NordenBladet — Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään ehdokkaita asiantuntijapaneelinsa tulevalle kolmivuotiskaudelle. Ehdokkaalta toivotaan vahvaa tieteellistä taustaa ja kokemusta tiede-politiikka-rajapinnalta. Ilmoita kiinnostuksestasi ke 23.2.2022 mennessä.IPBES:n asiantuntijapaneelin (Multidisciplinary Expert Panel) kausi on loppumassa ja IPBES pyytää jäsenvaltioita nimittämään uusia ehdokkaita paneelin tulevaan kokoonpanoon vuosille 2022-2025. MEP vastaa IPBES-työn tieteellisestä laadusta, esim. vertaisarviointiprosessista, eri tieteenalojen ja yhteisöjen osallistamisesta, sekä toimii IPBES:n täysistunnon tieteellisenä neuvonantajana. Ehdokkailta odotetaan ansioitunutta tieteellistä taustaa luonnon- ja yhteiskuntatieteissä, keskittyen erityisesti juuri biodiversiteettiin ja ekosysteemipalveluihin. Valittu jäsen ei edusta MEP:issä maataan tai aluettaan, vaan toimii paneelissa henkilökohtaisen asiantuntemuksensa kautta.Ympäristöministeriö vastaa Suomen ehdokkaan nimeämisestä. Hakijan toivotaan olevan Suomessa työskentelevä meritoitunut tutkija, jolla on vahvaa kokemusta tiede-politikka-rajapinnalla toimimisesta. IPBES-työn tuntemus katsotaan eduksi. Hakijaa pyydetään ilmoittamaan kiinnostuksestaan Olli Ojalalle (yhteystiedot alla) viimeistään keskiviikkoon 23.2.2022 klo 23.00 mennessä. Hakijoihin ollaan yhteydessä pian ilmoittautumisajan sulkeuduttua. Laitathan julkaisuluettelon sisältävän ansioluettelosi viestisi liitteeksi, ja kerrot miksi olisit hyvä valinta MEP:n jäseneksi (nämä vaaditaan englanninkielisinä myös virallista ehdokkaaksi asettamista varten). IPBES-työtä tehdään pro bono -periaatteella.Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem ServicesIPBES on 2012 perustettu YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. Sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sekä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. IPBES laatii alueellisia ja globaaleja raportteja biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita sekä niiden yhteyksiä koskevan tiedon pohjalta, kokoaa ja priorisoi tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, edistää uuden tiedon hankkimista tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön, päätöksentekijöiden ja rahoittajien kanssa sekä mobilisoi rahoitusta tunnistettujen prioriteettien mukaisesti. IPBESin jäsenenä on tällä hetkellä 198 valtiota. Suomen yhteystahona toimii ympäristöministeriö.Lisätietoa MEP:istäLisätietoa valintaprosessista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen lapsistrategian pohjalta on valmisteltu 30 toimenpidettä, joilla edistetään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Yhtenä lapsistrategian toimenpiteenä Suomalainen Lääkäriseura Duodecim laatii Hyvä käytäntö –konsensussuosituksen ensitiedon antamiseen.Ensitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka annetaan perheelle, kun perheenjäsenet kohtaavat lapsen tai sikiön sairauden tai vammaisuuden. Ensitietoa annetaan myös tilanteessa, jossa lapsella tai sikiöllä todetaan kehovariaatio. Ensitieto voidaan ymmärtää joko kirjaimellisesti ensimmäisenä tietona lapsen tilanteesta ja erityisen tuen tarpeesta tai laajemmin pidempänä prosessina perheen elämässä. Laajemmin ymmärrettynä ensitieto sisältää lääketieteellisen tiedon lisäksi tietoa esimerkiksi kuntoutuksesta, sosiaali‐ ja terveydenhuollon tukimuodoista ja järjestöjen palveluista. Lisäksi sen päämääränä on tukea ja ohjata perhettä, lasta tai nuorta löytämään omat voimavaransa.”Hyvä käytäntö -suositus on tutkimuksiin ja muuhun tietoon perustuva konsensusmenettelyllä laadittava suositus. Konsensusmenettely soveltuu erityisesti tilanteisiin, jossa tieteellisistä tutkimuksista saatua näyttöä on täydennettävä kokemustiedolla. Suosituspaneeliin, joka päättää suosituksen sisällöstä, kutsutaan edustajia sekä lääketieteen ja terveydenhuollon asiantuntijoista että kokemusasiantuntijoista. Tässä tapauksessa paneeliin tullaan kutsumaan muun muassa vammais- ja ihmisoikeusjärjestöjen edustajia”, toteaa Käypä hoito –päätoimittaja Jorma Komulainen.Tutkimuksissa on todettu, että sillä, miten ensitieto annetaan, on suuri merkitys vanhempien ja lapsen suhteeseen varhaisessa vuorovaikutuksessa. Hyvin annettu ensitieto auttaa perhettä sekä ymmärtämään tilanteen että ottamaan käyttöön perheen omia voimavaroja yllättävässä ja haasteellisessa elämäntilanteessa. Lisäksi ensitiedon antamisen on todettu olevan tärkeää terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja perheiden välisen luottamuksen syntymiselle, mikä on välttämätön edellytys hyvälle yhteistyölle. Kyse on koko perheen ja erityisesti lapsen hyvinvoinnista ja oikeuksista.”Ensitiedon antamiseen tarvitaan koko maan kattava yhtenäinen malli, jotta perheet voivat yhdenvertaisesti saada apua ja tukea odottamattomassa ja haastavassa elämäntilanteessaan. Kun lapsen ja perheiden palvelut koordinoidaan ja integroidaan alusta lähtien lasta ja perhettä aidosti hyödyttäväksi kokonaisuudeksi, vahvistetaan lasten ja perheiden omia voimavaroja, elämänhallintaa ja osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemuksia”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Ensitietoa on myös se, kun sairaudesta tai vammasta tai kehovariaatiosta kerrotaan asianomaiselle lapselle tai nuorelle itselleen ensimmäisen kerran. Jatkossa tarvitaan suositus myös siitä, miten ensitietoa annetaan lapsille ja nuorille itselleen. Ensitiedon antamista käsittelevä Hyvä käytäntö -konsensussuositus on tarkoitus saada valmiiksi alkuvuonna 2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pojat ja miehet liikkuvat enemmän ja intensiivisemmin, naiset harrastavat liikuntaa miehiä monipuolisemmin, selviää OKM:n tuoreesta raportista. Raportti käsittelee liikunnan ja urheilun ajankohtaisia liikuntapoliittisia teemoja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Raportin mukaan eri liikuntalajien harrastaminen on osittain sukupuolittunutta.Naiset käyttävät yhä enemmän yksityisen sektorin palveluja, ja miehet liikkuvat naisia useammin liikunta- ja urheiluseuroissa. Kilpa- ja huippu-urheilussa naisten edellytykset urheilla ovat kehittyneet. Naiset ovat myös saavuttaneet 2000-luvun puolivälistä lähtien vuosittain enemmän olympialajien arvokisamitaleita kuin miehet muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen vierailee 14.–15. helmikuuta Pariisissa ja tapaa kollegansa, Ranskan eurooppaministeri Clément Beaunen, muutos- ja julkishallinnon ministeri Amélie de Montchalinin sekä budjettiministeri Olivier Dussoptin. Vierailun aiheina ovat meneillään olevan Ranskan EU-puheenjohtajuuden tavoitteet, Euroopan tulevaisuuskonferenssi ja Euroopan turvallisuustilanne.Ranskan EU-puheenjohtajakauden tunnuksena on ”elpyminen, voima, yhteenkuuluvuus”. Keskeisiä prioriteetteja ovat EU:n suvereniteetin vahvistaminen, uuden eurooppalaisen kasvumallin rakentaminen sekä ihmiskeskeisemmän Euroopan luominen.”Keskustelu EU-puheenjohtajamaan Ranskan kanssa on hyvin ajankohtainen. Suomella ja Ranskalla on monia samansuuntaisia tavoitteita, kuten EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen. Ranska ja Suomi pitävät tärkeänä EU:n kriisivalmiuden ja kriisinsietokyvyn eli resilienssin kasvattamista. Myös tavoitteet EU:n oikeusvaltioperiaatteen ja ilmastopolitiikan vahvistamisesta yhdistävät meitä”, ministeri Tuppurainen sanoo.Ministerit keskustelevat myös Euroopan tulevaisuuskonferenssissa esiin nousseista kansalaisten näkemyksistä ja niiden pohjalta EU:ssa tehtävästä jatkotyöstä. Konferenssin loppuraportti on määrä laatia Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudella. Tulevaisuuskonferenssin tavoitteena on ollut kuulla millaista EU:ta kansalaiset haluavat olla rakentamassa.Osana tulevaisuuskonferenssia Suomessa järjestettiin syksyn ja alkuvuoden aikana Eurooppa olemme me –tapahtumasarja. Tapahtumasarjan puitteissa järjestettiin 19 tapahtumaa ympäri maata, Helsingistä Utsjoelle. Jokaisessa tilaisuudessa kansalaisten kanssa oli keskustelemassa hallituksen ministeri. Tapahtumasarjan yhteenveto on julkaistu, ja ministeri Tuppuraisen on tarkoitus esitellä suomalaisten painotukset ranskalaiselle kollegalleen. Vierailulla käsitellään myös Euroopan turvallisuustilannetta ja EU:n roolia diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi Ukrainan tilanteeseen.Ministerit Tuppurainen ja Beaune ovat kollegoja EU:n yleisten asioiden neuvostossa, joka muun muassa valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja käsittelee säännöllisesti oikeusvaltiokysymyksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat 11. helmikuuta Venäjän toiminnasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta. Esillä olivat Venäjän ja Ukrainan tilanne sekä käynnissä olevat diplomaattiset ponnistelut.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on 10.2.2022 käynnistänyt esiselvityksen viranomaisten pääsystä tilitapahtumatietoihin. Moni viranomainen saa jo nyt pankeilta pyydettäessä tilitapahtumatietoja, mutta tietojen sähköisen käsittelyn ja välittämisen osalta puuttuvat säännökset. Asia liittyy rahoitustietodirektiivin säännösten tuomiseen kansalliseen lainsäädäntöön. Tätä koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnassa.Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä sisältää viidennessä rahanpesudirektiivissä säädetyt tiedot, eli asiakkuutta koskevat tiedot, mutta ei tilitapahtumatietoja. Rahoitustietodirektiivin kansallisen toimeenpanon valmistelun yhteydessä katsottiin, että tilitapahtumien osalta asiaa on syytä selvittää erikseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kunta-valtio -jalostamossa ratkotaan kevätkaudella 2022 digitaaliseen turvallisuuteen liittyviä käytännön kysymyksiä. Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto järjestävät jalostamon yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on sujuvoittaa yhdessä tekemistä kuntien ja valtion välillä
Kunta-valtio -jalostamo on konsepti, jossa ongelmia ratkotaan käytännönläheisesti yhdessä. Tunnistetut ratkaisut voivat olla esimerkiksi ehdotuksia lainsäädäntöön, yhteisiä kokeiluaihioita tai hankkeita nykyisten toimintamallien kehittämiseksi.
Digitaalisen turvallisuuden yhteiset käytännöt ja välineet luovat turvallisuutta koko yhteiskuntaan
Digitaalinen turvallisuus on osa kuntien ja viranomaisten kokonaisturvallisuutta ja yhä tärkeämmässä roolissa palveluiden, tiedon ja toiminnan siirtyessä verkkoon ja pilveen. Kuntien tietoturvan ja digitaalisen turvallisuuden tasossa on suuria eroja ja yhteisiä toimintamalleja sekä erilaista tukea tarvitaan tilanteen parantamiseksi.Julkisen hallinnon digiturva 2020-2023 -hankkeessa eli Haukka-hankkeessa kehitetään niin ikään julkisen hallinnon digiturvaa. Vuonna 2020 voimaantullut tiedonhallintalaki velvoittaa kuntia toteuttamaan tietoturvallisuuden vähimmäistoimenpiteet.Jalostamossa keskitytään tietoturvalliseen viestintävälineeseen, tietoturvapalveluihin ja kuntien tukeen
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy toteuttaa jalostamon työpajojen sarjana. Ensimmäisessä yhteisessä haasteessa pyritään löytämään yhteisymmärrys ja malli, miten tieto siirtyy tietoturvallisesti monialaisessa yhteistyössä. Lisäksi jalostamoissa ratkotaan tietoturvapalveluiden hankintaan liittyviä kysymyksiä ja kehitetään yhteistä mallia kunnille tiedonhallintalain vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi. Kunnista mukana ovat Tampere, Kerava, Heinola, Kangasala, Järvenpää, Hämeenlinna, Lahti ja Kouvola.  Lisäksi työhön osallistuvat Digi- ja väestötietovirasto DVV, Kela, Kuntaliitto, Huoltovarmuuskeskus, DigiFinland, Traficom, Hansel ja Valtori.  Ensimmäinen työpaja järjestetään 15.2. Työ jatkuu huhtikuun loppuun saakka.Kunta-valtio -jalostamo on osa Julkisen hallinnon strategian toimeenpanotyötä
”Työskentelyssä etsitään konkreettisia ratkaisuja yhdessä tunnistettuihin haasteisiin. Kunta-valtio –jalostamo tiivistää julkisen hallinnon yhtenäisyyttä ja yhteistyötä uudistamislinjausten mukaisesti ”, toteaa projektipäällikkö Eeva Kaunismaa valtiovarainministeriöstä.”Kunta-valtio jalostamo on työskentelytapa, jossa pureudutaan todelliseen, konkreettiseen haasteeseen yhdessä niiden tahojen kanssa, jotka ovat avainasemassa sen ratkaisemiseksi. Työskentelytapa edistää systeemistä, kokonaisvaltaista tapaa katsoa asioita. Sen sijaan, että eri viranomaiset pohtivat haasteita yksin, kunta-valtio -jalostamossa ratkaisua haetaan yhdessä asiakasnäkökulma huomioiden”, korostaa Kuntaliiton kuntien digitalisoinnin kehittämispäällikkö Elisa Kettunen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 11.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 11.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa hallitusohjelman mukaisesta maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuudesta viisi uutta tutkimus- ja innovaatiohanketta. Monitieteisissä hankkeissa tutkitaan ja kehitetään maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kokonaiskestävyyttä. Uusien rahoituspäätösten myötä Hiilestä kiinni -hankkeita on yhteensä jo yli 80, joista tutkimus- ja innovaatio -hankkeita on 15.Päästöjen vähentämisen sekä hiilinielujen ja -varastojen vahvistamisen ohella uusissa rahoitettavissa hankkeissa vahvistetaan myös muita kestävän kehityksen osatekijöitä ― luonnon monimuotoisuutta, kiertotaloutta sekä sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.”Maa- ja metsätalouteen ja muuhun maankäyttöön kohdistuvien ilmastotoimien perustaksi tarvitaan monitieteistä, tieteidenvälistä ja sektorirajat ylittävää tutkimusta. Pian käynnistyvät uudet hankkeet täydentävät hienosti tutkimus- ja innovaatio -ohjelmassamme jo käynnissä olevien hankkeiden teemoja”, toteaa Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio -ohjelman ohjelmapäällikkö Marjaana Suorsa maa- ja metsätalousministeriöstä.Uusissa hankkeissa esimerkiksi edistetään yhdyskuntien ja kasvituotannon biojätevirtojen hyödyntämistä maanviljelyssä hiilituotteina. Lisäksi kuntien kanssa tehtävän yhteiskehittämisen avulla tuotetaan tietopohjaa ja käytännön ohjeita kuntien hiilinielujen sekä maankäyttötoiminnan kompensaatioiden toteuttamiseksi. Hankkeissa myös tutkitaan tuhkalannoitettujen suometsien hiilitasetta ja rahkasammalta turpeen korvaavana kasvualustana.”Tiivis sidosryhmäyhteistyö varmistaa sen, että tieto siirtyy tehokkaasti päätöksenteon pohjaksi ja myös käytännön toimiksi”, Suorsa jatkaa.Hakemukset olivat erittäin korkeatasoisiaKeväällä 2020 käynnistynyt Hiilestä kiinni -kokonaisuus koostuu maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastokestävyyttä edistävistä poikkileikkaavista toimista, kehittämishankkeista, tieto-ohjelmasta sekä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Tutkimus- ja innovaatio -ohjelman tavoitteena on tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa uutta tutkimustietoa ja ratkaisuehdotuksia, jotka edistävät maankäyttösektorin ilmastotoimia ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä.Lokakuussa 2021 avatussa Hiilestä kiinni -kokonaisuuden täydentävässä rahoitushaussa saatiin yhteensä 93 hakemusta. Näistä tutkimus- ja innovaatio-hankkeiden hakemuksia oli 38 ja kehittämishankkeiden hakemuksia 55.Tutkimus- ja innovaatio -hankkeiden hakemukset arvioi yhdeksänhenkinen ulkopuolinen tieteellinen asiantuntijapaneeli, jonka puheenjohtajana toimi maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Sirpa Kurppa.  Keskeisinä valintakriteereinä olivat hankkeiden tieteellinen laatu ja kyky tuottaa vaikuttavia ratkaisuja Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Kaikissa rahoitettavissa hankkeissa tulee työskentelemään ohjelmalle asetetun tavoitteen mukaisesti myös tutkijanuran alkuvaiheessa olevia tutkijoita. ”Hakuun lähetetyt hanke-esitykset osoittivat jälleen kerran, että suomalaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden ilmasto-osaaminen on erittäin korkealla tasolla. Nyt on tärkeää varmistaa, että hankkeissa tuotettu tieto tulee täysimääräisesti hyödynnettyä”, korostaa maa- ja metsätalousministeriön tutkimusjohtaja Mikko Peltonen.Uusien kehittämishankkeiden rahoituspäätökset annetaan lähiviikkoina. Päätökset metsätalouden ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta tukevista Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRF) hankkeista pyritään antamaan maaliskuussa.Uudet rahoitettavat tutkimus- ja innovaatio -hankkeetOrgaaniset sivuvirrat kestäviksi tuotteiksi digitalisaation keinoin (BioDigi)Hankkeen vastuullinen johtaja: Satu Ojala / Oulun yliopistoKonsortion jäsenet: Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus, Vaasan yliopistoHankekuvausKuntien mahdollisuudet käyttää maankäyttösektorin nettohiilinieluihin perustuvaa kompensointia (KUNTANIELU)Hankkeen vastuullinen johtaja: Mikael Hildén / Suomen ympäristökeskusKonsortion jäsenet: Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Turun kaupunki, Espoon kaupunki, Lahden kaupunki, Joensuun kaupunkiHankekuvausHiilitase ja siihen vaikuttavat tekijät tuhkalannoitetuissa suometsissä (SuoHiTu)Hankkeen vastuullinen johtaja: Raija Laiho / LuonnonvarakeskusKonsortion jäsenet: Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Suomen metsäkeskusHankekuvausRahkasammalesta ilmastoviisas kasvualusta – mahdollisuudet kokonaiskestävään korjuuseen (RahKoo)Hankkeen vastuullinen johtaja: Anna Laine-Petäjäkangas / Geologian tutkimuskeskusKonsortion jäsenet: Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus, LuonnonvarakeskusHankekuvausSopeutuva hillintä: yhteistoimin metsien hiilensidontaan (HIILIPOLKU)Hankkeen vastuullinen johtaja: Liisa Ukonmaanaho / LuonnonvarakeskusKonsortion jäsenet: Luonnonvarakeskus, IlmatieteenlaitosHankekuvausMaa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi