NordenBladet – Latvian kuluttajahinnat nousivat vuoden 2021 joulukuussa vuoden vertailussa 7,9 prosenttia, tilastovirasto ilmoitti tiistaina.
Vuoden 2021 marraskuuhun verrattuna kuluttajahinnat nousivat joulukuussa 0,4 prosenttia. Hinnan nousua vetivät kotitalous- ja kuljetuskustannukset.
Kuluttajahinnat olivat vuoden 2021 joulukuussa 16,8 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2015 samana kautena. Tavaroiden hinnat kohosivat 15,8 prosentin verran, palveluiden hinnat sen sijaan 18,8 prosenttia, kertoo LSM.
Euroalueen inflaatio kiihtyi vuoden 2021 joulukuussa viiteen prosenttiin, marraskuussa se oli 4,9 prosenttia. Tällöin inflaatiota vetivät Baltian maat.
Matalin inflaatio oli Maltassa, jossa se oli 2,6 prosenttia, Portugalissa 2,8 ja Suomessa 3,2 prosenttia. Euroalueen inflaatiosta suurimman osan muodostaa energiahintojen nousu.
NordenBladet —Valtion nykyinen virka- ja työehtosopimus päättyy helmikuun lopussa. Valtion neuvottelut uusista virka- ja työehtosopimuksista alkavat keskiviikkona 12.1.2022. Ensimmäisessä tapaamisessa käydään lävitse taloudellista katsausta, työmarkkinaneuvottelujen tilannetta, sovitaan toimintatavoista sekä tarkemmasta neuvotteluaikataulusta.Neuvotteluosapuolet tapaavat seuraavan kerran 17.1.2022, jolloin neuvotteluosapuolet antavat tavoitteensa.
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaHeidi Kaila, lainsäädäntöneuvos p. 0295 160 313 – EU-asioiden komitean asettaminenMerja Saaritsa-Lantta, erityisasiantuntija p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön tehtävään määrääminen ja sivuakkreditoinnin päättäminen – Ulkoministeriön kaupallisen neuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen (sijaisuus)Katja Fokin, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 176 – Diplomaattisten edustustojen, konsuliedustustojen tai kansainvälisissä hallitustenvälisissä järjestöissä toimivien edustustojen työntekijöiden perheenjäsenten ansiotyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Ukrainan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenOikeusministeriöJussi Matikkala, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 486 – Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiHeini Huotarinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 127 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi poliittisen mainonnan avoimuudesta ja kohdentamisesta sekä Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden ohjesäännön muuttamisesta. – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle neuvoston direktiivien muuttamisesta (direktiivit unionin kansalaisen äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta Euroopan parlamentin vaaleissa ja paikallisvaaleissa)SisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisesta – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaValtiovarainministeriöAnnika Klimenko, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 180 – Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksestä vuoden 2022 talousarvioksi sekä esityksestä vuoden 2022 talousarvioesityksen (HE 146/2021 vp) täydentämisestä (HE 216/2021 vp; EK 48/2021 vp vuodelle 2022)Maarit Pihkala, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 310 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain ja finanssivalvonnasta annetun lain 3 ja 20 b §:n muuttamisestaPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065 – Eduskunnan kirjelmä EK 22/2021 vp – O 4/2021 vp Valtiontalouden tarkastusviraston taloudenhoitoOpetus- ja kulttuuriministeriöAtte Jääskeläinen, ylijohtaja p. 0295 330 309 – Ammattikorkeakoulujen toimilupien muuttamista koskevat päätökset – Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisestaElina Anttila, hallitussihteeri p. 0295 330 184 – Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenMaa- ja metsätalousministeriöTimo Rämänen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 197 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi eläinten lääkitsemisestä annetun lain sekä eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 205/2021 vp; EV 217/2021 vp)Hannu Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 478 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi rehulain muuttamisesta (HE 206/2021 vp; EV 187/2021 vp)Tapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152 – Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kalastussäännön voimassaoloajan pidentämisestä noottienvaihdolla Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 219/2021 vp; EV 230/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöVeli-Matti Syrjänen, liikenneneuvos p. 0295 342 124 – Valtioneuvoston asetus väliaikaisista poikkeuksista tieliikenteen ajo- ja lepoaikoihinEeva Ovaska, hallitussihteeri p. 0295 342 354 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisestaEeva Asikainen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 174 – Valtioneuvoston asetus pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdystä sopimuksestaHelinä Teittinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 017 – Suomen tasavallan ja Perun tasavallan välisen lentoliikennesopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenTyö- ja elinkeinoministeriöKari Klemm, hallitusneuvos p. 0295 063 523 – Valtioneuvoston suostumus Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaanKirsi Hyttinen, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 048 263 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi rekrytointitukikokeilusta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 160/2021 vp; EV 203/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöHenna Huhtamäki, hallitusneuvos p. 0295 163 072 – Valtioneuvoston asetus sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdystä sopimuksestaLiisa Perttula, hallitusneuvos p. 0295 163 521 – Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenElina Kotovirta, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 713 – Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisestaEva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 129/2021 vp; EV 208/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaMaria Waltari, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 337 – Maailman terveysjärjestö WHO:n hallintoneuvoston 150. kokous 24.-29.1.2022Harri Isokorpi, matemaatikko, esittelijä p. 0295 163 429 – Valtioneuvoston asetus yrittäjän eläkelain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisestaYmpäristöministeriöJorma Pietiläinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 250 228 – Korkotukiasuntolainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelma vuodeksi 2022Charlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364 – Valtioneuvoston asetus valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvän pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan vuoden 1998 pöytäkirjan muutoksistaAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206 – Ympäristöministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen viran täyttäminenHanne Lohilahti, erityisasiantuntija p. 0295 250 374 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumat
NordenBladet – Latvian turvallisuuspalvelu (VDD) pidätti yhteistyössä sotilastiedustelun (MIDD) kanssa kaksi henkilöä, joita epäillään Venäjän hyväksi vakoilusta. VDD ilmoitti maanantaina (10. tammikuuta), että kaksi pidätettyä henkilöä välittivät Venäjän vakoilulle Latvian maanpuolustukseen liittyvää salaista tietoa.
”Vastavakoiluoperaatio oli VDD:n ja MIDD:n tiiviin yhteistyön tulos, jolla vältimme näiden henkilöiden jatkossa tapahtuvan toiminnan Latvian valtiota vastaan”, sanoi VDD:n johtaja Normunds Mežviets.
Epäilyjen pidättäminen tapahtui viime vuonna kahden rikostutkinnan puitteissa. VDD väittää, että sen käytössä on tietoja, jotka osoittavat epäilyjen tavanneen Venäjän sikäläisiä vakoojia, kertoo LSM.
Yksi epäillyistä välitti Venäjän sotilasvakoilulle tietoja, jotka liittyivät Latvian maanpuolustukseen. Lisäksi epäilty välitti tietoja NATO:n joukkojen toiminnasta Latvian alueella. Toinen epäilty toimitti Venäjän sotilasvakoilulle tärkeitä tietoja.
Jatkuvan tutkinnan vuoksi VDD ei tällä hetkellä jaa enempää tietoa.
NordenBladet – Latvia ilmoitta 19 afrikkalaisesta sikaruttotapauksesta, jotka on todettu villisioilla viimeisen viikon kuluessa.
Kuusi villisikaa löydettiin kuolleina ja muut sairastuneet villisiat tapettiin, ilmoitti Maailman eläinterveysjärjestö (OIE) Latvian viranomaisiin viitaten.
Ilmoitus Latviassa todetuista tapauksista tuli viikko sen jälkeen, kun Italia oli ilmoittanut, että maan pohjoisosassa on todettu afrikkalaisen sikaruton epidemia.
NordenBladet – Itä-Virumaan maakunnassa sijaitsevan kryptorahan louhinnan parissa toimivan yrityksen Nordcoin Mining johtaja Hermes Brambat sanoo, että yrityksen kulutus on suunnilleen 1,5 MW ja siihen verrattavissa olevia yrityksiä voi Virossa olla kymmenen. Vertailuksi koko Viron huippukulutus kylmänä talvikuukautena on noin 1500 MW, eli kryptolouhinta muodostaa siitä yhteensä yhden prosentin.
Kriitikot sanovat, että siten kuluva sähkö menee kokonaisuudessaan hukkaan, mutta Brambat sitä ei hyväksy.
”Ehkä joissakin maissa kuten esimerkiksi Kazakstanissa verkko on ylikuormitettu ja se alkoi aiheuttaa ihmisten päivittäiselle elämälle todellisia ongelmia, koska he eivät enää saaneet energiaa kotiinsa. Ongelmana näissä maissa on laiton louhinta ja koko paikallinen asioiden hoitaminen. Täällä louhinta on enemmän fani- ja marginaaliaihe. Pääosa kryptorahan louhijoista muuttaa sellaisiin maihin kuten Ukraina, Georgia ja Venäjä. Virossa ei kannata sen vuoksi etsiä energiakriisiä”, Brambat sanoi.
Louhiminen on tarpeellista, jotta kryptoraha toimisi – vaikkapa virtuaalisten kolikoiden turvalliseksi vaihtamiseen. Silti kriitikot sanovat, että siten kulutettu energia menee hukkaan.
Brambat lisäsi, että huoli ei ole suuressa kulutuksessa, vaan saastuttavassa tuotannossa. Bitcoin on tunnetuin kryptovaluutta, mutta virtuaalivaluuttoja on muitakin. Energiankulutuksen säästämiseksi osa kryptovaluutoista perustuu ”proof of stake” eli panoksen todistamismekanismiin.
NordenBladet – Tanska teki NATO:lle ehdotuksen lähettää Baltian alueelle turvallisuutta vahvistamaan 160 merisotilaan fregatti ja neljä F-16 -hävittäjää. Tanskan suurlähettilään Kristina Miskowiak Beckvardin mukaan kyseessä on vastaus Venäjän sotilainen keskittämiseen Ukrainan rajan tuntumaan.
Tanskan ilmavoimat on parhaillaan Baltian ilmapuolustusmissiolla Liettuan Šiauliassa, jonne suunnitellaan lähetettäväksi tammikuun lopussa lisäksi neljä F-16 -hävittäjää. Tanskan merivoimien fregatti saapuisi Itämerelle tammikuun keskellä kolmeksi kuukaudeksi.
”NATO otti tukitarjouksen vastaan myönteisesti. Tanskan parlamentissa on erittäin vahva tuki Tanskan panokselle Itämerellä. Me olemme toistuvasti osoittaneet tässä aiheessa yhtenäisyyttä ja näin luonnollisesti siksi, että se koskee meidän omaa turvallisuuttamme ja aluettamme”, sanoi Tanskan Viron suurlähettiläs Kristina Miskowiak Beckvard Viron TV:n uutislähetykselle ”Aktuaalne kaamera”.
Suurlähettilään mukaan askel on tarpeen NATO:n yhtenäisyyden osoittamiseksi ja vastapainoksi Venäjän aggressiiviselle toiminnalle rajan lähellä.
”Me olemme nähneet Venäjän aggressiivisen ja uhkaavan käyttäytymisen sekä nyt että myös Krimin alueella vuodesta 2014 lähtien, joten vahvistamme omaa puolustustamme. Me vastaamme Venäjän toimintaan. On luonnollista, että Tanska, joka on kiinnostunut turvallisuudestaan Itämerellä, meidän alueellamme, panostaa myös nyt”, suurlähettiläs sanoi.
NordenBladet —Työtapaturmasuojaa on tarkoitus laajentaa niin, että sen piiriin tulisi kotona tai muussa työnantajan hyväksymässä etätyöpaikassa työpäivän aikana tapahtuneet työtapaturmat. Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän toimikausi päättyy 1. huhtikuuta 2022.Laajennettu työtapaturmasuoja ei koskisi työpäivän aikana tapahtuneita tapaturmia, jotka tapahtuvat etätyöpaikan ulkopuolella. Kuitenkin lapsen vieminen päivähoitoon ja sieltä hakeminen olisivat laajennetun suojan piirissä.Valtion henkilöstön työnteon yhteydessä sattuneet tapaturmat korvataan tälläkin hetkellä riippumatta työn tekemisen paikasta. Etätyötä tekevän tapaturmaturva on kuitenkin suppeampi kuin läsnätyötä tekevän, sillä nykyisessä laissa on säädetty rajoituksia etätyötä tekevän korvaussuojaan. Etätyötä tehdään pandemian jälkeenkinLakimuutos on tarpeellinen, koska etätyöskentely on lisääntynyt koronapandemian aikana. Myös pandemian jälkeen valtiolla ennustetaan tehtävän enemmän etätyötä kuin pandemiaa edeltävänä aikana. Lisäksi valtiolla edistetään uusia työnteon tapoja ja monipaikkaista työtä, kuten etätyötä. Valtiolla läsnä- ja etätyö ovat samanarvoisia työskentelytapoja, minkä takia henkilöstöä tulee kohdella tasapuolisesti myös tapaturman sattuessa.Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön henkilöstöpolitiikkayksikön päällikkö Juha Madetoja. Lisäksi työryhmä koostuu sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtiokonttorin edustajista. Työryhmä kuulee valmistelussa valtion pääsopijajärjestöjä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:tä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:tä sekä Ammattiliitto Pro ry:tä. Myös tehtävän kannalta muita tarpeellisia asiantuntijoita voidaan kuulla.
NordenBladet —Digi arkeen -neuvottelukunta on koonnut yhteen asiantuntijakeskusteluiden pohjalta tiedolla johtamiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Marraskuussa 2021 järjestetyssä pyöreän pöydän keskustelussa esille nousseet asiantuntijoiden huomiot tarjoavat lähtökohtia jatkokeskusteluille.Keskusteluun tarvitaan yhteistä kieltä Pyöreän pöydän keskustelussa tunnistettiin yhteisiä haasteita osaamisessa. Haasteet liittyvät eri osapuolten tietoon liittyvään ymmärrykseen, joka on eritasoista ja hajanaista.Tietoa koskevaan keskusteluun tarvitaan yhteistä kieltä, sanastoa, kuvausta ja konkretisointia sekä enemmän esimerkkejä ymmärryksen syntymiseksi. Yhteinen kieli ja sitä kautta syntyvä ymmärrys auttavat eri sektoreita toimimaan tehokkaasti ja tuloksellisesti myös yhdessä.Asiakasymmärrys syntyy monipuolisella tiedollaKeskustelussa todettiin, että tietoa käytetään usein vain teknisten ongelmien ratkaisuun tai hallinnolliseen raportointiin. Sitä tulisi kuitenkin hyödyntää ennen kaikkea asiakaskokemuksen parantamiseen. Keskustelussa tunnistettiin, että ymmärrystä asiakkaiden tarpeista tulisikin parantaa kaikilla sektoreilla.Tiedolla johtamisen edellytys on korkealaatuinen ja käyttötarkoitukseen nähden oikea data käyttäjistä, asiakkaista ja kansalaisista. Keskustelijat katsoivat, että asiakasymmärrystä ei voi syntyä, jos käytettävissä ei ole riittävän monipuolista tietoa. Keskustelijoiden mukaan asiakaskokemus ja sen johtaminen strategisesti tulisi olla paremmalla tavalla mukana eri sektoreiden toimijoiden palvelu- ja kehittämistyön suunnittelussa, päätöksenteon tukemisessa tai ylipäätään strategisessa työssä. Tietoa pitää johtaa, jotta tiedolla voi johtaaPyöreässä pöydässä kiteytettiin, että tiedolla johtamisen tulee olla johtamisjärjestelmän ydinprosessi, jossa jalostetaan tavoitteet mittareiksi, joista saadaan tietoa analysoitavaksi ja hyödynnettäväksi päätöksenteon tueksi. Koko prosessin on oltava toimiva ja eheä.Tiedolla johtamiseen liittyvistä haasteista merkittävimpiä on keskustelun perusteella asiakaslähtöisen johtamisen puute, ei asiakastiedon puute. Yhteistyömallien luominen ja jalkauttaminen ovat olennainen osa tiedolla johtamisen kehittämistä.Keskustelijat katsoivat, että tarvitaan kansallisesti yhteistä eri tasoille pureutuvaa tiedon yhteentoimivuuden tarkastelua.Tiedolla johtamista käsittelevä pyöreän pöydän keskustelu oli keskustelusarjan neljäs tilaisuus. Ensimmäinen keskustelu järjestettiin lokakuussa 2020, ja sen teema oli hyvinvointi ja osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa. Toisessa pyöreän pöydän keskustelussa käsiteltiin digitaitoja ja -osallisuutta. Kolmannessa tilaisuudessa aiheena oli perus- ja ihmisoikeudet digitaalisissa palveluissa.
NordenBladet —Tukea jaettiin kaikkiin Manner-Suomen maakuntiin. Tuki edistää maaseudun elinvoimaa ja palveluiden saatavuutta.Ruokavirasto on myöntänyt kyläkauppatukea 174 kyläkaupalle ja neljälle myymäläautolle. Maaseudun päivittäistavarakaupoille tarkoitettu kyläkauppatuki oli haettavissa edellisen kerran vuonna 2019. Tämänkertaisella hakukierroksella tukialuetta laajennettiin koskemaan kaikkia maaseutualueita, ei ainoastaan harvaan asuttua maaseutua.Tuki myönnettiin lähes kaikille tukea hakeneille kauppiaille. Tuki on lähes 11 000 euroa kyläkauppaa kohden. Myymäläautopalvelua tarjoava kyläkauppa saa noin 15 000 euron tuen. Tuen tavoitteena on turvata ja edistää päivittäistavarakauppapalveluiden saatavuutta maaseudulla ylläpitämällä ja lisäämällä palveluiden monipuolisuutta. Kyläkaupat tarjoavat päivittäistavarapalveluiden lisäksi esimerkiksi käteisnosto-, posti-, polttoainejakelu- ja apteekkipalveluita.”On hienoa, että entistä useammat kyläkaupat ja kauppa-autot ovat nyt saaneet tukea”, iloitsee maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.”Toiveena on, että tuki edistäisi myös omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia. Kyläkauppiaiden keski-ikä on korkea, ja uhkana on, että eläköitymisten yhteydessä kaupoille ei löydy jatkajaa. Tällöin maaseudulta poistuvat monet toimivan arjen kannalta välttämättömät palvelut. Tuki voi parhaimmillaan rohkaista uutta yrittäjää jatkamaan tätä maaseudun elinvoiman kannalta tärkeää tehtävää”, Leppä toteaa.Tukialueena ovat maaseutualueet. Maaseutualueella tarkoitetaan harvaan asuttua maaseutua, ydinmaaseutua, kaupungin läheistä maaseutua ja maaseudun paikalliskeskukseksi luokiteltua aluetta.
