NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 10.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen tulevasta hävittäjähankinnasta päätettiin 10.12.2021. Hankintaan liittyvällä teollisella yhteistyöllä luodaan suomalaiselle teollisuudelle uutta merkittävää teknologista osaamista.”Hankinta tuo uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille teollisen yhteistyön kautta, ja syventää sitä kautta myös kauppasuhteitamme Yhdysvaltojen kanssa”, kommentoi hankintaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Tarjouksen teollisen yhteistyön välitön ja välillinen kotimainen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 6000 henkilötyövuotta.”Teollisen yhteistyön ratkaisu luo huoltovarmuuden näkökulmasta vakuuttavaa osaamista kotimaiseen teollisuuteen, ja on kansantaloudellisesti merkittävä. Hankinnan tuomat työpaikat ja toimeentulo ovat myös tervetulleita hankinnan sivutuotteita”, kommentoi teollisesta yhteistyöstä vastaava työministeri Tuula Haatainen.Teollinen yhteistyö koostuu sekä suorasta että epäsuorasta yhteistyöstä. Suora teollinen yhteistyö kohdistuu suoraan hankittavaan hävittäjään, kun taas epäsuora teollinen yhteistyön kohteena on valtion keskeisten turvallisuusetujen kannalta tärkeän teknologian ja osaamisen siirto Suomen puolustus- ja turvallisuusteollisuudelle.Keskeisimmät teollisen yhteistyön projektit ovat laajamittainen F-35-eturunkojen valmistaminen Suomessa myös muille käyttäjille, rakennekomponenttien tuotanto sekä laitteiden testaus- ja huoltokyky. Lisäksi Suomeen tarjotaan moottoreiden loppukokoonpanoprojektia Ilmavoimien koneisiin.”Pitkällä aikavälillä toteutettava hankinta tarkoittaa, että mittavalle joukolle suomalaisyrityksiä avautuu ovi Yhdysvaltojen markkinoille sekä erinomainen tilaisuus tarjota osaamistaan. Työllisyys- ja elinvoimavaikutukset tulevat näkymään eri puolilla Suomea”, elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo.Teollisen yhteistyön tavoitteena on sotilaallisen maanpuolustuksen, valtion turvallisuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta kriittisen puolustus- ja turvallisuusteollisen tuotannon, teknologian ja osaamisen kehittäminen ja ylläpito sekä kansallisen huoltovarmuuden parantaminen ja turvaaminen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on jälleen tarkastanut EU:n julkisia hankintoja koskevien direktiivien kynnysarvot. Uusia kynnysarvoja sovelletaan vuoden 2022 alusta.EU-kynnysarvoihin tehtävät muutokset johtuvat Maailman kauppajärjestön (WTO) GPA-sopimuksesta (Government Procurement Agreement). Komissio tarkistaa EU-kynnysarvot vastamaan GPA-sopimusta kerran kahdessa vuodessa.Uusia kynnysarvoja sovelletaan vuoden 2022 alusta. Voimassa olevat EU-kynnysarvot päivitetään työ- ja elin-keinoministeriön verkkosivuille vuoden 2022 alussa. Kaikki kynnysarvot ovat arvonlisäverottomia summia johtuen hankintojen ennakoitua arvoa koskevista säännöksistä. Hankintalain mukaiset EU-kynnysarvot nousevatKomissio on nostanut sovellettavia kynnysarvoja. Esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden kynnysarvo nousee valtion keskushallintaviranomaisilla 139 000 eurosta 140 000 euroon ja muiden hankintaviranomaisten (esi-merkiksi kunnat ja seurakunnat) kynnysarvo nousee 214 000 eurosta 215 000 euroon.Rakennusurakoiden kynnysarvo nousee 5 350 000 eurosta 5 382 000 euroon.Erityisalojen mukaiset EU-kynnysarvot nousevatErityisalojen hankintalain soveltamisalassa olevien tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo nousee 428 000 eurosta 431 000 euroon. Lisäksi rakennusurakoissa kynnysarvo nousee 5 350 000 eurosta 5 382 000 euroon.Erityisalojen mukaisten käyttöoikeussopimusten (palvelut ja käyttöoikeusurakat) kynnysarvo nousee 5 350 000 eurosta 5 382 000 euroon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja aineettomien oikeuksien strategiasta. Strategian visiona on, että vuonna 2030 suomalainen aineettomien oikeuksien sääntely tukee innovaatiotoimintaa ja luovaa työtä. Tavoitteena on kasvattaa taloudellista hyvinvointia ja kilpailukykyä erilaiset yhteiskunnalliset intressit monipuolisesti huomioiden.Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti keväällä 2020 aineettomien oikeuksien strategian, eli IPR-strategian (Intellectual Property Right), valmistelun. Ministeriön asettama ohjausryhmä sai oman valmistelutyönsä päätökseen toukokuussa 2021. Ohjausryhmän ehdotuksen ja siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli luonnoksen valtioneuvoston periaatepäätökseksi yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, ulkoministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa. Valtioneuvoston periaatepäätökset ovat valmistelevia päätöksiä, joilla annetaan valtionhallinnolle ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmisteluun. Lopulliset päätökset tekee asiaa käsittelevä ja valmisteleva viranomainen. Periaatepäätöksillä ei ole välittömiä vaikutuksia kansalaisiin. IPR-strategian periaatepäätöksessä linjataan keskeiset, eri ministeriöiden ja hallinnonalojen toimet strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Periaatepäätösluonnos on avattu lausuntokierrokselle perjantaina 10.12.2021. Aineettomat oikeudet kannustavat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä luovaan työhönAineettomalla omaisuudella tarkoitetaan omaisuutta, joka ei ole fyysistä tai konkreettista. Se voi olla esimerkiksi tekninen keksintö, muoto tai brändi. Aineettomat oikeudet suojaavat aineetonta omaisuutta. Aineettomia oikeuksia ovat siis esimerkiksi tekijänoikeus, mallioikeus, tavaramerkki ja patentti.Hallitusohjelmassa tavoitteena on tutkimus- ja innovaatiotoimintaympäristön kehittäminen ja aineettomien ja aineellisten investointien kasvu. IPR-strategia on yksi keino tämän tavoitteen saavuttamiseen ja sillä pyritään kehittämään aineetonta omaisuutta koskevaa osaamista ja hallintoa. Lausunnon voi antaa 21.1.2022 astiLausuntoja pyydetään Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta viimeistään 21.1.2022. Lausunnon voivat antaa kaikki asiasta kiinnostuneet. Jos lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon, osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/6935/2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammatillisen koulutuksen järjestäjille 17 miljoonaa euroa. Rahoituksella tuetaan oppivelvollisuuden laajentamista erityisesti ammatillisissa erityisoppilaitoksissa sekä työvoimatarpeisiin vastaamista. Koronapandemian tukitoimiin myönnetään viisi miljoonaa euroa. Rahoitusta saa yhteensä 90 koulutuksen järjestäjää eri puolilla maata.Tavoitteellisia opiskelijavuosia myönnettiin 1 382, mikä vastaa yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. Opiskelijavuosien lisäämisellä tuetaan koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta vastata oppivelvollisuuden laajentamisen myötä kasvaneeseen koulutustarpeeseen. Samalla lisätään työvoiman saatavuutta.Koronan tukitoimiin viisi miljoonaaKoronavirustilanteen johdosta tarvittaviin opiskelijoiden tukitoimiin myönnettiin yhteensä viisi miljoonaa euroa. Neljä miljoonaa myönnettiin perusrahoituksen harkinnanvaraisena korotuksena. Rahoitus on tarkoitettu jo aiemmin käynnistyneiden tukitoimien jatkamiseen loppuvuoden 2021 ajaksi. Lisäksi tavoitteellisen opiskelijavuosien 12,5, miljoonan tuesta osoitetaan miljoona euroa koronan tukitoimiin.Rahoituksen myöntämisessä painotettiin erityisesti tukea ammatillisille erityisoppilaitoksille, jotka järjestävät koulutusta vaativaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Myönnetystä 17 miljoonan rahoituksesta kohdentuu erityisoppilaitoksille kaikkiaan noin 5,4 miljoonaa euroa.ylijohtaja Petri Lempinen, puh. 02953 30180asiantuntija Johannes Peltola, puh. 02953 30292
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin kuuluville taiteen perusopetuksen ylläpitäjille yhteensä 4 644 400 euroa. Avustuksia myönnettiin 83 ylläpitäjälle koronapandemian johdosta vaikeutuneiden toimintaedellytysten turvaamiseksi.Avustus on tarkoitettu tukemaan taiteen perusopetuksen jatkuvuutta ja vahvistamaan taiteen perusopetuksen ylläpitäjien edellytyksiä järjestää taiteen perusopetusta. Kyseessä on yleisavustus, joka myönnetään lisärahoituksena oppilaitoksen käyttökustannusten kattamiseen vuonna 2021.Keväällä 2021 tilanne oli useissa oppilaitoksissa haastava koronatilanteen edelleen pitkittyessä ja oppilasmäärien vähentyessä entisestään. Osassa oppilaitoksia oppilaita oli toimialalta saatujen tietojen mukaan tuolloin jopa 80 prosenttia vähemmän kuin pandemiaa edeltäneenä aikana. Keskimäärin pudotus oppilasmäärissä oli alkuvuodesta noin 30 prosenttia.– Syyslukukaudella taiteen perusopetuksessa on ilahduttavasti pystytty jälleen harrastamaan yhdessä paikan päällä ja uusiakin oppilaita on innostunut tulemaan mukaan. Koronakriisin keskellä kannamme erityistä huolta oppilaiden, perheiden ja oppilaitosten henkilöstön jaksamisesta. Merkityksellisen harrastustoiminnan jatkuminen lisää hyvinvointia poikkeusoloissa. Pidän erittäin tärkeänä, että toiminnan jatkuminen turvataan, sanoo ministeri Antti Kurvinen. Hakijoiden toiminnan laajuus ja toimintaolosuhteet vaihtelevat, mutta hakemuksissa kuvatut koronapandemian vaikutukset ovat laajalti varsin yhteneväisiä. Usealla hakijalla tulonmenetyksiä on aiheutunut oppilasmaksutuottojen vähenemisen lisäksi näytös- ja esitystoiminnan vähenemisestä ja yleisömäärien rajoittamisesta.Opetusta on järjestelty terveysturvallisuusnäkökohdat huomioiden esim. ryhmäkokoja pienentämällä ja tekemällä tarvittavia laite- ja materiaalihankintoja. Opetustiloja on muunneltu toimivammiksi sekä vuokrattu lisää. Ryhmien pienentäminen on aiheuttanut osin tarvetta myös lisätyövoiman palkkaamiselle. Siivous- ja sijaiskulut sekä hallinnon työmäärä ovat poikkeuksetta lisääntyneet. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 83 kpl, mikä vastaa 60 prosenttia taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä olevista oppilaitoksista. Hakijoista 23 on kunnallisia ja 60 yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, joiden oppilaitoksissa opiskelee yhteensä noin 51 000 taiteen perusopetuksen oppilasta.Oppilaitoksista 139, eli noin 30 prosenttia kaikista taiteen perusopetusta antavista oppilaitoksista on taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä.  Taiteen perusopetusta annetaan musiikissa, tanssissa, kuvataiteessa, mediataiteissa, sirkustaiteessa, sanataiteessa, arkkitehtuurissa, teatteritaiteessa ja käsityössä.  Osaa taiteenaloista opetetaan pääosin yksilöopetuspainotteisesti ja osaa ryhmäopetuksena.Taiteen perusopetuksen oppilaitosten päätoimipiste tai sivutoimipiste löytyy noin 80 prosentista Manner-Suomen kuntia, mutta opetus keskittyy Etelä-Suomeen; kolme suurinta maakuntaa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten päätoimipisteiden määrän perusteella ovat Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.  Noin puolet oppilaitoksista kattaa oppilasmaksuilla yli kolmasosan budjetistaan. Oppilaitoksista 70 prosenttia järjestää muuta maksullista toimintaa (kurssitoimintaa, koulutuksia, kouluissa tapahtuvaa kerhotoimintaa) taiteen perusopetuksen lisäksi.Myönnetyt avustukset opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin kuuluville taiteen perusopetuksen ylläpitäjille koronapandemiasta aiheutuvaan lisärahoitustarpeeseen 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ulkoministerit kokoontuvat Brysselissä maanantaina 13.12. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Ulkoasiainneuvoston pääaiheita ovat EU-Afrikka suhteet, Keski-Aasia ja Venezuela. Lounastapaamisessa ulkoasianneuvosto keskustelee Qatarin varapääministerinä ja ulkoministerinä toimivan Sheikh Mohammed bin Abdulrahman Al-Thanin kanssa. Ulkoasiainneuvoston ajankohtaisina aiheina esillä ovat Valko-Venäjä, Varosha, Etiopia ja Ukraina.Ulkoasiainneuvostossa on tarkoituksena käydä laaja keskustelu Afrikka-yhteistyön keskeisistä teemoista, kuten turvallisuus, terveys ja demokratiakehitys. Tavoitteena on siirtyä aiemmasta kehitysyhteistyöhön painottuvasta suhteesta kokonaisvaltaisemman, tasa-arvoisemman ja aidomman poliittisen ja talouskumppanuuden suuntaan. EU:n tulee olla vahva, luotettava ja johdonmukainen kumppani Afrikan unionille ja Afrikan maille.Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n yhteistyöstä Keski-Aasiassa. Alueen maat ovat ilmaisseet huolensa Afganistanin tilanteen alueellisista turvallisuusvaikutuksista, jotka ovat lisänneet tarvetta yhteistyölle, vuoropuhelulle ja EU:n sitoutumiselle alueella. EU:n tavoitteilla Keski-Aasiassa on vahva demokratia-, oikeusvaltio- ja ihmisoikeuspainotus. Suomi tukee EU:n vahvaa roolia ja pyrkimyksiä tiivistää yhteistyötä alueen maiden kanssa. Kokouksessa keskustellaan Venezuelassa 21.11. järjestetyistä alue- ja paikallisvaaleista. Keskustelua käydään vaalien vaikutuksesta Venezuelan hallinnon ja opposition välisten neuvotteluiden tilaan. EU on osoittanut tukeaan Venezuelan kansalaisyhteiskunnalle ja ylläpitänyt keskusteluyhteyttä hallituksen, sekä opposition kanssa poliittisen kriisin ratkaisemiseksi.Epävirallisessa lounastapaamisessa ulkoministerit tapaavat Qatarin varapääministerinä ja ulkoministerinä toimivan Sheikh Mohammed bin Abdulrahman Al-Thanin. Keskustelua on tarkoitus käydä muuan muassa Afganistanin tilanteesta. Qatarin ihmisoikeustilanteessa ja vierastyöläisten oloissa on ongelmia, mutta maa on ollut keskeisessä roolissa elokuun evakuoinneissa Kabulista ja mahdollistanut keskusteluyhteyden ylläpidon Talebaniin. EU:n ja Qatarin välisen yhteistyön tavoitteena Afganistanissa on maan humanitäärisen ja sosioekonomisen tilanteen parantaminen. Suomi on avannut suurlähetystön Dohaan, Qatariin 10.joulukuuta. Lisätietoa:Eurooppakirjeenvaihtaja Matti Nissinen p.  +358 295 351 780
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistusta valmistellaan sisäministeriön johdolla. Hätäkeskuskoulutusta pohtivan työryhmän tavoitteena on tuottaa pohjaesityksiä tulevaisuuden hätäkeskuskoulutuksesta koulutusuudistushankkeen käsiteltäväksi. Ryhmä laatii esityksen hätäkeskuskoulutuksen käytännön toteutusvaihtoehdoista kevääseen 2022 mennessä.Esityksessä käsitellään alan perustutkintoa, eli hätäkeskuspäivystäjän koulutusta, sekä lisä- ja täydennyskoulusta. Esityksessä otetaan huomioon erityisesti hätäkeskustoiminnan tulevaisuuden toimintaympäristö sekä työnkuva. Tulevaisuuden koulutusjärjestelmän tulee vastata ammattialan muuttuviin ja kehittyviin osaamisvaatimuksiin sekä työnantajan henkilöstötarpeeseen.Miltä näyttää hätäkeskustoiminta 2040?Kehittyvä teknologia, tekoäly ja robotiikka tulevat näkymään hätäkeskuspäivystäjän työssä tulevaisuudessa. On esimerkiksi todennäköistä, että tulevaisuudessa hätäilmoitus voidaan tehdä uusien teknologisten ratkaisujen avulla. Lisäksi yhä useampia toimintoja voidaan automatisoida. Myös yhteiskunnalliset muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos, näkyvät hätäkeskuspäivystäjän arjessa esimerkiksi vanhusten lisääntyvinä hätäilmoituksina sekä myrskyistä, tulvista tai kuumuudesta aiheutuvien hätätilanteiden lisääntymisenä. Hätäkeskuspäivystäjällä tuleekin olla tulevaisuudessa hyvät digitaidot ja ymmärrys teknologiasta. Hätäkeskustyön ydin on kuitenkin edelleen vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaidoissa. Kaikkein keskeisin asia tulevaisuuden työelämässä tulee olemaan jatkuva oppiminen. Oppimista täydennetään koko työuran ajan, ja uutta osaamista hankitaan jatkuvasti. Oleellista on myös osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Tulevaisuuden maailma on digitaalinen ja globaali, joten kaukana tapahtuvat asiat koskettavat nopeasti myös Suomea. Muuttuvassa maailmassa sisäisen turvallisuuden osaajilla onkin keskeinen rooli.Koulutusuudistuksen valmistelutyössä hyödynnetään olemassa olevaa tutkimustietoa, minkä lisäksi valmisteluun sisältyy eri kohderyhmien kuulemisia, työpajoja, kyselyjä sekä työryhmätyöskentelyä. Hätäkeskuskoulutusta pohtivaan työryhmään kuuluu asiantuntijoita Hätäkeskuslaitoksesta, Pelastusopistosta sekä Poliisiammattikorkeakoulusta. Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistuksen toimikausi jatkuu vuoden 2022 loppuun saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö valmistelee lakimuutosta, jolla varmistetaan, että palkkatietojen julkisuus koskee myös hyvinvointialueiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkausta. Luonnos hallituksen esitykseksi on lausuntokierroksella 10.12.2021–23.1.2022.Kaikilla on mahdollisuus antaa palautetta lakimuutoksesta. Valtiovarainministeriö pyytää erikseen asiantuntijalausunnot ministeriöistä, hyvinvointialueilta, valtiontalouden tarkastusvirastosta, kunta- ja hyvinvointialan työnantaja- ja työntekijäjärjestöiltä, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta, tietosuojavaltuutetun toimistosta sekä tasa-arvovaltuutetulta.Uudistus edistää palkka-avoimuutta julkisella sektorillaLakiluonnoksen mukainen palkkaustiedon julkisuus hyvinvointialueilla ja -yhtymissä vastaisi kunnissa ja kuntayhtymissä sekä valtion virastoissa ja laitoksissa nykyisin voimassa olevaa käytäntöä. Nimikirjalain mukaan kaikkien valtion, kuntien ja seurakuntien palveluksessa työskentelevien palkkatiedot ovat jokaisen saatavilla. Tämä säännös on ollut voimassa vuodesta 1999.Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle helmikuun 2022 alussa. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian uusien hyvinvointialuevaltuustojen aloittaessa toimintansa 1.3.2022.Valtiovarainministeriössä on vireillä myös laajempi nimikirjalain ajantasaistamistyö. Ministeriö selvitti vuonna 2020 nimikirjalain päivitystarvetta, ja työryhmä on valmistellut tämän pohjalta ehdotuksia. Tarvittavat säädösmuutokset viimeistellään valtiovarainministeriössä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi