NordenBladet — Lähes kahden vuoden ajan jatkuneiden Poikkeusajan dialogien viimeiset keskustelut järjestettiin joulukuun alussa. Keskusteluissa nousi esille kokemuksia poikkeusaikana koetuista pitkäaikaisesta yksinäisyydestä, eristäytymisestä ja yhteisöjen haurastumisesta.”Viimeiset kaksi vuotta ovat tuntuneet vuoristoradalta, jossa yhteiskuntaa välillä avataan ja sitten taas suljetaan. On vaikea nähdä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Pandemian yhä pitkittyessä kysytään: loppuuko tämä koskaan?”Muun muassa näihin edellä kuvattuihin ajatuksiin tiivistyivät viimeiset Poikkeusajan dialogit. Keskustelijat eri puolilla Suomea kokivat pitkän poikkeusajan vaikutusten iskeneen epätasaisesti eri ihmisryhmiin ja rapauttaneet luottamusta tulevaisuuteen. Epävarmuutta lisää tilanteen jatkuminen. Arki tuntuu pitkittyneen tilanteen takia yhä raskaalta, ja vanhat surut ja käsittelemättömät asiat ovat nousseet pintaan.Keskusteluissa jaettiin kokemuksia erilaisista elämäntilanteista, joihin korona on osunut erityisen kipeästi. Erityisesti huolta aiheuttavat yksinäisyys ja etänä tapahtuva vuorovaikutus. Esimerkiksi läheisen ihmisen asuminen maantieteellisesti kaukana koettiin haastavaksi, kun voimassa on ollut erilaisia rajoituksia. Monet päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä ikäihmiset ovat jääneet yksin. Lisäksi peli- ja sosiaalisen median riippuvuudet ovat saattaneet pahentua, kun yhä suurempi määrä opiskelusta tai työstä tapahtuu riippuvuutta aiheuttavilla laitteilla. Pandemian positiiviset puolet nousivat myös esiinOsa keskusteluihin osallistuneista kertoi kuitenkin nauttivansa poikkeusaikana tapahtuneesta vauhdin hidastumisesta ja mahdollisuudesta vetäytyä sosiaalisten tilanteiden hälinästä. Taide ja kulttuuri olivat monille merkityksellisiä henkireikiä. Myös erilaiset pilkahdukset sinnikkyydestä, arjen selviytymiskeinot, luottamuksen rakentuminen ja ihmisiä yhteen tuovan dialogin merkityksen kasvaminen nousivat keskusteluissa esiin.Toiveikkuutta tuovat myös rokotteet ja rajoitukset, joiden odotetaan purevan heikentyneeseen epidemiatilanteeseen. Monet yksinäisille ihmisille tukea ja turvaa tuovat palvelut ovat myös jälleen auki, mikä mahdollistaa avun antamisen ja saamisen matalammalla kynnyksellä kuin pandemian alkuvaiheessa. Dialogia kaivataan lisää – myös päättäjät halutaan mukaan keskusteluihinPoikkeusajan yhä jatkuessa toivottiin, että myös päättäjät tulisivat mukaan keskusteluihin jakamaan omia kokemuksiaan ja kuulemaan tarkemmin kansalaisten tuntoja. Kansalaisten luottamus kuntiin, valtionhallintoon ja viranomaisiin kuvattiin keskusteluissa herkkänä asiana, jota tulisi vaalia jatkuvan dialogin lisäksi johdonmukaisilla linjauksilla ja johtamisella.Myös ymmärrystä päättäjiä kohtaan löytyi; keskustelijat ajattelivat, että myös päättäjien olisi hyvä päästä jakamaan omia kokemuksiaan ja kuulla, mitkä asiat kansalaisia askarruttavat ja huolettavat.Dialogeja käyty miltei 300 poikkeusajan alusta lähtienPoikkeusajan dialogit on ollut DialogiAkatemian, Erätauko-säätiön, valtiovarainministeriön, oikeusministeriön, Sitran ja valtioneuvoston kanslian koordinoima dialogisten keskustelujen sarja, jossa käsitellään kansalaisten kokemuksia poikkeusajan Suomessa eri näkökulmista.Poikkeusajan dialogien tavoitteena on ollut tarjota kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuus käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, millaista on elää Suomessa poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa.Ensimmäiset Poikkeusajan dialogit käytiin huhtikuussa 2020. Keskusteluja on ollut yhteensä 296, dialogien järjestäjiä 111 ja osallistujia noin 2130 henkeä.Viimeiset keskustelut järjestettiin 2. joulukuuta 2021. Keskusteluita käytiin muun muassa iäkkäiden, esittävän taiteen ammattilaisten, kahden kulttuurin perheiden, kuntien viranhaltijoiden, yhdistysten ja järjestöjen työntekijöiden sekä vapaaehtoisten ja toimintaan osallistuvien näkökulmista.
Lähde: Valtioneuvosto.fi