NordenBladet — Lapin yliopiston tutkijaryhmä selvitti, miten ulkomaisen virkamiehen lahjontaa koskevia lahjusrikossäännöksiä on sovellettu oikeuskäytännössä. Tutkimus osoittaa, että kansainväliseen liiketoimintaan liittyvien lahjusrikostapausten oikeuskäsittelyyn kytkeytyy erilaisia rikoslainsäädännön kattavuuteen, säännösten muotoiluun, näytön saatavuuteen ja näyttökynnykseen liittyviä haasteita.Kansainväliseen liiketoimintaan liittyvä ulkomaisen virkamiehen lahjonta on tullut Suomessa käräjä- ja hovioikeuksien arvioitavaksi viidessä tapauksessa. Tapaukset liittyivät kansainvälisten konsernien harjoittamaan ulkomaankauppaan ja tiettyyn ulkomaisen valtion tai valtiollisen tahon tekemään hankintaan. Kaikissa tapauksissa lahjusrikossyytteet kuitenkin hylättiin viimeistään hovioikeudessa. Hylkäämisten taustalla olivat esimerkiksi ulkomaisen virkamiehen käsitteeseen liittyneet tulkintavaikeudet tai se, ettei tapauksessa tuomioistuimen näkemyksen mukaan ollut esitetty riittävää näyttöä. Myös tahallisuuden toteennäyttäminen osoittautui haastavaksi.Tutkimuksessa esiin nousseisiin haasteisiin vastaamista hankaloittaa se, ettei virkamiehen lahjontaa koskeville säännöksille useinkaan ole tehokkaasti sovellettavissa olevaa vaihtoehtoa. Lahjusrikosten yritystä tai vaikutusvallan kauppaamista ei ole erikseen kriminalisoitu ja yksityisen sektorin lahjontaa koskevat säännökset ovat nekin osoittautuneet vaikeasti sovellettaviksi. Lahjusrikoksiin puuttumisen tehostamiseksi tarvitaan siksi lainmuutoksia.Kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät lahjusrikokset tehdään usein yritysten liiketoiminnan yhteydessä ja yrityksen puolesta tai hyväksi. Oikeushenkilön rangaistusvastuulle olisi siksi syytä antaa enemmän painoa oikeusprosessissa niin esitutkinnassa, syyteharkinnassa kuin tuomioistuinkäsittelyssäkin. Vertailevan tarkastelun perusteella tehokkaimmin oikeushenkilön rangaistusvastuun toteuttaminen onnistuu silloin, jos se on toteuttavissa täysimittaista oikeudenkäyntiä kevyemmässä menettelyssä. Lisäksi keskeiseksi osaksi oikeushenkilöiden vastuuta näyttävät muodostuneen niille määrätyt menettämisseuraamukset. Suomessa rikoshyöty on määritelty ahtaasti ja lahjusrikoksella välillisesti saatua hyötyä koskevan menettämisseuraamuksen määrääminen oikeushenkilölle on hankalaa. Sääntelyä olisi tältä osin tarpeen täsmentää.Viranomaiset tarvitsevat lisää koulutusta lahjusrikoksistaTutkimuksessa selvitettiin myös lahjusrikossääntelyn ja sitä koskevan koulutuksen kehittämistarpeita. Tutkimus osoittaa, että tuomareille, syyttäjille ja rikostutkijoille tarjolla olevaa lahjusrikoksia käsittelevää koulutusta ja siitä tiedottamista on tarpeen lisätä ja kehittää. Keskeistä on koulutuksen saavutettavuus ja oikea-aikaisuus silloinkin, kun tarkasteltavana on kansainväliseen liiketoimintaan liittyvän lahjonnan kaltainen rikollisuuden muoto, jota koskevia tapauksia etenee oikeusprosessiin harvoin. Siksi on tärkeää, että saatavilla on myös jatkuvasti saatavilla olevia ajantasaisia tukimateriaaleja. Perusteita näyttää olevan myös tuomarien jonkinasteiselle erikoistumiselle.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kunnille suunnatun avustushaun tarkoituksena on tukea Suomen mallin mukaista harrastustoimintaa kunnissa. Koululaisille tarjotaan heidän toiveidensa mukaisia harrastuksia koulupäivän yhteydessä. Haku alkaa 15.2.2022 ja päättyy 22.3.2022. Avustusta haetaan aluehallintovirastojen sähköisessä asiointipalvelussa.Harrastamisen Suomen mallissa kunta yhteistyössä monien paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten harrastusten järjestäjien kanssa suunnittelee ja järjestää harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä. Kulttuurin, liikunnan, tieteen ja muiden alojen harrastukset voivat tapahtua kouluissa tai muissa paikoissa harrastuksen sisällöstä riippumatta. Kohderyhmänä ovat perusopetuksen vuosiluokkien 1.–9. sekä lisäopetuksen oppilaat. Haku koskee lukuvuoden 2022-2023 toimintaa. Harrastukset alkavat viimeistään syyskuussa ja jatkuvat toukokuuhun asti.Harrastukset valitaan kuhunkin kouluun koulun oppilaiden kuulemisesta saadun tiedon pohjalta. Kunnat voivat hyödyntää joko opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyn 2020 tuloksia tai järjestää oman vastaavanlaisen kuulemisen. Oleellista on, että kuhunkin kouluun viedään oppilaiden toivomia harrastuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lausunnot saatiin yli 80 kunnalta. Lisäksi lausuntoja antoivat muun muassa eräät kuntayhtymät ja hyvinvointialueet. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja hyvinvointialueen välisen vuokran määräytymisestä vuosina 2023–2026 oli lausunnolla 30.11.2021–24.1.2022.Lausunnoissa esitettiin yleisiä huomioita sääntelystä sekä kommentteja pääomavuokran ja ylläpitovuokran määräytymiseen. Lausunnoissa kiinnitettiin muun muassa huomiota kunnissa nykyisin sovellettaviin erilaisiin käytäntöihin, arvomääritykseen sekä sisäisen vuokran järjestelmiin. Toisaalta lausunnoissa perusteltiin tarvetta vuokran yhtenäiseen määräytymiseen. Valtiovarainministeriössä käydään lausuntopalaute läpi ja jatketaan valmistelua.  Tavoitteena on, että asetus annettaisiin mahdollisimman pian kevään aikana.Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen voimaanpanolaissa säädetään kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen siirtymisestä hyvinvointialueen hallintaan 1.1.2023. Hyvinvointialue ja kunta tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen hallinnasta 3 + 1 vuoden siirtymäajaksi vuokrasopimuksen.  Vuokrasopimuksessa sovitun vuokran on katettava vuokrattuun toimitilaan liittyvät kohtuulliset pääoma- ja ylläpitokustannukset. Hyvinvointialue ja kunta voivat sopia toimitilojen hallinnasta ja toimitilojen hallintaa koskevien vuokrasopimusten voimassaolosta myös toisin kuin pykälässä säädetään. Esimerkiksi pidemmät vuokrasopimukset ovat mahdollisia. Siirtymäajalla vuokra kuitenkin määräytyy säädetyllä tavalla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnan (CSocD) 60. istunto järjestetään hybridimuotoisena New Yorkissa ja etänä 7.-16.2.2022. Istunnon pääteemana on toipuminen koronapandemiasta ja kestävän toimeentulon, hyvinvoinnin ja ihmisarvon varmistaminen kaikille sekä köyhyyden ja nälän poistaminen Agenda 2030 -toimintaohjelman saavuttamiseksi. Suomi osallistuu istuntoon virtuaalisesti monitoimijavaltuuskunnalla, jota johtaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Suomen valtuuskunnassa on edustajia ministeriöistä, THL:stä ja eri kansalaisjärjestöistä. Ministeri Sarkkinen käyttää pohjoismaisen yleispuheenvuoron sekä osallistuu kahteen korkean tason keskustelufoorumiin.   Suomi on mukana kahdessa sivutapahtumassa. ICSW:n (International Council on Social Welfare) sivutapahtuma käsittelee ruoka- ja ravitsemuspolitiikkaa, ja tilaisuudessa puhujana on sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio. YK:n sosiaalisen kehityksen tutkimusinstituutin (UNRISD) sivutapahtuma tarkastelee uutta ekologista yhteiskuntasopimusta oikeudenmukaisen vihreän siirtymän yhteydessä. Suomesta puhujana tilaisuudessa on sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö ORSI-hankkeesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävien mallinnuksien rooli on viime vuosina korostunut ympäristölupaprosessissa, kun EU:n vesipuitedirektiiviin pohjautuvat vesienhoidon ympäristötavoitteet on todettu oikeudellisesti sitoviksi Euroopan unionin tuomioistuimessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 7. helmikuuta julkaistu hankeraportti kokoaa hyvän mallinnuksen kriteerit ja ehdottaa täsmennyksiä lainsäädäntöön ja ympäristölupaprosessin käytäntöihin.Mallinnuksia käytetään ennakkoselvityksissäKun ympäristölupaprosessissa arvioidaan uusien hankkeiden vaikutuksia vesimuodostumille, tarvitaan erilaisia ennakkoselvitysmenetelmiä. Jo nykyisin käytössä on monia menetelmiä, myös mallinnuksia, mutta menetelmille ei ole ollut laatukriteeristöä. Lisäksi mallinnukseen liittyviä yksityiskohtaisia ohjeita tai vaatimuksia on vaikea antaa, sillä mallinnus on aina tapauskohtaista.Mallinnukseen liittyvät epävarmuudet heijastuvat ennakkoselvityksen tulosten luotettavuuteen. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti lupapäätöksen tietopohjan tai mallinnuksen epävarmuudet tulkitaan pääasiallisesti luvanhakijan vahingoksi. Mallinnustulosten yhteydessä onkin tarpeen tunnistaa ja raportoida tuloksiin liittyvät epävarmuudet ja niiden merkitys ennakkoarvion tuloksiin.Ennakkoselvityksiin sisältyy väistämättä epävarmuuksia, mutta niihin voidaan myös varautua oikea-aikaisen seurannan ja sopeutuvan hallinnan keinojen avulla. Lisäksi on muistettava, että epävarmuuksineenkin mallinnus tuottaa päätöksen tueksi tarvittavaa lisätietoa ja vähentää näin päätöksenteon epävarmuutta.Hyvän mallinnuksen kriteerit – minimivaatimukset mallinnusraporteilleValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan VESIMALLIT-hanke määritteli hyvän mallinnuksen kriteerit eli sen, mitä ympäristölupaa varten tehdyiltä mallinnuksilta pitää vaatia. Kriteeristö helpottaa lupaprosessia sekä hakijan että lupaviranomaisen näkökulmasta ja auttaa ympäristövaikutusten hallinnassa.Hyvällä mallinnuksella on kolme ydinvaatimusta.Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävän mallin tulee olla pätevä eli sillä tulee olla vahva tieteellinen perusta.Mallin tulee myös sopia lupaprosessin tarpeisiin.Lisäksi mallin tulee olla eri osapuolten hyväksymä ja puolueeton.Mallinnuksen rooli ja vastuunjako kaipaavat selvennystä sääntelyssäMallinnuksen rooli ympäristölupaprosessissa on viime vuosina korostunut, kun EU:n vesipuitedirektiiviin pohjautuvat vesienhoidon ympäristötavoitteet – vesien tilan heikentämisen estäminen ja hyvän tilan saavuttaminen – on todettu oikeudellisesti sitoviksi.Euroopan unionin tuomioistuimen ja Suomen korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ympäristölupaa ei voida myöntää sellaiselle hankkeelle, joka heikentää vesimuodostuman yhdenkin laadullisen tekijän tilaa tai vaarantaa vesimuodostuman hyvän tilan saavuttamisen.Tutkijat havaitsivat suomalaisessa lainsäädännössä useita mallinnukseen liittyviä kipupisteitä.Oikeudellisesti on osittain epäselvää, miten luvanhakijan vastuu vesiympäristöön kohdistuvien ympäristövaikutusten selvittämisestä ja viranomaisen vastuu yleisen ympäristötiedon tuottamisesta jakaantuvat.Selvitysten riittävyydelle ei ole selviä oikeudellisia edellytyksiä, eikä mallinnuksesta säädetä varsinaisesti lainkaan.Lisäksi hankkeiden vaikutuksiin liittyviä epävarmuuksia ei ole mahdollista hallita kovin tehokkaasti lupien jälkikäteisen muuttamisen avulla.Raportti sisältää ehdotuksia ja parannuksia myös sääntelyyn ja käytäntöihin. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ulkomaanedustustojen tuottama maa- ja aluekohtainen tieto hyödyttää suomalaisyrityksiä niiden etsiessä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita. Edustustojen tuottamat raportit antavat tietoa liiketoimintaympäristöön vaikuttavista asioista, kuten yhteiskunnan tilasta, sääntelykehityksestä, uudistuksista ja maan kehitysnäkymistä, jotka luovat liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa.Kansainvälistyville suomalaisyrityksille suunnatusta Team Finland Market Opportunities –palvelusta löytyy yli 90 maan ja alueen tuoreet katsaukset vauhdittamaan vienninedistämistä.Tutustu edustustojen laatimiin tuoreisiin katsauksiin alta. Nämä raportit sekä muuta hyödyllistä markkinatietoa löytyy lisää Market Opportunites –palvelusta.A-LAlankomaatAlgeriaArabiemiirikunnatArgentiinaAustraliaBangladeshBelgiaBoliviaBosnia ja HertsegovinaBrasiliaBulgariaChileDominikaaninen tasavaltaEcuadorEgyptiEspanjaEtelä-AfrikkaEtelä-Korea     FilippiinitGhana                Guyana              Hongkong          Indonesia          Intia                    Iran                     Irlanti                 Islanti                 Iso-Britannia     Israel                  Italia                   Itävalta              Jamaika              Japani                Jordania      Kambodža         Kanada               Kazakstan          Kenia                  Kiina                   Kolumbia           Kosovo               Kreikka               Kroatia               Kuuba                KyprosLatvia                 Libanon              Liettua M-Y Malesia              Malta                 Marokko            Meksiko             Montenegro     Mosambik         Namibia             Nepal                 Nigeria               Norja                  Palestiinalaisalue             Panama             Paraguay           Peru                   Pohjois-Makedonia       Portugali            Puola                  Ranska               Romania            Ruanda              Ruotsi    Saksa                  Sambia               San Marino       Saudi-Arabia     Serbia                 Singapore          Slovakia             Slovenia             Sveitsi Bern       Sveitsi Geneve  Taiwan               Tansania           Tanska               Thaimaa            Trinidad ja Tobago      Tšekki                 Tunisia               Turkki                 Ukraina              Unkari                Uruguay            Uusi-Seelanti    Venäjä               Vietnam             Viro                    Yhdysvallat     

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänään käynnistyvällä kampanjalla halutaan nostaa valokeilaan vapaaehtoistoiminnan merkitys yhteiskunnassa. Kampanjan toteuttaa Oikeusministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansalaisareena ry:n kanssa.Yli puolet suomalaisista on jossain vaiheessa elämäänsä mukana vapaaehtoistoiminnassa muodossa tai toisessa. Vapaaehtoistoiminnalla tiedetään olevan merkittäviä ihmisten hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Yhdessä tekeminen ja auttaminen vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, lisää sukupolvien ja eri ryhmien välistä kanssakäymistä sekä vähentää yksinäisyyttä. Vapaaehtoistoiminnalla on korvaamaton rooli muun muassa urheiluseuroissa, pelastustoiminnassa, potilasjärjestöissä, kotoutumisen parissa, ympäristötyössä ja kulttuurikentällä. Kaikella tällä on tietysti myös merkittävää kansantaloudellista merkitystä.Pop-up -auttaminen kiinnostaaMerkittävästä roolistaan huolimatta vapaaehtoiskentän toimijoilla on kasvavia haasteita löytää uusia jäseniä ikääntyvien aktiivien tilalle. Tuoreimpien vapaaehtoistoiminnan tutkimusten mukaan yhä harvempi suomalainen haluaa sitoutua pitkiksi ajoiksi johonkin toimintaan. Tähän vaikuttavat monet syyt ihmisten ajankäytön muutoksista ja kaupungistumisesta väestön ikääntymiseen ja monimuotoistumiseen. Kiinnostus auttamiseen ei ole kadonnut minnekään, mutta se on muuttanut muotoaan.Oikeusministeriö toimii vapaaehtoistyön koordinaation ja kehittämisen vastuuministeriönä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Teheranissa 7. helmikuuta. Vierailullaan ministeri Haavisto tapaa muun muassa Iranin presidentti Ebrahim Raisin, ulkoministeri Hossein Amir Abdollahianin, YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja YK:n Afganistanin avustusoperaation (UNAMA) Iranin-toimistojen johtoa sekä muita kansainvälisen yhteisön edustajia.Matkan aikana käydään keskusteluja muun muassa kahdenvälisistä kysymyksistä sekä ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista teemoista, kuten Afganistanin tilanteesta. ”Suomen ja Iranin diplomaattisuhteiden solmimisesta on kulunut 90 vuotta. Pitkä suhteemme mahdollistaa suorat ja avoimet keskustelut. Suomi on valmis tukemaan myös alueellista vuoropuhelua luottamuksen ilmapiirissä”, ulkoministeri Haavisto toteaa.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Dohassa 6. helmikuuta. Vierailullaan ministeri Haavisto tapaa muun muassa Qatarin ulkoministerin, šeikki Mohammed bin Abdulrahman Al-Thanin, sekä kansainvälisen yhteisön edustajia.Matkan aikana käydään keskusteluja muun muassa kahdenvälisistä kysymyksistä sekä ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista teemoista, kuten Afganistanin tilanteesta. ”Suomi on avannut suurlähetystön Dohaan joulukuussa 2021. Edustuston avaaminen mahdollistaa Suomen ja Qatarin poliittisten ja taloudellisten suhteiden edelleen kehittämisen sekä nykyistä laajemman vuoropuhelun eri teemoista”, ulkoministeri Haavisto toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — – Vihapuhe kaventaa yhteiskunnallista keskustelua ja uhkaa erityisesti vähemmistöjen ja naisten sananvapautta. Vaikka sosiaalinen media antaa mahdollisuuden saada ääni paremmin kuuluviin, vihapuhe uhkaa hiljentää heidät. Tätä emme voi hyväksyä, vaan jokaisen on voitava osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman pelkoa vihapuheesta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi tänään EU:n oikeusministerikokouksessa Ranskan Lillessä.Euroopan komission aloitteen mukaan vihapuhe ja viharikokset tulisi voida kriminalisoida EU-tasolla nykyistä laajemmin. Taustalla on komission huoli lisääntyvästä vihapuheesta ja siitä, että verkossa tapahtuva vihapuhe uhkaa yhä vakavammin Euroopan unionin arvoja. Kokouksessa oikeusministerit keskustelivat vihapuheen ja viharikosten torjunnasta sekä tapasivat Googlen ja Metan edustajia. – Tapaaminen verkon suurten toimijoiden kanssa oli erittäin tärkeä, koska näiden toimijoiden on kannettava oma vastuunsa. Vihapuheen ja viharikosten torjunnassa rikosoikeudelliset keinot ovat tärkeässä asemassa, mutta tarvitaan myös paljon muuta. On tärkeää laaja-alaisesti panostaa yhdenvertaisuuden edistämiseen ja vihapuheen torjuntaan, ministeri Henriksson sanoo.Lasten oikeudet turvattava tehokkaasti EU:ssa  Ministerit pureutuivat kokouksessa myös ongelmiin, joita seuraa siitä, ettei EU-tasolla ole sääntelyä yhdessä jäsenvaltiossa määräytyneen vanhemmuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta muissa jäsenvaltiossa. Ongelmia saattaa esiintyä esimerkiksi tilanteissa, joissa sateenkaariperhe on muuttanut toiseen jäsenvaltioon eikä toinen vanhemmista ole voinut enää toimia lapsen oikeudellisena vanhempana päivittäisissä asioissa, kun vanhemmuutta ei ole tunnustettu uudessa asuinvaltiossa. Euroopan komissio harkitsee nyt lainsäädäntöaloitteen esittämistä vanhemmuuden tunnustamisesta jäsenvaltioiden välillä. Jäsenvaltiot päättäisivät kuitenkin jatkossakin omassa lainsäädännössään siitä, miten vanhemmuus kansallisesti määräytyy. Suomen voimassa oleva lainsäädäntö lähtökohtaisesti tunnustaa muissa maissa vahvistetun vanhemmuuden.– Tässä on perimmiltään kyse lasten oikeuksien toteutumisesta. Vapaa liikkuvuus ei saa johtaa siihen, että lasten oikeudellinen asema jää epäselväksi silloin, kun hänen perheensä muuttaa maasta toiseen. Meidän tulee nyt löytää parhaat EU-tason ratkaisut tämän epäkohdan ratkaisemiseksi, ministeri Henriksson korostaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi