja heidän yksinäisyytensä. Opiskelijat ovat jääneet ilman sosiaalisia tapahtumia ja aktiviteetteja. Osa keskustelijoista koki läsnä tapahtuvan vuorovaikutuksen vaikeaksi. Oma sosiaalinen sietokyky on heikentynyt ja tämä näkyy aiempaa nopeampana väsymisenä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Etätyön päättyminen koettiin pääosin helpottavaksi ja energiaa antavaksi. Toisaalta hybridityö vaatii totuttelemista ja uusien käytänteiden luomista. Järjestöt kokivat virtuaalisen toiminnan positiivisena, koska se on tehnyt ihmisille järjestötoimintaan osallistumisen helpommaksi. Keskusteluissa nousi selkeästi esille tarve ymmärtää erilaisten ihmisten näkemyksiä ja ajatuksia sekä tarve vahvistaa pandemian aikana laskenutta yhteisöllisyyden tunnetta. Pandemia on kohdellut eri ryhmiä epätasa-arvoisesti ja toipuminen tapahtuu myös eri tavoin. Kysymys kuuluu, miten yhdessä löydämme keinoja kuunnella niitä, joille on jäänyt pandemiasta arpia ja toisaalta taas tukea niitä, jotka siirtyvät eteenpäin.Syksyn ensimmäiseen keskustelupäivänä järjestettiin yhteensä 12 keskustelua, joissa oli 84 osallistujaa. Keskusteluja järjestettiin Ahvenanmaalla, Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Vantaalla. Järjestäjinä olivat DialogiAkatemia, Erätauko-säätiö, Kansalaisareena, Kansanvalistusseura, Laurea, Metropolia ammattikorkeakoulun Hippa-Remote ja Hytke-hankkeet, Tampereen kaupungin kulttuurikasvatusyksikkö, TAITE:n Taidekaari-tiimi, Turun tuomiokirkkoseurakunta, Vantaan kaupunki ja valtionvarainministeriö.Poikkeusajan dialogien tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuus käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, millaista on elää Suomessa poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa. Poikkeusaikojen dialogien koordinoinnista, yhteenvedon koostamisesta ja sen välittämisestä valtion- ja kuntien hallintoon sekä julkaisemisesta kaikille avoimeen käyttöön vastaavat DialogiAkatemia, Erätauko-säätiö, oikeusministeriö, Sitra, valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Syksyn toinen dialogipäivä järjestetään torstaina 2. joulukuuta. Mukaan pääsee ilmoittautumalla Erätaukosäätiön verkkosivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuoden 2021 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon Ammattiopisto Luoville. Lisäksi Suomen Diakoniaopisto SDO Oy:lle myönnettiin kunniamaininta. Palkinnot jakoi Hämeenlinnassa ammatillisen koulutuksen seminaarissa opetusministeri Li Anderssonin valtiosihteeri Dan Koivulaakso.Laatupalkintokilpailun teemoina olivat tänä vuonna tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen ja oppimiserojen kaventaminen.Laatupalkinnolla kannustetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toiminnan laadun arviointiin ja parantamiseen. Tavoitteena on löytää parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi ja edistää ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaa ja tunnettuutta.Ammattiopisto Luovi on Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos, joka toimii yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla. Luovin toiminnan perustana ovat eettiset periaatteet: ammatillisuus, arvostaminen, oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja yhdenvertaisuus. Toimintaa ohjaavat arvot ovat luovuus, uudistajuus, osaaminen, välittäminen ja ilo. Luovissa opiskelee kaikkiaan n. 1 900 opiskelijaa ja henkilöstön kokonaisvahvuus on n. 700 henkilöä. Luovi järjestää koulutusta vaativaan erityiseen tukeen oikeutetuille opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, jonka vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista tukea opinnoissaan ja opintojen jälkeisessä työllistymisessä tai muussa jatkosijoittumisessa. Luovi tarjoaa VALMA ja TELMA-koulutusta sekä koulutusta 16:sta ammatilliseen perustutkintoon. Lisäksi Luovi järjestää erikoisammattitutkintokoulutusta vaativaa erityistä tukea tarvitsevien kanssa työskenteleville.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö korjasi lausunnoilla olevaa asetusmuistiota suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Muistion pohjana käytetyt laskelmat olivat virheelliset Luonnonvarakeskuksen ohjelmointivirheen vuoksi. Ministeriö on päättänyt hyödyntää susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn toista mallia.Maa- ja metsätalousministeriö on hyödyntänyt asetuksen valmistelussa Luonnonvarakeskuksen (Luke) väliraporttia viitearvotyöstä, joka valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Ohjelmointivirhe ei vaikuttanut viitearvotyön pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn. Sen vuoksi maa- ja metsätalousministeriö päätti hyödyntää samaa toimintamallia, jota Ruotsissa on sovellettu suotuisan suojelutason määrittelyyn. Sen perusteella susikannan suotuisa suojelutaso on kaksi kertaa pienin elinvoimainen populaatio.Luken alustavan arvion mukaan Suomen pienin elinvoimainen populaatio on 14 susilaumaa. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi Ruotsin tavoin, että suotuisan suojelutaso olisi näin ollen Suomessa 28 laumaa. Suomen susikanta oli Luken kanta-arvion mukaan tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa, jonka lisäksi reviirin merkanneita susipareja oli 20. Tämä on suurin susikanta yli sataan vuoteen.Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus vain neljään laumaan ei tule heikentämään susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä eli suden kannanhoidollinen metsästys voidaan ministeriön mukaan edelleen käynnistää kevättalvena 2022.Asetuksen lausuntoaikaa jatkettiin niin, että se päättyy 8.12.2021. Päivitetty asetusmuistio löytyy maa- ja metsätalousministeriön sivuilta osoitteesta mmm.fi/lausunnolla.Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295162391, [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti toukokuussa 2021 työryhmän valmistelemaan kulttuurimatkailun ehdotusta kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartaksi. Työryhmä on kerännyt verkkokyselyllä sidosryhmien näkemyksiä tiekarttatyön tueksi. Tulosten perusteella Suomi voitaisiin tulevaisuudessa tuntea maailmalla monimuotoisesta kulttuurista, johon matkailija pääsee tutustumaan vastuullisesti sujuvan digitaalisen palvelupolun kautta.Kyselyn vastauksissa korostuivat erityisesti kestävä kehitys ja digitalisaatio. Tärkeimmiksi kulttuurimatkailun vahvistamiseen liittyviksi tavoitteiksi nousivat kulttuuri- ja luontokohteiden yhteistyön vahvistaminen sekä kestävään matkailuun liittyvät tavoitteet.Digitalisaation hyödyntämisessä kehittämistarpeita tunnistettiin muun muassa kulttuurimatkailutuotteiden myynnissä ja markkinoinnissa.  Tärkeimpinä kehittämistoimina vastaajat pitivät verkostoitumista ja yhteistyötä kotimaan toimijoiden kesken sekä markkinointia. Erot eri tavoitteiden ja toimien arvioidun tärkeyden välillä olivat vähäisiä. Haasteiksi vastauksissa koettiin erityisesti kulttuurimatkailutuotteiden saatavuus ja näkyvyys sekä markkinointi ja myynti. Tiedollisia haasteita ilmeni matkailuun liittyvien mahdollisuuksien tunnistamisessa sekä kulttuuri- ja matkailualojen tavoitteiden ja toimintakulttuurien yhteensovittamisessa.Ratkaisuehdotuksina esiin nousivat muun muassa tiedon lisääminen ja jakaminen sekä erilaisten yhteistyömuotojen, kuten yhteisten myyntialustojen ja monituottajamallien, kehittäminen.   Osaamiseen liittyvät puutteet nähtiin niin ikään haasteena. Osaamisen kehittämistarpeet liittyivät vastauksissa erityisesti tuotteistamiseen, asiakasymmärrykseen, vastuullisuuteen ja digitaaliseen osaamiseen.  Kulttuurimatkailun tulevaisuuden mahdollisuudet näyttäytyivät vastauksissa moninaisina. Mahdollisuuksia liitettiin muun muassa kestävän matkailun kehittämiseen, jonka kohdalla pidettiin tärkeänä myös kulttuurisen kestävyyden huomioimista ja kulttuurisista voimavaroista huolehtimista. Kulttuuri- ja matkailualojen toimijoiden välinen yhteistyö nähtiin niin ikään mahdollisuutena, joka voi tuottaa uusia tuotteita ja palveluita sekä lisätä alueiden vetovoimaa. Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 156. Vastaajat edustivat kulttuuriorganisaatioita ja -kohteita, matkailualan toimijoita, koulutusorganisaatioita ja julkista hallintoa. Vastauksia tuli eri puolilta Suomea, eniten Uudeltamaalta, Lapista, Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta.Kulttuurimatkailun tiekartta  Tiekartassa määritellään tulevien vuosien kehittämistoimet ja sen on tarkoitus toimia kansallisena ohjaavana asiakirjana myös Euroopan neuvoston kulttuurireittitoiminnassa. Tiekartta tukee hallituksen tavoitetta vahvistaa kulttuurimatkailua.Kulttuurimatkailun tiekartta -työryhmän ehdotuksen kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartaksi on määrä valmistua helmikuun 2022 lopussa.  Kohti kulttuurimatkailun kehittämisen tiekarttaa. Kooste verkkokyselyn tuloksista  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU painottaa ensi vuoden budjetissaan talouden elpymistä, ilmastotoimia sekä vihreää ja digitaalista siirtymää. EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät budjetista yhteisymmärrykseen maanantaina 15. marraskuuta.EU:n jäsenmaat käsittelivät ensi vuoden talousarviota perjantaina 12. marraskuuta budjettineuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea edusti valtiosihteeri Maria Kaisa Aula. Samassa yhteydessä kokoontui sovittelukomitea, jossa neuvosto ja parlamentti neuvottelivat talousarviosta.Neuvottelut jatkuivat maanantaina 15. marraskuuta ja sovittelukomitea kokoontui uudelleen. Neuvosto ja parlamentti saavuttivat illalla yhteisymmärryksen EU:n vuoden ensi vuoden talousarviosta.Neuvosto ja parlamentti sopivat ensi vuoden EU-budjetista seuraavasti:Sitoumusmäärärahat ovat yhteensä noin 169,5 miljardia euroa. Näihin määrärahoihin EU sitoutuu ensi vuoden aikana, mutta osa niistä maksetaan myöhemmin.Maksumäärärahat ovat yhteensä noin 170,6 miljardia euroa. Nämä määrärahat EU maksaa ensi vuonna.Molempien toimielimien pitää vielä vahvistaa yhteisymmärrys virallisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto esittelee Suomen kaksivuotisen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden painopisteet Rovaniemen Arctic Spirit -konferenssin yhteydessä 16.11.Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana Suomen tavoitteina on muun muassa Barentsin alueen biodiversiteetin vahvistaminen vieraslajeja torjumalla, liikenteen sähköistämisen tukeminen, nuorten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen ja vapaan liikkuvuuden tukeminen sekä liikenneyhteyksien parantaminen.Suomen puheenjohtajuuskauden loppuun vuodelle 2023 ajoittuu Barentsin yhteistyön 30-vuotismerkkivuosi.Nuoret ovat avain Barentsin alueen tulevaisuuteenBarentsin euroarktisen neuvoston jäseniä ovat Pohjoismaat, Venäjä ja EU. Lisäksi neuvoston työhön osallistuvat alkuperäiskansojen ja alueneuvoston edustajat.Suomelle alueellinen yhteistyö, mukaan lukien Barents-yhteistyö, on tärkeä keino edistää lähialueiden vakautta ja turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Alueilla ja maakunnilla on avainrooli ihmisten välisen yhteistyön edistämisessä Barentsin alueella. Ihmisten välisissä yhteyksissä Suomi keskittyy erityisesti nuoriin. Nuoret ovat avain Barentsin alueen tulevaisuuteen ja alueen pitämiseen elävänä ja kehittyvänä.Suomen puheenjohtajuusohjelma (pdf, 8 MB)Seuraa Barents-puheenjohtajakautta verkossa Twitterissä: #BarentsFi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kulttuurin rooli kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on vahvistunut. Aiempaa useampi kunta esimerkiksi kirjaa kulttuuritoiminnan tavoitteet hyvinvointikertomukseensa tai määrittelee tavoitteet talousarviossaan. Asia käy ilmi THL:n, Kuntaliiton ja opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2021 toteuttamasta tiedonkeruusta.Kunnat myös huomioivat vuonna 2019 uudistuneen, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain päätöksenteossaan aiempaa paremmin. Tiedonkeruussa 35 prosenttia kunnista ilmoitti, että luottamushenkilöt ovat käsitelleet valtuustokaudella 2017–2021 kyseistä lakia. 
Lisäystä vuoteen 2019 verrattuna oli 9 prosenttiyksikköä.”Kulttuuriosallistuminen vaikuttaa tutkimustenkin mukaan myönteisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Taidetta ja kulttuuria ei puolestaan ole ilman tekijöitä.  Uudistettu laki turvaa kulttuurin tekemisen ja saatavuuden mahdollisuuksia, ja siksi on tärkeää, että sekä kunnan luottamus- että virkamieshallinnossa tietoisuus lain tavoitteista ja tehtävistä on mahdollisimman hyvä, kertoo kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Kulttuuritoimintojen koordinointi aiempaa järjestäytyneempääKulttuuritoiminta näyttää myös aiempaa järjestäytyneemmältä. Kunnista 76 prosentissa oli sovittu, mikä hallinnonala koordinoi hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa kunnassa. Lisäksi 70 prosentissa oli nimetty kulttuuritoiminnasta vastaava henkilö. Vuoden 2019 tiedonkeruussa vastaavat lukemat olivat 68 ja 58 prosenttia.Kehitettävää löytyy edelleen siinä, miten kunnat raportoivat kulttuuripalveluista ja -toiminnasta kunnan toimintakertomuksessa tai laajassa hyvinvointikertomuksessa. Kunnista 71 prosenttia ilmoitti esimerkiksi raportoivansa virallisesti vuosittain, kuinka paljon osallistujia kunnan järjestämissä kulttuuripalveluissa on ollut. Vain 32 prosenttia ilmoitti raportoivansa vuosittain, kuinka tyytyväisiä kuntalaiset ovat kulttuuripalveluihin.”Kuntien on tärkeää seurata kuntalaisten tyytyväisyyttä kulttuuripalveluihin ja viedä tulokset kunnan toimintakertomukseen ja laajaan hyvinvointikertomukseen. Se tukee kulttuuripalveluiden parempaa järjestämistä ja edistää vahvemmin kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä”, toteaa kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Tiedot perustuvat keväällä 2021 toteutettuun tiedonkeruuseen, jossa selvitettiin erityisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin toimia, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnissa. ”Tietojen avulla kunnat voivat suunnitella, johtaa ja arvioida taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä”, kertoo tutkimuskoordinaattori Niina Saukko THL:stä. Toisen kerran toteutettuun tiedonkeruuseen vastasi 279 Manner-Suomen kuntaa. Kattavuusprosentti oli 95.Käy katsomassa kuntakohtaiset tiedot TEAviisari-verkkopalvelusta (www.teaviisari.fi).Kulttuuri kunnan toiminnassa 2021 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu  

Lähde: Valtioneuvosto.fi