NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 30.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 30.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhteistoimintalain uudistus tuo työpaikoille uuden jatkuvan vuoropuhelun käytännön ja parantaa vuorovaikutusta. Laki lisää myös henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.”On hienoa, että uusi yhteistoimintalaki tulee voimaan. Uudistuksella lisäämme työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikoillaan ja jatkuvalla vuoropuhelulla kehitämme yritysten toimintaa. Luottamuksen parantaminen työnantajan ja henkilöstön välillä hyödyttää molempia osapuolia”, työministeri Tuula Haatainen sanoo. Tasavallan presidentti vahvisti lain 30.12.2021. Uudistus tulee voimaan 1.1.2022.Uusi yhteistoimintalaki muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:
1.    Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä
2.    Neuvottelut muutostilanteissa (muutosneuvottelut)
3.    Henkilöstön edustaja yrityksen hallinnossa (hallintoedustaja)Lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä henkilöstön hallintoedustajasta sovelletaan yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovelleta valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa.Jatkuva vuoropuhelu kehittää yritystä ja työyhteisöäUudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien on käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. Vuoropuhelussa voidaan käsitellä muun muassa yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannettatyöpaikan sääntöjä ja käytäntöjähenkilöstön rakennetta ja osaamistarpeitatyöhyvinvointia. Työpaikat sopivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä. Vuoropuhelua tulee käydä vähintään neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu tulee järjestää kaksi kertaa vuodessa. Jos puolestaan yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa, vuoropuhelu kerran vuodessa riittää. Osana vuoropuhelua tulee tehdä suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi.Henkilöstön edustaja saa vahvemman roolin muutosneuvotteluissaEnnen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Uudistetussa laissa prosessia kutsutaan muutosneuvotteluiksi. Muutosneuvottelut säilyvät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuu. Lisäksi täsmennetään ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.Henkilöstön hallintoedustus tarkentuuHenkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi päätöksentekoon. Henkilöstön edustajaa yrityksen hallinnossa kutsutaan uudessa laissa hallintoedustajaksi. Säännökset hallintoedustuksesta vastaavat pitkälti nykyistä lakia, mutta siirtyvät hallintoedustuslaista osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulee olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Epidemian leviämisen estämiseksi välttämättömät ravitsemistoiminnan rajoitukset otetaan käyttöön koko Etelä-Savon maakunnassa ja Pohjois-Karjalan maakunnassa.Asetus tulee voimaan perjantaina 31.12. klo 00.Leviämisalueen rajoitukset ravitsemisliikkeille 31.12. klo 00.00 alkaenLeviämisalueen rajoitukset ovat voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnassa.Anniskelu kaikissa ravintoloissa päättyy klo 17 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 05-18. Rajoitus koskee jatkossa myös ravintoloita, jotka eivät anniskele alkoholijuomia (mm. kahvilat ja pikaruokalat).Ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisä- ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Vaihtoehtona yllä mainituille leviämisalueiden rajoituksille toimija on voinut edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä.Määräaikaiset muutokset koronapassin käyttöön 28.12. klo 00 alkaenTiistaista 28.12. alkaen koronapassin käyttö ei enää nykyiseen tapaan vapauta ravitsemisliikkeitä niille asetetuista rajoituksista. Anniskelu päättyy kaikissa ravitsemisliikkeissä klo 17. Ravitsemisliikkeiden, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, aukiolo päättyy klo 18. Ruokaravintolat saavat kuitenkin olla auki klo 20:een asti koronapassia edellyttämällä.Koronapassin käytön rajoitukset ovat voimassa 20.1.2022 saakka.Rajoitukset ravitsemisliikkeille Kainuun ja Ahvenanmaan maakunnassa 31.12. klo 00.00 alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Huolimatta siitä, että koronapassin edellyttäminen ei enää vapauta rajoituksista kuten ennen, ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko maassa.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut tartuntatautilain asetusta 58 i §, jolla koronapassin käyttöä rajataan määräaikaisesti. Koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä.Asetuksen muutos tulee voimaan torstaina 31.12.2021 klo 00.Asetuksella rajoitetaan poikkeuksellisesti koronapassin vaikutuksia siten, että 30.12.2021–20.1.2022 koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille.Asetus koskee kaikkia yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja, joihin kohdistuu voimassa olevia rajoituksia. Alueelliset viranomaiset päättävät, millaisia rajoituksia alueilla on käytössä. Rajoituksiin liittyviin kysymyksiin vastaavat ja niitä valvovat aluehallintovirastot.Tätä poikkeusta sovelletaan leviämisvaiheen tunnusmerkit täyttävien sairaanhoitopiirien alueilla, eli Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirin alueilla.Kyseessä on poikkeuksellisen epidemiatilanteen edellyttämä tilapäinen sääntely, jolla osaltaan turvataan oikeutta terveyteen ja hyvinvointiin hillitsemällä taudin nopeaa leviämistä. Rokotuskattavuuden lisääminen on tärkein keino tehokkaalle epidemiantorjunnalle.Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa aluehallintovirastoja tarkastelemaan omien toimialueidensa yleisötilaisuuksiin ja asiakastiloihin kohdistuvia rajoituksia erityisesti matalan riskin tilaisuuksien kohdalla.Lisätietoajohtaja Jaska Siikavirta, [email protected]
osastopäällikkö Taneli Puumalainen, [email protected]Omakantaa koskevat kysymykset: Omakannan asiakaspalvelu: [email protected] Lukusovellusta koskevat tekniset käyttötukikysymykset: Korona-info, p. 0295 535 535Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia koronapassista sekä ohje koronapassin eli EU:n koronatodistuksen hakemiseksi Omakannasta (kanta.fi)Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta, koronarajoituksista ja koronapassista toiminnanharjoittajille (avi.fi)  Tietoa sekä usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia koronapassin lukusovelluksesta eli Koronatodistuksen lukijasta (thl.fi)Yleistä perustietoa koronapassista (stm.fi) AsetuksetValtioneuvoston asetus tilapäisistä poikkeuksista EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä 1296/2021, 30.12.2021Muistio 1296/2021, 30.12.2021Valtioneuvoston asetus tilapäisistä poikkeuksista EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä 1297/2021, 30.12.2021Muistio 1297/2021, 30.12.2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa kotitalousvähennykseen, tupakkaverotukseen ja turpeen verotukseen.Täydennetty 30.12. muutoksia kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa.Muutoksia tuloverotukseenAnsiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristy ansiotasokehityksen vuoksi. Tarkistus perustuu ansiotasoindeksin 3,0 prosentin nousuun. Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja.Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä on ensi vuonna 3 740 euroa ja työtulovähennyksen enimmäismäärä on 1 930 euroa. Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2022Kotitalousvähennykseen määräaikaisia korotuksiaKotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan. Muutos koskee kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä vuosina 2022 ja 2023. Vastaava korotus koskee myös öljylämmityksestä luopumista vuosina 2022–2027. Muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien töiden osalta kotitalousvähennys säilyy ennallaan.Korotuksen piriin kuuluvien töiden kohdalla vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 30 prosenttiin. Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla rakennuskohtainen öljylämmitysjärjestelmä poistetaan ja tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä. Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan määräaikaisestiTyösuhdeauton verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa, jos auton WLTP-menetelmällä mitatut ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt ovat vähintään 1 ja enintään 100 grammaa kilometriä kohden. Määräaikainen verotuki on voimassa vuosien 2022–2025 verotuksessa. Tuki koskee autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuonna 2021 tai sen jälkeen.Yhteismetsäosuuden hankintavelan korko vähennyskelpoiseksiTulonhankkimiskäytössä olevan yhteisetuuden osuuden hankintaan kohdistuvan velan korot säädetään tuloverolaissa vähennyskelpoisiksi korkomenoiksi. Muutos kohdistuu käytännössä yhteismetsäosuuksien hankintaan kohdistuvan velan korkoihin. Korot olisivat vähennyskelpoisia jo vuoden 2021 verotuksessa.Usean osakesäästötilin avaamisesta johtuneisiin veronkorotuksiin muutoksiaUsean osakesäästötilin tilanteessa veronkorotus jätetään jatkossa määräämättä, jos varoja on vain yhdellä tilillä. Veronkorotuksen määräämättä jättäminen ja alentaminen on mahdollista myös tietyissä muissa tilanteissa. Muutosta sovelletaan jo verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.Asuntovelan koron vähennysoikeus pieneneeAsuntovelan koron vähennysoikeus pienenee siten, että vuonna 2022 koroista on vähennyskelpoista 5 prosenttia nykyisen 10 prosentin sijaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on saanut tänään positiivisen tuloksen koronatestistä. Tartuntaan johtunut altistuminen tapahtui joulunpyhinä todennäköisesti yksityistilaisuudessa Pietarsaaressa.Ministeri Henrikssonilla ei ole ollut ministeritehtävään liittyviä kontakteja altistumisensa jälkeen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa lähestyy loppuaan. Korona on luonnollisesti vaikuttanut siihen, miten tilaisuuksia on voitu järjestää, mutta ratkaisuja on myös löydetty. Esimerkiksi etä- ja hybriditilaisuuksien järjestäminen on tullut tutuksi ja monista tilaisuuksista on laadittu tallenteita ja raportteja, joita on mahdollista hyödyntää eri yhteyksissä puheenjohtajuusvuoden jälkeenkin. Dokumentointi palvelee hyvin puheenjohtajuuskauden jatkuvuutta ja vaikuttavuutta muuhun tulevaan toimintaan. Vuoden kattava teema oli kestävä kehitys, tarkasteluna niin ekologisesta, sosiaalisesta kuin myös taloudellisesta näkökulmasta.Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa lähtökohtana on ollut pohjoismaisen yhteistyön visio, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Yhteistyöllä pyritään luomaan entistä vihreämpi, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti kestävämpi Pohjola. Tässä on koottu poimintoja opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämistä vuoden tapahtumista ja teemoista.Kestävä kehitys koulutuksessaMaaliskuussa järjestettiin ensimmäinen pohjoismaisen opettajakoulutusyhteistyöverkoston kokous, jossa pohjoismaiset opettajakoulutuslaitokset pohtivat mahdollisuuksia perustaa pohjoismainen verkosto, jonka tavoitteena on opettajien kestävän kehityksen taitojen parantaminen kaikilla koulutusasteilla.Tapahtuman tiedot: The Nordic Teacher education network’s online kick-off meeting on the topic of sustainable development and Nordic co-operationMyös kestävä rauha oli esillä, kun seminaari Education for Inclusive Peace: the role of education and research in promoting the Women, Peace and Security agenda in the Nordics nosti esiin naisten roolia koulutuksessa ja tieteessä, suhteessa rauhaan ja turvallisuuteen. Raportti tilaisuudesta julkaistaan alkuvuodesta 2022. Tapahtuman tiedot:Education for Inclusive Peace: the role of education and research in promoting the Women, Peace and Security agenda in the NordicsTapahtuman tallenneKulttuuria yli rajojenPohjoismaat toteuttavat vuonna 2022 Kanadassa mittavan kulttuuriohjelman, Nordic Bridges, jossa jatketaan pohjoismaisen taiteen ja kulttuurin esittelyä kansainvälisesti. Tähän liittyen opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa syksyllä 2021 virkamiestason  vuoropuhelun Pohjoismaiden ja Kanadan välillä järjestämällä ajankohtaisiin teemoihin keskittyvän keskustelusarjan Culture and Arts Policy Dialogues between Canada and the Nordics (online). Paikallisena kumppanina toimi Canadian Heritage. Dialogien teemoja olivat Cultural Dimension of Sustainable Development and Green Transition in the Field of Culture, Moving Forward: Guiding Principles on Diversity of Content Online ja Export Culture:                      International Collaboration and the Mobility of People and Ideas. Raportti tilaisuuksista julkaistaan alkuvuodesta 2022.Nordic BridgesAv-alan toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä edistettiin useamman kerran vuoden aikana. Yhteistyössä Pohjoismaisen elokuva- ja tv-rahaston (NFTVF) kanssa järjestettiin keväällä kansainvälinen keskustelusarja Audiovisual collaboration 2021, jonka avulla haluttiin vahvistaa yhteyksiä alan toimijoiden ja päättäjien välillä Pohjoismaissa sekä Euroopassa. Helmikuussa 2022 järjestetään tilaisuuksien follow-up –tapahtumia ja keskustelusarjan yhteenvetoraportti julkaistaan myös keväällä 2022. Kestävän kehityksen rooli arkkitehtuuripolitiikassa nähtiin Euroopan komission käynnistämässä Uusi eurooppalainen Bauhaus –hankkeessa. Yhteistyössä ympäristöministeriön ja Archinfon kanssa pohdittiin hankkeen pohjoismaista näkökulmaa julkisten työpajojen avulla. Tavoitteena oli löytää parempia elämisen ja asumisen tapoja Pohjolassa. Raportti tuloksista (englanniksi):  Tiedote 10.3.2021: Uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeeseen toivotaan suomalaisia toimijoita mukaan  Toukokuussa keskusteltiiin myös yhteispohjoismaisin voimin moninaisuudesta esittävissä taiteissa Reshaping horizons of hope – Theatre of the Future –tapahtumassa. Ohjelma oli osa #StopHatredNow -tapahtumaviikkoa ja se linkittyi hankkeeseen An inclusive cultural sector in the Nordics, josta Norja vastasi Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuusmaana 2017.Tilaisuuden loppuraportti (englanniksi, pdf)Lapset ja nuoretPohjoismainen taide ja kulttuuri koulussa ja varhaiskasvatuksessa-verkosto kokoontui syksyllä Lahdessa Lasten kulttuurifoorumin yhteydessä. Verkoston kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa ja tilaisuuden keskustelunaiheina olivat mm. ympäristöystävällinen lastenkulttuuri ja taidekasvatus, lasten ja nuorten ympäristö- ja ilmastoahdistuksen käsitteleminen taiteen keinoin ja lastenkulttuurin kestävä kehitys. Puheenjohtajuuskauden yhtenä teemana on ollut lasten ja nuorten lukemisen edistäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti keväällä yhdessä Pohjoismaisen kulttuuripisteen kanssa webinaarin lukemista edistävästä pohjoismaisesta Bokslukaren (Kirja-ahmatti) –hankkeesta. Tietoa Bokslukaren-hankkeestaAlkuperäiskansojen aineeton omaisuus ja rajaton saamelaisopetusOpetus- ja kulttuuriministeriö panostaa yhteistyöhön, joka liittyy alkuperäiskansojen aineettomaan omaisuuteen. Marraskuussa pidettiin konferenssi Pohjoismaiden alkuperäiskansojen, kuten saamelaisten ja Grönlannin inuiittien  perinteisen tiedon suojasta ja aineettomasta omaisuudesta. Konferenssissa tuotiin esiin alkuperäiskansojen omaa näkökulmaa keskeisiin kysymyksiin ja se toimi lähtölaukauksena pohjoismaisen yhteistyön lisäämiselle perinteistä tietoa ja kulttuuri-ilmauksia koskevien aineettomien oikeuksien edistämiseksi. Yhteistyö Pohjoismaissa keskittyy erityisesti siihen, miten nykyiset aineettomat oikeudet suojaavat perinteistä tietoa ja miten puutteita tulisi käsitellä. Tapahtuman tiedot: Konferenssi Pohjoismaiden alkuperäiskansojen perinteisen tiedon suojasta ja aineettomasta omaisuudestaSaamelaisopetuksen pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen on myös ollut yksi Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakaudelle asettamista tavoitteista. Joulukuussa järjestettiin yhteistyössä Saamelaiskäräjien (Sámediggi) kanssa saamelaisopetuksen pohjoismainen foorumi Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Foorumi loi kokonaiskuvan saamelaisopetuksen tilanteesta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Teemoina olivat mm. valtionrajojen vaikutus saamen kieleen, saamelaisoppilaiden kielelliset oikeudet, saamenkielisten opettajien koulutus sekä saamen kielen etäopetuksen järjestäminen. Tapahtuma keräsi yhteen mm. Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien ja opetusministeriöiden edustajia, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tutkijoita.Tapahtuman tiedot: Rajaton saamelaisopetusKoulutus, kulttuuri ja nuoriso kohtasivat päätapahtumassa kestävän kehityksen teeman parissaSuomen puheenjohtajuuden päätapahtuma oli kesäkuussa järjestetty virtuaalikonferenssi Jokainen vaikuttaa! Konferenssin teemana oli koulutus, kulttuuri ja nuoriso kestävän kehityksen edistäjinä. Ohjelmassa tarkasteltiin eri sektorien tulokulmia kestävään kehitykseen sekä miten nämä sektorit hyödyntävät ja tukevat toisiaan edistäessään kestävää kehitystä. Konferenssissa opetus- ja kulttuuriministeriö teki yhteistyötä muun muassa pohjoismaisen kestävän kehityksen asiantuntijaryhmän, Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorion ja nuorten aktivistien kanssa. Konferenssi toi nuorten lisäksi yhteen kestävän kehityksen eri verkostot ja opettajaosaajat. Tapahtumaa olivat avaamassa ministerit Kurvinen ja Saramo sekä Ahvenanmaan opetus- ja kulttuuriministeri Annika Hambrudd. Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuoden juhlallisuudet lähtivät käyntiin samanaikaisesti konferenssin kanssa 9.6. ja juhlavuosi jatkuu aina 9.6.2022 asti. Merkkivuoden teemoina nostetaan demokratiaa, rauhaa ja kestävää kehitystä.Tapahtuman raportit ja kuvituksia: Jokainen vaikuttaa! Alla påverkar!Konferenssin yhteydessä lanseerattiin myös Nord StarT –ilmastonmuutoskilpailu. Kilpailun tarkoituksena on tuoda esille pohjoismaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten visioita ja esimerkkejä siitä, kuinka ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Kilpailun lopputilaisuus pidetään helmikuussa 2022.Uutinen 11.6.2021: Kestävää kehitystä pohdittiin pohjoismaisin voimin – syksyllä tulossa ilmastonmuutoskilpailu Pohjoismaisen kielipolitiikan ja yhteistyön tulevaisuuden pohdintaaOpetus- ja kulttuuriministeriö järjesti Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ja Svenska Nu -verkoston kanssa syksyllä digitaalisessa muodossa konferenssin nimeltä Nordisk språkkonferens. Konferenssissa juhlistettiin Pohjoismaisen kielipoliittisen julistuksen 15-vuotista taivalta ja keskusteltiin pohjoismaisen kielipolitiikan ja -yhteistyön tulevaisuudesta. Konferenssi järjestettiin Nordspråk-verkoston kokouksen yhteydessä. Pohjoismainen kielipoliittinen julistus tullaan päivittämään vuonna 2022. Tapahtuman tiedot: Pohjoismainen kielikonferenssiPohjoismaiset ministeritapaamisetPohjoismaiset opetus-, tiede- ja kulttuuriministerit tapasivat vuoden aikana myös virallisten kokousten merkeissä. Lokakuussa ministerit Andersson ja Kurvinen isännöivät Pohjoismaiden opetus- ja tiedeministereiden kokousta Helsingissä. Hybridikokouksena järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin mm. nuorten yhteiskunnallisesta osallisuudesta sekä pohjoismaisesta tiede- ja tutkimusyhteistyöstä. Marraskuussa pohjoismaiset kulttuuriministerit hyväksyivät kokouksessaan Kööpenhaminassa yhteisen julkilausuman ”Taide ja kulttuuri kestävän kehityksen vauhdittajina”, jossa he toteavat: Taiteella ja kulttuurilla on kiistaton itseisarvo ja samalla paljon tarjottavaa, kun Pohjolasta pyritään tekemään Pohjoismaiden ministerineuvoston vision mukaisesti maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.Uutinen 9.11.2021 (norden.org): Kulttuuriministerit: Kulttuuri on kestävän kehityksen kantava voimaJulkilausuma: Taide ja kulttuuri kestävän kehityksen vauhdittajinaMyös pohjoismaiset koulutusjohtajat ja koulutuksesta vastaavien ministeriöiden kansliapäälliköt tapasivat puheenjohtajuuden aikana Helsingissä. Marraskuussa pidetyssä kokouksessa teemana oli mm. pohjoismaisen yhteistyön nykytila ja tulevaisuus, jatkuva oppiminen sekä korona-pandemiasta toipuminen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut julkilausuman, joka korostaa lapsen edun ensisijaisuutta, kun koronaepidemia pitkittyy Suomessa. Julkilausuman mukaan covid-19 on yleisvaarallinen tartuntatauti, jonka leviämistä tulee tehokkaasti estää kaikissa ikäryhmissä. Lapsiin ei kuitenkaan kohdisteta rajoitustoimenpiteitä sen enempää kuin on tartuntojen laajan leviämisen ehkäisemiseksi täysin välttämätöntä. Terveysturvalliset arjen tavat, lasten elinympäristön suojaustoimet, aikuisten tartuntojen vähentäminen ja rokotukset ovat välttämättömiä, jotta lapsiakin voidaan suojella koronavirustartuntojen ja muiden hengitystietulehdusten leviämiseltä.Koronaepidemialla ja sen torjuntatoimilla voidaan jo nyt koetun perusteella arvioida olevan laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia etenkin lapsiin ja perheisiin. Tasapainotteleminen suojaus- ja rajoitustoimien suhteellisuuden, oikea-aikaisuuden ja tarkkarajaisuuden sekä vapauksien välillä tarkoittaa sitä, että alueilla on löydettävä ratkaisuja, jolla turvataan lasten ja nuorten arjen jatkuvuus. Samaan aikaan lapsia suojataan ja ryhmissä leviäviä tartuntoja torjutaan vaikuttavin testaus-, jäljitys- ja karanteenitoimenpitein. Lasten tulee päästä koronatestiin matalalla kynnyksellä.Julkilausuma on sosiaali- ja terveysministeriön virkatyönä valmistelema kannanotto julkisuudessa käytyyn keskusteluun lasten ja nuorten asemasta koronapandemian keskellä. Julkilausuman valmisteluun ovat osallistuneet opetus- ja kulttuuriministeriö, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, johtava asiantuntija Esa Iivonen (Mannerheimin Lastensuojeluliitto), epidemiologian professori Pekka Nuorti (Tampereen yliopisto), vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä (HUS), ylilääkäri Sanna Isosomppi (Helsingin kaupunki) sekä lastentautiopin professorit Ville Peltola (Turun yliopisto) ja Terhi Tapiainen (Oulun yliopisto). Valmistelun aikana on kuultu Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Suomalaisen yhteiskunnan tavoitteena tulee olla lasten elämän jatkuminen mahdollisimman häiriöttömänä, turvallisena ja lapsen elämän ja kehityksen mahdollistavana myös koronaepidemian aikana. 
Päätöksissä tulee luonnollisesti arvioida erityisesti riskiryhmiin kuuluvien lasten terveysturvallisuus. Punninnassa on otettava erityisen painokkaasti huomioon lasten oikeus mahdollisimman normaaliin elämään ja toimien laajemmat hyvinvointivaikutukset, jotka saattavat ilmetä vasta pidemmällä aikavälillä. Vaarana on eriarvoisuuden voimistuminen. Kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin ja niihin, joilla on jo aiemmin ollut elämänhallinnan vaikeuksia.Julkilausuma: Lapsia, nuoria ja perheitä on syytä kuulla heihin kohdistuvissa koronatoimissa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Posiva Oy jätti 30.12.2021 valtioneuvostolle ydinenergialain mukaisen käyttölupahakemuksen Eurajoen Olkiluotoon rakenteilla olevalle käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle. Käyttölupaa haetaan vuoden 2024 maaliskuusta vuoden 2070 loppuun saakka. Posiva on valmistautunut käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen yli 40 vuoden ajan. Sen kapselointilaitos sijaitsee maan pinnalla ja loppusijoituslaitoksen loppusijoitustilat noin 400-430 metrin syvyydessä peruskalliossa. Hakemuksen mukaan ajanjaksolla 2024–2070 loppusijoitettaisiin valtaosa Posivan omistajien, eli Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluodon ja Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitosten käytetystä ydinpolttoaineesta. Kapselointi- ja loppusijoituslaitosta on suunniteltu käytettävän noin 2120-luvulle saakka, kunnes kaikki omistajien laitosten ennakoitu käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu.Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lupahakemuksesta julkisen kuulemisen myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. TEM pyytää silloin lausuntoja useilta viranomaisilta, yhteisöiltä ja vaikutusalueen kunnilta sekä varaa kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuuden lausuntojen ja mielipiteiden esittämiseen. Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon käyttölupahakemuksen käsittelyssä. Ministeriö varautuu järjestämään myös viranomaisseminaarin lupahakemuksen käsittelyn aikana. TEM pyytää lausunnon Säteilyturvakeskukselta (STUK) kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen turvallisuudesta. STUK tarkastaa, että kapselointi- ja loppusijoituslaitos on rakennettu suunnitelmien mukaisesti, että ydinlaitoskokonaisuutta voidaan käyttää turvallisesti, ja että ydinlaitoskokonaisuuden henkilöstö on koulutettu laitoksen turvallista käyttämistä varten. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttöä ja kunnossapitoa valvotaan niiden koko käyttöiän ajan. Pitkäaikaisturvallisuuden arviointi on merkittävä osa STUKin lausuntoa. Posiva aloitti kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamisen joulukuussa 2016, kun valtioneuvosto oli myöntänyt sille rakentamisluvan marraskuussa 2015. Rakentamislupa oli maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten. Tätä edelsi valtioneuvoston tekemä periaatepäätös Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamisesta joulukuussa 2000, ja laajennettuna Olkiluoto 3 -laitosyksikön käytettyä ydinpolttoainetta varten tammikuussa 2002. Eduskunta vahvisti päätökset toukokuussa 2001 ja 2002. Posiva aloitti vuonna 2004 ennen rakentamisvaihetta periaatepäätöksen nojalla ja STUK:n valvonnassa maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn rakentamisen. Nyt se on merkittävä osa loppusijoituslaitoksen kokonaisuutta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi