NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa suosituksia akateemisesta yhteistyöstä kiinalaisten kumppaneiden kanssa. Suositukset auttavat tunnistamaan yhteistyön keskeisiä haasteita ja Kiinan toimintaympäristön piirteitä. Suositukset parantavat mahdollisuuksia noudattaa suomalaiselle koulutukselle ja tutkimukselle tärkeitä periaatteita.Suomalaisilla korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on ollut pitkä ja aktiivinen historia akateemisista kumppanuuksista kiinalaisten kanssa. Kiinan globaali merkitys vahvistunee entisestään ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaiseminen vaatii yhteistyötä, joten kumppanuudelle on vahvat perusteet. Samaan aikaan on tunnistettava kumppaneiden erilaiset järjestelmät, ideologiset tavoitteet ja arvot.Suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toiminta perustuu akateemiseen vapauteen ja institutionaaliseen autonomiaan. Tavoitteena on, että suomalaiset voivat tehdä jatkossakin yhteistyötä kiinalaisten kanssa näistä lähtökohdista ja omista intresseistään käsin. Erityisesti toimintatapasuosituksissa kiinnitetään huomiota akateemisen vapauden ja hyvien tieteellisten käytäntöjen kunnioittamiseen, turvallisuusnäkökulmiin sekä kilpailukyvyn ylläpitämiseen.Toimintatapasuosituksia akateemiseen yhteistyöhön Kiinan kanssa
NordenBladet —Pääministeri Sanna Marinin koronatestin tulos on negatiivinen.Pääministeri työskentelee toistaiseksi etänä virka-asunnostaan Kesärannasta käsin flunssaoireiden takia.
NordenBladet —Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä on mahdollista, ja suomalaiset toimijat ovat tähän myös vahvasti sitoutuneet. Päästötavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen suurista investoinneista ja infrastruktuurin tulee uusiutua nopeasti. Samalla on varmistettava hiilinielujen vahvistuminen ja kustannusten jakautuminen oikeudenmukaisesti. Tuoreen selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennystarve olisi lähes 13 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2035 nykykehitykseen verrattuna.Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hanke palvelee tutkimus- ja selvitystarpeita ajallisesti rinnan laadittavien kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) valmisteluissa.Hanke on tuottanut arviot, kuinka Suomi voisi saavuttaa kestävästi kansalliset ja Euroopan unionin ilmasto- ja energiatavoitteet vuosina 2030, 2035, 2040 ja 2050. Hanketta koordinoi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja tutkimuspartnereita olivat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Pellervon taloustutkimus (PTT).Hankkeessa laadittujen arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää noin 10 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2-ekv.) vuoteen 2030 mennessä ja noin 13 Mt CO2-ekv. 2035 mennessä nykykehitykseen verrattuna hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. HIISI-hankkeessa laadittujen laskelmien mukaan vuonna 2035 kasvihuonekaasupäästöt laskisivat tällöin 21 Mt CO2-ekv. tasolle, joka vastaa maankäytön nettonielujen suuruutta. Päästöjä tulee vähentää kaikilla sektoreilla, mutta erityisiä haasteita arvioitiin olevan päästökauppaan kuulumattomien päästöjen vähentämisessä vuoteen 2030 mennessä Euroopan komission heinäkuussa julkaisemien uusien ehdotuksen mukaisesti. Maankäytössä ja maataloudessa on mahdollista toteuttaa kustannusvaikuttavia päästövähennyksiä, mutta ne edellyttävät merkittäviä lisätoimia ja -kannustimia.Oikeudenmukaisuus ja ympäristövaikutukset huomioitava toimien suunnittelussaKokonaisuudessaan päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää johdonmukaista ja oikeudenmukaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa tukemaan vaadittavia investointeja talouden eri sektoreilla ja tarvittavaa koko yhteiskunnan rakenteellista muutosta.Päästövähennystoimiin liittyy erilaisia ympäristövaikutuksia, jotka tulee ottaa huomioon politiikan täytäntöönpanossa ja vaikutusten seurannassa. Kotitalouksien kulutuksessa politiikkatoimien lisäkustannukset painottuvat ennen kaikkea asumisen ja liikenteen palvelujen kulutukseen, joita voitaisiin kompensoida verotuksen painopistettä muuttamalla.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet —Hallitus käsitteli tiistaina 30. marraskuuta neuvottelussaan koronatilannetta. Esillä olivat omikron-virusmuunnos sekä Suomen tauti- ja rokotustilanne. Hallitus totesi, että useilla alueilla tarvitaan uusia rajoituksia ja lisätoimia. Lisäksi hallitus linjasi, että valtakunnallinen etätyösuositus otetaan käyttöön.Hallitus sai katsauksen nopeasti huonontuneesta tautitilanteesta, sairaalahoidon kuormituksesta sekä uudesta omikron-virusmuunnoksesta. Koronatapausmäärät ja tautiin menehtyneiden määrät ovat nousseet ja sairaalahoidon tarve kasvanut jyrkästi viime viikkoina. Tänään sairaalahoidossa on 320 ja teho-osastolla 51 koronapotilasta. Ilmaantuvuus on erittäin korkea niillä, joilla ei ole riittävää rokotussuojaa. Myös rokotettujen ilmaantuvuus nousee, kun virusta kiertää väestössä runsaasti.Olennaista on väestön rokotekattavuuden ja -suojan kasvattaminen. Tämän lisäksi tarvitaan tehokkaita, lähikontakteja rajoittavia toimia, joilla tartuntoja voidaan estää. Hallitus totesi, että testauksen ja jäljityksen periaatteita on päivitettävä ja huolehdittava uuden rokotusstrategian toimeenpanosta. Myös arjen terveysturvallisuustoimet, kuten kasvomaskien käyttö, hyvä käsihygienia ja turvavälit ovat edelleen keskeisiä keinoja tartuntojen estämisessä.Suomessa ei ole toistaiseksi todettu Omikron-virusmuunnoksen aiheuttamia tautitapauksia, mutta kahden henkilön näytteet on lähetty jatkotutkimuksiin. Yksittäisiä virusmuunnoksen aiheuttamia tautitapauksia on todettu useissa EU-maissa. Viranomaiset seuraavat tarkasti tilanteen kehittymistä.Alueelliset rajoitukset ja lisätoimetHallitus keskusteli toimista pahenevassa epidemiatilanteessa. 14 sairaanhoitopiiriä sekä Ahvenmaan maakunta ja Rovaniemen kaupunki ovat nyt koronaviruksen leviämisalueita. Erityisesti epidemian leviämisalueilla on otettava entistä laajemmin eri keinoja tartuntojen leviämisen estämiseksi.Näitä keinoja on jo otettu käyttöön muun muassa kiristämällä alueellista ja valtakunnallista maskisuositusta ja ravitsemisliikkeiden rajoituksia. Lisäksi tarvitaan nykyistä laajemmin tilaisuuksien, tilojen ja toimintojen rajoituksia epidemian leviämisalueilla. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa alueita ottamaan käyttöön tarvittavia rajoituksia myös ns. kohtalaisen riskin tilaisuuksissa, tiloissa ja toiminnoissa. Rajoitustoimien tehtävänä on parantaa epidemiatilannetta. THL:n tekemässä, esimerkinomaisessa riskinarviotaulukossa kohtalaisen riskin tilanteita ovat esimerkiksi ulkona järjestettävät massakonsertit ja urheilutapahtumat, joissa ei ole määriteltyjä istumapaikkoja, messut, yli kymmenen ihmisen kuorot, joukkueurheilu ja ryhmäliikunta sisätiloissa. THL on päivittänyt tänään riskinarviotaulukkoaan.Koronapassilla voisi vapautua tilaisuuksia ja tiloja koskevista rajoituksista. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoitustoimia suositellaan välttämään. Lapsiin kohdistuvat rajoitukset ovat viimesijainen keino.Valtakunnallinen etätyösuositus uudelleen käyttöönHallitus linjasi, että valtakunnallinen etätyösuositus otetaan uudelleen käyttöön. Se koskee koronaepidemian leviämisalueita.Suosituksena on, että julkisen sektorin työntekijät työskentelevät etätyössä mahdollisimman laajasti silloin, kun työtehtävät sen mahdollistavat. Vastaavaa laajaa etätyötä suositellaan myös yksityisille työnantajille tiedostaen, että läsnä- ja etätyön terveysturvallisen yhteensovittamisen arviointi tapahtuu työpaikkatasolla. Samalla tulisi edistää työjärjestelyitä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä työpaikoilla.Tarkemman suosituksen valmistelevat valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä periaatepäätös istunnossaan torstaina 2. joulukuuta.Tartuntatautilakiin esitetään sote-henkilöstöä koskevaa muutosta Hallitus käsitteli myös tartuntatautilain uutta pykälää, jolla voidaan edellyttää sote-työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei aiheuta hoidettaville tartuntavaaraa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla. Siirtymäajaksi esitetään kuukautta, jotta työnantajat pystyisivät järjestämään palvelut asianmukaisiksi ja jotta rokottamaton henkilökunta saisi mahdollisuuden rokotteiden ottamiseen.Koronapassin laajennusHallitus tukee koronapassin käytön laajentamista ja vapaaehtoisen käyttöönoton mahdollistamista. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan toiminnanharjoittaja saisi edellyttää 16-vuotiaalta tai sitä vanhemmalta asiakkaalta ja toimintaan tai tilaisuuteen osallistuvalta koronapassin eli EU:n digitaalisen koronatodistusten esittämistä.Todistusta ei saisi edellyttää lakisääteisissä palveluissa (kuten kirjasto), välttämättömien palveluiden (kuten sote) tai tarveaineiden (ruoka, lääkkeet) hankkimisen yhteydessä. Passin esittämisvelvoite ei myöskään saisi estää oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamista.
NordenBladet —Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on tänään valinnut Suomen järjestön puheenjohtajaksi vuodelle 2025. Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 50 vuotta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin huippukokouksesta ja Helsingin loppuasiakirjan hyväksymisestä.Tuleva Etyjin puheenjohtajuus on konkreettinen osoitus Suomen työstä ja sitoutumisesta rauhan ja vakauden edistämiseksi Euroopassa. Puheenjohtajana Suomi haluaa vahvistaa Etyjin toimintaa eurooppalaisena turvallisuusjärjestönä sekä edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä Helsingissä järjestetyn Etyk-huippukokouksen hengessä. Edellisen kerran Suomi toimi Etyjin puheenjohtajana vuonna 2008.
NordenBladet —Miten ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä vaikuttavat työelämään ja työmarkkinoihin? Mitä taitoja työntekijöiltä tulevaisuudessa tarvitaan? Suomi on nostanut Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana keskusteluun työn tulevaisuuden. Helsingissä 30.11.2021 järjestetyssä konferenssissa aihetta tarkasteltiin ilmastonmuutoksen näkökulmasta.Tilaisuuteen osallistui tutkijoita, virkamiehiä sekä työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Puhujina olivat muun muassa työministeri Tuula Haatainen, tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitokselta, yksikönpäällikkö John Hurley Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofoundista ja asiantuntija Olga Strietska-Ilina ILOsta.Työministeri Haatainen: Vihreä siirtymä edellyttää taitojen päivittämistä, koulutusta ja ohjaustaVihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Hiilineutraaliutta tavoiteltaessa taloutta vauhditetaan muun muassa kehittämällä vihreää teknologiaa, kiertotaloutta ja kestävää teollisuutta. Tavoitteena on tehdä siirtymästä oikeudenmukainen siten, että ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen tarjoaisivat uudenlaista työtä ja mahdollisuuksia rakentaa kestävämpää liiketoimintaa.Uudet innovaatiot ja työtehtävät edellyttävät uudenlaista osaamista. Työministeri Haatainen korosti puheenvuorossaan jatkuvan oppimisen merkitystä. Työnantajilla, työntekijöillä ja yhteiskunnalla on yhdessä vastuu osaamisen päivittämisestä tarpeisiin, joita vihreä siirtymä luo työmarkkinoilla.”Kaikilla kansalaisillamme tulee olla taitoja ja kykyjä, jotka auttavat heitä pärjäämään ja menestymään vihreässä siirtymässä. Jatkuva, elinikäinen oppiminen on paitsi oikeus, myös välttämättömyys”, ministeri Haatainen muistutti.Ministeri Haatainen kertoi esimerkkinä Suomesta jatkuvan oppimisen uudistuksen, joka sisältyy hallitusohjelmaan. Sitä on valmisteltu eduskuntapuolueiden ja sidosryhmien yhteistyöllä.Toimia reilun ja oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksiTilaisuuden paneelikeskustelussa kuultiin käytännön esimerkkejä, miten ilmastonmuutos on jo muokannut työtä. Puheenvuoroissa korostettiin muun muassa jatkuvan oppimisen ja osallisuuden merkitystä. Suurin osa koulutukseen käytettävästä rahoituksesta suunnataan nuoriin, mutta on tärkeää pitää myös jo työelämässä olevat mukana muutoksessa.Lisäksi konferenssissa esiteltiin kahta ajankohtaista projektia. Pohjoismaiden ja Saksan ammattiyhdistysten projektilla pyritään turvaamaan oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Pohjoismaiden ministerineuvoston projektissa puolestaan keskitytään vihreän siirtymän vaikutuksiin erityisesti haavoittuvien ryhmien näkökulmasta.Tilaisuuden lopuksi kuultiin Euroopan komission tuoreista suunnitelmista reilun siirtymän turvaamiseksi. Komissio on julkaisemassa joulukuussa suosituksen ilmastonmuutoksen sosiaalisiin ja työelämää koskeviin näkökohtiin vastaamiseksi. EU:n tavoitteena on olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut Ylioppilastutkintolautakunnan kolmivuotiskaudeksi 2022-2024. Lautakunta vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta riippumattomana asiantuntijaelimenä.Uuteen lautakuntaan tulee puheenjohtajaksi professori Jari Lavonen. Puheenjohtajan lisäksi siihen kuuluu 25 jäsentä. Nykyinen lautakunta sisältää puheenjohtajan ja 24 jäsentä.Lautakunnan jäsenet ovat: Alestalo Pekka, Ernvall-Hytönen Anne-Maria Granskog Pamela, Halvari Anu, Harmanen Minna, Honkala Karoliina, Hanska Jussi, Hildén Raili, Hästö Peter, Lassus Jannika, Leino Jaakko, Luukka Minna-Riitta, Merikoski Juha, Mikkola Kati, Karvonen Juha, Mäntylä Katja, Nissilä Leena, Nummela Yvonne, Perälä Mika Pirttisaari Pasi, Ruth Olli, Saarinen Timo, Salmenkivi Eero, Sandman Nils, Schwab Ursula.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti apteekkien verkkopalvelutoimintaa ja sen kehittämistä koskevan keskustelutilaisuuden 24.11.2021. Tilaisuuden tarkoituksena oli keskustella näkemyksistä ja kehitysehdotuksista verkkoapteekkitoiminnan valmistelun tueksi. Tilaisuuteen osallistui lääkkeiden vähittäisjakelun toimijoita, edunvalvontajärjestöjä, potilasjärjestöjä ja viranomaisia. Lääkeasioiden uudistuksen tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääkitysturvallisuus ja -neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus.Lääkeasioiden uudistus jakaantuu kolmeen kokonaisuuteen: 1) apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittäminen, 2) lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen ja 3) lääkehoidon tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittäminen. Osana apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittämistä on tarkoituksena etsiä keinoja lääkkeiden etämyynnin ja apteekkien verkkokauppatoiminnan kehittämiseksi.Tilaisuuteen osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että kehitysehdotuksien pitää lähteä asiakkaiden tarpeista ja mahdollisten muutosten tulee palvella asiakkaita ja lääkkeiden käyttäjiä. Verkkoapteekkitoiminnan tulee omalta osaltaan edistää lääkkeiden käyttäjien rationaalista lääkehoitoa, lääkkeiden saatavuutta ja palveluiden saavutettavuutta. Farmaseuttinen neuvonta nähtiin tärkeänä osana näiden tavoitteiden saavuttamisessa.Keskusteluissa nousi esille kysymys, onko verkkoapteekkitoiminnan tarkoitus täydentää maamme fyysistä apteekkiverkostoa vai korvata sitä. Kysymystä pidettiin erittäin oleellisena sekä itse valmistelutyön sekä sen pohjalta tehtävien kehittämisehdotusten kannalta. Keskusteluissa korostettiin, että kehittämisen tulisi lähteä rationaalisen lääkehoidon tavoitteista eikä kaupallisista lähtökohdista. Osallistujat nostivat esille useita nykyisen sääntelykehikon tuomia haasteita kehittää toimintaa sekä esittävät useita konkreettisia ratkaisuehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Muun muassa Kanta-järjestelmän lainsäädännön uudistamista ja tiedonvälitystä ehdotettiin kehitettäväksi siten, että reseptilääkkeiden etätoimittamisprosessia voitaisiin kehittää nykyistä asiakaslähtöisempään suuntaan.Nykyisen sääntelyn koettiin sitovan etäasioinnin toteuttamisvaihtoehdot liiaksi fyysisen asioinnin malliin, jolloin verkkoasioinnin erityispiirteet eivät tule huomioiduksi. Lisäksi toivottiin viranomaisohjausta verkkoapteekeista tapahtuvien etäkuljetusten järjestämisen yhdenmukaistamiseksi. Tilaisuudessa esiin nousseet ehdotukset ja näkökulmat olivat erittäin hyviä ja ne tullaan huomioimaan apteekkitalouden ja lääkkeiden vähittäisjakelun kehittämistyössä, jota jatketaan osana lääkeasioiden uudistusta.Lääkeasioiden uudistus
NordenBladet —Työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksen hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulaiksi. Ehdotus ajantasaistaisi ja vahvistaisi luontokohteiden suojaa, laajentaisi luonnonsuojelun keinovalikoimaa, edistäisi osallistumista ja tiedon saatavuutta sekä tarjoaisi välineitä vapaaehtoisen suojelun edistämiseen. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä saamelaisten oikeuksien edistäminen otettaisiin uudessa laissa nykyistä paremmin huomioon. Uutuutena lakiin ehdotetaan lisättäväksi ekologista kompensaatiota.Työryhmän ehdotuksessa voimassa olevaa luonnonsuojelulakia on täydennetty ja tarkistettu kauttaaltaan. Lain rakenne ja sen useat pykälät säilyvät kuitenkin ehdotuksessa pitkälti ennallaan, mutta lakiin ehdotetaan myös uutta sääntelyä.Ehdotuksessa on uusia lukuja, jotka koskevat luonnonsuojelun hallintoa, eliölajien vaihdantaa, maahantuontia ja maastavientiä, sekä luontotiedon hallintaa. Ehdotukseen sisältyy myös kokonaan uusi luku ekologisesta kompensaatiosta eli siitä, kuinka taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuva heikennys hyvitetään.Luonnon monimuotoisuudelle keskeisten uhanalaisten luontotyyppien suojelua vahvistettaisiin eri tavoin. Lisääntynyt tieto on kasvattanut tarvetta vahvistaa luontotyyppien suojelua, ja elinympäristöjen turvaaminen edistää samalla myös niistä riippuvaisen uhanalaisen lajiston suojelua.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset rahallisesta avustuksesta, jota voitaisiin myöntää vapaaehtoisiin hankkeisiin ja toimenpiteisiin, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta sekä luonnon- ja kulttuurimaiseman suojelua ja hoitoa. Luonnonsuojelulain mukaisesta suojelusta maanomistajille maksettavat korvaukset säilyisivät ennallaan. Lakiin kuitenkin lisättäisiin mahdollisuus korvaukseen ehdotettavien uusien suojelukeinojen osalta. Korvauksissa otettaisiin huomioon myös maanomistajalle aiheutuvien haittojen yhteisvaikutukset nykyistä paremmin.Uudistuksen valmistelussa on hyödynnetty laajasti tutkimustietoa. Valmistelu on perustunut selvityksiin nykyisen luonnonsuojelulain toimivuudesta ja Suomen luonnon monimuotoisuuden tilasta. Valmistelun tieteellisen taustan vahvistamiseksi ympäristöministeriö kokosi tiedeneuvontahanke SOFIn kanssa tutkijaryhmän, joka loi kokonaiskuvaa lakiuudistuksen vaikutuksista.Uudistusta on valmisteltu laajassa yhteistyössäEhdotusta uudeksi luonnonsuojelulaiksi on valmisteltu ympäristöministeriön asettamassa hankkeessa vuoden 2020 alusta lähtien. Projektiryhmissä ja hankkeen ohjausryhmässä on ollut mukana eri ministeriöitä, viranomaisia, tutkimusorganisaatioita, järjestöjä ja edunvalvontatoimijoita.Valmistelun aikana on kuultu laajasti eri sidosryhmien edustajia ja kansalaisia. Lakiluonnos oli kaikille avoimella lausuntokierroksella 2.7.–6.9.2021. Lausuntoja annettiin yhteensä 210, ja ehdotusta muokattiin niiden perusteella. Lakia valmistelleet ryhmät jatkoivat työtään lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esityksen jatkovalmistelun tukena. Lausuntoyhteenveto julkaistaan joulukuun 2021 aikana.Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Osa jäsenistä ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen tai täydentävän lausuman. Projektin loppuraportti, johon sisältyvät ehdotus hallituksen esitykseksi sekä eriävät ja täydentävät lausumat, julkaistaan 8.12.2021.Lakiehdotuksen viimeistelyä jatketaan virkatyönä, ja seuraavaksi esitys lähetetään lainsäädännön arviointineuvostoon. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tammikuussa 2022.Valtioneuvosto.fi: Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi uudeksi luonnonsuojelulaiksiValtioneuvosto.fi: Luonnonsuojelulainsäädännön uudistaminen
NordenBladet —Naton ulkoministerikokous järjestetään Riiassa 30.11.–1.12. Naton kumppanimaista Suomi ja Ruotsi sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on kutsuttu osallistumaan 1. joulukuuta Länsi-Balkania koskevaan keskusteluun. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto.Länsi-Balkanin alueen vakaus on tärkeää koko Euroopalle. Alueen tukeminen on tärkeää sekä Euroopan unionille että Natolle. Nato tukee alueen vakautta ja turvallisuutta kriisinhallintatoiminnan puitteissa. Naton Kosovossa toimiva KFOR-operaatio (Kosovo Force) on tällä hetkellä suurin Naton kriisinhallintaoperaatio ja sen joukkojen vahvuus on noin 3 700. Suomi on osallistunut KFOR-operaatioon vuodesta 1999 alkaen ja siinä on palvellut yhteensä noin 7300 suomalaista.Suomelle keskustelut Naton kanssa ajankohtaisista turvallisuusympäristöön liittyvistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä ovat erittäin tärkeitä.
