NordenBladet — Teknisten ongelmien vuoksi emme pysty julkaisemaan ylimääräisen valtioneuvoston yleisistunnon 28.12.2021 päätösaineistoa. Pahoittelemme häiriötä.Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut tiedotteen yleisistunnossa käsitellyistä valtioneuvoston asetuksista Koronapassin käyttöön tilapäisiä poikkeuksia
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Valtioneuvosto on hyväksynyt tartuntatautilain 58 i §:ssä tarkoitetun asetuksen koronapassin käytön rajoittamisesta määräaikaisesti.Asetus tulee voimaan torstaina 30.12.2021 klo 00.Asetuksella rajoitetaan poikkeuksellisesti koronapassin vaikutuksia siten, että 30.12.2021–20.1.2022 koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille.Asetus koskee kaikkia yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja, joihin kohdistuu voimassa olevia rajoituksia. Alueelliset viranomaiset päättävät, millaisia rajoituksia alueilla on käytössä.Tätä poikkeusta sovelletaan leviämisvaiheen tunnusmerkit täyttävien sairaanhoitopiirien alueilla, eli Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan tai Lapin sairaanhoitopiirin alueilla.Kyseessä on poikkeuksellisen epidemiatilanteen edellyttämä tilapäinen sääntely, jolla osaltaan turvataan oikeutta terveyteen ja hyvinvointiin hillitsemällä taudin nopeaa leviämistä. Rokotuskattavuuden lisääminen on tärkein keino tehokkaalle epidemiantorjunnalle.Tänään kokoontunut sote-ministerityöryhmä on lisäksi päättänyt aloittaa pikaisesti valmistelun koronapassia koskevan säännöksen muuttamiseksi siten, että yleisötilaisuuksiin ja asiakastiloihin kohdistuvia rajoitustoimia on jatkossa mahdollista kohdentaa tarkemmin.Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa aluehallintovirastoja tarkastelemaan omien toimialueidensa yleisötilaisuuksiin ja asiakastiloihin kohdistuvia rajoituksia erityisesti matalan riskin tilaisuuksien kohdalla.Lisätietoajohtaja Jaska Siikavirta, [email protected]
osastopäällikkö Taneli Puumalainen, [email protected]Omakantaa koskevat kysymykset: Omakannan asiakaspalvelu: [email protected]
Lukusovellusta koskevat tekniset käyttötukikysymykset: Korona-info, p. 0295 535 535Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia koronapassista sekä ohje koronapassin eli EU:n koronatodistuksen hakemiseksi Omakannasta (kanta.fi)Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta, koronarajoituksista ja koronapassista toiminnanharjoittajille (avi.fi) Tietoa sekä usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia koronapassin lukusovelluksesta eli Koronatodistuksen lukijasta (thl.fi)Yleistä perustietoa koronapassista (stm.fi) AsetuksetValtioneuvoston asetus tilapäisistä poikkeuksista EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä 1221/2021, 28.12.2021Muistio 1221/2021, 28.12.2021Valtioneuvoston asetus tilapäisistä poikkeuksista EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä 876/2021, 28.12.2021Muistio 876/2021, 28.12.2021
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti 28.12. asetuksen, jonka mukaan ahmoja voidaan metsästää enintään kahdeksan metsästysvuonna 2021–2022. Tavoitteena on suojata poroelinkeinoa, jolle ahmat aiheuttavat merkittäviä vahinkoja.Luonnonvarakeskus arvioi, että ahmoja oli Suomessa vuoden 2021 helmikuussa 390–400. Suomen ahmakanta on kasvanut noin kymmenkertaiseksi siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Suomen kanta on osa Skandinavian elinvoimaista, yli tuhannen ahman populaatiota sekä Venäjän noin 1500 yksilön populaatiota.Ministeriön arvion mukaan kahdeksan ahman poistaminen ei heikennä ahman suojelutasoa eikä hidasta kannan kasvua. Ahmakiintiö on sama kuin viime vuonna. Silloin metsästettiin lopulta neljä ahmaa, jonka lisäksi kolme ahmaa kuoli liikenteessä.Kiintiö itsessään ei johda yhdenkään ahman tappamiseen, vaan se asettaa ylärajan Suomen riistakeskuksen myöntämien poikkeuslupien määrälle. Ilman asetusta lupien määrää rajoittaisi ainoastaan luontodirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö. Ahmojen metsästys on tarkoitus toteuttaa ennen helmikuuta, jolloin alkaa ahmojen lisääntymisaika.Ahma on useana vuonna aiheuttanut poroelinkeinolle enemmän vahinkoa kuin muut suurpedot yhteensä. Vuonna 2020 Suomessa kirjattiin 3434 ahman tappamaa poroa, ja vahinkojen laskennallinen arvo oli noin 5,9 miljoonaa euroa. Tänä vuonna ahman tappamia poroja on ilmoitettu 23.12. mennessä 1788, ja vahinkojen laskennallinen arvo on noin 3,6 miljoonaa euroa.Pohjois-Suomessa on paljon kansallispuistoja sekä laajoja luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, joissa on luvallista metsästää suurpetoja. Jos ahmaa metsästetään sellaisella Natura 2000 –alueella, jonka yhtenä suojeluperusteena on ahma, pyynnin vaikutukset alueen ahmakantaan on arvioitava luonnonsuojelulain 65 pykälän mukaisesti (KHO:2020:31). Suomen riistakeskus valvoo, että tämä arviointi tehdään ja pyytää lisäksi arvioinnista lausunnon ELY-keskukselta sekä luonnonsuojelualueen haltijalta.AsetusPerustelumuistioLausuntoyhteenvetoLuonnonvarakeskuksen ahmakanta-arvio
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksissä kuluvan vuoden kehitystä kuvaillaan edellisvuotta myönteisemmin eikä tilanne ole enää huonontunut. Yhä useampi maaseutuyrityksistä odottaa ensi vuodelle kasvua, joskin heikentynyt koronatilanne vaikeuttaa lähitulevaisuuden ennustamista, ilmenee EK:n tekemästä Maaseutupulssi-yrityskyselystä.Johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski maa- ja metsätalousministeriöstä pitää hyvänä signaalina sitä, että kyselyn mukaan yhä useampi yritys on taas kasvuvaiheessa ja omistajanvaihdoksissa ollaan vuoden takaista aktiivisempia: ”Vuosina 2021-2022 ydin- ja harvaanasutun maaseudun omistajanvaihdoksia edistetään äskettäin käyttöön otetulla tuella, jonka rahoitus tulee EU:n maaseuturahaston elpymisvaroista. Samalla on käynnistynyt omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi kolme maaseutuohjelman valtakunnallista hanketta.”EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen kuvailee tilannetta kaksijakoiseksi:”Maaseutuyritysten näkymät ensi vuodelle ovat myönteiset eli toiminnan laajentumiseen uskoo suurempi osuus yrityksiä kuin sen supistumiseen. Aineisto on kuitenkin kerätty ennen omikron-variantin havaitsemista. Esimerkiksi ulkomaankaupan lisääntymiseen uskoi marraskuun alussa jo melko suuri joukko maaseudun vientiyrityksistä, mutta heikentynyt koronatilanne uhkaa nyt positiivisten näkymien toteutumista.”Maaseutupulssin keskeiset tunnusluvutMaaseudun nykytilanne 2021
• Kysyntä oli lisääntynyt 34 prosentilla ja vähentynyt 33 prosentilla ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (12 ja 61 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 26 ja 42 prosenttia (17 ja 60 prosenttia vuosi sitten).
• Työntekijämäärän lisääntymisestä raportoi 23 prosenttia ja sen vähentymisestä 22 prosenttia ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (9 ja 39 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla työntekijöiden määrä lisääntyi 18 prosentissa ja vähentyi 23 prosentissa yrityksiä (11 ja 33 prosenttia vuosi sitten).
• Investoinnit olivat ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla lisääntyneet 30 prosentilla ja vähentyneet 33 prosentilla yrityksistä (11 ja 52 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla investointien lisääntymisestä kertoi 19 prosenttia ja vähentymisestä 32 prosenttia yrityksistä (11 ja 49 prosenttia vuosi sitten).
• Ulkomaankauppa oli lisääntynyt 22 prosentilla ja vähentynyt 52 prosentilla ydin- ja harvaan asutun maaseudun vientiyrityksistä (0 ja 73 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 24 ja 18 prosenttia (17 ja 66 prosenttia vuosi sitten).
Maaseudun näkymät 2022
• Kysynnän lisääntymiseen ensi vuonna uskoi 36 prosenttia ja sen vähentymiseen 13 prosenttia ydin ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (10 ja 37 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 33 ja 7 prosenttia (13 ja 47 prosenttia vuosi sitten).
• Työntekijämäärän kasvua ennakoi ydin ja harvaan asutulla maaseudulla 25 prosenttia ja sen supistumista 12 prosenttia yrityksistä (9 ja 28 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla 29 prosenttia arvioi työntekijämäärän lisääntyvän ja 4 prosenttia sen vähentyvän ensi vuonna (13 ja 33 prosenttia vuosi sitten).
• Ydin ja harvaan asutulla maaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 26 prosenttia ja vähentymiseen 20 prosenttia yrityksistä (8 ja 50 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 22 prosenttia yrityksistä, kun taas 25 prosenttia arvioi niiden vähentyvän ensi vuonna (11 ja 44 prosenttia vuosi sitten).
• Ulkomaankaupan kasvua ennakoi 47 prosenttia ja vähentymistä 18 prosenttia ydin ja harvaan asutun maaseudun vientiyrityksistä (25 ja 54 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 21 ja 15 prosenttia (26 ja 53 prosenttia vuosi sitten).Maaseutupulssin aineisto kerättiin loka-marraskuussa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 043 työnantajayritystä, joista 753 oli kaupungeissa ja 290 maaseudulla toimivia yrityksiä. Aineiston analysoinnissa on käytetty yrityskoon ja päätoimialojen mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat suuntaa-antavasti yleistettävissä työnantajayritysten perusjoukkoon.Infografiikka Maaseutupulssi-tutkimuksesta
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 28.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Sisärajavalvonta otetaan uudelleen käyttöön Suomen rajoilla tiistaina 28.12. alkaen. Maahantulon rajoituksiin tulee myös muita muutoksia ja 28.12. alkaen samat rajoitukset koskevat kaikkia Suomeen ulkomailta saapuvia. Valtioneuvosto teki päätöksen uusista rajoituksista tänään. Päätös tulee voimaan 28.12. klo 15 ja on voimassa 16.1. asti. Sisärajavalvonta palautetaan kattavasti Suomen ja kaikkien Schengen-maiden väliseen liikenteeseen. Lisäksi maahantulon rajoituksia ja terveysturvallisuustoimia kiristetään niin, että tiistaista 28.12. alkaen kaikilta Suomeen ulkomailta saapuvilta vaaditaan todistus täydestä rokotussarjasta tai alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta Covid-19-taudista sekä näiden lisäksi todistus alle 48 tuntia vanhasta negatiivisesta Covid-19-testituloksesta.Vaatimus koskee 31.12.2021 asti vuonna 2005 tai sitä aikaisemmin syntyneitä ja 1.1.2022 alkaen vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä.Poikkeuksia muun muassa rajayhteisöjen asukkaille sekä Ahvenanmaalle saapuvilleEdellä mainitusta poiketen Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Norjan välisen maarajan rajayhteisöjen asukkaat sekä Ruotsin Norrtäljen kunnan ja Ahvenanmaan maakunnan välisessä liikenteessä matkustavat voivat saapua Suomeen, jos heillä on mukanaan joko todistus hyväksytystä covid-19-rokotussarjasta, EU:n digitaalinen koronatodistus alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta covid-19-taudista tai todistus enintään 7 vuorokautta ennen Suomeen saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.Negatiivista testitulosta ei edellytetä Suomen kansalaisiltaNegatiivista koronatestitulosta ei edellytetä Suomen kansalaisilta, Suomessa pysyvästi asuvilta ulkomaalaisilta, eikä henkilöiltä, joiden maahantulon perusteena on välttämätön syy kuten pakottavat perheasiat tai muut pakottavat henkilökohtaiset syyt. Kaikkia matkustajia koskevat kuitenkin tartuntatautilain mukaiset vaatimukset todistusten esittämisestä ja aluehallintovirastojen tekemät päätökset pakollisista terveystarkastuksista.Suomalaisten matkailijoiden tulee myös huomioida, että vaikka Suomeen pääsee ilman testiä, muilla mailla ja lentoyhtiöillä voi olla omia testivaatimuksia.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Vuodenvaihteessa 2021-2022 astuvat voimaan uudet lait eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä sekä luonnonmukaisesta tuotannosta. Lakimuutoksia tulee eläinten lääkitsemisestä annettuun lakiin sekä kiinteistönmuodostamislakiin. Rehulakiin tulevat eläinten lääkitsemistä koskevat muutokset astuvat voimaan myöhemmin tammikuussa 2022.Uusi laki ja asetus eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä voimaanEläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva uusi EU –lainsäädäntö astui voimaan 21.4.2021. Uudistuksen johdosta myös kansallista eläintunnistusjärjestelmää koskeva lainsäädäntö on ollut tarpeen uudistaa. Uusi laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (1069/2021) tulee voimaan 1.1.2022. Uudella lailla mahdollistetaan tarvittavat eläinten jäljitettävyyttä ja rekisteröintiä koskevat kansalliset toimenpiteet myös tulevaisuudessa. Uuden lain nojalla annettava maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausuntoaika päättyi 20.12.2021. Asetuksella tarkennetaan tiettyjä kansallisia toimenpiteitä eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin osalta, sekä käytetään sitä kansallista liikkumavaraa minkä uusi EU –lainsäädäntö mahdollistaa. Asetus on tarkoitus saada voimaan vuoden 2022 alusta.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä on kutsunut erityisavustajakseen Markku Rajalan. Hän aloitti tehtävässään 22.12.2021. Rajala avustaa ministeriä erityisesti energia- ja ilmastoasioissa.Rajala on aiemmin toiminut elinkeinoministerin Olli Rehnin ja Mika Lintilän erityisavustajana 2015-19. Tätä ennen hän työskennellyt muun muassa Keskustan puoluejohdon erityisavustajana eduskuntaryhmän apulaispääsihteerinä ja puolueen tiedotuspäällikkönä. Ministeri Lintilän erityisavustajina jatkavat työtään erityisavustajat Jenny Hasu ja Antti Siika-aho. Lintilän valtiosihteerinä toimii Jukka Ihanus.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Hallitus linjasi 21.12.2021 uusista koronarajoituksista ja muista tarvittavista toimenpiteistä. Tällä hetkellä suurin osa rajoituksista on voimassa 16.1.2022 asti.Hallitus ilmoitti varautuvansa suorien ja välttämättömien rajoitustoimista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen tilanteen edellyttämällä tavalla. Jatkovalmistelussa linjataan pikaisesti korvausten toteuttamistavasta erityisesti yritysten kustannustukilainsäädännön (sulkemiskorvaus, rajattu kustannustuki) osalta.Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt valmistelun kustannustuen ja sulkemiskorvauksen tarkemmasta toteuttamistavasta. Toimenpiteiden yksityiskohdista ei ole vielä tehty linjauksia. Hakujen suunnittelu kytkeytyy aikataulullisesti vuoden 2022 ensimmäisen lisätalousarvioon.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Ulkoministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain muuttamiseksi ja se on lähetty lausuntokierrokselle. Lausuntokierros on käynnissä 18.1.2022 saakka.Ulkomaalaislakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jossa säädettäisiin viisumin turvaominaisuuksista ja siitä, että Digi- ja väestötietovirasto loisi viisumin digitaalisen leiman varmenteen. Viisumin digitaalisen leiman varmenne suojaa viisumin tiedot muuttamiselta ja turvaa siten niiden aitouden ja eheyden. Digitaalisessa leimassa on käytettävä Data Matrix –viivakoodisymboliikkaa eli niin sanottua 2D-viivakoodia.Muutoksella pantaisiin täytäntöön yhtenäisestä viisumin kaavaa koskevan neuvoston asetuksen nojalla annettu komission täytäntöönpanopäätös, jonka mukaan viisumeihin on lisättävä digitaalinen leima. Digitaalisen leiman lisääminen viisumiin mahdollistaisi sen, että rajavalvonnassa voitaisiin verrata viisuminhaltijan viisumissa olevia tallennettuja tietoja digitaalisessa leimassa oleviin tietoihin ja pystyttäisiin varmistamaan viisumin aitous ja tietojen muuttumattomuus. Erityisesti tällä olisi vaikutusta silloin, kun viisumi tarkistetaan varsinaisen rajavalvontapaikan ulkopuolella partiotehtävissä.Lausuntopyyntöjä on lähetetty kohdennetulla jakelulla, mutta lisäksi esityksestä voivat lausua muutkin. Muutosesitys on osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
