NordenBladet — Itä-Suomen yliopiston koordinoiman tutkimuksen mukaan vaarallisuuden ja väkivaltariskin arviointi kaipaa yhtenäistämistä niin käytettyjen käsitteiden kuin käytäntöjen suhteen. Riskiarviointien tulokset yksilötasolla sisältävät paljon epävarmuustekijöitä. Väkivaltariskin arviota olisi tämän vuoksi perusteltua käyttää rikosoikeudellisesta näkökulmasta korkeintaan täydentävänä osana vapauttamis- tai seuraamusharkintaa.Tutkimuksessa selvitettiin vaarallisuuden, väkivaltariskin ja uhkan arvioimiseen käytettäviä menetelmiä, ja miten tällaisia arvioita voitaisiin parhaiten hyödyntää. Arviointeja tehdään nykyisin esimerkiksi rangaistusta tuomittaessa, vankia vapautettaessa ja poliisissa epäiltäessä rikoksen uhkaa. Lisäksi selvitettiin, millaista painoarvoa Helsingin hovioikeus antaa väkivaltariskiarviolle harkitessaan elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista sekä miten vuoden 2019 lainmuutos seksuaali- tai väkivaltarikoksen uusineiden vankien uusimisriskin arvioinnista ja valvontaan asettamisesta ehdonalaisen vapauden ajaksi on toteutunut.Menetelmät arvioivat huonosti elinkautisvankien väkivaltarikosten uusimistaTutkimuksen mukaan elinkautisvangeille nykymuotoisena tehdyn väkivaltariskin arvioinnin osuvuus rikoksen uusimisen ennustajana on sattumanvarainen. Riskin arviointi vaatii kuitenkin tuloksiin nähden suuren työpanoksen. Väkivaltariskin arviointi sijoittuu vankeuden loppuvaiheeseen, minkä vuoksi arviointia ei voida tehokkaasti hyödyntää vankeusaikana.Väkivaltariskin merkitys elinkautisvankien ehdonalaiseen vapauteen päästämisen harkinnassa tulisi nostaa rikoslain tasolle, jotta lainsäädäntö tältä osin olisi nykyistä selkeämpi. Keskeisimpänä tekijänä harkinnassa tulisi kuitenkin olla täytäntöönpantavana olevien rikosten moitittavuus, vahingollisuus ja vaarallisuus. Tutkimustulosten perusteella käytössä olevat väkivaltariskin arviointimenetelmät arvioivat huonosti vapautuneiden elinkautisvankien väkivaltarikosten uusimista. Toteutuneet uusimisluvut jäävät merkittävästi arvioituja alhaisemmiksi. Väkivaltariskin arvio olisi perustellumpaa laatia jo tuomion täytäntöönpanon alkuvaiheessa ja liittää se osaksi rangaistusajan suunnitelmaa, jotta kohonneita riskejä olisi mahdollista laskea vankeuden aikana moniammatillisesti. Ehdonalaista vapautta harkittaessa riittäisi tällöin vain erityisten ja yksilöllisten merkittäviksi arvioitujen riskikriteerien tarkastelu.Vuonna 2019 voimaan tullut lakiuudistus ei ole toteutunut odotetustiVäkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneitä koskevia säännöksiä korkeasta uusimisriskistä ja valvontaan asettamisesta on sovellettu vähäisesti. Väkivaltariskin arvioinnissa tuli järjestelmää valmisteltaessa käyttää samoja menetelmiä kuin elinkautisvangeilla, mutta tämä ei ole toteutunut. Arvioinnin laajuus ja sen vaatima työpanos on jäänyt käytännössä vain murto-osaan elinkautisvangeille tehtävästä väkivaltariskin arvioinnista. Kaiken kaikkiaan vuoden 2019 uudistuksen kohderyhmä jää nykymuodossaan epäselväksi, järjestelmän kattavuus on heikko ja suoritetut toimenpiteet ovat tarkoitettua kevyempiä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen ovat laatineet Matti Tolvanen, Alice Keski-Valkama, Tarja Koskela, Jussi Pajuoja, Mika Rautanen, Jari Tiihonen, Sasu Tyni, Miisa Törölä ja Emilia Eskelinen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n energianeuvosto järjestetään 2.12.2021 Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Jukka Ihanus. Kokouksen pääteemoina ovat 55-valmiuspaketin energia-aloitteet uusiutuvasta energiasta ja energiatehokkuudesta sekä energian hintojen nousu Euroopassa.Kokouspäivän aluksi energiaministerit käyvät periaatekeskustelun Euroopan komission heinäkuussa antamasta 55-valmiuspaketista ja erityisesti sen lainsäädäntöehdotuksista energiatehokkuusdirektiivin (EED) ja uusiutuvan energian direktiivin (REDII) muuttamiseksi. Lisäksi komissio esittelee ministereille 55-valmiuspakettia koskevan edistymisraportin. Uusiutuvan energian direktiivin osalta keskustelussa pureudutaan siihen, mistä asioista direktiivissä tulisi säätää ja kuinka paljon jäsenvaltioille tulisi jättää joustoa. Energiatehokkuusdirektiivin osalta jäsenvaltioiden puheenvuoroissa keskitytään siihen, missä määrin komission ehdottamat toimet ovat tasapainossa kiristyvien tavoitteiden ja kansalliset erityispiirteet huomioivan joustavuuden välillä.Suomi katsoo, että tavoitteiden kiristäminen voidaan hyväksyä siltä osin, kun ne tosiasiallisesti vievät unionia kohti 55 prosentin päästövähennystavoitetta. Kummankin esityksen osalta huolena nähdään sääntelyn yksityiskohtaistuminen. Liian jäykän sääntelyn sijaan tarvitaan ennustettavaa ja mahdollistavaa säädäntää, jonka myötä yrityksillä on mahdollisuus tehdä päästövähennysten kannalta välttämättömät investoinnit.Suomi pitää tärkeänä, että 55-valmiuspaketista käytävien neuvottelujen lopputuloksena saavutetaan vuodelle 2030 asetettu vähintään 55 prosentin ilmastotavoite, joka voidaan myös ylittää. Energianeuvoston toisessa keskusteluasiakohdassa ministerit käyvät näkemystenvaihdon nousseista energiahinnoista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Keskustelun taustalla on 15.11. julkaistu energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) sähkömarkkinoiden toimintaa koskeva alustava raportti, joka pohjautuu komission 13.10. julkaisemassa energiahintoja koskevassa tiedonannossa annettuun toimeksiantoon. Yhteistyöviraston raportissa todetaan, että kaasuriippuvuus ja vähäiset sähkönsiirtoyhteydet naapurimaihin lisäävät jäsenvaltioiden alttiutta korkeille sähkön hinnoille. Virasto katsoo nykyisen korkean hintatilanteen olevan väliaikainen ilmiö, jonka se arvioi kestävän huhtikuulle 2022 saakka. Ilmeisiä markkinamanipulaatioita ei alustavan raportin mukaan ole havaittu.Suomi pitää energian hintojen nousun vaikutuksia kuluttajille valitettavana. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja uusiutuvan energian ja muiden päästöttömien energialähteiden osuuden kasvattaminen on tärkeää, koska nämä suojaavat energian hintashokeilta pidemmällä aikavälillä. Näkemyksemme mukaan EU:n ei tulisi ryhtyä toimiin, jotka aiheuttaisivat häiriöitä päästökauppajärjestelmälle tai sähkömarkkinoille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pienentynyt velanoton tarve ei muuta talouden isoa kuvaa tai julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteita.Valtiokonttori on päättänyt jättää nostamatta noin 8 miljardia euroa vuoden 2021 valtion talousarvioesitykseen kirjatusta 11,7 miljardin euron nettolainanottotarpeesta. Päätös perustuu valtion vahvaan maksuvalmiusasemaan. Valtio ottaa vuonna 2021 uutta velkaa noin 3,7 miljardia euroa. Pienentynyt velanottotarve ei muuta talouden isoa kuvaa tai julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteita. Muutoksella ei myöskään ole suoraa vaikutusta julkisen velkasuhteen kasvun taittamistavoitteen saavuttamiseen 2020-luvun puolivälissä. Sekä valtion että koko julkisen talouden velkasuhteet jatkavat jälleen kasvuaan keskipitkällä aikavälillä.
 
Syitä budjetoitua pienempään velanoton tarpeeseen on useita. Ensinnäkin valtion kassan koon arvioidaan olevan vuoden 2021 lopussa noin 2,5 miljardia euroa pienempi kuin vuoden 2020 lopussa eli velanoton tarvetta tulee katettua edellisenä vuonna kassaan kertyneellä velalla. Valtiokonttori kasvatti valtion kassavaroja vuonna 2020 varautuessaan yllättäviin koronakriisistä aiheutuviin menoihin. Toiseksi arvio vuonna 2021 toteutuvien tulojen ja menojen erotuksesta poikkeaa budjetoidusta noin 5,5 miljardia euroa. Tätä selittää muun muassa se, että valtion talousarviossa osa määrärahamomenteista on niin sanottuja siirtomäärärahoja, jotka ovat käytettävissä useamman vuoden ajan. Vuodelle 2021 on esimerkiksi budjetoitu monivuotisia investointeja sekä koronavirusepidemiaan liittyviä siirtomäärärahoja, joiden käyttö toteutunee osin vasta tulevina vuosina. Yksityiskohtaista tietoa arvioitua pienemmän nettolainanoton syistä saadaan valtion alustavien tilinpäätöstietojen valmistuttua helmikuussa. Vaikutus velkaa ja alijäämää koskeviin ennusteisiinKoska valtion nettovelanotto jää budjetoitua pienemmäksi, on valtion ja koko julkisen talouden velkasuhteen taso noin 3,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin valtiovarainministeriön syksyn talousennusteessa arvioitiin.
 
Nyt käytettävissä olevat tiedot valtion nettovelanoton tarpeesta sekä menojen ja tulojen poikkeamasta budjetoituun nähden huomioidaan seuraavaa talousennustetta laadittaessa. Valtiovarainministeriön seuraava kokonaistaloudellinen ennuste julkaistaan 20. joulukuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea käsitteli viimeisen kerran komitean kannanottoja sosiaaliturvan uudistamiseksi.Kannanotot valmistuvat viimeistelyn jälkeen joulukuussa 2021. Komitea sopi myös, että jaostot aloittavat jatkotyöskentelyn kannanottojen luonnoksen pohjalta.
Komitean raportit sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista ovat valmistuneet. Raportteihin on koottu komitean määrittelemät sosiaaliturvan keskeiset ongelmakokonaisuudet ja niiden kuvaukset. Lisäksi yksi raportti käsittelee sosiaaliturvan valintoja ja perusperiaatteita. Raportit sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista julkaistaan lopullisessa muodossaan tammikuussa 2022. ”Sosiaaliturvakomitean jaostot ovat tehneet merkittävän työn kootessaan raportit komitean linjausten mukaisesti. Tällaista kokonaiskatsausta suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmiin ei ole aiemmin nähty”, toteaa sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio. Sosiaaliturvakomitean työtä tukee viisi jaostoa: työllisyyden ja osaamisen jaosto, työ- ja toimintakykyjaosto, asumisen jaosto, hallintojaosto ja tutkimus- ja arviointijaosto. Sosiaaliturvakomitean jaostotTyöelämän ja työmarkkinoiden muutoksetSosiaaliturvakomitealle tuotetaan tilastollista tietoa hyödyntävä katsaus viimeisen 20-30 vuoden aikana työelämässä ja työmarkkinoilla tapahtuneista muutoksista. Katsauksessa ennakoidaan myös sitä, kuinka muutokset jatkuvat 2020-luvulla. 
”Raportin keskiössä ovat muutokset, joilla on yhteys sosiaaliturvaan. Sen näkökulmina ovat muun muassa kestävyys, tehokkuus, reiluus ja tasa-arvoisuus. Raportissa käsitellään työllisyyttä ja työttömyyttä, ammatti- ja koulutusrakennetta, työurien ja -suhteiden vakautta ja epävakautta, työ- ja toimintakykyä ja työhyvinvointia. Käsittelyyn otetaan myös esimerkiksi heikot signaalit työelämän polarisaatiosta, nuorten miesten työllisyysasteen madaltuminen, alakohtaiset ja yrittäjien erityishaasteet, maahanmuuttajien työllisyys, harmaa työ sekä palvelut”, kertoo katsauksen kokoamista johtava tutkimusprofessori Tuomo Alasoini.
Työ- ja asumisperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuus Komitealle esiteltiin työ- ja asumisperusteisen sosiaaliturvan ja kansainvälisen liikkuvuuden keskeisiä kysymyksiä. Aiheesta kootaan myöhemmin kirjallinen muistio.”Viime vuosisadalla muuttoliike suuntautui Suomesta pois paremman elämän toivossa. Nyt muuttoliikettä tapahtuu sekä täältä muualle että muualta tänne – eivätkä kaikki jää pysyvästi. Sosiaaliturvaa on muokattu huomioimaan kasvava liikkuvuus. EU-lainsäädäntö sovittaa laajasti yhteen maiden välillä liikkuvien henkilöiden oikeuksia. Suomen asumisperusteista sosiaaliturvaa on uudistettu siten, että maahanmuuttajan oikeus sosiaaliturvaan alkaa nopeammin ja vastaavasti maasta pois muutettaessa oikeus lakkaa nopeammin.Eurooppalaisessa vertailussa Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on kattava. Suomessa suurempi osa sosiaaliturvaa on asumisperusteista ja verorahoitteista, muualla Euroopassa useammin vakuutusmaksu- ja työperusteista. Suomen sosiaaliturvan haasteita globaalissa digitaalisessa maailmassa ovat muun muassa: miten turvataan sosiaaliturvan rahoituksen kestävyys, miten seurataan ihmisten oleskelua Suomessa ja miten Suomeen tulevat integroituvat työmarkkinoille – ja ottavatko työmarkkinat heidät vastaan”, toteaa tutkimus- ja arviointijaoston puheenjohtaja Essi Rentola.
Omaishoidon tuki ja perhehoitoSosiaaliturvakomitealle esiteltiin omaishoidon tukea ja perhehoitoa sekä niihin liittyviä sosiaaliturvakysymyksiä käsittelevä muistio. Omaishoidon tukea ja perhehoitoa käsitellään muistiossa sekä hoidettavien että hoitajien näkökulmasta. Työskentely sosiaaliturvakomitean jaostoissa jatkuu muistion pohjalta.
”Sekä omaishoidon tuessa että perhehoidossa on kyse hoitoa tarvitsevan oikeudesta saada tarvitsemansa palvelu. Hoidon tarjoaja tekee kunnan kanssa toimeksiantosopimuksen, ja saa kunnalta palkkion tarvittavan hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Se, että hoidon antajan kohdalla kyse ei ole työsuhteesta kuntaan tai hoidettavaan, vaikuttaa eri etuuksissa osin erilaisin tavoin. Esimerkiksi työttömyysturvassa omaishoidon tuki ja perhehoitajuus vaikuttavat monin tavoin yhtäläisesti muiden toimeksiantosuhteiden kanssa. Keskeinen ero on se, että muista toimeksiantosuhteista poiketen omaishoitajana tai perhehoitajana toimiminen voi olla hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta”, kertoo työllisyyden ja osaamisen jaoston puheenjohtaja Marjaana Maisonlahti.
Nuoret ja osaamisen kehittäminenKomitealle esiteltiin muistio, jonka aiheena on nuoret ja osaamisen kehittäminen. Aiheen käsittely jatkuu sekä vaihtoehtoisten sosiaaliturvan järjestämistapojen että nykyjärjestelmän kehittämisen puitteissa.  
”Nuorten kouluttautuminen on avaintekijä sekä nuorille itselleen että yhteiskunnalle. Toisaalta nuorten näkökulmasta erilaiset järjestelmien sisälle asetetut kannustimet voivat toimia järjestelmän yleistavoitteita vastaan. Nuoret saattavat kokea järjestelmän monimutkaisena ja vaikeaselkoisena. Erityisesti marginaalissa olevilla nuorilla on haasteita hakea etuuksia, joihin heillä on oikeus”, toteaa työllisyyden ja osaamisen jaoston varapuheenjohtaja Tiina Polo.Rahoitus ja etuusmenotKomitealle tuotettu muistio sosiaaliturvan rahoituksesta ja etuusmenoista valmistui ja se on tämän tiedotteen liitteenä.
Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 29.11.2021.Kokousmateriaali: KokouskutsuLiite 1 Komitean 11.10. pidetyn kokouksen pöytäkirjan luonnosLiite 2 Muistio: Omaishoito ja perhehoitoLiite 3 Muistio: Nuoret ja osaamisen kehittäminenLiite 4 Raporttiluonnos: Sosiaaliturvan monimutkaisuusLiite 5 Raporttiluonnos: Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminenLiite 6 Raporttiluonnos: Viimesijainen turva, perusturva ja asuminenLiite 7 Raporttiluonnos: Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminenLiite 8 Raporttiluonnos: Sosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteetLiite 9 Puheenjohtajiston luonnos kannanotoistaLiite 10 Muistio: Rahoitus ja etuusmenotLiite 11 Kokouksen diaesitysKomitean työsuunnitelma kevät 2022: Tammikuun kokous 31.1.
Toimeenpano ja digitalisaatio, Tiedonhallinta ja tietosuoja, Kannanottoluonnoksen hyväksyminenHelmikuun työkokous 14.2.
Vaihtoehtoiset järjestämistavatMaaliskuun kokous 21.3.
Työelämän murros, Elonkehä-tietokooste, Muut sovittavat asiatHuhtikuun työkokous 25.4.Toukokuun kokous 23.5.Kesäkuun kokous

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin syyskuussa nimitetty uusi pääjohtaja, jordanialainen Sima Sami Bahous, vierailee Suomessa 8.–9. joulukuuta.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari keskustelee tapaamisessaan 8. joulukuuta Suomen ja UN Womenin kiinteästä suhteesta ja monista yhteistyön muodoista naisten ja tyttöjen globaalin aseman parantamiseksi. Suomi käy alivaltiosihteeri Elina Kalkun johdolla samana päivänä keskustelut tasa-arvotyön globaalista toimintakentästä ja tilasta, järjestön painopisteistä ja tulevasta toiminnasta.”Erityisesti Suomen ja muiden Pohjoismaiden tuella UN Womenin merkitys on koko ajan kasvanut ja selkiytynyt, samalla kun tasa-arvotyötä haastetaan maailmalla ehkä enemmän kuin koskaan. Pidän tärkeänä, että käymme keskusteluja siitä, kuinka UN Women aikoo näihin haasteisiin seuraavina vuosina vastata”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnari sanoo.Pääjohtaja Bahous tapaa lisäksi ulkoministeri Pekka Haaviston ja vierailee myös eduskunnassa tavaten ulkoasiainvaliokunnan jäseniä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausunnolle luonnoksen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea uudistusta koskevan lainsäädännön täydentämiseksi 1.12.2021. Esityksen lausuntoaika päättyy 20.1.2022.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistusta koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on tarkentaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen lainsäädäntöä niiltä osin, joissa on havaittu täsmentämistarpeita uudistuksen toimeenpanossa.Esityksessä ehdotetaan määräaikaisesti säädettäväksi oikeudesta luovuttaa potilastietoja hoidon edellyttämässä laajuudessa Uudenmaan maakunnassa potilasta hoitavalle taholle, jos potilas ei ole kieltänyt tietojen luovuttamista. Pysyvä lainsäädäntö potilastietojen luovutukseen tullaan esittämään sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistuksen yhteydessä. Uudistukseen liittyvä hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa 2022.Väliaikaisen toimielimen tiedonsaantioikeutta ehdotetaan muutettavaksi siten, että väliaikaisella toimielimellä olisi oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoja silloin, kun tiedot olisivat välttämättömiä asiakkaan hoidon ja palvelujen jatkuvuuden sekä hoitoon ja palveluun liittyvien yksilökohtaisiin sopimuksiin liittyvine velvoitteiden täyttämiseksi.Kuntien hyvinvointialueille tuottamien tukipalvelujen yhtiöittämiselle ehdotetaan yhden vuoden siirtymäaikaa, jos kunta on tuottanut kyseisiä palveluja sosiaali- ja terveydenhuoltoon ennen vuotta 2023. Hyvinvointialue voisi myös siirtymäaikana ostaa palveluja kunnilta kilpailuttamatta, jos hankinta alittaa EU-kynnysarvot.Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun sopimuksenvaraista siirtoa, sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-toimintaa, asiakirjojen siirtoa, valtionavustuksien takaisinperintää, neuvottelukuntien toimikautta sekä ensihoitokeskuksien lääkärihelikopteritoimintaa koskevia velvoitteita.Lakien on määrä tulla voimaan siten, että osa muutoksista tulee voimaan mahdollisimman pian lain vahvistamisen jälkeen ja osa muutoksista tulisi voimaan vuoden 2023 alusta lukien.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suositus vahvistettiin 1. joulukuuta 2021. Suosituksessa kootaan ja selkeytetään valtionhallinnon organisaatiomuotojen valintaa koskevia periaatteita, ja se on laadittu virkamiesvalmistelun tueksi. Lisäksi siinä annetaan suosituksia ja ohjeita valtion virastojen ja laitosten rakennetta ja toiminnan järjestämistä koskien.Suositus on laadittu tilanteisiin, joissa harkitaan uuden organisaation perustamista tai uuden tehtävän organisointia, nykyisen organisaation toimivuutta tai uudelleenorganisointia tai muita olennaisia muutoksia organisaation toimintaperiaatteisiin. Suosituksen on tarkoitus tukea virkamiesvalmistelua ratkaisuvaihtoehtojen vertailussa. Nyt annettu suositus muodostaa kokonaisuuden aiemmin annettujen suositusten kanssa. Näitä suosituksia ovat Valtionhallinnon toimintojen uudelleenjärjestämisessä noudatettavat periaatteet harkittaessa toiminnan yhtiöittämistä ja Valtionhallinnon organisaatiomuodon valinta, ulkopuoliset rahastot, itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset ja säätiöt. Kun valtion tehtävien uudelleenjärjestelyä harkitaan, on ministeriöillä ja virastoilla mahdollisuus konsultoida myös valtiovarainministeriön valtionhallinnon kehittämisosastoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 17,82 miljoonaa euroa kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGO) vuosille 2022–2024. Tukea saa 11 kehittyvissä maissa toimivaa kansainvälistä ihmisoikeusjärjestöä, joiden työ keskittyy neljään eri teemaan: rankaisemattomuuden torjuminen; ihmisoikeuspuolustajien tukeminen; syrjinnän vastainen työ sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistäminen; sekä liiketoiminta ja ihmisoikeudet.Kansainvälisille kansalaisjärjestöille myönnettävällä rahoituksella edistetään Suomen ihmisoikeusperustaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kehityspolitiikan tavoitteita. ”Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli ihmisoikeuksien edistämisessä eri puolilla maailmaa. Tukemalla ihmisoikeusjärjestöjen työtä voimme saavuttaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien edustajat ja tuoda heidän äänensä kuuluville, myös YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jonka jäsenenä Suomi toimii 2022–2024. Tulosten saavuttaminen edellyttää sekä yhteistä vaikuttamista että rahoitusta”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toteaa. Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistäminen on Suomelle tärkeää. Kumppanuuksissa painottuvat naisten ja tyttöjen, ihmisoikeuspuolustajien, vammaisten henkilöiden, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen oikeudet. Myös yritystoiminnan merkityksen nousu ihmisoikeuksien toteutumisessa heijastuu järjestöjen työssä. 
 
”Suomi edistää vastuullista liiketoimintaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. On tärkeää, että yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia omassa toiminnassaan ja liikesuhteissaan. Suomen tukemilla järjestöillä on keskeinen rooli niin yritysten yhteistyökumppanina, ihmisoikeuspuolustajien tukijoina kuin yritysten ihmisoikeusvaikutusten esille nostamisessa”, Skinnari sanoo.Valtionavustusta saavat seuraavat järjestöt:International Center for Transitional Justice (ICTJ), 1 000 000 euroa. ICTJ on siirtymäoikeuteen keskittyvä järjestö, joka puuttuu erilaisista konflikteista ja sortokausista toipuvien valtioiden ihmisoikeusloukkausten perintöön. ICTJ:n työ luo perustaa rauhanomaisille, oikeudenmukaisille ja inklusiivisille yhteiskunnille.
 
International Commission of Jurists (ICJ), 1 941 600 euroa. ICJ vaikuttaa ihmisoikeusnormiston kehittämiseen kansainvälisellä tasolla ja ihmisoikeusvelvoitteiden toimeenpanemiseen kohdemaissa. Suomen tukema hanke edistää oikeusvaltiokehitystä Kolumbiassa, Myanmarissa, Nepalissa, Tadzhikistanissa, Tunisiassa ja Zimbabwessa.International Service for Human Rights (ISHR), 1 720 371 euroa. ISHR on kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö, joka vaikuttaa kansainvälisillä ihmisoikeusfoorumeilla ihmisoikeuspuolustajien aseman parantamiseksi. ISHR vahvistaa myös kehittyvien maiden ihmisoikeuspuolustajien osaamista ihmisoikeusnormistosta.Front Line Defenders, 1 500 000 euroa. Front Line Defenders vahvistaa ihmisoikeuspuolustajien asemaa ja suojelua. Suomen tukemassa hankkeessa kiinnitetään huomiota muun muassa ihmisoikeuspuolustajien surmien lisääntymiseen, naisihmisoikeuspuolustajiin kohdistuvaan häirintään, digitaalisiin hyökkäyksiin sekä uhkiin, jotka kohdistuvat yrityksiin liittyvissä kysymyksissä työskenteleviin ihmisoikeuspuolustajiin.Organisation Mondiale Contre la Torture (OMCT), 1 300 000 euroa. OMCT tekee yli 200 jäsenjärjestönsä kanssa kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun vastaista työtä sekä tukee ihmisoikeuspuolustajia.Access Now, 1 755 415 euroa. Access Now puolustaa käyttäjien digitaalisia oikeuksia. Suomen tukema hanke edistää ihmisoikeuspuolustajien voimaantumista yhdistämällä digitaalisen turvallisuuden kehittämisen, materiaalisen tuen sekä vaikuttamisen ja oikeudellisen työn.International Disability Alliance (IDA), 2 145 000 euroa. IDA edustaa yli tuhatta vammaisten henkilöiden oikeuksia ajavaa järjestöä. Suomen tukeman hankkeen tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia Mosambikissa, Angolassa ja Sambiassa.Minority Rights Group (MRG), 2 124 770 euroa. MRG toimii haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeuksien turvaamiseksi eri puolilla maailmaa. Suomen tukemassa hankkeessa tartutaan syrjintään, joka estää etnisten, uskonnollisten tai kielellisten vähemmistöjen taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien tasavertaisen toteutumisen.ILGA World: The International Lesbian, Gay, Bisexual, Trans and Intersex Association (ILGA), 1 800 000 euroa. ILGA on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava kattojärjestö, jolla on verkosto yli 100 maassa. Suomen tukema hanke keskittyy ehkäisemään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden syrjäytymistä opetuksesta, työllisyydestä, asumisesta ja terveyspalveluista.Business and Human Rights Resource Centre (BHRRC), 949 914 euroa. BHRRC on yrityksiin ja ihmisoikeuksiin erikoistunut järjestö. Suomen tukema hanke edistää ihmisoikeustoimintaa uusiutuvan energian yrityksissä ja kaivosyhtiöissä, jotka toimittavat materiaaleja uusiutuvan energian teknologialle. Hankkeen kohdemaita ovat Kenia, Etelä-Afrikka ja Mosambik. International Alert, 1 582 326 euroa. International Alert on rauhanrakentamiseen keskittyvä järjestö. Suomen tukemassa hankkeessa keskitytään parantamaan liike-elämän ja ihmisoikeuksien toimintaympäristöä konfliktien ratkaisemiseksi Keniassa, Etiopiassa ja Ugandassa. UM.fi: Tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ryhmä kosovolaisia poliittisia päättäjiä vierailee Helsingissä ulkoministeriön ja CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin kutsusta 1.–3. joulukuuta 2021. Ryhmä tapaa vierailunsa aikana suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita.Delegaatio tapaa myös eduskunnan puhemies Anu Vehviläisen, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen sekä Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin.Vierailu on osa ulkoministeriön ja CMI:n yhteisaloitetta, jolla tuetaan EU:n erityisedustaja Miroslav Lajčákin Belgrad-Pristina-dialogityötä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kutsui syksyllä 2021 asiantuntijoita pyöreään pöytään keskustelemaan reuma- ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisystä ja hoidosta. Pyöreän pöydän keskusteluissa on nyt valmistunut ehdotus näiden sairauksien hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi.Asiantuntijat luovuttivat ehdotuksensa ministerille viime viikolla. ”Hallitusohjelmaan tavoitteeksi on kirjattu kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon parantaminen. Reuma- ja muut tule-sairaudet ovat suuri kansantaloudellinen ja -terveydellinen haaste yhteiskunnalle. On arvioitu, että niiden vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat Suomelle jopa 3–4 miljardia euroa. Näiden sairauksien vaikuttavalla hoidolla on suuri merkitys yhteiskunnalle ja ihmisten hyvinvoinnille ja toimintakyvylle”, toteaa ministeri Krista Kiuru.Ministerin koollekutsuma ryhmä tunnisti neljä päätavoitetta reuma- ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi. Ammattilaisten riittävän mitoituksen ja osaamisen varmistaminen Oireiden tunnistaminen ja hoitopolkujen sujuvuuden parantaminen Valmentavan omahoidon ohjauksen vahvistaminen Hoidon saatavuuden, laadun, yhdenvertaisuuden ja yhdenmukaisuuden edistäminen.Lisäksi ryhmä teki ehdotukset toimenpiteistä, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. ”Toimenpide-ehdotukset kumpuavat asiantuntijaryhmän eri alojen jäsenten käytännön työssä esiin nousseista tarpeista. Ehdotukset ovat konkreettisia ja realistisia. Ensiarvoisen tärkeää on terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen ja resurssoinnin varmistaminen, koska ne ovat edellytykset kaikkien päätavoitteidemme saavuttamiseksi ja kokonaisvaltaisen hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi”, toteaa ryhmän puheenjohtajana toiminut Satu Gustafsson Suomen Reumaliitosta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi