NordenBladet — Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan hoitotyön jaosto on valmistellut ehdotukset kliinisen hoitotyön erikoisaloista. Ehdotukset kattavat myös erikoisosaamisen hyödyntämisen työelämässä sekä tarpeiden ennakoinnin.Kliinisen hoitotyön erikoisosaamisella tarkoitetaan sairaanhoitajana laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillista osaamista, jota tarvitaan välittömän potilas- ja asiakastyön vaativissa asiantuntijatehtävissä sekä erikoisalan kehittämisessä. Tutkimusten mukaan kliinisen hoitotyön osaamisen kehittämisellä on yhteyttä haittatapahtumien ehkäisyyn, näyttöön perustuvaan hoitoon, toiminnan tuloksellisuuteen ja hoitotyön vetovoimaisuuteen. Kliinisen hoitotyön erikoisalojen kokonaisuutta ei ole aiemmin määriteltyLääketieteessä, hammaslääketieteessä ja sosiaalityössä on jo pitkään ollut määritellyt erikoisalat, joilla terveydenhuollon ammattihenkilön erikoisosaamista kehitetään työelämän vaatimusten mukaisesti. Kliinisen hoitotyön erikoisalojen kokonaisuutta ei ole kuitenkaan tähän mennessä määritelty. Jaoston ehdotus muodostaa 17 kliinisen hoitotyön erikoisalan kokonaisuuden. Niitä ovat esimerkiksi kansanterveyden hoitotyön, tehohoitotyön, päivystyshoitotyön ja syöpään sairastuneen hoitotyön erikoisalat. Valmistelu tehtiin laajassa yhteistyössä sairaanhoitopiirien, ammattikorkeakoulujen sekä hoitotyön asiantuntijoiden ja erityisalajärjestöjen kanssa.Myös moniammatillisissa koulutuksissa voisi syventää kliinisen hoitotyön erikoisosaamistaAmmattikorkeakoulut ovat järjestäneet erikoistumiskoulutuksia vuodesta 2016. Korkeakoulujen erikoistumiskoulutustarjonta ei kuitenkaan nykyisellään kata kaikkea työelämässä tarvittavaa kliinisen hoitotyön erikoisosaamista. Esimerkiksi sairaalat vastaavat pääosin henkilöstönsä kliinisen hoitotyön erikoisosaamisen kehittämisestä, mutta toimipaikkakoulutuksesta ei saa korkeakoulun todistusta suoritetuista erikoisalan opinnoista. Koska ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksista suurin osa on moniammatillisia, myös moniammatillisissa sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutuksissa tulisi varmistaa työelämän edellyttämä kliinisen hoitotyön erikoisosaamisen syventäminen.Ehdotusten tarkoituksena on tukea sote-palvelujärjestelmän ja korkeakoulujen yhteistyötä sote-uudistuksen tavoitteisiin ja väestön palvelutarpeeseen vastaamisessa. Myös Covid-19 -pandemia on tuonut esiin monia hoitotyön erikoisosaamistarpeita. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus linjasi, että sisärajavalvonta otetaan uudelleen käyttöön Suomen rajoilla tiistaina 28.12. alkaen. Valtioneuvosto tekee päätöksen uusista rajoituksista istunnossaan tiistaina 28.12.2021, ja päätös tulee voimaan heti. Päätös on voimassa 16.1.2022 asti.Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta löytyvät linjauksiin perustuvat maahantuloa koskevat ohjeet. Ne vahvistetaan Valtioneuvoston päätöksellä 28.12.2021. Muutokset ohjeisiin ovat tällä välillä mahdollisia.Matkustajien on hyvä huomioida, vaikka Suomi ei vaadi Suomen kansalaiselta negatiivista testitulosta Suomeen saavuttaessa, monilla mailla, lento- ja laivayhtiöillä voi olla omia testivaatimuksia maahanpääsyn edellytyksenä. Matkustajien tulee itse selvittää todistuksiin liittyvät vaatimukset kohdemaiden viranomaisilta, laiva- tai lentoyhtiöiltä.Rajavartiolaitos: Ohjeet rajanylitykseen 27.12. asti                                   Ohjeet rajanylitykseen 28.12. alkaen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Joulu tuntuu tulevan joka vuosi yllättäen keskelle vuoden kiireisintä aikaa. On kiire saada työt tehtyä, koti kuntoon ja joulu valmiiksi. Entä jos opettelisimme hyväksymään keskeneräisyyden, ja ajattelisimme, että nyt on riittävän valmista. Kun arki pysähtyy hetkeksi ja maltamme myös itse pysähtyä, voi joulu tuoda kaivattua mielenrauhaa.Joulu on sekoitus vanhoja ja uusia perinteitä. Yhteisiä ja yksilöllisiä muistoja. Ääniä, tuoksuja ja makuja. Yksinkertaisia asioita, joita olemme koronapandemian myötä oppineet arvostamaan entistä enemmän. Kun maailma ympärillämme muuttuu, tuntuu joulu tutulta ja turvalliselta. Kenties juuri siinä piilee joulun taika.Monet tutut joulun perinteet ja tavat ovat vain muutaman kymmenen tai sadan vuoden ikäisiä, mutta keskitalven juhlaa on vietetty näillä leveyksillä jo kauan ennen kuin joulu sai nykyisen merkityksensä ja muotonsa. Ikään kuin ihmisillä olisi ollut ikiaikainen tarve pysähtymiseen, rauhoittumiseen ja juhlaan, kun vuoden pimein päivä on vihdoin takana.Tove Janssonin kirjoittamassa Nyytin joululaulussa (Julsång för knytt, suom. Vexi Salmi) lauletaan:Me kylmän unohdamme
ja talven tuiskuineen.
Ja luottaa haluamme
taas uuteen kevääseen.Joulu tulee tänäkin vuonna ja niin tulee myös kevät talven jälkeen.Kuluneet kaksi vuotta ovat vaatineet meiltä kärsivällisyyttä, mukautumista ja joustamista. Moni on menettänyt läheisensä tai ollut huolissaan omasta tai perheenjäsenen terveydestä. Osan joulua synkistää myös huoli omasta työstä ja toimeentulosta, kun rajoitustoimia on jälleen jouduttu ottamaan käyttöön.Emme vielä tiedä mitä seuraava vuosi tuo tullessaan, mutta haluan uskoa, että paremmat ajat ovat edessämme. Rokotteet ovat tuoneet turvaa ja ovat edelleen tärkein ja tehokkain keino pandemian torjumiseksi. Suojataan itsemme ja pidetään huolta toisistamme.Toivon, että kaikilla on jouluna aikaa pysähtyä edes hetkeksi ja nauttia joulun juhlasta. Kukin omia perinteitään noudattaen tai uusia luoden. Itse odotan eniten rauhallista yhdessäoloa perheeni ja läheisteni kanssa.Joulu on tilaisuus levätä, ojentaa auttava käsi, muistella mennyttä ja miettiä tulevaa. Yhdessä selviämme mistä tahansa.Rauhallista ja hyvää joulua kaikille!Sanna Marinpääministeri 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin määräaikaiseen virkasuhteeseen (17.1.2022‒31.7.2025) tuli määräaikaan mennessä 17 hakemusta.Määräaikaista virkasuhdetta hakevat seuraavat henkilöt:Alkiora Petri, oikeustieteen lisensiaattiEnqvist Måns, Doctor of Science in LawGustafsberg Harri, filosofian tohtoriHietanen Arto, hallintotieteiden tohtoriHolopainen Samppa, oikeustieteen lisensiaattiHoutsonen Jarmo, yhteiskuntatieteiden tohtoriKoivuniemi Tiina, filosofian tohtoriKurenmaa Juha, yleisesikuntaupseeriLaakkonen Mika-Petri, filosofian tohtoriLaitinen Marko, Kasvatustieteen tohtoriLehtonen Piotr, Master of Business AdmistrationMustonen Virpi, filosofian tohtoriMuttilainen Vesa, yhteiskuntatieteiden tohtoriPuustinen Jarmo, hallintotieteiden tohtoriRantaeskola Satu, oikeustieteen tohtoriSuur-Askola Kristiina, hallintotieteiden tohtoriSyrjä Juha, Doctor of Criminal JusticePoliisiammattikorkeakoulun rehtori johtaa Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa. Lisäksi hän käsittelee ja ratkaisee ne sisäistä hallintoa koskevat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi taikka ohjesäännössä määrätty muun Poliisiammattikorkeakoulun virkamiehen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.Poliisiammattikorkeakoulu on Suomen ainoa poliisioppilaitos. Poliisiammattikorkeakoulu keskittyy poliisin koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen, ja se on sisäministeriön alainen toimija.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2 miljoonaa euroa valtionavustusta ruoka-avun toteuttamiseen vuoden 2021 loppuun saakka.Avustushaku suunnattiin ruoka-apua toteuttaville yleishyödyllisille yhteisöille, järjestöille ja säätiöille. Tukea ruoka-avun toteuttamiseen saa 5 järjestöä: Suomen Punainen Risti, 700 000 euroa Samaria rf, 500 000 euroa ViaDia ry, 300 000 euroa Työttömien keskusjärjestö ry, 250 000 euroa Hyria säätiö sr, 50 000 euroaAvustus on tarkoitettu ruoka-apua järjestäville toimijoille ruoka-aputoiminnan järjestämisen kustannuksiin. Avustuksen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea ruoka-aputoiminnan järjestämistä koko maassa sekä levittää ruoka-aputoiminnan hyviä käytäntöjä. Arvioinnissa oli erityinen painostus sillä, että ruoka-avun saajien ohjautuminen julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee varmistaa.Lisäksi ministeriö myönsi 200 000 euroa Suomen Punaiselle Ristille ruoka-aputoiminnan kansallisen järjestökoordinaation kehittämiseen. Avustuksella luodaan yhtenäinen järjestökoordinaatiopohjainen toimintamalli, jonka mukaisesti ruoka-aputoimintaan kohdistettavaa rahoitusta voitaisiin jatkossa myöntää. Tavoitteena on vahvistaa ja tukea ruoka-aputoiminnan järjestämistä koko maassa.Ruoka-avun jakaminen on muotoutunut järjestöjen vakiintuneeksi toiminnaksi, joka tavoittaa arviolta 20 000—30 000 henkilöä viikoittain. Ruoka-apua saaneet ovat pääasiassa perusturvaetuuksien varassa eläviä ja heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Koronapandemian aikana ruoka-avun piiriin on hakeutunut enemmän avuntarvitsijoita, mm. lapsiperheitä ja nuoria.Kaikilla avustusten saajilla on vakiintunutta toimintaa ruoka-avun järjestämisessä ja kehittämisessä. Ne myös toimivat joko valtakunnallisesti tai verkostoituneesti usealla alueella. Valtionavustuksen saajille on asetettu yhteistyövelvoite päällekkäisyyksien välttämiseksi. Korjaus 23.12.2021 klo 13.35: Avunsaajajärjestö Samaria rf oli virheellisesti kirjoitettu Samara rf. Virhe on korjattu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon ympäristöministeriölle luonnonsuojelulaista. Esitystä on valmisteltu huolellisesti ja yksityiskohtiin on perehdytty, mutta kokonaisuus jää sekavaksi.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että luonnonsuojelulakia on valmisteltu poikkeuksellisen huolellisesti. Esityksessä on selkeästi perusteltu tarvetta lainmuutokselle ja luonnon monimuotoisuuden nykytilaa on käsitelty monipuolisesti.Arviointineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä on runsaasti yksityiskohtia, mutta tärkeimmät muutokset ja vaikutukset eivät riittävästi kirkastu lukijalle. Luonnonsuojelulain konkreettiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen jäävät osittain epäselviksi. Esityksessä tulisi tarkentaa, miten esimerkiksi erilaisten luontotyyppien ja eliöiden elinvoimaisuuden arvioidaan kehittyvän vähintään tai enimmillään.Luonnonsuojelulain esityksessä on tunnistettu erilaisia vaikutuksia yrityksille ja maanomistajille, mutta kokonaisuus jää sekavaksi ja vaikutusten mittaluokkaa tulisi selventää. Esimerkiksi vaikutuksia metsäsektorille ja metsänomistajille tulisi tarkentaa. Arviointineuvosto suosittelee esimerkkien käyttämistä tyypillisistä vaikutuksista asian konkretisoimiseksi.  Esityksestä ei käy selkeästi ilmi, kuinka paljon uusia suojeltavia alueita tullaan perustamaan ja mihin ne pääosin sijoittuisivat. Myös perustiedot nykyisistä suojelualueista ovat hyvin suppeita. Esitystä tulisi selkeyttää tältä osin. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy luonnonsuojelulaista annettuun hallituksen esitysluonnokseen (ympäristöministeriön hanke YM012:00/2020)Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) järjestämisluvat viidelle koulutuksen järjestäjälle. Myönnetyt luvat täydentävät TUVA-koulutuksen valtakunnallista verkostoa, joka muodostuu nyt myönnettyjen lupien lisäksi aikaisemmista ammatillisen koulutuksen VALMA-koulutuksen järjestäjistä sekä yksityisistä perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjistä, joilla on siirtymäsäännöksen nojalla oikeus järjestää TUVA-koulutusta.TUVA-järjestämisluvat saivat seuraavat koulutuksen ja opetuksen järjestäjät: Axxell Utbildning Ab, Raudaskylän Kristillinen Opisto ry, Lahden yhteiskoulun säätiö, Suonenjoen kaupunki ja Joensuun kaupunki.Tavoitteena on, että TUVA-koulutuksen järjestämisluvat muodostavat kattavan valmentavan koulutuksen verkoston, joka turvaa valmentavan koulutuksen riittävän alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä mahdollisuudet opiskelupaikan osoittamiseen. 1.8.2022 suomenkielistä koulutusta järjestäviä toimijoita on jokaisessa maakunnassa (pois lukien Ahvenanmaa). Ruotsinkielistä koulutusta järjestäviä järjestäjiä löytyy Uudeltamaalta, Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta. TUVA-koulutuksen järjestäjiä on yhteensä 86 koulutuksen alkaessa.Tarkoituksena on, että jatko-opintosuunnitelmistaan huolimatta valmentavaa koulutusta tarvitseva opiskelija voi hakeutua minkä tahansa koulutuksen järjestäjän järjestämään valmentavaan koulutukseen. Riittävän kattavalla järjestäjäverkolla pyritään varmistamaan, että valmentavaa koulutusta olisi tarjolla mahdollisimman lähellä opiskelijan kotia, mikä on tärkeää erityisesti nuorimmille opiskelijoille. Opiskelija voi hakeutua esimerkiksi lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämään valmentavaan koulutukseen, vaikka hänen tavoitteenaan olisikin ammatilliseen koulutukseen siirtyminen, tai toisin päin, sillä kaikki koulutuksen järjestäjät noudattavat samoja koulutuksen perusteita.Opiskelijan ei myöskään tarvitse vielä valmentavan koulutuksen aloittaessaan tietää, aikooko hän hakeutua lukiokoulutukseen vai ammatilliseen koulutukseen. TUVA-koulutuksessa on erilaisia osia, joista valitaan kullekin nuorelle sopivat opinnot. Näin voidaan auttaa nuorta parhaiten, kun hän siirtyy jatko-opintoihin.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluevaaleissa äänioikeutettuja ovat hyvinvointialueilla asuvat Suomen kansalaiset, jotka ovat vähintään 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 23.1.2022.Lisäksi äänioikeutettuja ovat ne täysi-ikäiset muiden EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa hyvinvointialueella. Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa hyvinvointialueella yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan. Tarkempia tietoja äänioikeuden määräytymisestä löytyy vaalit.fi-sivustolta.Äänioikeutetuille postitetaan äänioikeusilmoitus joulukuun aikana. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus äänioikeudesta lähetetään hänelle Suomi.fi-palveluun.Äänestyspaikka ja oma hyvinvointialue on helppo selvittääSunnuntaina 23.1.2022 toimitettavat vaalit ovat Suomen ensimmäiset aluevaalit. Aluevaaleissa valitaan edustajat aluevaltuustoihin. Aluevaltuustot vastaavat hyvinvointialueilla sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen. Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.Hyvinvointialueita on 21, ja ne vastaavat pääosin nykyistä maakuntajakoa. Poikkeus on Uudenmaan maakunta, jossa on neljä hyvinvointialuetta. Helsinkiläiset ja eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsinki ei muodosta hyvinvointialuetta eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.Aluevaaleissa äänioikeutettu voi äänestää ainoastaan oman hyvinvointialueensa ehdokasta. Äänioikeutetun hyvinvointialue määräytyy hänen kotikuntansa mukaan. Tiedot siitä, mihin hyvinvointialueeseen mikäkin kunta kuuluu, löytyvät vaalit.fi-sivustolta.Aluevaalien vaalipäivänä 23.1.2022 voi äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka mainitaan äänioikeutetulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Ennakkoäänestysaikana 12.–18.1.2022 voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa.Tammikuun aluevaalien äänioikeusrekisteri on poimittu väestötietojärjestelmästä 3.12.2021. Mikäli äänioikeutettu on muuttanut 3.12. jälkeen, hyvinvointialue jolla hän äänioikeutettu ja hänen vaalipäivän äänestyspaikkansa määräytyvät hänen aiemman asuinpaikan mukaisesti.Aluevaalien yleiset äänestyspaikat oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelussaTietoa aluevaaleista ja äänestämisestä – vaalit.fiKoronaohjeita äänestäjille – vaalit.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lastensuojelulain muutos tulee voimaan 1.1.2022. Muutoksella säädetään henkilöstömitoitus lastensuojelun sosiaalityöhön. Yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voi olla vastuullaan enintään 35 lasta vuosina 2022 ja 2023 ja enintään 30 lasta vuodesta 2024.Enimmäisasiakasmäärän rajaus koskee 0–17-vuotiaita lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkuudessa olevia lapsia. Lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ei tulisi ohjata muita asiakkaita, jos hänellä on jo 0–17-vuotiaita asiakkaita laissa säädetty enimmäismäärä.Henkilöstömitoitus koskee asiakkaiden enimmäismäärää. Siitä tulee tarvittaessa poiketa alaspäin.Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden tulee seurata muun muassa omavalvonnan keinoin säännöllisesti sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärää ja sovittaa asiakasmäärä sellaiseksi, että sosiaalityöntekijän on mahdollista huolehtia lapsen edun turvaamisesta, oikeuksien toteutumisesta ja laadukkaasta lastensuojelusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan muun muassa omaa erilliskeräysverkostoa muovia sisältäville kalastusvälineille sekä tuottajille velvollisuutta korvata kunnille tiettyjen muovituotteiden jätehuolto- ja siivouskustannuksia.   Hallituksen esityksellä muutettaisiin jätelakia, erityisesti tuottajavastuuta koskevaa sääntelyä, ja merenkulun ympäristönsuojelulakia. Lausuntoja voi antaa 17.2.2022 saakka.Jo aiemmin on kielletty tiettyjä muovituotteita ja säädetty tiettyjä muovituotteita koskevista merkintävaatimuksista. Direktiivin tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla, sekä edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.Tuottajat korvaamaan eräitä jätehuollon ja roskaantumisen siivouksen kustannuksiaSeuraavien kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat osallistuisivat tietyiltä osin kuntien jätehuolto- ja siivoustoimien* kustannuksiin:suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, joita pidetään kaupan käytettäväksi yhdessä tupakkatuotteiden kanssahenkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouksien käyttöön tarkoitetut kosteuspyyhkeetilmapallottietyt syömävalmiin ruuan elintarvikepakkauksetjoustavasta materiaalista valmistetut tietyt syömävalmiin ruuan annospakkaukset ja – kääreetjuomamukitmuovikassitenintään kolmen litran juomapakkauksetKustannusvastuu koskisi alueita, joiden jätehuollosta ja siivouksesta kunnat vastaavat niin sanotun kuntien puhtaanapitolain (669/1978) ja eräiden jätelain roskaantumisen ehkäisemistä koskevien säännösten perusteella. Näitä alueita ovat esimerkiksi kadut, torit, uimarannat, puistot ja muut yleiseen virkistykseen käytettävät alueet.Kunkin tuoteryhmän tuottajia edustavat tuottajayhteisöt maksaisivat vuosittain korvausta kunnille. Korvaukset jaettaisiin kunnille niiden asukasmäärän perusteella. Tuottajayhteisöt perisivät korvaussumman jäseniltään esimerkiksi sen mukaan, kuinka paljon ne ovat tuottaneet tavaraa markkinoille. Korvauksista säädetään myöhemmin jätelain nojalla annettavalla asetuksella. Korvausten suuruus voidaan määrittää vasta selvityshankkeiden valmistuttua.Nykyinen pakkausten tuottajavastuusääntely koskee tuottajia, joiden liikevaihto ylittää miljoona euroa. Tämä liikevaihtoraja poistettaisiin, sillä EU-lainsäädäntö ei salli mitään tuoteryhmää koskevia kansallisia tuottajavastuurajauksia. Liikevaihtorajan poisto lisäisi tuottajavastuullisten pakkaustuottajien lukumäärää merkittävästi. Lukumäärän kasvua pyritään pienentämään lisäämällä lakiin uusi palvelupakkausten tuottajan määritelmä. Tuottajia olisivat pakkausten valmistajat ja tyhjien pakkausten maahantuojat niiden pakkausten osalta, joita käytetään tuotteiden pakkaamiseen myyntipaikalla suoraan kuluttajille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi