NordenBladet — Sisäministeriö on tänään 13.12. julkaissut ulkosuomalaisstrategian vuosille 2022–2026. Strategiassa on asetettu tavoitteita ja toimia, joilla halutaan vastata ulkosuomalaisten palvelutarpeisiin ja hyödyntää entistä paremmin ulkosuomalaisten omaa osaamista.Suomen kansalaisia asuu maan ulkopuolella noin 300 000. Joidenkin arvioiden perusteella suomalaista syntyperää olevia henkilöitä on maailmalla jopa 1,6–2 miljoonaa.– Haluamme ulkosuomalaisstrategialla vahvistaa ulkosuomalaisten yhteyksiä ja osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Strategian toimilla pyritään siihen, että jatkossa Suomi pystyy entistä paremmin palvelemaan kansalaisiaan ajasta ja paikasta riippumatta sekä tukemaan suomalaista identiteettiä ja kulttuuria ulkomailla, kertoo sisäministeri Krista Mikkonen. Strategian tavoitteet ja toimet liittyvät
•    ulkosuomalaisasioiden koordinoimiseen valtionhallinnossa
•    ulkosuomalaisia koskevan viranomaisviestinnän kehittämiseen
•    ulkosuomalaisten sujuvan viranomaisasioinnin edistämiseen
•    ulkosuomalaisten suomalaisen identiteetin, kielen, kulttuurin ja kansalaisuuden vahvistamiseen
•    ulkosuomalaisten hyödyntämiseen elinkeinoelämän, vienninedistämisen, tutkimuksen ja kestävän kehityksen tukemisessa
•    ulkosuomalaisten yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamiseen
•    paluumuuton houkuttelevuuteen.– Ulkosuomalaisissa on paljon Suomen työmarkkinoiden kaipaamia osaajia, siksi olemme halunneet varmistaa, että ne ulkosuomalaiset, jotka suunnittelevat paluuta kotimaahan, pystyvät tekemään sen mahdollisimman helposti, ministeri jatkaa.Ulkosuomalaiset otettiin mukaan strategian valmisteluunUuden strategian valmistelua ohjasi halu kuulla ja osallistaa ulkosuomalaisia itseään. Strategia pohjautuu muun muassa tietoon, jota kerättiin ulkosuomalaisille järjestetyissä työpajoissa. Lisäksi työssä on huomioitu kesällä 2021 järjestetyn ulkosuomalaisparlamentin istunnon päätöslauselmat.
Valmistelussa hyödynnettiin myös Siirtolaisuusinstituutin laajan Muuttuva ulkosuomalaisuus  kyselytutkimuksen tuloksia ja ulkoministeriön tekemää selvitystä verrokkimaiden ulkokansalaispolitiikoista.Työryhmä seuraa strategian toimeenpanoaSisäministeriöllä on valtionhallinnossa ulkosuomalaisten asioita koordinoiva rooli. Ulkosuomalaisstrategia on sisäministeriön asiakirja, jonka oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä on hyväksynyt kirjallisessa menettelyssä.
Strategian valmisteluun osallistuneet seitsemän ministeriötä jatkavat yhteydenpitoa ja strategian toimeenpanon seurantaa valtionhallinnon uudessa ulkosuomalaisasioiden työryhmässä. Työryhmä kokoontuu sisäministeriön johdolla vuosittain ja tarkastelee toimenpiteissä edistymistä. Seurantaprosessissa kuullaan Suomi-Seura ry:tä ja Siirtolaisuusinstituuttia, jotka osallistuivat myös strategian laatimiseen. Työryhmän kokouksen pohjalta suunnitellaan sisäministeriön koordinoimana vuosittain loppuvuodesta järjestettävä ulkosuomalaiswebinaari. Strategiakauden puolivälissä vuoden 2024 alkupuoliskon aikana ulkosuomalaisstrategian toimeenpanon edistyminen viedään ministerityöryhmän keskusteluun. Seuraavan strategian valmistelu alkaa vuoden 2025 lopulla.Kysy lisää strategiasta – osallistu esittelytilaisuuteen 15.12.Sisäministeriö kutsuu ulkosuomalaiset ja muut aiheesta kiinnostuneet strategian esittelytilaisuuteen, joka järjestetään Facebook-livelähetyksenä keskiviikkona 15.12. kello 13. Tilaisuuden avaa sisäministeri Mikkonen. Paikalla esittelemässä strategiaa ja vastaamassa yleisön kysymyksiin ovat sisäministeriön erityisasiantuntija Marja Avonius ja Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg.
Kysymyksiä strategiasta, sen valmistelusta ja toimeenpanosta voi lähettää sekä lähetyksen aikana että ennakkoon Facebookin tapahtumasivun kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Perhehoidon palkkiot ja korvaukset muuttuvat 1.1.2022. Hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee 847,24 euroon.Kunnat voivat maksaa myös vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.Hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain palkkakertoimella.Perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia ja käynnistämiskorvauksia on tarkistettu elinkustannusindeksin mukaisesti. Vuoden 2022 alusta kulukorvauksen vähimmäismäärä on 437,44 euroa. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 3106,53 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Täysimääräisen elatustuen määrä on 1.1.2022 lukien 172,59 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 3,13 prosenttia.Myös elatusavut nousevat 3,13 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää kuntainfossa rahamäärät, jotka on annettu STM:n ja oikeusministeriön ohjeessa lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi.Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (OM:n julkaisu 2007:2)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin rahoittama lyhytkestoisen asiantuntijatuen ohjelma TAIEX täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Merkkipaalua juhlistettiin Suomessa julkaisulla ja tilaisuudella.TAIEX aloitti toimintansa tammikuussa 1996 teknisenä apuna Keski- ja Itä-Euroopan niin kutsutuille assosiaatiomaille unionin sisämarkkinoihin lähentymiseksi. Ohjelma on sittemmin laajentunut niin temaattisesti kuin maantieteellisestikin ja on tänä päivänä globaali kehittämisohjelma, joka tuo yhteen julkisen hallinnon asiantuntijoita eri puolilla maailmaa. Komission tilastojen mukaan TAIEX-toimintaan on vuodesta 1996 lähtien osallistunut yli 40 000 asiantuntijaa ja tapahtumia on järjestetty jo yli 26 000.TAIEXia eri näkökulmistaTAIEXin kansallinen 25-vuotisjuhlatilaisuus järjestettiin 25.11. virtuaalisesti. Tilaisuus keräsi laajan osallistujajoukon ja sen aikana kuultiin puheenvuoroja ulkoministeriöstä, komissiosta sekä suomalaisilta TAIEX-toimijoilta.Juhlaseminaarin alkusanat lausui ulkoministeriön valtiosihteeri Matti Anttonen, joka totesi TAIEXin olleen vuosien saatossa Suomelle konkreettinen väline olla kokoaan suurempi maailmalla. Komission naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvotteluiden pääosaston tervehdyksen esitti virkaatekevä yksikönpäällikkö Francisco López-Menchero. López-Menchero kiitti Suomea aktiivisesta osallistumisesta TAIEXiin erityisesti viime vuosina. TAIEXin kansallinen koordinaattori Eerikki Vainio ulkoministeriöstä kertoi tämän jälkeen Suomen osallistumisesta TAIEXiin vuosina 1996–2021.Tilaisuudessa pääsivät ääneen myös TAIEXissa eri tavoin mukana olevat toimijat. Tämä toteutui kolmen puheenvuoron kokonaisuudessa, jossa jokainen puhuja tarkasteli TAIEXia vähän eri näkökulmasta. Ensin lakiasianjohtaja Ritva Suurnäkki Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista kertoi kokemuksiinsa pohjaten, miltä toiminta näyttäytyy asiantuntijalle. Yksikönpäällikkö Helena Ewalds Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vuorostaan tarkasteli TAIEXia organisaation näkökulmasta. Osuuden kolmannessa puheenvuorossa Suomen Romanian ja Moldovan -suurlähettiläs Marjut Akola käsitteli TAIEXia Suomen edustuston näkökulmasta.Puheenvuoroissa korostuivat muun muassa vuorovaikutuksen merkityksellisyys TAIEX-kohtaamisissa, edunsaajahallinnon tarpeiden kuuntelemisen tärkeys sekä asiantuntijuuden ja asiantuntijoiden keskeinen rooli toiminnassa.Tilaisuuden lopuksi kuultiin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen videotervehdys.Julkaisulla pysyvämpää näkyvyyttä toiminnalleTAIEXin juhlajulkaisu 25 vuotta asiantuntijayhteistyötä: Euroopan unionin TAIEX-ohjelma ja Suomi julkaistiin muutama päivä ennen tilaisuutta. Julkaisu käy läpi TAIEXin kehityksen toiminnan alkuvaiheesta tähän päivään ja toimii tältä osin perustietopakettina TAIEXista.Ohjelman esittelyn lisäksi julkaisu vetää yhteen Suomen osallistumista TAIEX-toimintaan. Tätä käsitellään sekä osallistujamäärien että toiminnan maantieteellisen ja temaattisen kohdentumisen kautta. Julkaisuun on koottu myös lyhyitä kommentteja TAIEXiin osallistuneilta suomalaisilta asiantuntijoilta ja organisaatioilta. Kommenteista on luettavissa, että TAIEXiin osallistuminen on Suomessa koettu hyödyllisenä ja että osallistumisesta saatavat hyödyt tunnistetaan laajasti.Kartta Suomen TAIEX-yhteistyöstä 1996–2021 Yhteistyö on ollut laajaa. Suomi on 25 vuoden aikana tehnyt TAIEX-yhteistyötä yli 60 maan kanssa. Kartta: Nórr Design/Pekka Pölkki.”Julkaisu on tarkoitettu kaikille TAIEX-toiminnasta kiinnostuneille. Se paitsi käy läpi Suomen toimintaa, kannustaa toivottavasti myös uusia tahoja hakeutumaan toiminnan piiriin. Julkaisussa on haluttu nostaa vahvasti esiin se, miten toimijamme ovat osallistumisensa kokeneet. Tämä tarjoaa vertaisnäkökulmaa osallistumista pohtiville”, tiivistää Eerikki Vainio. Kansallinen TAIEX-koordinaattori (2019–2021) Eerikki Vainio, asiantuntija     25 vuotta asiantuntijayhteistyötä: Euroopan unionin TAIEX-ohjelma ja Suomi on luettavissa valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilun järjestämistä koskevan lainsäädännön voimassaolon jatkamisesta.Arviointineuvosto tuo esille, että vaikutuksia kokeiluhankkeesta ja sen toimivuudesta voi olla haasteellista esittää, kun lakimuutos tehdään vasta kokeiluhankkeen oltua vähän aikaa voimassa. Lakiluonnoksessa tulisi lisätä tarkempia kuvauksia kokeiluhankkeen tähän mennessä saaduista tuloksista. Lisäksi lakiluonnoksen tavoitetta tulisi vielä selkeyttää. Onko esitysluonnoksen tavoitteena alkuperäisen kokeiluhankkeen tavoitteet vai onko muutoksen tavoitteena mahdollistaa ja valmistella TE-palveluiden siirtoa kuntien vastuulle?Arviointineuvosto katsoo, että taloudelliset vaikutukset kuntiin on arvioitu puutteellisesti. Taloudellisia vaikutuksia kuntiin tulisi arvioida esitysluonnoksessa tarkemmin. Myönteistä esitysluonnoksessa on se, että siinä on nostettu avoimesti esille syy olennaisten kustannusvaikutusten puuttumiselle. Kuntien kustannuksia koskeva kyselyn vastauksien vähäisestä määrästä johtuen arvioita ei ole voitu lakiluonnoksessa tehdä. Arviointineuvosto katsoo, että epäselväksi jää olisiko esitysluonnoksessa ollut mahdollista arvioida taloudellisia vaikutuksia kuntiin muiden menetelmien kuin kyselyn kautta.Lakiehdotuksessa tulisi arvioida myös yhteiskunnallisia vaikutuksia, esimerkiksi mitä vaikutuksia kokeilun jatkamisella olisi TE-palveluja käyttäviin asiakkaisiin. 
Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu työllisyyden edistämisen kuntakokeilun järjestämistä koskevan lainsäädännön voimassaolon jatkamisesta koskevasta hallituksen esityksestä.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maailman terveysjärjestö WHO:n kymmenes terveyden edistämisen maailmankonferenssi järjestetään 13.-15.12. virtuaalisesti. Konferenssin teemana on hyvinvointi ja se keskittyy terveyden ja hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön yhteyksiin. Suomi on konferenssin tukija.Suomen valtuuskuntaa konferenssissa johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta. Tervahauta edustaa Suomea paneelissa, joka käsittelee hyvinvointitaloutta ja kestävää kehitystä.Terveyden edistäminen on Suomen terveyspolitiikan kulmakiviä ja pitkäaikainen globaalin terveyspolitiikan painopiste. Suomi pitää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteen tuomista tärkeänä ja katsoo, että hyvinvointitalous rakentaa vuosikymmeniä jatkuneen työn pohjalle terveyden edistämiseksi kaikissa politiikoissa. WHO:lla on keskeinen asema tämän näkökulman esiin tuomisessa. Konferenssissa annetaan julkilausuma poliittisen tuen vahvistamiseksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Edellisen kerran maailmankonferenssi järjestettiin vuonna 2016.Rekisteröidy konferenssiin tästä:
10th Global Conference on Health Promotion
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annettua lakia, valtion liikelaitoslakia ja valtion virkaehtosopimuslakia. Lausuntoaika on 10.12.2021–31.1.2022.Laissa on tarkoitus säätää siitä, että valtion virastojen ja laitosten tulisi vuokrata toimitilansa ensisijaisesti valtion omistuksessa ja liikelaitoksen hallinnassa olevista toimitiloista. Laissa lueteltaisiin myös ne tilanteet, jolloin virasto tai laitos voisi vuokrata toimitilansa suoraan ulkopuoliselta vuokranantajalta. Sääntelyä on tarkoitus täydentää myös valtioneuvoston asetuksella, joka on lausuntopyynnön liitteenä.Valtion toimitilavuokrauksesta ei ole aiemmin säädetty lain tasolla, vaan asiaa koskevat säännökset ovat sisältyneen valtioneuvoston asetukseen valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoitamisesta. Muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunta ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies ovat kiinnittäneet asiaan huomiota, sillä valtion liikelaitosten toiminnan ja talouden yleisistä perusteista on säädettävä lailla. Asetuksen toimitilavuokrausta koskevat pykälät kumottiin 13. joulukuuta 2021 alkaen.Lisäksi valtion liikelaitoslakia esitetään muutettavaksi siten, että liikelaitosten toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi lisättäisiin liiketaloudellisten periaatteiden rinnalle hyvän hallinnon perusteet. Valtion virkaehtosopimuslaista esitetään kumottavaksi liikelaitoksen toimitusjohtajan nimittämistä koskeva säännös, koska asiasta säädetään jo liikelaitoslaissa. Lisäksi lakeihin tehtäisiin joitakin teknisiä täsmennyksiä.Valtiovarainministeriö on asettanut aiemmin vuonna 2021 työryhmän valmistelemaan tarvittavia säännösmuutoksia valtion toimitilavuokraukseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — n/a

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö kotiutti perjantaina 10.12.2021 suomalaisen äidin ja hänen neljä lastaan Syyriasta. Kaikki viisi ovat aiemmin olleet al-Holin leirillä. Kotiutetut ovat nyt kotimaan viranomaisten toimien piirissä.Suomen viranomaisilla on perustuslain mukainen velvoite turvata leireillä pidettyjen suomalaisten – erityisesti lasten – perusoikeudet, mikäli se on mahdollista. Syyrian leireillä pidettyjen lasten perusoikeudet voidaan turvata vain kotiuttamalla heidät Suomeen.Kotiutetut kuuluvat samaan perheeseen. Yksi äidin lapsista on tullut täysi-ikäiseksi, nuorin on alle viisivuotias. Kaikki viisi ovat aiemmin olleet al-Holin leirillä. Perhe kotiutettiin Syyriasta Turkin kautta yhteistyössä Turkin viranomaisten kanssa.Vain lasten kotiuttaminen ei ole ollut mahdollista. Kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettu huomioon lapsen etu.Ulkoministeriö on vuodesta 2019 lähtien kotiuttanut yhteensä 35 al-Holin leirillä pidettyä suomalaista, joista 26 lasta ja yhdeksän aikuista. Syyrian leireillä on edelleen kymmenkunta suomalaista.Koillis-Syyrian leirit muodostavat vakavan, pitkän aikavälin turvallisuusriskin. Mitä kauemmin lapset ovat leireillä, ilman suojaa ja opetusta, sitä vaikeammaksi väkivaltaisen ääriajattelun ja radikalisaation torjunta käy.Ulkoministeriö pyrkii kotiuttamaan loputkin leireillä pidetyt suomalaiset lapset, jos se on mahdollista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt kansallista koronatestaus- ja jäljitysstrategiaa. Testauksen periaatteena on edelleen tunnistaa tartunnat nopeasti, ehkäistä tartuntojen leviäminen väestössä ja suojella erityisesti henkilöitä, joilla on kasvanut riski vaikealle tautimuodolle.Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilla henkilöillä, joilla on koronavirustautiin sopivia oireita tai epäily koronatartunnasta tulee henkilön iästä riippumatta edelleen olla mahdollisuus päästä tarvittaviin diagnostisiin tutkimuksiin. Tavoitteena on yhä, että testiin pääsee vuorokaudessa ja testitulos valmistuu vuorokaudessa, mutta samalla muun diagnostiikan turvaaminen tulee varmistaa.Päivitetyn strategian mukaisesti näyte tulisi ottaa myös henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita ja jotka ovat saaneet kaksi koronarokotusta tai joilla on todettu koronavirusinfektio aiemmin ja annettu vähintään yksi koronarokotus sekä alle 12-vuotiailta lapsilta, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita.Strategian mukaan koronavirusnäyte on perusteltua ottaa erityisesti seuraavissa tapauksissa: kaikki sairaalahoitoon ja sairaalan päivystyspisteisiin tulevat potilaatkoronavirustapaukselle edeltävän kahden viikon sisällä altistuneethenkilöllä, jolla on vakavalle koronavirustaudille altistavia riskejä, mukaan lukien raskaushenkilöt, joiden toisesta rokotusannoksesta on kulunut yli viisi kuukautta ja jotka eivät ole vielä saaneet tehosteannosta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköiden asukkaat.Alle 12-vuotiailta lapsilta näyte tulisi ottaa erityisesti silloin, jos lapsen perhepiirissä on henkilöitä, joilla ei ole täyttä rokotussuojaa, lapsi on altistunut edeltävän kahden viikon sisällä tai lapsen infektio-oireet edellyttävät testausta lääkärin arvion mukaan.Lisäksi strategian päivityksen mukaisesti kotitestauksen hyödyntämistä laajennetaan ja ohjeistetaan väestöä kotitestien käyttöön liittyen. Testausta laajennetaan kotitestauksen piiriin niin työpaikoilla kuin kouluissa. Muutos tehdään hallitusti ja valmistellaan yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Kansallisen koronatestauksen asiantuntijaryhmän yhteyteen perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on laatia suunnitelmat kotitestien hyödyntämisestä erilaisissa tartunta- ja altistustilanteissa laboratoriotestauksen rinnalla. Koronavirustartuntojen jäljityksen tavoitteena on testata ja tunnistaa tartunnalle altistuneet henkilöt mahdollisimman varhain jatkotartuntojen ehkäisemiseksi. Kunnat huolehtivat tartunnanjäljityksen tarkoituksenmukaisesta resursoinnista saatavilla olevien resurssien puitteissa. Epidemian tehokas torjunta edellyttää jatkuvaa kykyä tehdä tarvittaessa myös nopeita karanteenipäätöksiä ajankohtaiseen riskiarvioon perustuen. Karanteenit on tarkoituksenmukaista kohdentaa niin, että altistumistilanteita saadaan mahdollisimman paljon estettyä. Strategiassa todetaan, että Suomessa tulisi seurata kansainvälisen tutkimustiedon ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n ohjeistuksen mukaisia karanteeni- ja jäljityskäytäntöjä sekä lasten että aikuisten osalta.Testauksen ja jäljityksen toteuttamisessa on otettava huomioon alueellinen ja paikallinen tilanne sekä sen pohjalta viranomaisten tekemät päätökset testauksen ja jäljittämisen tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta.Strategia, joka on luonteeltaan suositus, on osa hallituksen linjaamaa hybridistrategian uudistamista ja sen toimintasuunnitelmaa. Strategia seuraa hybridistrategian uudistuksen keskeisiä periaatteita ja linjauksia.Kansallisen Covid-19-testaus- ja jäljitysstrategian päivitystä on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Suomen laboratorioverkoston LAB7:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi