NordenBladet —Matkailufoorumi keskusteli 13.12.2021 elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla Suomen matkailustrategian uudistamisesta ja matkailualalle kohdentuvasta julkisesta rahoituksesta. Strategian toimenpiteet ovat edenneet kaikissa teemoissa jo ensimmäisellä seurantajaksolla vuosina 2019–2021.Matkailufoorumissa esille nousseiden näkemysten mukaisesti matkailustrategiaa uudistetaan kevyesti. Uudistustyö toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana. Seuraavaksi suunnitellaan käytännön toteutus ja aikataulu. Kokouksessa esillä olivat alan julkisen rahoituksen ja tuen kohdentuminen. Valmisteilla olevan selvityksen mukaan matkailun julkinen kokonaisrahoitusvolyymi vuosina 2014–2020 on ollut yhteensä yli 693 miljoonaa euroa, josta matkailun hanketoiminnan rahoitus on ollut yli 367 miljoonaa euroa. Hankerahoituksesta merkittävin osa (339 milj. euroa) on kohdistunut EU-osarahoitteiseen hanketoimintaan. Selvitysluonnoksessa todetaan muuan muassa, että rahoitusta tulisi kohdentaa jatkossa entistä vahvemmin useita hankkeita sisältäviin koordinoituihin teemakohtaisiin kehittämiskokonaisuuksiin. Eri rahoituslähteiden välistä koordinaatiota, työnjakoa ja tarvittaessa yhdensuuntaisuutta tulisi kehittää matkailun kehittämisteemojen tukemisessa. Matkailufoorumi tunnisti kehittämistarpeet ja puhui isompien, yhteisten kehittämishankkeiden puolesta. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys julkaistaan tammikuussa 2022.Matkailufoorumi edistää Suomen matkailustrategian 2019–2028 toimeenpanoa. Se myös seuraa ja arvioi alan toimintaympäristön ja ilmiöiden kehittymistä sekä tukee matkailun politiikkatoimenpiteiden valmistelua. Foorumin puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä ja varapuheenjohtajana TEM:n ylijohtaja Ilona Lundström. Foorumissa ovat edustettuina alan kannalta keskeiset ministeriöt sekä niiden hallinnonalojen yksiköt, maakuntien liitot ja valtion aluehallinto, matkailun alueorganisaatiot, matkailuyritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä järjestöt. Matkailufoorumin sihteeristö toimii työ- ja elinkeinoministeriössä.
NordenBladet —Parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä esittää, että tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi säädetään rahoituslaki sekä laaditaan lakisääteinen kehyskautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma. Työryhmä esittää myös pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen käyttöönottoa.Kesäkuussa asetettu parlamentaarinen TKI-työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Työryhmässä edustetut kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä ja valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamiseen tavalla, jota neljän prosentin bruttokansantuoteosuustavoitteen toteutuminen vaatii. Tämä edellyttää julkisten tutkimus- ja kehittämismenojen kasvattamista 1,33 prosenttiin bruttokansantuotteesta olettaen, että julkinen sektori kattaa yhden kolmasosan panostuksista ja yksityinen sektori kaksi kolmasosaa. Työryhmä esittää, että rahoituksen nostamiseksi säädetään rahoituslaki. Laki määrittäisi vuotuisen valtion tutkimus- ja kehittämismenojen tason tavalla, joka johtaa julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämismenojen 1,33 prosentin BKT-osuuteen ennustetun talouskehityksen vallitessa vuoteen 2030 mennessä. Työryhmä toteaa, että T&K-rahoituslaki on hyvin poikkeuksellinen menettely, joka voidaan toteuttaa vain tutkimus- ja kehittämistoiminnan ratkaisevan tärkeästä yhteiskunnallisesta merkityksestä johtuen. Yksityisen sektorin saaminen mukaan T&K-investointien kasvattamiseen on välttämätöntä. Neljän prosentin tavoitteen saavuttamiseen vaadittavan vipuvaikutuksen aikaansaamiseen ja edelleen vahvistamiseen tulee kiinnittää suurta huomiota.Työryhmä ehdottaa, että lain rinnalla laaditaan lakisääteinen kehyskautta pidempi tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suunnitelma. Suunnitelmassa täsmennetään pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämistoiminnan politiikan linjaukset ja sisällöt sekä T&K-rahoituksen suuntaamisen peruslinjat. Suunnitelma laaditaan parlamentaarisesti ja se edelleen vahvistaa sitoutumista pitkäjänteiseen tutkimus ja kehittämisrahoitukseen ja -politiikkaan. Suunnitelmassa määritellään keskeiset reunaehdot, joilla toimeenpanoa tehdään. Työryhmä esittää myös pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen käyttöönottoa. Verokannustin täydentää suoria tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukia, ja verokannustimen on kansainvälisessä vertailussa arvioitu kannustavan erityisesti pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämiseen. Parlamentaarinen TKI-työryhmä on laatinut myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen periaatteet. Kymmenen periaatteen kokonaisuus muodostaa työryhmän yhteisesti hyväksymät peruslinjaukset, joihin Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen tulisi jatkossa perustua. ”Saavuttamamme ratkaisu on käänteentekevä ja historiallinen. On syytä kiittää kaikkia eduskuntaryhmiä ja työssä mukana olleita yhteisen sovun löytymisestä. TKI-rahoituksen nostaminen on nyt asetettu yhteiseksi tavoitteeksi ja pääsimme yhteisymmärykseen konkreettisista keinoista, joilla tavoitteeseen päästään. Ennakoitava ja pitkäjänteinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on tärkein yksittäinen tekijä Suomen tulevan kasvun ja hyvinvoinnin parantamiseksi”, työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen toteaa. Työryhmän kannanottoon sisältyy reunaehtoja, joiden toteutumisesta tulee huolehtia toimeenpanon aikana. Työryhmän esittämän kokonaisuuden toimeenpanon tehokkuus ja lisäpanostusten vaikuttava kohdentaminen on varmistettava. Rahoituslain ja kehyskautta pidemmän T&K-rahoituksen suunnitelman valmistelu tulee käynnistää pikaisesti.Työryhmän esittämällä kokonaisuudella tavoitellaan osaamista, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista, kasvua ja uudistumiskykyä sekä julkisen talouden vahvistamista ja vahvistuvaa kykyä ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Jotta tutkimus- ja kehittämistoimintaan tehtävät panostukset onnistuvat ja tuottavat tavoiteltua vaikuttavuutta, vaaditaan myös kokonaisuutta tukevia ratkaisuja liittyen mm. osaavan työvoiman ja pääoman saatavuuteen, tutkimus- ja kehittämis-intensiivisten yritysten kasvun vauhdittamiseen ja kykyyn hyödyntää kansainvälistä osaamista ja teknologiaa.Pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti huhtikuussa 2021 parlamentaarisen työryhmän perustamisesta Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi. Työryhmä asetettiin toimikaudeksi 18.6.–31.12.2021.
NordenBladet —Pohjois-Mosambik on kärsinyt islamistikapinallisten iskuista reilut neljä vuotta. Suomen Mosambikin-suurlähettiläs Anna-Kaisa Heikkinen vastaa kysymyksiin siitä, mitä pohjoisessa Cabo Delgadon maakunnassa tapahtuu ja kertoo miksi Suomen on tärkeä osallistua EU:n koulutusoperaatioon. EU:n koulutusoperaation tavoite on tukea Mosambikin asevoimia, niin että ne pystyvät palauttamaan rauhan ja turvallisuuden Cabo Delgadoon. Kuva: EUTMCabo Delgadon konfliktissa on lokakuun 2017 jälkeen kuollut yli 5000 ihmistä ja maansisäisiä pakolaisia on noin 750 000. Mikä maakunnan tilanne on nyt taisteluiden näkökulmasta? Ovatko kansainväliset joukot onnistuneet rauhoittamaan tilannetta?Muutama kuukausi sitten Cabo Delgadon taistelutoimissa aloittaneet Ruandan ja SADC-maiden joukot auttoivat Mosambikin hallituksen joukkoja varsin nopeasti saamaan islamistikapinallisten keskeisiksi muodostuneita tukikohtia haltuun. Näiden hyökkäysten seurauksena islamistikapinalliset ovat kuitenkin hajaantuneet eri puolille, metsiin ja kyliin, ja ovat jatkaneet edelleen yksittäisiä iskujaan Cabo Delgadossa. Viimeisen parin viikon aikana ensimmäisistä yksittäisistä iskuista on raportoitu nyt myös Cabo Delgadon naapurimaakunnassa Niassassa. Niassa on metsäistä ja harvaanasuttua seutua, mikä tulee vaikeuttamaan kapinallisten jäljittämistä.Ketä kapinalliset ovat? Onko heihin keskusteluyhteys?Kapinallisia kutsutaan islamisteiksi, sillä heidän ideologiset juurensa ovat radikaalissa islamissa ja he ovat myös ilmoittaneet tekevänsä yhteistyötä ISIS-liikkeen kanssa. Yhdysvallat on laittanut Cabo Delgadon islamistikapinalliset ja myös muutaman heidän nimeltä mainitun johtohenkilönsä terroristilistalleen nimellä ISIS-Mosambik. Vaikka kapinallisten ideologiset juuret ovat radikaalissa islamissa, on suurin osa taistelijoista mukana muista kuin uskontoon liittyvistä syistä; syvä yhteiskunnallinen eriarvoisuus – köyhyys, työttömyys ja tulevaisuuden näkymien puute – ovat Cabo Delgadossa suuri ongelma. Kaikki kapinalliset eivät myöskään ole islaminuskoisia, vaan on tiedossa, että heidän joukossaan on myös kristittyjä. Kapinallisten ensimmäisten ideologien arvellaan tulleen ulkomailta – muun muassa Tansaniasta – mutta suurin osa taistelijoista on kuitenkin paikallisia. He ovat suurelta valtaosaltaan nuorehkoja miehiä. Arviot kapinallisten määrästä ovat vaihdelleet tuhannen ja kolmentuhannen välillä. Kapinallisten julkiset ulostulot ovat tapahtuneet vain sosiaalisen median kautta – osa myös ISIS-vaikutteisten tilien kautta. Yhtään ”puhuvaa päätä” julkisuuteen ei ole ilmaantunut, vaikka joitakin kapinallisten johtohahmoja on pystytty myös identifioimaan.EU:n koulutusoperaatio (EUTM) aloitti toimintansa marraskuun 2021 alussa. Miten yhteistyö Mosambikin turvallisuusjoukkojen kanssa on käynnistynyt?EUTM on järjestäytynyt nopeasti ja on valmis toteuttamaan koulutusoperaationsa suunnitellulla tavalla. Mosambikin hallitus on ottanut EUTM:n vastaan erittäin hyvin ja yhteistyöhaluisesti.Suomesta operaatioon on osallistumassa enintään viisi esikuntaupseeria kouluttaja- ja neuvonantajatehtäviin. Miksi Suomen kannattaa osallistua tähän?Kyse on Suomen pitkäaikaisen kumppanimaan Mosambikin vakaudesta ja tulevaisuudesta. Olemme panostaneet Mosambikin kehitykseen jo pitkään kehitysyhteistyön keinoin. On luonnollista, että olemme nyt mukana turvaamassa sen, etteivät vuosien kehityspanostukset valu hukkaan. Cabo Delgadon tilanne on mitä suurimassa määrin myös eteläisen Afrikan alueellisen vakauden kysymys; Afrikan manner on Euroopan naapuri ja kumppani, ja sen vakaus on meille tärkeää.Mosambikin turvallisuusjoukot saavat koulutustukea myös muun muassa Yhdysvalloilta ja Britannialta, taistelutoimissa mukana olevilta Ruandalta ja SADC-mailta, ja Mosambik ostaa palveluja kapasiteetin kehittämiseen myös eteläafrikkalaiselta Paramountilta. Onko Mosambikilla rahkeita johtaa kokonaisuutta?Kun mukana on monia toimijoita, on koordinaatio tietysti merkittävä haaste. Tässä tarvitaan sekä Mosambikin omaa omistajuutta ja johtajuutta että kaikkien mukana olijoiden yhteistä tahtoa jakaa tietoa ja tehdä töitä samaan suuntaan. Mosambik on tarttunut tehtävään vakavasti ja haluaa, että ratkaisuja yhteisvoimin nyt aikaan saadaan. Kuvateksti: Kansainvälisten joukkojen tulo on auttanut humanitaarisen avun toimittamista. Kuva: WFP Sekä kapinalliset että Mosambikin armeijan joukot ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin. Miten tätä asiaa on käsitelty Mosambikissa?Mosambikin kansalaisjärjestö- ja tutkimuslaitoskenttä on esittänyt molempien osapuolten tekemistä ihmisoikeusloukkauksista perusteltuja faktoja. Kapinallisten tekemät ihmisoikeusloukkaukset ovat olleet paikoin poikkeuksellisen julmia. Mutta myös turvallisuusjoukkojen on osoitettu syyllistyneen ihmisoikeusloukkauksiin, myös paikallisväestöä kohtaan. Julkista keskustelua asiasta käydään, mutta on selvää, että turvallisuusjoukkojen ihmisoikeusloukkaukset ovat Mosambikin hallitukselle herkkä asia. Ihmisoikeusnäkökulman sisällyttäminen turvallisuusjoukkojen työhön on tärkeässä osassa myös EUTM-koulutusoperaatiossa.Mikä alueen humanitaarinen tilanne on nyt, saadaanko apua toimitettua perille?Humanitaarisen avun toimitukset ovat jonkin verran helpottuneet sen jälkeen, kun kansainväliset – ja etenkin Ruandan – joukot tulivat mukaan kuvaan. Toinen asia on kuitenkin se, että humanitaarisen avun rahoitus on riittämätöntä, ja esimerkiksi WFP on joutunut puolittamaan maansisäisille pakolaisille tarjoamansa ruoka-avun määrän. Tarpeet ovat suuria. Maan sisäisiä pakolaisia on noin 750 000, heistä valtaosa Cabo Delgadon sisällä, ja kaikkiaan konfliktista kärsiviä ihmisiä arvioidaan olevan maan neljässä pohjoisessa maakunnassa (Cabo Delgado, Niassa, Nampula, Zambezia) noin 950 000.Cabo Delgado kuuluu Mosambikin vähiten kehittyneisiin maakuntiin. Millaisia suunnitelmia sen kehittämiseksi on?Cabo Delgadon ongelmien taustalla ovat vuosikymmenten mittaan kasvaneet ja syventyneet sosiaalisen eriarvoisuuden ongelmat. Nyt käynnissä olevan konfliktin ratkaisu vaatii siis toimenpiteitä, jotka pureutuvat yhteiskunnan perusrakenteisiin. On positiivista, että Mosambikin hallitus ymmärtää tämän, ja on nyt rakentamassa yhdessä kansainvälisten avunantajien kanssa pohjoista Mosambikia (paitsi Cabo Delgadoa, myös naapurimaakuntia Niassaa ja Nampulaa) koskevaa monivuotista kehityssuunnitelmaa. Ajatustyötä on nyt siis tehty – mutta vielä tarvitaan rahoitusta, ja ennen kaikkea tehokasta toimeenpanoa. Jos tilanne Cabo Delgadossa on rauhoittunut, niin voivatko maansisäisessä paossa olevat ihmiset palata jo koteihinsa?Mosambikin hallitus on laatinut Cabo Delgadon jälleenrakennussuunnitelman, jota kansainvälinen yhteisö tukee. Hallitus on jo aloittanut muun muassa tuhotun infrastruktuurin – ensimmäiseksi sähköt ja telekommunikaatio – jälleenrakentamisen. Mittava paluumuutto ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin alueen turvallisuus voidaan taata.Puolustusvoimien tiedote: Puolustusvoimien osallistuminen Euroopan unionin koulutusoperaatioon Mosambikissa alkaa joulukuussaEU:n koulutusoperaatio Mosambikissa (englanniksi)
NordenBladet —Oikeusministeriön hallinnonalalla toimivan tasa-arvovaltuutetun viran hakuaika päättyi tänään 13. joulukuuta. Virkaa haki 4 henkilöä. Määräaikainen virka täytetään 18.4.2022 alkaen.Hakijat ovat: Päivi HukkanenJuha-Matti LaaksonenMarco LindholmJukka MaarianvaaraTasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.Tasa-arvovaltuutettu on oikeusministeriön hallinnonalalla toimiva, itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen. Tasa-arvovaltuutetun nimittää valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
NordenBladet —OECD:n arvion mukaan Suomen ympäristöpolitiikan kehitys on viime vuosina ollut myönteistä. OECD pitää hiilineutraaliustavoitetta sekä luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalouden edistämiseen liittyviä tavoitteita kiitettävinä. Suomi ei kuitenkaan ole pääsemässä asetettuihin tavoitteisiin nykyisillä toimilla, mikä on OECD:n mukaan tulevan vuosikymmenen haaste Suomelle.Johtopäätökset sisältyvät tänään julkaistuun OECD-maakatsaukseen, jossa arvioidaan Suomen ympäristöpolitiikkaa ja sen tuloksellisuutta. Katsaus kokoaa OECD:n vuosien 2020–2021 aikana tehdyn ympäristöpolitiikan maatutkinnan tulokset ja siinä annetaan Suomelle suosituksia ympäristöpolitiikan parantamiseksi. Suositukset liittyvät luonnonsuojeluun, ilmanlaatuun, jätehuoltoon, kiertotalouteen, vesiensuojeluun, ympäristöhallintoon ja vihreän kasvun toimenpiteisiin sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Raportin syventävänä teemana on käsitelty ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä toimia. OECD suosittelee johdonmukaisuuden lisäämistä Suomen ilmastopolitiikkaan. Saavutettava ja vähäpäästöinen liikenne, vähähiilinen energiantuotanto sekä rakennusten ja asuinalueiden energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, joilla Suomen ilmastotavoitteita voitaisiin parhaiten edistää.”Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite ei kuitenkaan vielä riitä, vaan meidän on myös tehtävä siitä totta. Tätä varten tarvitsemme lisää toimia, ja niitä tullaankin linjaamaan lähikuukausina hyväksyttävissä Ilmastosuunnitelma 2035:ssa sekä ilmasto- ja energiastrategiassa. OECD-raportti antaa hyvää evästystä myös ensi vuonna laadittavalle kansalliselle sitoutumukselle EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanosta, joka viitoittaa Suomen luontotyötä erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari toteaa.OECD näkee, että suomalaisten yleisesti korkea ympäristötietoisuus sekä syvä yhteys luontoon saattaa tukea ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. OECD:n mukaan lisätoimia kuitenkin vaaditaan, jotta nyt asetetut tavoitteet toteutuvat käytännössä.”Suomen tulee muuntaa kunnianhimoiset strategiansa tehokkaiksi ja konkreettisiksi toimiksi. Tarvitaan kokonaisvaltaisia politiikkatoimenpiteitä, jotka kannustavat muuttamaan käyttäytymistä ja tukevat siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Lisätoimia vaaditaan pienentämään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia uhkia, vähentämään jätemääriä ja tehostamaan materiaalien käyttöä”, ympäristöosaston johtaja Rodolfo Lacy toteaa.Ympäristöpolitiikan tilaa tarkastellaan säännöllisestiSuomen ympäristöpolitiikan maatutkinta tehtiin nyt kolmatta kertaa. Edellinen Suomen ympäristöpolitiikan maatutkinta suoritettiin vuonna 2009. Suomen OECD-jäsenyys edellyttää, että kansallisen ympäristöpolitiikan tilaa tarkastellaan säännöllisesti. Maatutkinnan tarkoituksena on tuottaa riippumaton arvio siitä, miten Suomi toteuttaa ympäristöpolitiikan kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita.OECD:n sihteeristö on kerännyt tutkimuksen pohjana käytetyt tiedot vuosina 2020–2021 kyselyillä ja kuulemistilaisuuksissa. Aineiston keruuseen on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita mm. useista ministeriöistä ja tutkimuslaitoksista. OECD julkaisee tutkinnan tulokset erillisissä raporteissa, joista käännetään kooste myös suomeksi. Raporttien tulokset ja suositukset ovat tärkeää tietopohjaa ympäristöpolitiikan kehittämisessä.
NordenBladet —EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu 14. joulukuuta Brysselissä. Suomea edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Kokouksen agendalla on 16.-17. joulukuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston valmistelu, jonka aiheita ovat koronapandemia, kriisinhallinta ja resilienssi, energian hinnat, ulkosuhteet, sekä strateginen kompassi eli EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointi- ja ohjausprosessi. Ministerit keskustelevat Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Neuvosto saa tilannekatsaukset Puolaa ja Unkaria koskevista unionisopimuksen 7 artiklan menettelyistä (unionin yhteisten arvojen noudattaminen). Suomi jatkaa vaikuttamista sen puolesta, että EU:n yhteisistä arvoista pidetään tiukasti kiinni. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta.Esillä on myös antisemitismin torjunta. EU:n perusoikeusvirasto esittelee tuoreen raporttinsa aiheesta.
Kokouksessa jatketaan keskustelua EU:n laajentumisesta. Tarkoituksena on hyväksyä neuvoston päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista. Kokouksen asialistalla ovat myös EU:n tulevaisuuskonferenssi sekä talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso ja EU:n lainsäädäntötyön prioriteetit vuonna 2022. Lisäksi tuleva puheenjohtajavaltiotrio (Ranska, Tšekki ja Ruotsi) esittelee neuvoston seuraavan 18 kuukauden ohjelman.
NordenBladet —Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on linjannut uusista erityisavustuksista, jotka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijoiden opintojen ja hyvinvoinnin edistämiseen koronapandemian aikana. Avustuksia myönnetään 32 hankkeeseen. Hankkeissa opiskelijoiden edustajien ja korkeakoulujen yhteistyö on keskeisessä roolissa. Lisäksi rahoitetaan yhtä hyvinvointihankkeiden yhteistyötä koordinoivaa ja hyvien käytäntöjen levittämistä tukevaa korkeakoulujen yhteishanketta.Hankkeissa järjestetään ja kehitetään matalan kynnyksen palveluita, kuten tuutori- ja vertaistukitoimintaa, sekä vahvistetaan ja järjestetään korkeakouluopiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluita, kuten opintoneuvontaa sekä opintopsykologi- ja kuraattoripalveluita. Avustetuissa hankkeissa myös edistetään ja kehitetään aiemmissa hankkeissa käynnistettyjä toimia.– Olen erittäin huolissani opiskelijoiden hyvinvoinnista, joka koronan myötä on heikentynyt entisestään. Tuoreen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan joka kolmas opiskelija kärsii ahdistus- ja masennusoireista, Kurvinen sanoo.– Opiskelija tarvitsee yhteisöllisyyttä, ei yksinäisyyttä. Korona-aika on haitannut sekä opiskelua että vapaa-ajan viettoa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan lisätoimia paikallisesti ja valtakunnallisesti.Koronaepidemiasta johtuva poikkeustila on vaikuttanut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetuksen järjestämiseen ja sitä kautta opiskelijoiden oppimisen edellytyksiin ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Helsinki Graduate School of Economicsin tilannehuoneen raportin 16.8.2021 mukaan korona-aika on koetellut erityisesti korkeakouluopiskelijoita ja mielenterveyspalvelujen käyntimäärät ovat nousussa.Poikkeuksellisten olojen jatkuessa ja normaalioloihin ennen pitkää siirryttäessä on korkeakouluissa tärkeää kiinnittää huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin ja itseohjautuvuuden valmiuksien kehittymiseen. Myös opintoihin uudelleenkiinnittyminen ja opintojen eteneminen on huomioitava, mikäli pandemia on viivästyttänyt opintoja. Opiskelijoiden yksinäisyyden kokemuksesta syntyneisiin tunteisiin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomioita.Avustuksia jaetaan yhteensä kuuden miljoonan euron verran. Kyseessä on vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteisiin menoihin tehdystä 4 miljoonan euron lisäyksestä ja muiden määrärahojen käytöstä.Myönnetyt erityisavustukset
NordenBladet —Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta.Esityksellä on tarkoitus panna täytäntöön EU:n direktiivi kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamisesta ja nykyaikaistamisesta (niin sanottu Omnibus -direktiivi), sekä säätää kansallisesti puhelin- ja kotimyynnin rajoittamisesta ja sääntelyn tiukentamisesta. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi arvioida enemmän uudistuksen vaikutuksia kotitalouksiin, koska uudistuksen keskeinen tavoite on parantaa kuluttajien asemaa.Yritysvaikutusten arvioinnissa tulisi myös käsitellä tarkemmin uudistuksen vaikutuksia markkinoille ja yritysten väliseen kilpailuun. Esitysluonnoksessa asiaan viitataan vain lyhyesti ja vaikutusarviot painottuvat yrityksille aiheutuviin mahdollisiin kustannuksiin.Esitysluonnokseen tulisi lisätä viranomaisvaikutuksia ja muita yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevät jaksot. Yleisesti ottaen esitysluonnoksessa tulisi noudattaa tarkemmin vaikutusten ryhmittelyä säädöshankkeiden vaikutusarvioinnista annettujen ohjeiden mukaisesti.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt luvan neljälle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle käyttää englannin kieltä tutkintokielenä kaikkiaan viidessä eri tutkinnossa.Myönnetyt uudet tutkinnot englanniksi ovat:• Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto / Further Vocational Qualification in Cleaning and Property Services (AEL-Amiedu Oy) • Lähiesimiestyön ammattitutkinto / Further Vocational Qualification in First-Level Management (Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) • Matkailualan perustutkinto, ravintola- ja cateringalan perustutkinto / Vocational Qualification in Tourism Industry, Vocational Qualification in Restaurant and Catering Services (Koulutuskuntayhtymä OSAO) • Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto / Vocational Qualification in Mechanical Engineering and Production Technology (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä)Uusien tutkintokielien myöntäminen perustuu alueelliseen työvoima- ja koulutustarpeeseen. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla osaamista ja edellytyksiä järjestää englanninkielistä tutkintokoulutusta eri oppimisympäristöissä. Lisäksi järjestäjillä tulee olla edellytykset tukea opiskelijoiden kansalliskielten kehittymistä vieraskielisen tutkintokoulutuksen aikana. Suomen tai ruotsin kielen osaaminen edistää maahanmuuttajien työllistymistä, kotoutumista sekä yhteiskuntaan integroitumista.Päätösten myötä yhteensä 18 ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on järjestämisluvassaan yhteensä 44 englanninkielistä tutkintoa ja yksi venäjänkielinen tutkinto. – Myönnetyillä luvilla vastataan paikallisiin työvoimatarpeisiin ja varmistetaan koulutuksen saatavuutta. On kuitenkin tärkeää, että myös englanninkielellä opiskelevat saavat vahvan ammatillisen osaamisen lisäksi riittävän kotimaisten kielten taidon ja pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa, opetusministeri Li Andersson sanoo.Ammatillinen koulutus vastaa osaltaan työvoiman saatavuuteen tukemalla koulutusperäistä maahanmuuttoa. Hallituksen budjettiriihessä vahvistamassa työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tiekartassa linjataan, että ammatillisen koulutuksen vieraskielistä koulutustarjontaa lisätään. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää parhaillaan vieraskielisten koulutusten järjestämisen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Selvityksen tuloksia ja ammatillisen koulutuksen keinoja tukea työvoiman saatavuutta työ- ja koulutusperäisellä maahanmuutolla käsitellään ensi vuonna webinaarissa.Ammatillista koulutusta voidaan järjestää myös monikielisenä järjestämällä osa koulutuksesta muilla kuin järjestämisluvassa mainituilla opetus- ja tutkintokielillä. Monikielinen koulutus voi alkaa englanniksi tai jollain muulla kielellä ja valinnaisina opintoina tarjotaan suomen ja ruotsin kielten kielitaidon kehittymiseksi ja saavuttamiseksi koulutuksen aikana kielikoulutusta kyseisillä kielillä.opetusneuvos Tiina Polo, puh. 02953 30022ylijohtaja Petri Lempinen, puh. 02953 30180
NordenBladet —Valtaosa vastaajista pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä, kertoo tuore Kulttuuriperintöbarometri 2021. Barometri avaa näkemyksiä siitä, mitä kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt ovat nyt ja tulevaisuudessa sekä miten niihin tulisi panostaa. Toista kertaa toteutettu Kulttuuriperintöbarometri on kansalaiskysely, jonka toteuttivat Museovirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö.Tuoreessa barometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa tulevaisuuden kulttuuriperinnöstä. Vastaukset heijastelevat myös sitä, mitä arvostetaan nykyisin: monimuotoista ja puhdasta luontoa sekä rakennettuja ympäristöjä, joiden arvostus kytkeytyy esimerkiksi niiden ikään tai korkeatasoiseen arkkitehtuuriin. Mainintoja saivat muun muassa Saimaa, puutaloalueet ja lähiöt.Ihmiset olisivat valmiita nostamaan kulttuuriperinnöksi myös internetin ja somen kaltaista viestintäteknologiaa sekä ilmastonmuutoksen torjunnan teknologisia ratkaisuja maalämmöstä tuulivoimaloihin. Myös pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan liitettävät asiat, kuten koulujärjestelmä, terveydenhoito ja tasa-arvo, ovat osalle vastaajista tulevaisuuden kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöä pidetään tärkeänä erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Yli 65-vuotiaista 85 prosenttia pitää asiaa joko erittäin tai melko tärkeänä, kun vastaava luku alle 30-vuotiailla on 54 prosenttia. Nuorimpien vastaajien joukossa nähdään hienoista kiinnostuksen kasvua sitten edellisen barometrin. Vastaajien asuinpaikalla ei ollut kovin merkittävää vaikutusta siihen, kuinka tärkeänä kulttuuriperintöä pidetään. Yhä useampi haluaa tietää lisää kulttuuriperinnöstäKulttuuriperintöä pidetään varsin yksimielisesti yhteisöllisenä, ihmisiä yhdistävänä ja itseä kiinnostavana asiana. Lähes kaksi kolmesta pitää kulttuuriperintöä tärkeänä osana perheen ja suvun menneisyyttä. Aikaisempaa useampi haluaisi tietää enemmän kulttuuriperinnöstä. Yli kolmannes haluaisi itse olla nykyistä enemmän mukana vaikuttamassa siihen, mitä kulttuuriperintöä suojellaan, ja hieman alle kolmannes siihen, mitä kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan ja mitä se on.”Kulttuuriperintö on hyvän yhteiskunnan myönteinen voimavara, joka on elävää ja ympäröi meitä kaikkia. Museovirasto haluaa innostaa yhä useampaa kokemaan kulttuuriperinnön omakseen ja osallistumaan siitä huolehtimiseen. Mielestämme kulttuuriperinnön merkitysten lisääntyminen ihmisten arjessa on sen parasta vaalimista”, sanoo Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo. Barometrin mukaan hieman alle puolet, 46 prosenttia, näkee kulttuuriperinnön osana omaa arkeaan. Osallistuminen ja ajan käyttäminen kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen ovat menettäneet hieman suosiotaan.Kulttuuriperintö tuo tuloja ja kiinnostaa matkailijoitaYli puolet vastaajista arvioi kulttuuriperinnön tuovan lisää tuloja omalle kotipaikkakunnalle (nousu 11 prosenttiyksikköä), ja lähes puolet pitää kulttuuriperintöä merkittävänä eri elinkeinojen menestymiselle. Valtaosa vastaajista (79 %) arvioi kulttuuriperinnön lisäävän kotimaanmatkailua. Mahdollisia syitä tuloksille voi etsiä pandemian myötä kasvaneesta kiinnostuksesta lähi- ja kotimaan matkailua kohtaan. Lähimatkailun suosioon vaikuttaa myös kasvava tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja vastuullisesta matkailusta. Luontokohteiden ohella kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt näyttävät nousevan matkailuvalteiksi. Suomalaisten halukkuus käyttää aikaa ja rahaa juuri kulttuuriperintömatkailuun on noussut selvästi: nousua on 10 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2017. Peräti 80 prosenttia haluaa nähdä kulttuuriperintöä matkustaessaan.Suuren suosion myötä suosituimmat luontokohteet ovat olleet kovalla rasituksella. Huoli kohteiden kestävyydestä näkyy myös Kulttuuriperintöbarometrin tuloksissa: entistä useampi on sitä mieltä, että kulttuuriperintökohteita tulee suojella liikakäytöltä (nousu 6 prosenttiyksikköä).Kulttuuriperintö lisää asuinalueiden viihtyisyyttäKulttuuribarometrissa selvitettiin ensi kertaa kulttuuriperinnön merkitystä asumiselle: Valtaosa (76 %) näkee kulttuuriperinnön lisäävän asuinalueen viihtyisyyttä ja arvoa. Kaksi kolmesta näkee kulttuuriperinnön olevan tärkeää myös alueiden maineelle.Havainto saa tukea kansainvälisistä tutkimuksista, joissa on todettu ihmisten olevan valmiita maksamaan enemmän asunnoistaan, mikäli ne sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa tai historiallisella alueella. Kulttuuriperinnöstä huolehtiminen edistää kestävää kehitystäKulttuuriperintö nähdään vahvasti osana kestävää yhteiskuntaa. Lähes kaksi kolmannesta on sitä mieltä, että kulttuuriperinnöstä huolehtiminen edistää kestävää kehitystä. Aihetta käsiteltiin kyselyssä laajasti niin taloudellisen kestävyyden kuin ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja hoito auttavat 38 prosentin mielestä hidastamaan ilmastonmuutosta. Merkittävä osa suomalaisista (69 %) uskoo, että kulttuuriperintö edistää ihmisten hyvinvointia. Vuoteen 2017 verrattuna nousua on seitsemän prosenttiyksikköä.Kulttuuriperintöbarometri kertoo kulttuuriperinnön arvostuksestaKulttuuriperintöbarometri on säännöllisin väliajoin toteutettava kansalaiskysely, jossa selvitetään ihmisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä. Barometri kuvaa asenteissa tapahtuvia muutoksia. Se tarjoaa tietoa päätöksenteon pohjaksi ja tutkimukseen.Kulttuuriperintöbarometri toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tuoreessa, vuoden 2021 barometrissa vahvistettiin osallisuuden, kulttuurimatkailun ja kestävää kehityksen teemoja. Barometria laajennettiin tänä vuonna kysymyksin tulevaisuuden kulttuuriperinnöstä. Barometrin teemoja ovat esimerkiksi kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys, osallisuus ja vastuut, kulttuuriperintöön panostamisen tavat, sekä kulttuuriperinnön ja -ympäristön käsitteet, koettu tärkeys sekä säilyttämisen merkitys. Kantar TNS toteutti kyselyn elokuussa 2021 Museoviraston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön tilauksesta. Kyselyyn osallistui yhteensä 2 031 henkilöä. Haastateltu joukko edusti Manner-Suomen yli 18-vuotiasta väestöä.Kulttuuriperintöbarometri, pressikuvat, vuoden 2017 barometri Museoviraston verkkosivulla.
EU:n koulutusoperaation tavoite on tukea Mosambikin asevoimia, niin että ne pystyvät palauttamaan rauhan ja turvallisuuden Cabo Delgadoon. Kuva: EUTM
Kuvateksti: Kansainvälisten joukkojen tulo on auttanut humanitaarisen avun toimittamista. Kuva: WFP