NordenBladet —Puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat allekirjoittamaan sopimuksen Maavoimien Leopard 2 A4 ja 2 A6 -taistelupanssarivaunukalustolle tehtävän ammunnanhallinnan ballistiikan päivityksestä Krauss-Maffei Wegmann GmbH & Co. KG (Saksa) kanssa. Päivityksen on suunniteltu alkavan vuoden 2022 alussa ja päättyvän vuoden 2026 aikana.
Hankinnassa päivitetään Saksasta ja Hollannista hankittujen Leopard 2 A4 ja 2 A6 -taistelupanssarivaunujen suorituskykyä. Päivitystyön toteutuksessa käytetään myös Puolustusvoimien strategisen kumppanin Millog Oy:n resursseja asiantuntija- ja asennustöissä sekä logistiikassa. Kotimainen työllistämisvaikutus on noin 3 – 4 henkilötyövuotta.
Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo optioineen on noin 10 miljoonaa euroa. Se rahoitetaan tähän tarkoitukseen suunnitelluilla ja budjetoiduilla Puolustusvoimien materiaalihankintavaroilla.
NordenBladet —Digitalisaatio, työnteon uudet muodot, osaamisvaatimusten kasvu ja väestörakenteen muutokset vaativat entistäkin parempaa kotoutumispolitiikkaa. Pohjoismaiden kotoutumisesta vastaavat ministerit keskustelevat kotoutumisesta virtuaalikokouksessa, jonka Suomi järjestää Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana.Epävirallisessa kokouksessa Pohjoismaiden ministerit kertovat, mikä kotoutumisessa on eri maissa ajankohtaisinta. Ministerit keskustelevat myös työn murroksen ja digitalisaation vaikutuksista Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisemien The Future of Work in the Nordic Countries ja Digital Transformations of Traditional Work in the Nordic Countries -raporttien pohjalta. Automaation ja digitalisaation nopea eteneminen vaativat lisää taitoja kaikilta niin jokapäiväisessä elämässä kuin työmarkkinoillakin. Matalan ja keskitason koulutuksen työpaikkoja katoaa samalla kun korkean osaamisen työpaikkojen määrä kasvaa. Tämä tarkoittaa, että työntekijöiltä vaaditaan entistä parempia kieli- ja viestintätaitoja sekä abstraktin ajattelun ja ongelman ratkaisun hallitsemista. Pitää varmistaa, että kaikki pysyvät mukanaDigitaitoihin ja koulutukseen pitääkin kiinnittää entistä enemmän huomiota myös kotoutumisen kehittämisessä. Toisaalta digitalisaatio tarjoaa myös tilaisuuden parantaa kotoutumiseen liittyviä palveluita, jos teknologian mahdollisuudet osataan hyödyntää oikein. ”Onnistuneella kotoutumispolitiikalla voimme pitää kaikki mukana muutoksessa ja ottaa teknologian avuksi palveluiden parantamisessa. Ministerikokous on hieno mahdollisuus kuulla, millaisia ratkaisuja eri Pohjoismaat ovat löytäneet kotoutumisen edistämiseen”, sanoo kokouksessa Suomea edustava työministeri Tuula Haatainen. Onnistunut kotoutuminen tukee kilpailukykyä Kokoukseen liittyvässä virtuaalikonferenssissa keskustellaan, miten onnistunut kotoutuminen tukee Pohjoismaiden kilpailukykyä ja perinteisesti vahvaa yhteiskunnallista tasa-arvoa. Ministerikokous ja siihen liittyvä konferenssi järjestetään 7−8.12.2021. Epäviralliseen ministerikokoukseen osallistuvat Pohjoismaiden sekä itsehallintoalueiden kotoutumisesta vastaavat ministerit. Kokoukseen liittyvässä virtuaalikonferenssissa ajatuksia vaihtavat kotoutumisen asiantuntijat, digitaalisuuden osaajat ja yritysten sekä työmarkkinajärjestöjen edustajat.
NordenBladet —Seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäville hankkeille on varattu yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Hankerahoitusta saavat Yrityssalo Oy ja kaksi Koulutuskuntayhtymä Brahen hanketta.Haku oli auki 14.6.–31.8.2021. Rahoitusta oli mahdollista hakea osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin ja niiden koordinaatioon. Määräajassa saatiin kolme hakemusta. Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Etelä-Pohjanmaan liiton edustajien muodostama arviointiryhmä arvioi hankkeet hakuilmoituksessa määritettyjen kriteerien pohjalta.Valintakriteereissä painotettiin muun muassa sitä, että hanke on vaikuttavuudeltaan laaja ja verkostomainen ja tuo lisäarvoa olemassa oleviin toimiin. Lisäksi painotettiin sitä, että hanke on käynnistettävissä nopealla aikataululla. Hakijoiden tuli myös sitoutua vähintään 30 prosentin omarahoitusosuuteen, paitsi koordinaatiohankkeessa.Rahoitusta kansainvälisten rekrytointien tukeen, yritysten rekrytointivalmiuksien kehittämiseen ja koulutukseenYrityssalo Oy:n SEUTUrekry-hankkeen tavoitteena on lisätä seutukaupunkien osaamista kansainvälisissä rekrytoinneissa ja kehittää yritysten rekrytointivalmiuksia. Tavoitteena on myös kehittää keskeisten työvoimapulasta kärsivien alojen vetovoimaa.Koulutuskuntayhtymä Brahen Ketterää osaamista -hankkeen tavoitteena on lisätä seutukaupunkien koulutusmahdollisuuksia ja osaamisen kehittämistä aloilla, joissa on työvoimapulaa. Hankkeen tavoitteena on myös seutukaupunkien yhteisen korkeakouluvision luominen. Koordinaatiohanke tukee edellä mainittujen hankkeiden yhteistyötä, viestintää ja vaikuttavuutta.Rahoitus jakautuu hankkeille seuraavasti:Hankkeiden toteutusaika on 1.1.2022–30.6.2023. Rahoittavana viranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan liitto. Hankekuvaukset on julkaistu Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla.
NordenBladet —Pääministeri Sanna Marinille tänään maanantaina 6. joulukuuta tehdyn koronatestin tulos on negatiivinen. Pääministeri palaa lähitöihin huomenna.
NordenBladet —Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on puolustusministeri Antti Kaikkosen esittelystä ylentänyt puolustusministeriön kansliapäällikön Jukka Matti Juustin insinöörikenraaliluutnantiksi reservissä 6.12.2021 lukien. Tämä on itsenäisen Suomen historian ensimmäinen ylennys insinöörikenraaliluutnantiksi.
Jukka Juusti (s. 1955) on toiminut puolustusministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2016. Hän jää eläkkeelle vuodenvaihteessa. Juustilla on pitkä ja monipuolinen ura puolustushallinnon palveluksessa. Aikaisemmin hän toiminut muun muassa puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkönä, Puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä, Puolustusvoimien pääinsinöörinä ja sotavarustepäällikkönä, Euroopan puolustusviraston materiaalijohtajana sekä puolustusmateriaaliasiantuntijana Suomen erityisedustustossa Natossa. Juusti on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon vuonna 1979 ja Master’s Degree in Defence Administration -tutkinnon Iso-Britanniassa vuonna 1989. Insinöörikenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 2010.
NordenBladet —Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on päättänyt puolustusministeri Antti Kaikkosen esittelystä seuraavista kenraaliylennyksistä Puolustusvoimissa 6.12.2021 lukien: Kenraalimajuri Pasi Tapio Välimäki kenraaliluutnantiksi, prikaatikenraali Kari Juhani Nisula kenraalimajuriksi, eversti Sami Heikki Nurmi prikaatikenraaliksi ja kommodori Janne Ilmari Huusko lippueamiraaliksi.
Kenraaliluutnantti Pasi Välimäki (s. 1965) on toiminut Puolustusvoimien operaatiopäällikkönä vuodesta 2019. Hän siirtyy Maavoimien komentajaksi 1.1.2022 lukien. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Karjalan prikaatin komentajana, Pääesikunnassa sektorijohtajana ja osastoesiupseerina sekä Afganistanissa suomalaisen kriisinhallintajoukon apulaisoperaatiopäällikkönä. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 2019.
Kenraalimajuri Kari Nisula (s. 1967) on toiminut Pääesikunnan valmiuspäällikkönä vuodesta 2019. Hän siirtyy Puolustusvoimien operaatiopäälliköksi 1.1.2022 lukien. Aiemmin hän on palvellut muun muassa Panssariprikaatin komentajana, sotataidon laitoksen johtajana Maanpuolustuskorkeakoulussa, suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Libanonissa ja koulun johtajana Panssariprikaatissa. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2019.
Prikaatikenraali Sami Nurmi (s. 1967) on toiminut puolustusministeriön kansallisen puolustusyksikön johtajana vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajana Maanpuolustuskorkeakoulussa, Puolustusvoimien viestintäjohtajana, Euroopan unionin sotilasesikunnan päällikön avustajana, pataljoonan komentajana Uudenmaan prikaatissa sekä puolustusministerin adjutanttina. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2016.
Lippueamiraali Janne Huusko (s. 1969) on toiminut Rannikkoprikaatin komentajana vuodesta 2019. Hän siirtyy Pääesikunnan valmiuspäälliköksi 1.1.2022 lukien. Aikaisemmin hän palvellut muun muassa osastopäällikkönä ja apulaisesikuntapäällikkönä Merivoimien esikunnassa, Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen apulaisjohtajana sekä sektorijohtajana Pääesikunnassa. Kommodoriksi hänet ylennettiin vuonna 2017.
NordenBladet —Ulkoministeri Pekka Haaviston lauantai-iltana saaman positiivisen koronatestituloksen vuoksi valtioneuvostossa on otettu käyttöön varotoimenpiteet.Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja on ohjeistanut ministereitä ja eräitä virkamiehiä varotoimenpiteenä välttämään kontakteja toistaiseksi. Lisäksi heidät on ohjeistettu hakeutumaan koronatestiin ennen lähityöhön palaamista. Kontaktien välttämisen vuoksi joidenkin ministerien lähipäivien ohjelmaan tulee muutoksia.Eduskuntaa on informoitu asiassa ja muita ulkoministerin kanssa tekemisissä olleita tahoja on tavoiteltu julkisen tiedottamisen lisäksi myös suoraan.Ulkoministeri Haavisto työskentelee toistaiseksi etänä kotoaan käsin.
NordenBladet —Ulkoministeri on oireeton. Hän työskentelee toistaiseksi etänä kotoaan käsin.Valtioneuvoston kanslia ja ulkoministeriö ovat käynnistäneet asian edellyttämät toimet.
NordenBladet —Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson vierailee Suomessa keskiviikkona 8. joulukuuta pääministeri Sanna Marinin kutsusta. Pääministeri Andersson tapaa vierailunsa aikana myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön.Pääministeri Marin ja pääministeri Andersson keskustelevat maiden kahdenvälisistä suhteista sekä ajankohtaisista EU-asioista.Kyseessä on pääministeri Anderssonin ensimmäinen ulkomaanmatka pääministerinä. Suomen ja Ruotsin pääministereillä on tapana tavata toisensa pian nimittämisen jälkeen. Myös pääministeri Marin teki ensimmäisen vierailunsa Ruotsiin.
NordenBladet —Jakeluvelvoitelain avulla edistetään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Jakeluvelvoite on voimassa olevan lain mukaan tällä hetkellä 18 prosenttia ja nousee asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Jakeluvelvoite vähentää liikenteen päästöjä arvion mukaan noin kaksi miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina (CO2eq) vuonna 2030 nykytilaan verrattuna.Jakeluvelvoite on ennustettava, varma ja hallinnollisesti kevyt tapa vähentää tieliikenteen päästöjä. Vuoden 2030 velvoitetason nosto 30 prosentista 34 prosenttiin vähentäisi tieliikenteen päästöjä vielä 0,3–0,4 miljoonaa tonnia CO2eq lisää. Tason nosto 30 prosentista 40 prosenttiin vähentäisi päästöjä vastaavasti 0,8–1,0 miljoonaa tonnia CO2eq.Uusiutuvien polttoaineiden tarve vaihtelee sen mukaan, millaiseksi liikenteen energiankulutus vuonna 2030 kokonaisuudessaan muodostuu. Perusennusteessa uusiutuvien tarve on yhteensä noin 1000 öljyekvivalenttiatonnia, mutta politiikkaskenaariossa, jossa on mukana noin 750 000 sähköautoa, uusiutuvien tarve on alle 900 öljyekvivalenttitonnia. Jos velvoitetta kasvatettaisiin 34 prosenttiin, uusiutuvien kokonaistarve kasvaisi yhteensä 116–133 öljyekvivalenttitonnia riippuen skenaariosta.Nämä tiedot ilmenevät 2.12.2021 julkaistusta AFRY Management Consultingin uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta koskevasta raportista. AFRY teki selvityksen työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön toimeksiannosta syksyn 2021 aikana. Selvitys on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanoa, jolla hallitus tähtää kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.Selvitys käy läpi myös kestävien uusiutuvien polttoaineiden saatavuutta, kysyntää, raaka-aineiden riittävyyttä ja alkuperää, kansallisia sakkotasoja, polttoaineiden hintoja, kustannuksia loppukäyttäjille sekä eri jakeluvelvoitetasojen (30 %, 34 % ja 40 %) vaikutuksia kansantalouteen ja valtiontalouteen.Moni asia vaikuttaa polttoaineiden hintakehitykseen – jakeluvelvoitetason vaikutus maltillinenJakeluvelvoitteen taso ja Suomen tieliikenteen sähköistyminen vaikuttavat polttoaineiden pumppuhintoihin. Mitä korkeampi jakeluvelvoitteen taso on, ja mitä enemmän uusiutuvia polttoaineita tarvitaan, sitä korkeammaksi nousevat pumppuhinnat. Jakeluvelvoitteen tason lisäksi pumppuhintoihin vaikuttavat myös polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat. Nykyisen jakeluvelvoitetason (30 %) arvioidaan nostavan dieselin pumppuhintaa 12–22 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä dieselin hinnan on mallinnettu nousevan samalla aikavälillä 30–40 senttiä/litra. Uusiutuvien polttoaineen hintakehitykseen vaikuttavat muun muassa regulaatiot, raaka-aineiden markkinat, uusiutuvien polttoaineiden kysyntä ja tarjonta sekä sakkotasot. Velvoitetason noston taloudelliset vaikutukset arvioidaan maltillisiksi, sillä polttoaineiden yleinen hintavaihtelu vaikuttaa pumppuhintoihin enemmän kuin jakeluvelvoitteen taso. Velvoitetason nosto 30 prosentista 34 prosenttiin nostaisi dieselin pumppuhintaa arviolta vielä noin 5-10 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä verrattuna edellä mainittuun hintakehitykseen. Jos polttoaineen jakelijat tasaisivat kustannusten nousua myös bensiinin puolelle, vaikutus dieselin hintaan olisi pienempi.Kaasun pumppuhintojen arvioidaan nousevan maltillisemmin kuin dieselin, jolloin erityisesti nesteytetyn biokaasun kilpailukyky raskaassa kalustossa paranisi. Puhtaan biokaasun jakelija voisi saada lisäksi ylitäytön osalta merkittäviä ns. tikettimyyntituloja, joita syntyy, kun jakelija jakelee uusiutuvia polttoaineita yli vaaditun määrän ja myy ylitäytön osuuden toiselle jakeluvelvolliselle.Ruoka-, kemian- ja energiateollisuus käyttävät osin samoja raaka-aineita kuin uusiutuvien polttoaineiden tuottajat. Polttoaineiden kysynnän kasvaessa raaka-aineiden syrjäytysvaikutuksilta ei selvityksen mukaan voida varmuudella välttyä. Jakeluvelvoitteen nosto lisäisi erityisesti kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-aineiden sekä tiettyjen eläinrasvojen ja uusien kasviöljyjen käyttöä, koska ravinto- ja rehukasvien enimmäisosuus on Suomessa rajattu 2,6 prosenttiin tieliikenteen kokonaisenergiankäytöstä.Maailmassa on riittävästi nykylainsäädännön kestävyyskriteerit täyttäviä uusiutuvia polttoaineita Suomen tarpeisiin, mutta velvoitetason nosto ei ole riskitöntä. Kehittyneiden biopolttoaineiden kapasiteetti ei näyttäisi kasvavan samassa suhteessa kysynnän kanssa, minkä ennustetaan johtavan niukkuuteen vuotta 2030 lähestyttäessä. Raaka-aineisiin liittyvänä syrjäytysriskinä selvityksessä nousee esille se, että kemianteollisuuden raaka-aineet voisivat korvautua kasviöljyjen lisäviljelyllä, jolla voi olla epäsuoria maankäytön muutoksia.Regulaatiokentän muutokset, epävarmuudet liittyen kehittyvien biopolttoaineiden investointeihin, raaka-aineiden saatavuus ja syrjäytysvaikutukset sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien kehittyminen heikentävät toimialan pitkän aikavälin ennustettavuutta.
