NordenBladet —Ympäristöministeriön viestintäjohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 11 henkilöä. Viestintäjohtajan virka täytetään viiden vuoden määräajaksi.Viestintäjohtaja toimii ympäristöministeriön viestinnän tulosalueen päällikkönä. Tulosalue vastaa viestinnän strategisuudesta, vaikuttavuudesta ja priorisoinnista sekä muusta viestinnästä yhteistyössä ministeriön osastojen ja tulosalueiden kanssa. Viestinnän tulosalue vastaa myös ministeriön brändin eheydestä ja yhteistyöstä hallinnonalan, valtioneuvoston ja muiden sidosryhmien kanssa.Virkaa hakivatJohanna Autio Tapio Hedman Juha Honkonen Sami Jokelainen Jyri Lintunen Mikael Neuvonen Jussi Salmi Markku Salminen Risto VähätaloHakijoiden joukossa oli lisäksi 2 hakijaa, jotka eivät halunneet nimeään julkisuuteen.
NordenBladet —Aluehallintovirastot päättävät omien toimialueidensa yleisötilaisuuksiin ja asiakastiloihin kohdistuvista rajoituksista.Valtioneuvoston asetus, jonka mukaan koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille, annettiin 28.12.2021. Asetus on voimassa tilapäisesti 30.12.2021–20.1.2022 ja se koskee kaikkia yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja, joihin kohdistuu kuntien ja aluehallintovirastojen määräämiä rajoituksia. Valtioneuvoston asetus merkitsee toisin sanoen sitä, että alueittain määrätyt rajoitukset ovat sellaisenaan voimassa.Rajoituksiin liittyviin kysymyksiin vastaavat ja niitä valvovat aluehallintovirastot.
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.PuolustusministeriöSinikka Vahvaselkä, hallitusneuvos p. 0295 140 431 – Tehtävään määrääminen ja kenraalin virkaan nimittäminen PuolustusvoimissaValtiovarainministeriöMarja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 233/2021 vp; EV 232/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöKatri Aho, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 235 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi luonnonmukaisesta tuotannosta sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 193/2021 vp; EV 218/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöNico Steiner, hallitusneuvos p. 0295 049 001 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yhteistoimintalaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 159/2021 vp; EV 219/2021 vp)Timo Meling, hallitusneuvos p. 0295 049 084 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 167/2021 vp; EV 212/2021 vp)
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaRitva Järvinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 366 – Koronaministerityöryhmän asettaminenMerja Saaritsa-Lantta, erityisasiantuntija p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatOikeusministeriöCorinna Tammenmaa, kieliasiainneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 181 – Valtioneuvosto jatkaa kansalliskielistrategian ohjausryhmän toimikautta ajalle 1.1. – 31.3.2022Taru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306 – Oikeusministeriön määräaikaisen hallitussihteerin virkasuhteen täyttäminenPuolustusministeriöSinikka Vahvaselkä, hallitusneuvos p. 0295 140 431 – Tehtävään määrääminen ja kenraalin virkaan nimittäminen PuolustusvoimissaLeila Maïche-Plathan, neuvotteleva virkamies p. 0295 140 438 – Virkavapauden myöntäminen puolustusministeriön neuvottelevalle virkamiehelleValtiovarainministeriöMarja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 233/2021 vp; EV 232/2021 vp)Matti Sillanmäki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 444 – Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n muuttamisestaKrista Sinisalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 248 – Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden valmisteverostaMaa- ja metsätalousministeriöKatri Aho, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 235 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi luonnonmukaisesta tuotannosta sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 193/2021 vp; EV 218/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumatSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248 – Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antamisesta vuonna 2022Liikenne- ja viestintäministeriöSaara Reinimäki, yksikön johtaja, liikenneneuvos p. 0295 342 087 – Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M342Ronja Kava, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 071 – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiPirjo Karttunen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 605 – Valtion televisio- ja radiorahaston vuoden 2022 käyttösuunnitelman vahvistaminenTyö- ja elinkeinoministeriöNico Steiner, hallitusneuvos p. 0295 049 001 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yhteistoimintalaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 159/2021 vp; EV 219/2021 vp)Liisa Lundelin-Nuortio, neuvotteleva virkamies p. 0295 048 261 – Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin johtokunnan nimittäminen toimikaudeksi 1.1.2022 – 31.12.2023Timo Meling, hallitusneuvos p. 0295 049 084 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 167/2021 vp; EV 212/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumatSosiaali- ja terveysministeriöLiisa Perttula, hallitusneuvos p. 0295 163 521 – Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin viran täyttäminen
NordenBladet —Suomen tuella avustetaan seksuaalisen ja sukupuolittuneen väkivallan uhreja Ugandassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa, sekä toimeenpannaan tuomioistuimen entisille lapsisotilaille määräämiä hyvityksiä Kongon demokraattisessa tasavallassa.”Kansainvälisellä rikostuomioistuimella on ainutlaatuisen tärkeä tehtävä kansainvälisessä sääntöpohjaisessa järjestelmässä, jonka tukeminen on Suomen keskeisiä ulkopoliittisia tavoitteita”, toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Ulkoministerin mukaan uhrien kuulemisen ja osallistumisen ohella on tärkeää, että uhrit voivat saada tukea kärsimyksistään selviämiseen.
NordenBladet —Suomessa todettiin viikolla 51 arviolta yli 16 200 uutta koronavirustapausta, edellisellä viikolla 50 todettiin noin 13 800 tapausta. 29.12. mennessä on todettu yhteensä 172 varmistettua omikron-löydöstä. Sairaalahoidon ja tehohoidon kuormitus on pysynyt tasaisena joulunpyhien yli.Viimeisten kahden kalenteriviikon aikana (ajalla 13.12.–26.12.) uusia tartuntoja ilmaantui 542 sataatuhatta asukasta kohden. Niitä edeltävien kahden viikon aikana (ajalla 29.11.–12.12.) tartuntoja ilmaantui 362 sataatuhatta asukasta kohden.
NordenBladet —Komissio on 22. joulukuuta antanut ehdotuksen neuvoston direktiiviksi, joka koskee niin sanottujen pöytälaatikkoyhtiöiden väärinkäytön estämistä verotuksessa. Ehdotettujen säännösten tavoitteena on pienentää verotulojen menetyksiä, jotka aiheutuvat tällaisten yhtiöiden hyödyntämisestä verotuksen välttelyssä.Valtiovarainministeriö lähetti direktiiviehdotuksen lausuntokierrokselle 28. joulukuuta. Lausuntoaika päättyy 14. tammikuuta 2022. Ministeriö julkaisee saapuneet lausunnot hankesivuilla.Ehdotettu sääntely kohdistuu taloudellista toimintaa harjoittaviin yksiköihin sekä niiden omistajiinUuden sääntelyn tarkoituksena on asettaa uusia raportointivelvoitteita niin sanottujen pöytälaatikkoyhtiöiden käyttöön liittyen, jotta veroviranomaiset voisivat helpommin tutkia niihin mahdollisesti liittyviä väärinkäytöksiä. Soveltamisedellytysten täyttyessä yksiköltä voidaan evätä verosopimisedut ja sen tekemiä ja saamia suorituksia kohdellaan verotuksessa kyseinen yhtiö sivuuttaen. Ehdotus sisältää myös säännöksiä esimerkiksi automaattisesta tietojenvaihdosta jäsenvaltioiden välillä sekä veronkorotuksista.Uusi sääntely koskee taloudellista toimintaa harjoittavia jäsenvaltiossa verotuksellisesti asuvia yksiköitä niiden yhtiömuodosta riippumatta. Lisäksi sääntely koskee kyseisten yksiköiden omistajia, jotka ovat luonnollisia henkilöitä tai juridisia henkilöitä.Direktiivin toimet kohdistuvat niihin yksiköihin, joiden tulot muodostuvat pääosin direktiivissä määritellyistä rajat ylittävistä passiivisista tuloista.
NordenBladet —Puolustusministeriö on 28.12.2021 päättänyt jatkaa ruokarahan maksamista varusmiehille ajalta, jolloin heille ei voida järjestää ruokahuoltoa. Määrärahaa maksetaan tammikuun alusta huhtikuun 2022 loppuun saakka.Koronaepidemian vuoksi joukko-osastot ovat jakaneet varusmiehensä kolmeen ryhmään, jotka ovat vuoroviikoin varuskunnassa ja vapaalla. Ruokarahaa on maksettu varusmiehille päivärahan lisäksi vapaajaksojen aikana, jolloin heillä ei ole mahdollisuutta varuskuntaruokailuun. Viikonloppuisin voimassa ovat normaalit viikonloppuvapaat, jolloin ruokarahaa ei makseta.Ruokaraha on suuruudeltaan 13,50 euroa päivässä ja sillä on turvattu varusmiesten toimeentuloa. Sen maksaminen aloitettiin koronaepidemian vuoksi puolustusvoimissa 13.3.2020.Ruokarahajärjestelystä aiheutuu puolustusvoimille 1 miljoonan euron kulut kuukausittain.
NordenBladet —Vuoden 2022 aluevaaleissa äänioikeutetun tulee todistaa henkilöllisyytensä vaalivirkailijalle samalla tavoin kuin muissakin vaaleissa. Henkilöllisyyden voi todistaa kuvallisella asiakirjalla, esim. poliisin myöntämällä henkilökortilla, passilla tai ajokortilla.Selvitykseksi henkilöllisyydestä voi kelvata myös ns. pahvinen ajokortti, jos vaalivirkailija tunnistaa äänestäjän siinä olevasta kuvasta. Oleellista on, että vaalivirkailija voi varmistua äänestäjän henkilöllisyydestä. Jos äänioikeutetulla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa voimassa olevaa asiakirjaa, hän voi saada poliisilaitokselta maksuttoman, väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Tunnistaessaan äänestäjää vaalivirkailija voi pyytää äänestäjää poistamaan kasvomaskin hetkeksi kasvoiltaan.Ohjeita turvalliseen äänestämiseen korona-aikanaTammikuussa 2022 järjestettävät aluevaalit ovat toiset vaalit, jotka järjestetään Suomessa koronapandemian aikana. Korkeista tartuntamääristä huolimatta tilanne suhteessa kevään kuntavaaleihin on erilainen. Tammikuussa kaikki halukkaat äänioikeutetut ovat ehtineet saada vähintään kaksi koronarokoteannosta. Rokotteet suojaavat hyvin varsinkin koronataudin vakavaa muotoa vastaan. THL:n arvioiden mukaan äänestäminen on vähäisen riskin toimintaa.Vaalit.fi-sivustolta löytyy äänestäjille ohjeita turvalliseen äänestämiseen korona-aikana. Kasvomaskin ja käsidesin käyttö on tärkeää samoin kuin riittävän turvavälin säilyttäminen äänestettäessä. Vaalivirkailijat valvovat turvallisuutta äänestyspaikalla ja neuvovat ohjeiden noudattamisessa. Äänestäjä voi halutessaan ottaa oman kynän mukaan äänestyspaikalle.Hengitystieoireisia ja lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä olevia äänestäjiä varten on suunniteltu erityistoimenpiteitä äänestyksen mahdollistamiseksi. Äänestäjät voivat kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta.Aluevaaleissa voi äänestää joko ennakkoäänestysaikana 12.–18.1.2022 tai varsinaisena vaalipäivänä 23.1.2022.Luotettavaa tietoa vaaleista – www.vaalit.fi Koronaohjeita äänestäjille – www.vaalit.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Ajankohtaista koronavirustilanteestaVaalit.fi Twitterissä Vaalit.fi Facebookissa Vaalivideoita YouTubessa Vaalien puhelinpalvelu suomeksi 0800 9 4770 ja ruotsiksi 0800 9 4771 Vaalien WhatsApp-viestipalvelu 050 438 8730
NordenBladet —Valtioneuvoston kanslian KETTU-työryhmä (Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa) on julkaissut muistion koronakestävyydestä ja suojautumisen ylläpitämisestä. Muistio pohjautuu valtioneuvoston kanslian tilaamaan Kansalaispulssi-kyselyyn ja nuorten aikuisten kansalaishaastatteluihin loppusyksystä 2021.Kyselyssä ja haastatteluissa selvitettiin, miten vastaajat kokevat omaehtoiset suojautumistoimenpiteet, kuten maskien käytön ja kontaktien rajoittamisen. Vastausten perusteella 89 prosenttia suomalaisista pitää edelleen tarpeellisena suojella itseään ja muita koronaviruksen leviämiseltä myös kahden rokotteen jälkeen. Erilaiset suojautumiskeinot koetaan eri tavoin, ja vain osa keinoista lisää vastaajien kokemaa koronaväsymystä. Monilla vastaajilla käsitys tehokkaista suojaustoimenpiteistä ja koronan leviämisestä on rakentunut epidemian alkuvaiheilta, kun koronaan liittyviä uutisia seurattiin ahkerammin. Alussa paljon uutisoidut toimenpiteet, kuten käsihygienia ja maskien käyttö ovat jääneet parhaiten mieleen ja niistä on jo muodostunut uusia rutiineja. Uusi tutkimustieto koronaviruksen pääasiallisesta leviämismekanismista ei puolestaan ole tavoittanut suurta osaa vastaajista. Ilmanpuhdistus ja tuulettaminen koetaan merkitykseltään vähäisempinä suojautumiskeinoina.
Muistiossa todetaan, että omaehtoinen suojautuminen antaa lisäapua pandemian hallintaan. Moniin tilanteisiin voidaan antaa yleinen suositus tai määräys suojauskeinoista, mutta lisäksi on paljon arjen tilanteita, joihin yleispätevää suositusta ei voida antaa. Ajankohtainen tieto tartuntamääristä, viruksen leviämistavasta ja tehokkaista suojauskeinoista voikin tukea omaehtoisessa suojautumisessa.”Tieto siitä, että voimme itse tehdä paljonkin, on tärkeä myös henkisen kriisinkestävyyden kannalta. Omasta tartunnasta kannattaa kertoa viipymättä niille, joiden kanssa on ollut lähikontaktissa. Maskin käyttö on jo monelle rutiini, jota kannattaa pitää yllä, ja tutkimustieto puoltaa FFP2- tai FFP3-tason suojainten käyttöönottoa. Kotitestit ovat myös hyödyllisiä ja riittävän luotettavia monessa tilanteessa”, sanoo KETTU-työryhmän jäsen, tutkija Matti Heino Helsingin yliopistosta.Läheisten tapaaminen terveysturvallisesti tukee mielenterveyttä ja hyvinvointia Huoli omista läheisistä motivoi monia vastaajia välttelemään sosiaalisia kontakteja, mutta pitkäaikaista eristäytymistä voi olla vaikea ylläpitää. ”Vastaajat kokevat eristäytymisen raskaaksi, ja se voi pidemmän päälle heikentää hyvinvointia. Läheisimpien ihmisten terveysturvallinen tapaaminen voi tukea mielenterveyttä, ja samalla voi karsia kaukaisempia kontakteja”, sanoo Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Maarit Lassander valtioneuvoston kansliasta.Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hanke edistää tietopohjaisen käyttäytymistieteellisen ymmärryksen soveltamista koronakriisin hoidossa. Hankkeen KETTU-työryhmään kuuluvat Matti Heino, Markus Kanerva, Maarit Lassander, Ville Ojanen, Lauri Sääksvuori ja Henriikka Tammes. Muistion voi kokonaisuudessaan lukea Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen sivulta.
