NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti tiistaina 23.11. Säätytalolla pyöreän pöydän keskustelun ratkaisuiden löytämiseksi varhaiskasvatusalan haasteisiin. Opetusministeri Andersson käynnistää toimenpideohjelman valmistelun alan työolojen ongelmien ratkaisemiseksi.Säätytalon pyöreän pöydän tilaisuudessa ratkaisuista varhaiskasvatusalan työolojen haasteisiin keskustelivat työntekijöiden, työnantajien sekä kuntien edustajat. Mukana oli myös varhaiskasvatuksen työntekijöitä.Tällä hetkellä kelpoisten työntekijöiden rekrytoimiseen, alan pito- ja vetovoimaan sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyen raportoidaan haasteita eri puolilla maata. Opetusministeri Li Andersson korostaa, että tilanteeseen on kyettävä löytämään ratkaisuja. Andersson käynnistää toimenpideohjelman valmistelun alan haasteiden ratkaisemiseksi. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöllä on käynnistymässä selvitys, jolla kartoitetaan lainsäädännön kehitystarpeet erityisesti henkilöstömitoituksen toteutumiseen liittyen. -Toimenpideohjelmassa pyrimme löytämään ratkaisuja alan työhyvinvointiin ja alalla pysymiseen liittyviä kipukohtia. Tämän lisäksi varhaiskasvatusalan koulutuksen aloituspaikat ja koulutuspolut ovat välttämätön osa ratkaisua, opetusministeri Andersson sanoo.Andersson korostaa, että tilanteen korjaaminen vaatii laajaa yhteistyötä, koska tilanteeseen esitetyt ratkaisut edellyttävät toimia eri tahoilta. Pyöreän pöydän keskustelussa esiin nousseet palkkausta koskevat kysymykset ovat työmarkkinaosapuolten neuvoteltavissa. Korkeakoulujen aloituspaikat kuuluvat tiede- ja kulttuuriministerin hallinnonalaan.-Varhaiskasvatuksen haasteiden ratkaisemiseksi ei ole olemassa yhtä nopeaa ratkaisua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö työhön olisi tartuttava välittömästi ja päättäväisesti. Tulen käymään keskusteluja myös hallituskumppaneidemme kanssa, jotta kykenisimme osoittamaan alalle lisäresursseja vielä tämän hallituskauden aikana, opetusministeri Andersson sanoo.
NordenBladet —Työttömien työnhakijoiden määrä laski 53 700 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin lokakuussa 91 600. Kaikkiaan avoinna oli 169 700 työpaikkaa, mikä on 69 100 enemmän kuin vuosi sitten.Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli lokakuun lopussa yhteensä 259 000 työtöntä työnhakijaa. Se on 53 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 34 300 enemmän kuin kaksi vuotta sitten lokakuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 6 300:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 139 000 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna lokakuun lopussa 29 600 henkilöä, mikä on 45 300 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 19 800 henkilöä, mikä on 37 400 vähemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. Syyskuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 1 300:lla.Pitkäaikaistyöttömiä oli 108 000Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 108 000, mikä on 26 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 100 700 eli 13 600 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 8 500 vähemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa eli yhteensä 27 800. Nuorten työttömyyksistä 60,8 prosenttia päättyi tammi-lokakuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 3,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin lokakuun aikana 91 600 eli 38 600 enemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. Kaikkiaan lokakuussa oli avoinna 169 700 työpaikkaa, mikä on 69 100 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli lokakuun lopussa 112 600 henkilöä, mikä on 5 900 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 7,1 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli lokakuussa 65 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 72,7 prosenttia, mikä on 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden lokakuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 164 000, mikä oli 37 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 7,1 prosenttia eli 1,1 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html
NordenBladet —Pohjoismaiden asumisesta ja rakentamisesta vastaavat ministerit kokoontuivat Porvoossa tänään 22.11. keskustelemaan maiden yhteisistä tavoitteista ja toimista rakentamisen päästöjen vähentämiseksi. Uutena avauksena ministerit keskustelivat mahdollisuudesta ehdottaa komissiolle, että Pohjoismaat lähtevät yhteisellä toimenpiteellä mukaan Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteeseen.Ministerit päättivät perustaa ohjausryhmän kehittämään ja koordinoimaan Nordic Action -toimenpidettä Uusi eurooppalainen Bauhaus-aloitteen toteuttamiseksi Pohjoismaissa. Yhteishankkeen tarkoituksena on luoda kehitysalusta hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa tukevalle arkkitehtuurille ja kulttuurille. Toimenpide perustuu vähähiilisen rakentamisen ja kiertotalouden julkilausumaan, jonka pohjoismaiset rakentamisen ministerit antoivat Reykjavikissa 2019.”Tieteen ja teknologian ohella luovuus, kulttuuri ja muotoilu voivat olla ratkaisemassa aikamme suuria haasteita kuten ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Uusi eurooppalainen Bauhaus on juuri tätä, ja meiltä Pohjoismaista löytyy paljon osaamista koko Euroopan hyödyksi”, kuvaa kokouksessa puhetta johtanut ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Komission vuoden alussa käynnistämän Uusi eurooppalaisen Bauhaus -aloitteen tavoitteena on löytää parempia asumisen ja elämisen tapoja yhdessä kehittäen ja suunnitellen. Kulmakiviä ovat rakennetun ympäristön kestävä kehitys, kaikkien ihmisten osallisuus ja elinympäristöjen kauneus.Pohjoismaista näkemystä aloitteeseen on koordinoinut ministerineuvoston puheenjohtajana toimiva Suomi. Ympäristöministeriön yhdessä kumppanien kanssa järjestämissä verkkotilaisuuksissa on kerätty ideoita ja toiveita muun muassa arkkitehdeiltä, suunnittelijoilta, taiteilijoilta, opiskelijoilta, tutkijoilta ja muotoilijoilta Pohjoismaista ja niiden ulkopuolelta. Palautteen pohjalta koostettu pohjoismainen raportti esiteltiin komissiolle kesäkuussa 2021.Yhteistyötä rakentamisen ilmastovaikutusten ja kiertotalouden arviointiinPohjoismaiden edustajat keskustelivat myös yhteistyön vahvistamisesta rakennusten ilmastovaikutusten ja rakentamisen kiertotalouden arvioinnissa sekä digitalisaation mahdollisuuksista rakennussäännösten harmonisointityössä.Pohjoismaiden ministerineuvoston vuonna 2019 hyväksytty visio entistä integroidummista Pohjoismaista on kirittänyt pohjoismaista rakentamisen yhteistyötä viime vuosina. Keväällä 2020 maat perustivat yhteisen ohjausryhmän koordinoimaan rakentamismääräysten yhtenäistämistä. Maat ovat myös linjanneet, että Pohjoismaiden tulee pitää yhtä erityisesti EU:n rakennustuoteasetuksen uudistuksessa.”Oli erittäin antoisaa tavata pohjoismaisia ministereitä ja virastojen johtajia heti ministerikauteni aluksi. Pohjoismailla on kunnianhimoa ja osaamista kirittää rakentamisen vähähiilisyyttä sekä kiertotaloutta. Yhteistyöllä varmistamme, että tehtävät toimet sopivat yhteen ja luovat kilpailuvalttia pohjoismaisille yrityksille”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.
NordenBladet —Valtioneuvosto jakoi kansainvälisen tasa-arvopalkinnon nyt kolmannen kerran. Tänä vuonna palkinto menee We Will Stop Femicide Platform -organisaatiolle, joka tekee uraauurtavaa työtä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Turkissa ja jonka työllä on merkitystä globaalisti.Pääministeri Sanna Marin antoi 300 000 euron suuruisen palkinnon We Will Stop Femicide Platformin pääedustaja Gülsüm Önalille ja pääsihteeri Fidan Ataselimille, jotka molemmat ovat alustan perustajia. Palkinto jaettiin 22.11.2021 Tampereella. ”Sukupuolten tasa-arvon edistäminen koko maailmassa vaatii tehokkaita toimia ja määrätietoista työtä. Kansainvälinen tasa-arvopalkinto antaa tunnustusta tälle työlle ja lisää tietoisuutta siitä. Se myös auttaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa globaalisti”, sanoo Sanna Marin. World Economic Forum -indeksin mukaan Suomi on sukupuolten tasa-arvossa maailman toiseksi paras maa.”Tällä palkinnolla korostamme sukupuolten tasa-arvon asemaa vastuullisen kehityksen kulmakivenä, mutta tehtävää on vielä paljon”, sanoo Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri.We Will Stop Femicide Platformin palkitseminen antaa mahdollisuuden synnyttää keskustelua laajasti Turkin rajojen ulkopuolellakin.”Sukupuolten tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen oikeudet ovat tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Palkinto on yksi tapaa osoittaa vahvaa tukeamme rohkeille ihmisoikeuksien puolustajille, jotka pyrkivät tekemään naisten oikeuksista totta ja taistelevat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Palkitsemalla We Will Stop Femicide Platformin palkintoraati halusi kiinnittää huomiota naisiin kohdistuvan väkivallan vitsaukseen, joka on lisääntynyt dramaattisesti kaikissa maissa COVID-pandemian aikana”, sanoo Eva Biaudet, kansanedustaja ja kansainvälisen tasa-arvopalkinnon palkintoraadin puheenjohtaja.”Raati antaa tunnustusta myös organisaation rohkealle työlle edistääkseen Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, joka tunnetaan paremmin Istanbulin sopimuksena. Se on tärkein kansainvälinen oikeudellinen väline naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi ja puuttumiseksi. Organisaation työllä on yleismaailmallistakin merkitystä, sillä naisiin kohdistuva välivalta on vakava ongelma kaikkialla, myös Suomessa,” hän jatkaa.We Will Stop Femicide Platform on tehnyt työtä vuodesta 2010 lopettaakseen naismurhat ja taatakseen naisten suojaamisen välivallalta. Organisaatio tarjoaa oikeudellista apua naisille, jotka haluavat olla turvassa väkivallalta, on asianajajineen ja edustajineen mukana oikeustapauksissa, joissa naisiin on kohdistunut väkivaltaa tai heitä on murhattu, tukee murhattujen naisten perheitä sekä ajaa muutoksia lainsäädäntöön naisten suojelemiseksi.Organisaation toiminnan ansiosta rangaistusten lieventäminen on käynyt entistä vaikeammaksi ja tapauksista on saatu tuomioita, jotka toimivat varoituksena muille.”Olemme tehneet sen, mikä on tehtävä ja mitä kaikkien pitäisi tehdä. Se, että taistelumme maassamme on huomattu kansainvälisessä yhteisössä, antaa meille voimaa ja tekee meidät onnelliseksi. Palkinnon saaminen Suomen kaltaisesta, naisten oikeuksia edistävästä maasta on meille ylpeyden aihe”, sanovat Gülsüm Önal ja Fidan Ataselim We Will Stop Femicide Platformista.Yli 400 ehdotusta palkinnon saajasta tuli arvioitavaksi eri puolilta maailmaa hakuaikana. Valtioneuvosto teki päätöksensä palkinnon saajasta itsenäisen, kansainvälisen palkintoraadin ehdotuksen pohjalta.Palkintoraatiin kuuluivat Eva Biaudet (palkintoraadin puheenjohtaja) kansanedustaja; Bella Forsgrén, kansanedustaja; Dean Peacock, johtaja Naisten kansainvälisen rauhan ja vapauden liiton (WILPF) hankkeessa mieheyden militarisoinnin haastamiseksi (Etelä-Afrikasta); Matti Vanhanen, kansanedustaja; sekä suurlähettiläs Melanne Verveer, Georgetownin yliopiston Naiset, rauha ja turvallisuus -instituutin pääjohtaja (Yhdysvallat).Vuonna 2017 kansainvälinen tasa-arvopalkinto myönnettiin Saksan liittokansleri Angela Merkelille. Hän ohjasi palkintorahan nigeriläiselle perheväkivallan vastaista työtä tekevälle järjestölle, joka rakentaa varoilla turvakotia.Vuonna 2019 palkinnon sai Equality Now, globaali voittoa tavoittelematon organisaatio, joka ajaa naisten oikeuksia ja on onnistunut muuttamaan syrjiviä lakeja ja luutuneita käytäntöjä eri maissa.
NordenBladet —Nuoret ja maahanmuuttaneet saavat palvelusta matalalla kynnyksellä tietoa oikeuksistaan työelämässä. Henkilökohtaisen työehtoneuvonnan lisäksi tietoa on tarjolla monikielisesti verkossa.SAK:n toteuttama työsuhdeneuvonta on maksutonta, eikä kysyjän tarvitse kuulua ammattiliittoon. Työ- ja elinkeinoministeriö on rahoittanut työsuhdeneuvonnan kehittämishanketta.
NordenBladet —EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu 23. marraskuuta Brysselissä. Suomea edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Kokouksen agendalla on 16.-17. joulukuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston valmistelu, jonka aiheita ovat koronapandemia, kriisinhallinta ja resilienssi, energian hinnat, turvallisuus ja puolustus sekä ulkosuhteet. Lisäksi ministerit hyväksyvät neuvoston päätelmät EU:n resilienssin ja kriisivarautumisen vahvistamisesta. Tuppurainen painottaa, että EU:n päätöksentekokyky on turvattava kaikissa olosuhteissa.”EU:n kriisivarautumisen vahvistaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja säännöllistä seurantaa, jota yleisten asioiden neuvoston on määrä ryhtyä tekemään. Varautumisen tulee kattaa kaikki relevantit politiikkasektorit ja erilaiset kriisiskenaariot”, ministeri Tuppurainen toteaa.”Sisämarkkinoiden toiminta on turvattava myös kriisioloissa ja toimintatapojen sisä- ja ulkorajoilla tulisi olla selviä jo ennen kriisiä. EU:n huoltovarmuutta tulee vahvistaa avoin maailmankauppa huomioiden. Sanomattakin on selvää, että oikeusvaltioperiaatetta sekä perus- ja ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa myös kriisioloissa”, ministeri Tuppurainen sanoo. Ministerit keskustelevat myös EU:n laajentumisesta sekä jatkavat neuvoston oikeusvaltiovuoropuheluun liittyviä maakohtaisia keskusteluja. Esityslistalla on myös EU:n ja Britannian suhteiden tilannekatsaus. Lisäksi komissio esittelee työohjelmansa vuodelle 2022.
NordenBladet —Digitaalisen osallisuuden edistäminen ja eurooppalainen digitaalinen identiteetti nousevat puheenaiheiksi, kun Pohjoismaiden ja Baltian maiden julkisen hallinnon digitalisoinnista vastaavat ministerit kokoustavat perjantaina 26. marraskuuta.Pohjoismaiden digitalisaatioasioiden ministerineuvoksen kokouksen avaa ja puhetta johtaa ministerineuvoston puheenjohtajana toimiva julkisen hallinnon digitalisaatiosta vastaava kuntaministeri Sirpa Paatero. Kokous järjestetään osana Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuusvuotta.”Pohjoismaat ja Baltia ovat digitalisaatiossa Suomelle luontevia ja merkittäviä kansainvälisen yhteistyön kumppaneita. On tärkeää että kehitämme yhdessä rajat ylittäviä sähköisiä palveluita ja helpotamme näin liikkuvuutta alueella”, kuntaministeri Sirpa Paatero kertoo.Merkittävin käsiteltävä asia on digitaalisen osallisuuden edistäminen, josta ministereiden on tarkoitus antaa kokouksessa yhteinen julkilausuma. ”Yhteiskuntamme rakentuvat demokratialle, tasa-arvolle, inhimilliselle pääomalle ja sosiaaliselle vastuulle. Meidän on varmistettava, että alueemme digitaalinen muutos noudattaa näitä periaatteita nyt ja tulevaisuudessa. Digitaalinen osallisuus on menestyksekkään digitaalisen muutoksen ja alueemme kilpailukyvyn edellytys”, Paatero toteaa.Aihetta alustaa kokouksessa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.Päätöksiä kokouksessa odotetaan tehtävän myös digitaalisesta vihreästä siirtymästä, jonka edistäminen on ollut yksi vuoden pääteemoista. Kokouksessa on tarkoitus päättää vihreiden data-avaruuksien edistämisestä digitalisaatioasioiden uutena toimenpiteenä.”Tarvitsemme digitalisaation ja ympäristöasiat yhdistävää kokonaisvaltaista politiikkaa. Meidän tulee pystyä hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja entistä voimallisemmin vihreän siirtymän mahdollistamisen tukemiseksi”, Paatero toteaa. Digitaalisen identiteetin valmistelu etenee Ministerit keskustelevat myös eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä. Aihetta esittelee Euroopan komission digiasioista vastaava johtaja Roberto Viola. Kyseessä on EU-kansalaisille ja EU:ssa asuville henkilöille sekä yrityksille tarkoitettu väline tunnistautumista tai tiettyjen henkilötietojen vahvistamista varten.Suomessa digitaalista henkilöllisyyttä kehitetään valtiovarainministeriön johtamassa hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda kaikille yhteiskunnan palveluissa asioiville yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet osoittaa viranomaisen vahvistamia tietoja henkilöllisyydestään digitaalisesti. Hankkeessa mahdollistetaan suomalaisille sähköinen tunnistaminen muiden EU-jäsenvaltioiden palveluihin ja huomioidaan parhaillaan käynnissä oleva yhteiseurooppalainen kehitystyö.Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Digitalisaatioasioiden ministerineuvosto käsittää Pohjoismaiden lisäksi myös kolme Baltian maata: mukana ovat myös Viro, Latvia ja Liettua. Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja vuonna 2021.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää ajalla 22.11.2021-14.1.2022 lausuntoja lasten vuoroasumisen toimenpidesuunnitelmasta.Toimenpidesuunnitelma sisältää ehdotuksia sosiaaliturvan, sivistyspalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä siten, että lasten vuoroasumistilanteet sekä muut ns. lasten kahden kodin tilanteet huomioitaisiin paremmin.”Toimenpidesuunnitelmaa varten on kerätty tutkimustietoa lasten vuoroasumisesta sekä muistakin kahden kodin tilanteista ja tiedot on nyt analysoitu. Parhaillaan on käynnissä useita sellaisia isoja hankkeita, joissa vuoroasumisen toimenpidesuunnitelman ehdotuksia voidaan toteuttaa”, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Työryhmän tärkeimmät ehdotuksetVuoroasumisen toimenpidesuunnitelma sisältää ehdotuksia erityisesti lasten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten kouluttamiseksi ja ohjeistusten kehittämiseksi lasten kahden kodin tilanteissa. Lisäksi työryhmä esittää vuoroasumisen huomioimista sosiaaliturvauudistuksessa ja sote-uudistuksen toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (STM)Hyvinvointialueiden henkilöstön osaamisen vahvistaminen; erityisesti palveluiden järjestämiseen sekä molempien huoltajien tai vanhempien informointiin ja tiedonsaantioikeuteen liittyvän osaamisen vahvistaminenVarhaiskasvatus ja koulutussektori (OKM)Henkilöstön osaamisen vahvistaminen erityisesti huoltajan tai vanhemman tiedonsaantioikeuden sisällöstäLapsen kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteissa tarjottavan tuen ja suunnitelmallisuuden vahvistaminen Sosiaaliturva (STM) Etuuksien kehittämistarpeiden huomioiminen sosiaaliturvauudistuksessaElatusapu (OM) Ohjeistuksen ja myöhemmin sääntelyn kehittäminen vuoroasumistilanteita silmällä pitäen”Työryhmän puolivuotisen toimikauden aikana kartoitimme lasten vuoroasumista koskevan tiedon ja koostimme toimenpidesuunnitelman sen pohjalta. Nyt toivomme palautetta, jonka avulla viimeistelemme suunnitelman. Olemme koonneet lausuntopalautepalveluun tärkeimmät kysymyksemme suunnitelman toimivuudesta ja osuvuudesta”, kertoo johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimenpidesuunnitelma lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissaLausuntopalveluSosiaali- ja terveysministeriön asettaman, poikkihallinnollisen työryhmän toimikausi oli 15.4.-31.10.2021. Työryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.Lue myös: Työryhmä kehittää lasten vuoroasumisen huomioon ottamista palveluissa ja etuuksissaTutkimus: Perheiden etuudet ja palvelut eivät aina tue lasten vuoroasumista (VN Teas)Lapsen etu ensin vuoroasumisjärjestelyissä
NordenBladet —Ulkoministeriö avaa tammikuussa 2022 hanketuen hakukierroksen suomalaisille kansalaisjärjestöille. Haku on käynnissä 24.tammikuuta – 4. maaliskuuta 2022. Hakukierroksella voi hakea valtionavustusta kehitysyhteistyöhankkeisiin vuosille 2023–2026. Varsinainen hakuilmoitus arviointikriteereineen julkaistaan haun avautuessa 24.1.2022. Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa.Hanketuki suomalaisille kansalaisjärjestöille on osa Suomen kehityspolitiikan toimeenpanoa. Järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeet lisäävät Suomen kehitysyhteistyön monimuotoisuutta ja vaikuttavuutta asiantuntija-aloillaan ja toimintatavoillaan kehittyvissä maissa eri puolilla maailmaa. Hanketuella tuetaan kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuutta ja moniäänisyyttä. Hanketuella suomalaiset järjestöt ja niiden kumppanit vahvistavat kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntatoimijoiden kapasiteettia sekä tukevat kansalaisyhteiskuntien tilaa ja toimintaedellytyksiä.
NordenBladet —Työn murros ja uudet työtavat tarjoavat sekä haasteita että mahdollisuuksia pohjoismaisille työmarkkinoille ja työntekijöiden hyvinvoinnille. Pohjoismaiden työministerit keskustelevat aiheesta 22.–23.11.2021 kokouksessa, jonka Suomi järjestää Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana.Kokoukseen osallistuvat ministerien lisäksi kansainvälisen työjärjestö ILOn pääjohtaja Guy Ryder, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki sekä työmarkkinaosapuolten edustajat. Suomea edustavat työministeri Tuula Haatainen sekä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.Koronakriisi on lisännyt työttömyyttä ja eriarvoisuuttaILO on seurannut koronaviruspandemian vaikutuksia työelämään ja jäsenvaltioidensa toimia kriisistä toipumiseksi. Kriisin aikana ILOn sopimusten noudattamisessa on ollut aiempaa enemmän puutteita. Lisäksi monessa maassa työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet, joten ILO on suunnannut toimiaan pandemian negatiivisten seurausten lieventämiseen.”Olemme myös Suomessa huolissamme epätasa-arvon lisääntymisestä ja siitä, että joissain maissa muun muassa yhdistymisvapautta on laiminlyöty. ILO tekee tärkeää työtä kansainvälisten työelämän normien toteutumiseksi”, työministeri Haatainen sanoo.Alustataloudessa on varmistettava riittävä suoja työntekijöilleMonet alustatalousyritykset toimivat kansainvälisesti. Suomi pitää siksi tärkeänä, että keskustelua alustataloudesta käydään Pohjoismaiden välillä, EU:ssa ja kansainvälisesti. Ajankohtainen kysymys on muun muassa, kohdellaanko alustatyöntekijöitä yrittäjinä vai työntekijöinä. Suomessa kolmikantainen työryhmä pohtii asiaa työlainsäädännön näkökulmasta.”Reilulla sääntelyllä toimiva alustatalous tarjoaa mahdollisuuksia uusiin yritystoiminnan muotoihin. Hyvät mahdollisuudet menevät kuitenkin hukkaan, jos samalla ei varmisteta riittävää sääntelyä ja turvaverkkoja työntekijöille”, työministeri Haatainen muistuttaa.Mielen hyvinvointia pitää tukea työelämän murroksessaDemografinen muutos aiheuttaa työikäisen väestön vähenemistä. Samalla mielenterveysongelmat aiheuttavat ennenaikaista eläköitymistä. Mielenterveyden edistäminen edellyttää toimia työpaikoilla ja työelämässä. On tärkeää varmistaa, että työvoima on työkykyistä ja jaksaa työssä eläkkeelle saakka.
Työelämän murroksessa psykososiaalisten riskien tunnistaminen ja hallinta voi olla entistä haastavampaa. Tulevaisuuden työssä hyvän mielenterveyden merkitys on nähtävä investointina. Mielenterveyden osalta ei pidä keskittyä vain mielenterveyspalveluihin, vaan siirtää painopistettä ennaltaehkäisyyn sekä liiallista kuormaa ja stressiä tuottavien juurisyiden muuttamiseen.”Hyvinvointitaloudessa mielenterveys tulisi nähdä entistä vahvemmin pääomana, johon kannattaa investoida. Toivon myös pohjoismaista yhteistyötä, jotta eurooppalainen mielenterveysstrategia toteutuisi”, sosiaali- ja terveysministeri Sarkkinen sanoo.
