NordenBladet —Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tuppuraisen erityisavustajaksi Saara PokkiEurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen EU-asioiden erityisavustajaksi on nimitetty Saara Pokki. Pokki aloittaa tehtävässään 03.12.2021.Pokki on aiemmin työskennellyt Euroopan parlamentissa S&D-ryhmän poliittisena asiantuntijana, Euroopan parlamentin jäsenen kotimaan avustajana sekä vaikuttajaviestinnän asiantuntijana. Hän on valmistunut eurooppalaisen politiikan maisteriksi Leuvenin yliopistosta.Pokki siirtyy EU-asioiden erityisavustajaksi Pilvi-Elina Kupiaksen tilalle.
NordenBladet —Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka pitää Suomen puheenvuoron Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n yleiskokouksessa 6.12.2021. Järjestön toimintaa koskevien päätösten lisäksi etäkokouksessa keskustellaan merenkulun ympäristö- ja turvallisuuskysymyksistä.Ministeri Harakan aiheina hänen videopuheenvuorossaan ovat merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja meriliikenteen automaatio. Suomi on esittänyt IMO:ssa uusia työjärjestelyitä. Tavoitteena on, että neuvottelut keinoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä etenisivät nykyistä suunnitellummin ja että myös pienimmillä mailla olisi tasavertaiset mahdollisuudet osallistua.– On selvää, että merenkulun päästöjä täytyy vähentää merkittävästi jo tällä vuosikymmenellä. Meidän on IMO:ssa löydettävä konkreettiset keinot siihen, että kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöt saadaan nollaan vuoteen 2050 mennessä, ministeri Timo Harakka sanoo.– Meriliikenteen digitalisaatiossa ja automaatiossa on paljon potentiaalia, sillä ne parantavat liikenteen tehokkuutta, turvallisuutta ja ilmastoystävällisyyttä. Tarvitsemme yhteistä kansainvälistä säännöstöä, jotta uudet teknologiat saadaan turvallisesti käyttöön, Harakka toteaa.Onkin tärkeää, että IMO:n työohjelmaan sisältyy automaatioinstumentin kehittäminen. Sen avulla kansainvälistä merenkulkua voidaan automatisoida laillisesti ja turvallisesti.Joka toinen vuosi kokoontuva yleiskokous on IMO:n korkein päättävä elin. Yleiskokous päättää järjestön seuraavien vuosien työohjelmasta, budjetista ja valitsee neuvoston. IMO:n yleiskokouksen lisäksi Suomi on osallistunut kokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelutyöhön järjestön komiteoissa, alakomiteoissa ja työryhmissä.Yleiskokous pidetään etäyhteyksin 6.-15.12.2021. Kokousvaltuuskuntaan kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenne- ja viestintäviraston, Suomen Lontoon-suurlähetystön, Rajavartiolaitoksen ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajia. Mitä seuraavaksi?Keskustelu päästövähennyskeinoista jatkuu IMO:n (International Maritime Organization) meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee) istunnossa kesäkuussa 2022. Turvallisuuskomiteassa (Maritime Safety Committee) päätetään huhtikuussa 2022 tarkemmin, miten automaatioinstrumentti saadaan käyttöön.
NordenBladet —Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea euroryhmässä maanantaina 6. joulukuuta sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa tiistaina 7. joulukuuta. Molemmat kokoukset järjestetään Brysselissä.Neuvosto pyrkii poliittiseen yhteisymmärrykseen arvonlisäverodirektiivin muuttamisesta niin, että jäsenmaat saisivat lisää liikkumavaraa verokantojen määrittämisessä. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan kompromissiehdotuksen.Lisäksi neuvoston asialistalla on muun muassa Euroopan komission syyspaketti, joka käynnistää vuoden 2022 talouspolitiikan EU-ohjausjakson. Esillä on myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen, puheenjohtajan raportti pankkiunionin syventämisestä, EU:n ilmastopaketti, pääomamarkkinaunioni ja yritysverotuksen käytännesäännöt.Euroryhmä keskustelee euroalueen talouspolitiikastaEuroryhmä keskustelee muun muassa seuraavista aiheista:Kreikan lainaohjelman jälkeinen valvonta ja sovitut helpotukset lainaehtoihinEuroopan komission syyspaketti: suositus euroalueen talouspolitiikaksi ja euromaiden alustavien talousarviosuunnitelmien arviointiKansainvälisen valuuttarahaston arvio euroalueen taloudesta (niin sanottu artikla IV -konsultaatio).
NordenBladet —Koronapandemia on nostanut huoltovarmuuden ja varautumistyön yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön, ja synnyttänyt tarpeen huoltovarmuuden kehittämisestä yli hallituskausien. Tätä kehitystyötä tukee työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä huoltovarmuusselonteon valmistelu. Se on tarkoitus antaa valtioneuvoston selontekona eduskunnalle syksyllä 2022. Sitä ennen valmistelussa on monta välietappia. Ensimmäinen sidosryhmille suunnattu työpaja järjestettiin virtuaalisesti 3.12.2021. Valmistelun aikana järjestetään vähintään kolme työpajaa tai muuta keskustelutilaisuutta, joiden pohjalta täsmennetään selonteossa käsiteltäviä painopisteitä, ja joilla haetaan eri toimijoilta evästystä selonteon valmisteluun. Valmistelutilaisuuksia järjestetään tammi-maaliskuussa 2022.Ensimmäisen työpajan teemoihin johdattelivat TEM:n ylijohtaja Antti Neimalan avauspuhe ja toimitusjohtaja Janne Känkäsen terveiset Huoltovarmuuskeskuksesta. Lisäksi Christian Fjäder Geostrat Oy:stä johdatteli alustuksellaan huoltovarmuuden nykytilasta ja tulevaisuuden muutospaineista työpajan pienryhmiä päivän teemoihin.Avausten jälkeen osallistujilta pyydettiin näkemyksiä 1)huoltovarmuuden nykytilasta ja toimintaympäristön muutoksesta. Sen pohjalta jatkokysymys oli, 2) mihin käytännön toimenpiteisiin tulisi ryhtyä tilannekuvan ja muutosanalyysin perusteella, välittömästi, keskipitkällä aikavälillä ja mitkä olisivat pitkän aikavälin strategiset muutokset. Kolmanneksi haluttiin näkemyksiä siitä, 3) millainen on huoltovarmuusorganisaation rooli ja mitkä ovat huoltovarmuusorganisaation keskeiset tehtävät tulevaisuudessa.Pienryhmäkeskustelujen yhteenvedon tiivisti Frisky & Anjoy:n Petri Uusikylä. Uusikylä totesi, että pienryhmissä keskusteltiin esillä olleista teemoista laajasti ja monipuolisesti. Hän nosti esille muun muassa viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoiminnan ja tiedonkulun merkityksen, huoltovarmuusorganisaation sisäisen yhteistyön sujuvuuden, tilannekuvatyön roolin, huoltovarmuutta koskevan sääntelyn kehittämisen sekä ilmastonmuutoksen ja digitalisaation vaikutukset huoltovarmuuteen.Keskustelussa tuotiin esille myös tulevaisuuden huoltovarmuuden tarvitsema työkalupakki, joka mahdollistaa eri toimien toteuttamisen ja jonka sisällön määrittelyyn huoltovarmuusselonteko antaa hyvän mahdollisuuden.Tilaisuuden lopuksi Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Jukka Ruusunen kiteytti huoltovarmuusorganisaation tulevaisuuden näkymiä. Tilaisuus päättyi teollisuusneuvos Eeva Vahteran kiitoksiin osallistujien aktiivisesta ja ajatuksia herättävästä panoksesta. Työpajaan oli kutsuttu huoltovarmuusorganisaation edustajia kuten poolien puheenjohtajat ja sihteerit, sektorien sihteerit sekä alueellisten ELVAR-toimikuntien sihteerit ja AVI-huoltovarmuusylitarkastajat. Kaikkiaan osallistujia oli yli 60.Huoltovarmuusorganisaatioiden edustajat tekevät huoltovarmuustoimintaa käytännössä. Heillä on kokemusta laajasta huoltovarmuuskokonaisuudesta, ja heidän asiantuntevia näkemyksiä halutaan hyödyntää selontekotyössä ja huoltovarmuustoiminnan kehittämisessä.Huoltovarmuusorganisaatio ja sidosryhmät ovat tiiviisti mukana selonteon valmistelussa. Valmistelua ohjaa suppea poikkihallinnollinen johtoryhmä, jonka puheenjohtaja on TEM:n kansliapäällikkö Raimo Luoma. Selonteon valmistelun seurantaa varten asetetaan joulukuussa myös parlamentaarinen seurantaryhmä. Selonteon luonnoksesta järjestetään laaja lausuntokierros keväällä 2022.
NordenBladet —Kaksi Euroopan neuvoston alaista komiteaa sai samalla marraskuisella viikolla uudet suomalaispuheenjohtajat. Suomen pysyvä edustaja Euroopan neuvostossa, suurlähettiläs Nina Nordström valittiin Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen GRECOn sääntömääräisen komitean puheenjohtajaksi. Suurlähettiläs Päivi Kairamo taas Euroopan neuvoston terrorismin vastaisen komitean CDCT:n puheenjohtajaksi vuodelle 2022.Korruptionvastainen työ vahvistaa oikeusvaltiotaKorruptionvastainen toimielin (GRECO – Group of States against Corruption) on yksi Euroopan neuvoston oikeusvaltiotoimielimistä. Se valvoo järjestön korruptionvastaisten rikos- ja siviilioikeudellisten sopimusten noudattamista jäsenmaihin tehtävillä maatarkastuksilla ja esittää suosituksia vastaamaan jäsenmaiden korruptionvastaisissa toimissa havaittuihin puutteisiin. Suomi on ollut maatarkastuksen kohteena yhteensä viisi kertaa, viimeksi vuonna 2017. Suurlähettiläs Nina Nordström Kuva: Kimmo Räisänen GRECOn jäsenvaltioiden edustajista koostuvan sääntömääräisen komitean tehtävänä on muun muassa hyväksyä GRECOn ohjelma ja talouskehys ja huomauttaa julkisesti jäsenvaltioille, mikäli nämä jättävät GRECOn suosituksia toimeenpanematta.“Euroopan neuvosto vahvistaa eurooppalaista oikeusvaltiota. Korruption estäminen on siinä oleellinen osa”, sanoo komitean vastavalittu puheenjohtaja, suurlähettiläs Nordström. Suurlähettiläs Päivi KairamoTerrorismia vastaan ihmisoikeuksia kunnioittaenTerrorisminvastaisen yhteistyön suurlähettiläs Päivi Kairamo on valittu Euroopan neuvoston terrorismin vastaisen johtokomitean CDCT:n (Committee on Counter-Terrorism) puheenjohtajaksi vuodelle 2022.CDCT vastaa Euroopan neuvoston terrorismin vastaisen työn koordinoinnista. Komitea neuvottelee ja valmistelee terrorismin vastustamista koskevia oikeudellisia välineitä sekä suosituksia ja suuntaviivoja terrorismin ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.”CDCT:llä on merkittävä rooli terrorismin vastaisen toiminnan kansainvälisten standardien asettajana, joka huomioi samalla ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen”, sanoo suurlähettiläs Kairamo.Euroopan neuvoston keskeiset oikeudelliset välineet terrorismin torjunnassa ovat yleissopimus terrorismin ennaltaehkäisystä sekä sopimuksen lisäpöytäkirja, joka edellyttää kriminalisoimaan mm. matkustamisen ulkomaille terroristisessa tarkoituksessa sekä sellaisen matkustamisen rahoittamisen, järjestämisen tai muun edistämisen.Euroopan neuvostoEuroopan neuvosto on hallitusten välinen järjestö, joka keskittyy ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Järjestö perustettiin 1949, ja sillä on 47 jäsenvaltiota – siten se on esimerkiksi Euroopan unionia laajempi. Euroopan neuvoston perustehtävä on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen. Tärkeimpänä keinona tässä työssä ovat sitovat sopimukset ja niiden täytäntöönpanon valvonta.
NordenBladet —EU-maiden työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavat ministerit keskustelevat neuvostossa työssäkäyvien köyhyyden torjunnasta vähimmäispalkkadirektiivin avulla, palkka-avoimuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta työelämässä.Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiainneuvosto kokoontuu maanantaina 6.12.2021 Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa työministeri Tuula Haatainen.Neuvoston on tarkoitus hyväksyä kokouksessa yleisnäkemys riittäviä vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä. Tavoitteena ei ole jatkossakaan asettaa kaikille EU-maille yhteistä vähimmäispalkkaa, vaan direktiivissä määritellään keinoja, joilla jäsenvaltioiden tulee edistää vähimmäispalkan riittävyyttä. Direktiiviluonnos ei edellytä lakisääteisen vähimmäispalkan säätämistä maissa, joissa palkat sovitaan työehtosopimuksissa. Kun neuvosto on saavuttanut yleisnäkemyksen, neuvosto aloittaa asiasta neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa.”Suomelle on tärkeää torjua työssäkäyvien köyhyyttä. Samaan aikaan EU:n vähimmäispalkkadirektiivin tulee kunnioittaa työmarkkinaosapuolien oikeutta neuvotella ja solmia työehtosopimuksia”, työministeri Haatainen sanoo.Ministerit keskustelevat sukupuolten tasa-arvosta työelämässäNeuvostossa käydään kaksi periaatekeskustelua. Ensimmäisessä periaatekeskustelussa käsitellään eurooppalaista ohjausjaksoa. Toisen keskustelun aiheena on ”Kohti tasa-arvoista Eurooppaa”, eli sukupuolten välinen tasa-arvo, jonka edistäminen on Suomelle keskeinen EU-toiminnan prioriteetti.Vähimmäispalkkadirektiivin lisäksi neuvoston on tarkoitus hyväksyä myös yleisnäkemys palkka-avoimuusdirektiivistä. Direktiivin tavoitteena on miesten ja naisten samapalkkaisuuden edistäminen palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla. Suomi kannattaa direktiiviehdotuksen tavoitteita.Neuvostossa hyväksytään päätelmät tekoälyn vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon työmarkkinoilla sekä päätelmät kestävästä työstä koko elämänkaaren ajan. Lisäksi neuvostossa saadaan edistymisraportti yhdenvertaisuusdirektiivistä.Terveysministerien keskusteluaiheena koronapandemiaTSTK-neuvoston terveysministerien kokous järjestetään tiistaina 7.12.2021 Brysselissä. Kokouksessa Suomea edustaa valtiosihteeri Eila Mäkipää.Kokouksessa vaihdetaan näkemyksiä koronasta ja hyväksytään päätelmät terveysunionista. Keskusteluaiheena on muun muassa kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien riittävä ja oikea-aikainen saatavuus, omikron-variantin leviämisen ehkäisy, 12-vuotiaiden rokottaminen ja koronalääkkeiden hankinta EU-tason yhteishankinnoilla.”On tärkeää toteuttaa EU:n yhteisiä toimia, joilla pyritään estämään koronaepidemian kasvun kiihtyminen uudelleen ja erityisesti herkemmin tarttuvan virusmuunnoksen leviäminen”, toteaa valtiosihteeri Mäkipää.
NordenBladet —Valtioneuvosto järjestää Merikasarmilla juhlavalaistuksen Suomen 104:ntena itsenäisyyspäivänä. Merikasarmin uudistuneet, modernit toimitilat otettiin käyttöön syyskuussa.Merikasarmin historiallisten tilojen remontti on valmis ja ne kokoavat nyt kaikki 800 ulkoministeriön Helsingissä olevaa työntekijää saman katon alle. Suojeltu rakennus on pyritty remontoimaan vanhaa kunnioittaen, ja samalla huomioiden nykyaikaisen valtioneuvoston monitilatyöympäristön vaatimukset.Merikasarmia valaistaan kansallisina ja kansainvälisinä juhla- ja teemapäivinä. ”Haluamme kauniin, historiallisen rakennuksemme valaisulla toivottaa kaikille hyvää itsenäisyyspäivää”, sanoo valtiosihteeri Matti Anttonen.Merikasarmin vanhin osa on valmistunut 1820. Sen on suunnitellut arkkitehti C. L. Engel kasarmirakennukseksi venäläisille sotilaille. Kokonaisuuden uudemmat osat on suunnitellut arkkitehti E. Kråkström 1980-luvulla. Ulkoministeriö muutti tiloihin 1980-luvun lopulla. Merikasarmin omistaa Suomen valtio, jota edustaa Senaatti-kiinteistöt. Valtioneuvoston kanslia vuokraa ja hallinnoi tiloja ulkoministeriön ollessa pääasiallinen tilojen käyttäjä.
NordenBladet —Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tänään vahvistanut ulkoasiainhallinnosta annetun tasavallan presidentin asetuksen muutoksen. Uusia ulkomaanedustustojen sijaintipaikkoja ja edustustoissa järjestettäviä konsulipalveluita koskeva muutos tulee voimaan 10.12.2021. Tällä muutoksella perustetaan Suomen suurlähetystöt Senegalin Dakariin ja Qatarin Dohaan 10.12.2021.Molemmat suurlähetystöt aloittavat toimintansa pienimuotoisesti ja väliaikaisissa tiloissa. Konsulipalvelut annetaan edelleen Dakarin osalta Suomen Abujan-suurlähetystössä ja Dohan osalta Suomen Abu Dhabin -suurlähetystössä siihen asti, kun uusien edustustojen tilat mahdollistavat palvelujen antamisen. Sekä Suomen Dakarin-suurlähetystössä että Suomen Dohan-suurlähetystössä annetaan kuitenkin palvelua hädänalaisessa asemassa oleville ja hoidetaan muut välitöntä toimintaa paikan päällä vaativat kiireelliset konsulipalvelut heti 10.12. alkaen.Lisäksi asetuksen muutos koskee Suomen Teheranin-suurlähetystöä, jolla on jatkossa toimivalta antaa Iranissa laillisesti oleskeleville afganistanilaisille oleskelulupapalveluita. Aikaisemmin näitä palveluita on saanut ainoastaan Suomen New Delhin -suurlähetystöstä.
Suurlähettiläs Nina Nordström Kuva: Kimmo Räisänen
Suurlähettiläs Päivi Kairamo