NordenBladet — Digi arkeen -neuvottelukunta on koonnut yhteen asiantuntijakeskusteluiden pohjalta tiedolla johtamiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Marraskuussa 2021 järjestetyssä pyöreän pöydän keskustelussa esille nousseet asiantuntijoiden huomiot tarjoavat lähtökohtia jatkokeskusteluille.Keskusteluun tarvitaan yhteistä kieltä  Pyöreän pöydän keskustelussa tunnistettiin yhteisiä haasteita osaamisessa. Haasteet liittyvät eri osapuolten tietoon liittyvään ymmärrykseen, joka on eritasoista ja hajanaista.Tietoa koskevaan keskusteluun tarvitaan yhteistä kieltä, sanastoa, kuvausta ja konkretisointia sekä enemmän esimerkkejä ymmärryksen syntymiseksi. Yhteinen kieli ja sitä kautta syntyvä ymmärrys auttavat eri sektoreita toimimaan tehokkaasti ja tuloksellisesti myös yhdessä.Asiakasymmärrys syntyy monipuolisella tiedollaKeskustelussa todettiin, että tietoa käytetään usein vain teknisten ongelmien ratkaisuun tai hallinnolliseen raportointiin. Sitä tulisi kuitenkin hyödyntää ennen kaikkea asiakaskokemuksen parantamiseen. Keskustelussa tunnistettiin, että ymmärrystä asiakkaiden tarpeista tulisikin parantaa kaikilla sektoreilla.Tiedolla johtamisen edellytys on korkealaatuinen ja käyttötarkoitukseen nähden oikea data käyttäjistä, asiakkaista ja kansalaisista. Keskustelijat katsoivat, että asiakasymmärrystä ei voi syntyä, jos käytettävissä ei ole riittävän monipuolista tietoa. Keskustelijoiden mukaan asiakaskokemus ja sen johtaminen strategisesti tulisi olla paremmalla tavalla mukana eri sektoreiden toimijoiden palvelu- ja kehittämistyön suunnittelussa, päätöksenteon tukemisessa tai ylipäätään strategisessa työssä. Tietoa pitää johtaa, jotta tiedolla voi johtaaPyöreässä pöydässä kiteytettiin, että tiedolla johtamisen tulee olla johtamisjärjestelmän ydinprosessi, jossa jalostetaan tavoitteet mittareiksi, joista saadaan tietoa analysoitavaksi ja hyödynnettäväksi päätöksenteon tueksi. Koko prosessin on oltava toimiva ja eheä.Tiedolla johtamiseen liittyvistä haasteista merkittävimpiä on keskustelun perusteella asiakaslähtöisen johtamisen puute, ei asiakastiedon puute. Yhteistyömallien luominen ja jalkauttaminen ovat olennainen osa tiedolla johtamisen kehittämistä.Keskustelijat katsoivat, että tarvitaan kansallisesti yhteistä eri tasoille pureutuvaa tiedon yhteentoimivuuden tarkastelua.Tiedolla johtamista käsittelevä pyöreän pöydän keskustelu oli keskustelusarjan neljäs tilaisuus. Ensimmäinen keskustelu järjestettiin lokakuussa 2020, ja sen teema oli hyvinvointi ja osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa. Toisessa pyöreän pöydän keskustelussa käsiteltiin digitaitoja ja -osallisuutta. Kolmannessa tilaisuudessa aiheena oli perus- ja ihmisoikeudet digitaalisissa palveluissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tukea jaettiin kaikkiin Manner-Suomen maakuntiin. Tuki edistää maaseudun elinvoimaa ja palveluiden saatavuutta.Ruokavirasto on myöntänyt kyläkauppatukea 174 kyläkaupalle ja neljälle myymäläautolle. Maaseudun päivittäistavarakaupoille tarkoitettu kyläkauppatuki oli haettavissa edellisen kerran vuonna 2019. Tämänkertaisella hakukierroksella tukialuetta laajennettiin koskemaan kaikkia maaseutualueita, ei ainoastaan harvaan asuttua maaseutua.Tuki myönnettiin lähes kaikille tukea hakeneille kauppiaille. Tuki on lähes 11 000 euroa kyläkauppaa kohden. Myymäläautopalvelua tarjoava kyläkauppa saa noin 15 000 euron tuen.
Tuen tavoitteena on turvata ja edistää päivittäistavarakauppapalveluiden saatavuutta maaseudulla ylläpitämällä ja lisäämällä palveluiden monipuolisuutta. Kyläkaupat tarjoavat päivittäistavarapalveluiden lisäksi esimerkiksi käteisnosto-, posti-, polttoainejakelu- ja apteekkipalveluita.”On hienoa, että entistä useammat kyläkaupat ja kauppa-autot ovat nyt saaneet tukea”, iloitsee maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.”Toiveena on, että tuki edistäisi myös omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia. Kyläkauppiaiden keski-ikä on korkea, ja uhkana on, että eläköitymisten yhteydessä kaupoille ei löydy jatkajaa. Tällöin maaseudulta poistuvat monet toimivan arjen kannalta välttämättömät palvelut. Tuki voi parhaimmillaan rohkaista uutta yrittäjää jatkamaan tätä maaseudun elinvoiman kannalta tärkeää tehtävää”, Leppä toteaa.Tukialueena ovat maaseutualueet. Maaseutualueella tarkoitetaan harvaan asuttua maaseutua, ydinmaaseutua, kaupungin läheistä maaseutua ja maaseudun paikalliskeskukseksi luokiteltua aluetta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 11.1.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Jatkossa kaikki ravintolat tulee sulkea klo 18.00. Lisäksi koronapassin käytön rajoituksia jatketaan tammikuun loppuun. Ravintoloiden aukioloa koskeva asetus tulee voimaan 12.1.2022 klo 00 ja on voimassa 31.1.2022 saakka. Koronapassin rajoituksia koskeva asetus tulee voimaan 12.1.2022.Koronapassia ei voi käyttää vaihtoehtona rajoituksille 31.1.2022 saakkaValtioneuvosto on päivittänyt tartuntatautilain 58 i §:n nojalla annettua asetusta koronapassin käytön rajoittamisesta määräaikaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 31.1.2022 saakka koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille.Asetus koskee kaikkia yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja, joihin kohdistuu voimassa olevia rajoituksia. Alueelliset viranomaiset päättävät, millaisia rajoituksia alueilla on käytössä. Asetusta sovelletaan leviämisvaiheen tunnusmerkit täyttävien sairaanhoitopiirien alueilla.Leviämisalueen rajoitukset ravitsemisliikkeille 12.1. klo 00.00 alkaenEpidemian leviämisen estämiseksi välttämättömät ravitsemistoiminnan rajoitukset otetaan käyttöön kaikilla leviämisalueilla.Leviämisalueen rajoitukset ovat voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kainuun, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon sekä Ahvenanmaan maakunnassa.Anniskelu kaikissa ravintoloissa päättyy klo 17 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 05-18. Rajoitus koskee myös ravintoloita, jotka eivät annostele alkoholijuomia (mm. kahvilat ja pikaruokalat).Ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisä- ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Ravitsemisliikkeitä koskevia rajoituksia ei voi kiertää koronapassillaKoronapassin käyttö ei vapauta ravitsemisliikkeitä asiakaspaikkamäärää sekä anniskelu- ja aukioloaikoja koskevista rajoituksista. Anniskelu päättyy kaikissa ravitsemisliikkeissä klo 17. Kaikkien ravitsemisliikkeiden aukiolo päättyy klo 18.Koronapassin käytön rajoitukset ovat voimassa 31.1.2022 saakka.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Huolimatta siitä, että koronapassin edellyttäminen ei enää vapauta rajoituksista kuten ennen, ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko maassa.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi löytyy äänestäjille ohjeita terveysturvalliseen äänestämiseen korona-aikana. Aluevaaleja koskevat ohjeet on valmisteltu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.Aluevaalit toimitetaan epidemiatilanteen edellyttämillä järjestelyillä. THL:n näkemyksen mukaan äänestäminen on vähäisen riskin tilanne. Jos paikalliset terveysviranomaiset antavat äänestämiseen liittyvistä järjestelyistä tiukempia ohjeita, niitä noudatetaan oikeusministeriön antamien ohjeiden sijaan.Vaalit.fi-sivustolta löytyy äänestäjille ohjeita äänestämisen terveysturvallisuudesta korona-aikana. Kasvomaskin ja käsihuuhteen käyttö on tärkeää samoin kuin riittävän etäisyyden säilyttäminen muihin äänestettäessä. Vaalivirkailijat pitävät huolta turvallisuudesta äänestyspaikalla ja neuvovat ohjeiden noudattamisessa.Hengitystieoireisia, koronavirukselle altistuneita ja lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä olevia äänestäjiä varten on suunniteltu erityistoimenpiteitä äänestyksen mahdollistamiseksi. Ennakkoäänestysaikana äänestäjän tulisi odottaa hengitystieoireiden, karanteenin tai eristyksen päättymistä ennen kuin äänestää. Vaalipäivänä karanteenissa tai eristyksessä olevan on soitettava äänestyspaikan pihalla olevaan numeroon äänestyksen mahdollistamiseksi. Äänestäjät voivat kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta.  Vaalit.fi-sivustolla julkaistussa uutisessa kerrotaan äänestäjän henkilöllisyyden tarkastamisesta äänestyspaikalla. Vaalivirkailija voi pyytää äänestäjää poistamaan kasvomaskin lyhyesti henkilöllisyyden toteamiseksi. Vaalivirkailijoiden ja äänestäjien välissä on suojapleksi.Aluevaalien ennakkoäänestysaikana kaikki ulkoäänestyspaikat palvelevat kaikkien hyvinvointialueiden äänioikeutettuja. Äänestäjä voi valita ennakkoäänestyksessä, minkälaisessa ennakkoäänestyspaikassa ja milloin äänestää. Varsinaisena vaalipäivänä voi äänestää vain siinä paikassa, joka lukee äänioikeutetulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa.
Ohjeita turvalliseen äänestämiseen kuntavaaleissa korona-aikana
Oikeusministeriön vaalisivusto Vaalit.fi
Vaalit.fi: Henkilöllisyyden todistaminen äänestyspaikalla
Kuntien keskusvaalilautakunnat 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on kutsunut Klaara Tapperin erityisavustajakseen. Tapper on aloittanut tehtävässään 3. tammikuuta. Tapper vastaa kulttuuripolitiikasta tiede- ja kulttuuriministerin esikunnassa.Klaara Tapper siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriöön euroedustaja Mauri Pekkarisen toimistosta Brysselistä. Koulutukseltaan Tapper on yhteiskuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopistosta.Ministeri Kurvisen valtiosihteerinä jatkaa Tuomo Puumala ja erityisavustajina Jirka Hakala ja Antti Varis. Hakala vastaa tiede- ja korkeakoulupolitiikasta ja Varis nuoriso-, liikunta- ja opintotukiasioista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ennakoidaan Suomessa lisääntyvän, kun työvoiman maahanmuutto kasvaa. Ongelmien ehkäiseminen edellyttää lisää tietoa hyväksikäyttöön liittyvistä ilmiöistä ja nykyistä laajempaa panostusta viranomaisten resursseihin ja yhteistyöhön. Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi keväällä 2021 Siirtolaisuusinstituutilta selvityksen viranomaistyön tuen tarpeista ja tietokatveista ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyssä. Nyt valmistunut selvitys tukee erityisesti 1.10.2021 voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen (554/2021) toimeenpanemista Maahanmuuttovirastossa. Lainmuutoksen myötä ulkomaalaislakiin lisättiin uudet, erityiset lupatyypit työperäisen hyväksikäytön uhrille. Tämä tarkoittaa Maahanmuuttovirastolle uudenlaisia harkintatehtäviä, joihin liittyvät hallinto- ja oikeuskäytännöt kehittyvät vasta ajan myötä.”Työvoiman maahanmuuton edistäminen edellyttää myös tehokkaita toimia hyväksikäytön torjumisessa. Maahanmuuttovirasto tarvitsee kaiken mahdollisen tuen onnistuakseen vaativassa tehtävässään. Siirtolaisuusinstituutin selvitys nostaa esiin kehityskohteita ja helpottaa näin osaltaan viranomaisten työtä”, toteaa työministeri Tuula Haatainen.Pelkkä valvonta ei riitäSelvityksessä on paikannettu useita kehittämistarpeita viranomaistyössä ja esitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla viranomaisten toimintaa voidaan parantaa. Keskeinen johtopäätös on, että työmarkkinoiden kansainvälistyminen ja uusi lakimuutos korostavat nykyisten lupa- ja valvontatehtävien rinnalla entistä vahvemmin myös viranomaisten roolia ulkomaisen työvoiman oikeuksien turvaajana. Rakentamalla luottamusta viranomaisten ja uhrien välille hyväksikäytön uhreja voidaan rohkaista kertomaan hyväksikäyttöepäilyistään viranomaisille ilman turhaa pelkoa. ”Erikoistuneilla viranomaisilla on paljon asiantuntemusta työperäisen hyväksikäytön ehkäisystä, mutta toiminnan laajentaminen ja tehostaminen kansallisella tasolla edellyttää eri viranomaisilta toimintamallien sujuvoittamista ja selkeämpiä tavoitteita”, korostaa Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Mika Raunio. Toimenpide-ehdotukset arvioidaan ja niiden toimeenpano valmistellaan asianomaisilla hallinnonaloilla siten, että ne tukevat ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemistä mahdollisimman hyvin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n sisämarkkinoiden toimeenpanoa mittaava tulostaulu vuodelta 2020 on julkaistu. Sisämarkkinoilla tarkoitetaan ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta EU:ssa. Uusimpaan tulostauluun on lisätty kolme uutta sisämarkkinoihin vaikuttavaa ajankohtaista tarkasteluteemaa: pk-yritysten toimintaympäristö, teollisuuden vihreä muutos sekä markkinavalvonta.Euroopan komissio julkaisee vuosittain sisämarkkinoiden tulostaulun, joka kertoo maakohtaisesti sisämarkkinasääntöjen toimeenpanon ja soveltamisen tilanteesta. Tulostaulussa vertaillaan EU:n sisämarkkinoiden toimeenpanoa kahdeksalla politiikka-alueella ja kymmenen hallintovälineen soveltamisessa. Vuonna 2020 sisämarkkinoiden toimeenpano on tietyillä seuranta-alueilla hieman parantunut koko EU:ssa. Yleisesti ottaen sisämarkkinoiden tilanne on pysynyt vakaana. Suomi suoriutuu aiempien vuosien tapaan vertailussa EU:n keskiarvoja paremmin.Yleisestä hyvästä kehityksestä huolimatta kaikilla EU-mailla on myös selkeitä kehittämiskohteita sisämarkkinoiden toimeenpanossa. Koronapandemia on osaltaan vaikuttanut sisämarkkinoidenkin toimintaan. Digitalisaation kehitys on nopeutunut, mutta samaan aikaan esimerkiksi tietyt jäsenmaat ovat rajoittaneet tavaroiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa.Maakohtainen vertailu antaa konkreettista näkymää muun muassa siihen, millaisiin asioihin maiden kansallisissa lainsäädännöissä pitäisi panostaa sisämarkkinoiden kehittämiseksi. Sisämarkkinoiden tehokkaammalla toimeenpanolla yritykset ja kansalaiset voivat nykyistäkin paremmin hyötyä sisämarkkinoiden tuomista vapauksista ja oikeuksista.Tulostaulussa mukana kolme uutta politiikka-aluettaSisämarkkinoiden tulostauluun on tänä vuonna otettu mukaan kolme uutta politiikka-aluetta: pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristö, teollisuuden vihreä muutos, sekä markkinavalvonta. Koronapandemia on vaikeuttanut monien pk-yritysten toimintaan ja vuonna 2020 EU-maiden pk-yritysten määrä laski 1,3 prosenttia. Vuosi 2021 on ollut jo hieman edeltäjäänsä parempi, mutta EU-maiden tulee silti panostaa pk-yrityksille suotuisan yritysympäristön luomiseen.Toinen tulostaulun uusi politiikka-alue tarkastelee teollisuuden vihreän muutoksen toteutumista EU:ssa. Euroopan teollisuudesta iso osa perustuu edelleen luonnonvarojen kulutukseen. Vihreä muutos uudistaa lähitulevaisuudessa koko EU:n teollisuutta ja taloutta. Kolmas uusi tulostaulun tarkasteluun lisätty politiikka-alue on markkinavalvonta, joka on olennainen osa toimivia sisämarkkinoita. Markkinavalvonnalla varmistetaan, että määräyksiä noudatetaan eikä vaarallisia tuotteita ole EU:n sisämarkkinoilla. Vuoden 2020 sisämarkkinatulostaulun tärkeimmät nostotToimivat sisämarkkinat vaativat jäsenvaltioilta nykyistä enemmän panostusta ja toimenpiteitä.Vuonna 2020 EU-jäsenvaltioilla on kestänyt aiempaa pidempään viedä sisämarkkinadirektiivejä kansalliseen lainsäädäntöön. Yhä useampaa direktiiviä ei ole täytäntöönpantu eli vietykansalliseen lainsäädäntöön määräaikaan mennessä. Myös sisämarkkinasääntöjen rikkomuksien määrä on noussut. Jäsenvaltioiden täytyy panostaa nykyistä enemmän direktiivien täytäntööpanoon sekä rikkomuksien ennaltaehkäisyyn ja niihin puuttumiseen. Jäsenvaltioiden tulee taata tarvittavat hallinnolliset resurssit sisämarkkinoiden toimeenpanoon. Esimerkiksi SOLVIT-palvelun liian pienet henkilöstöresurssit viivästyttävät tapausten käsittelyä. SOLVIT on epävirallinen ongelmanratkaisuväline, joka auttaa kansalaisia ja yrityksiä EU-sääntelyn virheelliseen tai puutteelliseen soveltamiseen liittyvissä ongelmissa. Tietoa ja neuvoja sisämarkkinoista on aiempaa helpommin saatavillaEU-kansalaisilla on aiempaa enemmän ja helpommin tietoa sisämarkkinoista saatavilla erilaisissa tieto- ja neuvontapalveluissa. Viime vuonna SOLVIT-palveluun jätettiin yli 2 600 tapausta, joista 80 prosenttia saatiin ratkaistua. Toinen esimerkki kansalaisten tieto- ja neuvontapalveluista on Your Europe -portaali, johon on koottu tiedot ja neuvontapalvelut kansalaisten ja yritysten sisämarkkinaoikeuksista. Portaali keräsi lähes 33 miljoonaa näyttökertaa vuonna 2020. Sisämarkkinat huomioitava aiempaa paremmin julkisissa hankinnoissaJulkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli jäsenvaltioiden taloudessa. Julkisissa hankinnoissa sisämarkkinoiden toimeenpanossa on edelleen paljon kehittämisen varaa, sillä moniin julkisiin tarjouspyyntöihin tulee vain vähän tarjouksia ja halvin hinta on edelleen usein tärkein valintakriteeri. Avoimen ja tehokkaan kilpailun puuttuminen on este sisämarkkinoiden toteutumiselle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on linjannut useista laajennuksista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusvastuisiin. Koulutusvastuu määrittää, mitä tutkintoja korkeakoulussa voi suorittaa.Laajasti uusia koulutusvastuita myöntämällä vastataan moniin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja vahvistetaan nuorten koulutusmahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelun pohjalta koulutusvastuita esitetään laajennettavaksi kuudessa yliopistossa ja yhdeksässä ammattikorkeakoulussa. – Koulutus on supervoima niin yksilön, alueiden kuin koko Suomenkin kannalta. Korkeakoulutuksen laajentamisella on valtava yhteiskunnallinen merkitys, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.– Nyt korkeakoulutusta laajennetaan poikkeuksellisen paljon. Näillä päätöksillä nuorten koulutusmahdollisuudet paranevat, osaajapulaan vastataan eri alueilla ja aloilla, sekä vahvistetaan korkeakoulujen myönteistä vaikutusta alueiden kehitykseen, ministeri Kurvinen jatkaa.Korkeakouluissa uudet koulutusvastuut tarkoittavat osaamispohjan laajentumista, pitkäjänteistä sitoutumista koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen valituilla aloilla sekä avautuvia yhteistyömahdollisuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Uusien koulutusvastuiden mukaisten koulutusten on tarkoitus alkaa vuoden 2023 aikana.Korkeakoulutuksen laajentaminen merkitsee koulutusvastuiden lisäämisen ohella myös aloituspaikkojen lisäämistä. Koulutus- ja osaamistason nostamiseksi on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa lisätty yhteensä noin 10 000 aloituspaikkaa vuosina 2020–2022. Lisäksi ministeri Kurvinen teki loppuvuodesta 2022 linjaukset noin 2 300 uudesta aloituspaikasta korkeakoulutukseen ympäri Suomea. Osaajapulaan vastaamiseksi korkeakoulut ovat lisänneet myös opetusyhteistyötä.Nyt julkistetut koulutusvastuiden muutokset eivät edellytä lakimuutoksia. Koulutusvastuut myönnetään muuttamalla valtioneuvoston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusvastuita koskevia asetuksia sekä ammattikorkeakoulujen toimilupia. Valtioneuvosto päättää yliopistojen uusista tutkinnonanto-oikeuksia koskevista asetusmuutoksista sekä ammattikorkeakoulujen koulutusvastuita koskevista toimilupien muutoksista yleisistunnossaan torstaina 13.1.2022. Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa asetuksen yliopistojen tarkemmista alakohtaisista koulutusvastuista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella lanseerattu Elements of AI on ensimmäinen Euroopan laajuisesti lanseerattu koulutus ja tärkeä panostus koko Euroopan tekoälyosaamiseen. Kurssi on julkaistu kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella aloitettu koulutus jatkaa eurooppalaisten tekoälyosaamisen kasvattamista tulevaisuudessakin Helsingin yliopiston ja Reaktorin yhteistyönä.Suomi lahjoitti osana EU-puheenjohtajuuskauttaan vuonna 2019 Elements of AI -tekoälykurssin kaikille eurooppalaisille. Euroopan komissio käänsi kurssin EU:n virallisille kielille ja se on lanseerattu EU-maissa yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Alustavan suunnitelman mukaan kurssi olisi ollut vapaasti eurooppalaisten käytävissä vuosina 2020−2021. Reaktor ja Helsingin yliopisto ovat päättäneet jatkaa kurssin tarjoamista eurooppalaisille myös vuoden 2021 jälkeen.Kurssin tavoitteeksi asetettiin kouluttaa yksi prosentti EU-kansalaisia tekoälyn perusteisiin ja vahvistaa näin koko EU:n digitaalista osaamista. Koronapandemian viivästytti kurssin lanseeraamista monissa maissa. Samaan aikaan pandemia on myös korostanut digitaitojen merkitystä niin tavallisten ihmisten kuin eri toimialojen arjessa. ”Digitalisaatio ja työelämän nopea muuttuminen vaativat meiltä kaikilta jatkuvaa oppimista. Elements of AI -kurssi on erinomainen esimerkki jatkuvan oppimisen erilaisista vaihtoehdoista. Olen ylpeä siitä, että Suomi lahjoitti kurssin osana EU-puheenjohtajuuskauttaan koko Euroopalle”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.”Tekoäly on yksi keskeisistä teknologioista, jotka mahdollistavat kestävän kasvun ja kilpailukyvyn EU:ssa. Suomen ja Euroopan on tärkeä pysyä digitaalisen ja teknologisen kehityksen kärkijoukoissa ja Elements of AI -kurssi osaltaan varmistaa tämän tavoitteen toteutumista. Työ teeman parissa jatkuu työ- ja elinkeinoministeriössä esimerkiksi Tekoäly 4.0 -ohjelmassa, jonka tavoitteena on vahvistaa erityisesti suomalaisten pk-yritysten digitalisaatiota”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanooKurssi vahvistanut mielikuvaa Suomesta koulutuksen, tasa-arvon ja teknologian edelläkävijänäKurssin osallistujamäärissä on ollut hajontaa maittain. Suomessa kurssin on käynyt jo yli kaksi prosenttia väestöstä. Toiseksi eniten kurssia on suoritettu Kroatiassa, jossa yhden prosentin tavoite lähestyy hyvää vauhtia. Kurssi on saanut todella positiivista palautetta ympäri Euroopan ja sitä on kuvailtu muun muassa opettavaiseksi ja saavutettavaksi.Euroopan laajuisesti kurssi on kiinnostunut hyvin tasapuolisesti eri sukupuolia. Myös ikäjakauma on ollut laaja: kurssille on osallistunut tähän mennessä eniten nuoria aikuisia, mutta tekoäly kiinnostaa myös vanhempia ihmisiä, sillä lähes 12 prosenttia kurssin osallistujista on yli 65-vuotiaita.”Suuri osa käyttäjistä hakee kurssilta työelämässä tarvittavia taitoja. Kartutamme paitsi tekoälyosaamista, myös oppimisen taitoja – mikä olisikaan sopivampi tavoite Suomesta ponnistavalle oppimisinnovaatiolle kuin jatkuvan oppimisen tukeminen kaikkialla maailmassa”, kertoo kurssin kehittäjä professori Teemu Roos.Kurssi lanseerattiin useissa maissa yhteistyössä Suomen suurlähetystöjen ja paikallisten partnereiden kanssa.”Elements of AI -kurssi on saanut positiivista huomiota ympäri Eurooppaa. Samalla se on vahvistanut mielikuvaa Suomesta koulutuksen, tasa-arvon ja teknologian edelläkävijämaana”, sanoo ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaa.Elements of AI laajenee ja kehittyy edelleenKoulutukset jatkuvat edelleen Reaktorin ja Helsingin yliopiston vetäminä. Jokaiselle maaversiolle on etsitty paikalliset kumppanit ja nyt koulutusta halutaan laajentaa nykyistäkin useammissa maissa esimerkiksi eri oppilaitoksiin. ”Meille on ollut ilo olla mukana viemässä suomalaista osaamista maailmalle tällaisessakin yhteydessä. Kun yhdistämme eurooppalaiset yliopistot ja muut toimijat osaksi oppimisen haasteen ratkaisua, voimme yhdessä varmistaa sekä suomalaisten että eurooppalaisten tulevaisuustaidot”, jatkaa Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom. ”Kurssin lanseeraus on vasta ensimmäinen askel matkalla kohti yhden prosentin tavoitetta. Aiomme jatkaa tiivistä yhteistyötä Euroopassa kattavan verkostomme kanssa ja haastaa uusia toimialoja ja organisaatioita mukaan tekoälyhaasteeseemme. Haluaisin myös kiittää Suomen edustustoja, jotka ovat tehneet arvokasta työtä maakumppaniverkoston sekä kurssin tunnettuuden edistämisessä”, Ville Valtonen Reaktor Educationista sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi